HITSAUS !! (Virallinen hitsaustopic)

[dealer]

Ennen (15 vuotta sitten) joutui työssä hitsailemaan accordien ja kadettien helmoja ja sunnyjen pohjia, ei se rälläköinteineen ja savuineen kaksista hommaa ollut vaikka aika kului kyllä hyvin.
Nykyisin ei juuri muuta hitsailla kuin väyrysten jousenkuppeja ja joskus satunnaisesti pakoputkea jostain autosta.

[rumilus]

jep miggiin tarvitaan pulssilaite

Pulssi tai digitaalilogiikalla varustetut MIG-hitsaukoneilla on huomattavasti parempi hallita alumiinin hitsausta.

[Pansu]

Eli värillä ei ole väliä jos elektrodi kestää, itse olen käsittänyt että wirran mukaan valitaan puikon paksuus.

Näinhän se on TIG-hitsauksessa, virran ( A ) suuruus määrää elektrodin poikkipinta-alan.
Sama pätee kaikissa sulahitsauksissa, jossa käytetään kaarienergiaa.

Eikö pelkkä wolframi kestä sitten DC hitsausta? Vai miksi sitten pitäisi käyttää mitään muuta kuin vihreää puikkoa.

Kestää toki.
Vihreä elektrodi ( wolframi ) kestää parhaiten vaihtovirralla AC-hitsausta.

No jos se vihreä kestää DC:llä aivan yhtä hyvin, kuin AC:lla, niin miksi sitten pitäisi ostaa mitään muuta kuin vihreää? Ymmärrät sä oikeasti näistä jotain, vai miks nää vastaukset on jotain ympäripyöreää diipadaapaa ja termistöllä pätemistä. Itse kiinnostaa miksi noita elektrodeja on niin montaa mallia, mitkä on käytännön erot jos niitä on. Samanlaista jormaa vastaili kaupan myyjä kun asiaa kysyi "vihreä on alumiinille jne", mutta kun jotain tarkempaa koitti asiasta tivata niin kohauteltiin vain olkapäitä. Jos joku oikesti tigillä hitsannut vois kertoa kokemuksiaan, niitä näyttää toistaiseksi olevan täällä aika vähän

Ja itse olen alumiinia hitsannut kahdella eri Kempillä ja ihan peruskoneita ovat olleet. Toiseen oli vaihdettu vain teflonnia kaapeliin ja omat rullat syöttölaitteeseen. Oman tigin hommasin tässä vasta ja siksi noi ylemmät asiat kiinnostaa.

[rumilus]

Eli värillä ei ole väliä jos elektrodi kestää, itse olen käsittänyt että wirran mukaan valitaan puikon paksuus.

Näinhän se on TIG-hitsauksessa, virran ( A ) suuruus määrää elektrodin poikkipinta-alan.
Sama pätee kaikissa sulahitsauksissa, jossa käytetään kaarienergiaa.

Eikö pelkkä wolframi kestä sitten DC hitsausta? Vai miksi sitten pitäisi käyttää mitään muuta kuin vihreää puikkoa.

Kestää toki.
Vihreä elektrodi ( wolframi ) kestää parhaiten vaihtovirralla AC-hitsausta.

No jos se vihreä kestää DC:llä aivan yhtä hyvin, kuin AC:lla, niin miksi sitten pitäisi ostaa mitään muuta kuin vihreää? Ymmärrät sä oikeasti näistä jotain, vai miks nää vastaukset on jotain ympäripyöreää diipadaapaa ja termistöllä pätemistä. Itse kiinnostaa miksi noita elektrodeja on niin montaa mallia, mitkä on käytännön erot jos niitä on. Samanlaista jormaa vastaili kaupan myyjä kun asiaa kysyi "vihreä on alumiinille jne", mutta kun jotain tarkempaa koitti asiasta tivata niin kohauteltiin vain olkapäitä. Jos joku oikesti tigillä hitsannut vois kertoa kokemuksiaan, niitä näyttää toistaiseksi olevan täällä aika vähän

Ja itse olen alumiinia hitsannut kahdella eri Kempillä ja ihan peruskoneita ovat olleet. Toiseen oli vaihdettu vain teflonnia kaapeliin ja omat rullat syöttölaitteeseen. Oman tigin hommasin tässä vasta ja siksi noi ylemmät asiat kiinnostaa.

No tulihan se sieltä ! so what

Eikö nämä asiat opeteta jo metallialan esikurssilla...viimeistään levyseppähitsauskursseilla. Varmaan ne myy tietoisesti TIG:n elektrodeja monella eri seoksilla, että saavat osatajat pyörryksiin ja rahat pois. Eiköhän ne tarpeet selvinne sitten, kun on riittävän kovat lisenssit hitsauksiin.

Opettele nyt vaan rauhassa TIG-hitsausksen saloihin, niitä elektrodeja on seitsemän vakioseosteisina, joten jokaiselle viikonpäivälle voit kokeilla omaansa. Työ tekijäänsä opettaa. Sitten jos hitsailet sellaisia tekeleitä, jotka kuvataan ja hitsauslisenssi täytyy olla voimassa, niin sitten noudatat vain WPS:n antamia ohjeita.

[xr]

vihreä ja harmaa alumiinille riippuen alumiinin seoksesta näillä voi toki hitsata vaikka rosteriakin mutta puikko kuluu joutuisasti eikä pysy terävänä
punaisellakin voi hitsata alumiiniä mutta se kyllä valitettavasti näkyy sauman laadussa

rumiluksella näyttää olevan hitsaus asiat hallussa

[Lipsanen]

No jos se vihreä kestää DC:llä aivan yhtä hyvin, kuin AC:lla, niin miksi sitten pitäisi ostaa mitään muuta kuin vihreää? Ymmärrät sä oikeasti näistä jotain, vai miks nää vastaukset on jotain ympäripyöreää diipadaapaa ja termistöllä pätemistä. Itse kiinnostaa miksi noita elektrodeja on niin montaa mallia, mitkä on käytännön erot jos niitä on. Samanlaista jormaa vastaili kaupan myyjä kun asiaa kysyi "vihreä on alumiinille jne", mutta kun jotain tarkempaa koitti asiasta tivata niin kohauteltiin vain olkapäitä. Jos joku oikesti tigillä hitsannut vois kertoa kokemuksiaan, niitä näyttää toistaiseksi olevan täällä aika vähän

Ja itse olen alumiinia hitsannut kahdella eri Kempillä ja ihan peruskoneita ovat olleet. Toiseen oli vaihdettu vain teflonnia kaapeliin ja omat rullat syöttölaitteeseen. Oman tigin hommasin tässä vasta ja siksi noi ylemmät asiat kiinnostaa.

Justhan mä ainakin kerroin mitä eroa on eri väreillä .Voit hitsata millä värillä mitä tahansa materiaalia.Eri väreillä on vaan panostettu elektrodin eri ominaisuuksiin.Kuten nyt harmaa pyöristyy herkemmin ja punainen pysyy terävempänä.Jos haluat esim. hitsata alumiinia terävällä niin silloin punainen.
Toki voit lukea netistä myös jotain ja kertoa täällä jotain vailla mitään käsitystä ja kokemuspohjaa asiasta, tai kuunnella ammattilaisia

[Runtula]

Wolfram elektrodin käytön helppous ja hyvä syttyvyys, perustuu ensisijassa sen sisältämän oxidi lisäaineseoksen aikaansaamaan tehokkaaseen elektronien siirtymiseen.
Elektrodi- ja valaisin valmistajat ovat jo kauan tunteneet teknologian, jonka mukaan lisäämällä thoriumia wolframiin voidaan elektronien siirtymistä huomattavasti (emissiota) parantaa.

Thoriumia sisältävien wolfram- elektrodien käyttöominaisuudet ovatkin ylivertaiset verrattuna puhtaasta wolframista valmistettujen elektrodien ominaisuuksiin. Lisäksi, niillä voidaan vaikuttaa kuumaan elektrodiin hapettuneiden hiukkasten vaikutuksesta syntyviin jyvämuodostelmiin, mikä vähentää kulutusta. Thoriumia sisältävien TIG-elektrodien (WT) myönteiset ominaisuudet ovat vaikuttaneet siihen, että ne ovat hyvin suosittuja. Niitä käytetäänkin hyvin yleisesti, etenkin TIG-hitsauksessa.

http://www.tawi.fi/~cebotec/wolfram.htm

Karu totuus on se että teoria ei sitä saumaa tee vaan siihen vaaditaan edelleen ne kaksi kättä jotka kannattelee kolvia tai näpyttää koodia robottiin.

[patroltd]

vihreä ja harmaa alumiinille riippuen alumiinin seoksesta näillä voi toki hitsata vaikka rosteriakin mutta puikko kuluu joutuisasti eikä pysy terävänä
punaisellakin voi hitsata alumiiniä mutta se kyllä valitettavasti näkyy sauman laadussa

rumiluksella näyttää olevan hitsaus asiat hallussa

Onko jotain mitä rumilus ei tiedä?
Ps. nuo WPS:sät ovat yrityskohtaisia ja ihan täyttä tuubaa paperinpyörittelijöitä varten, pitäähän niittenkin tuntea itsensä tärkeäksi.

[rumilus]

vihreä ja harmaa alumiinille riippuen alumiinin seoksesta näillä voi toki hitsata vaikka rosteriakin mutta puikko kuluu joutuisasti eikä pysy terävänä
punaisellakin voi hitsata alumiiniä mutta se kyllä valitettavasti näkyy sauman laadussa

rumiluksella näyttää olevan hitsaus asiat hallussa

Onko jotain mitä rumilus ei tiedä?
Ps. nuo WPS:sät ovat yrityskohtaisia ja ihan täyttä tuubaa paperinpyörittelijöitä varten, pitäähän niittenkin tuntea itsensä tärkeäksi.

vai WPS ovat yrityskohtaisia !

Patroltd...nyt menet äkkiä hankkimaan hitsaamisesta lisätietoja.
Ja jätä Rumiluksen arvosteleminen, kun siihen sinulla ei ole riittävää tietotaitoa.

WPS:n laatijat ovat suhteellisen hyvin koulutettuja...pätevöitettyjä alan ammattilaisia.
Kyllä se ammattikunta tietää, mitä, millä ja kuinka hitsataan.
On aivan turhaa aliarvioida heitä, koska he koordinoivat hitsauksen kaikki osa-alueet. Sulatustoditus, valmituserätoditus, hitsaajan lisenssi, hitsauslisäaineet/kaasut, hitsauksen valvonta/leimaaminen/WPS:n noudattaminen ja viranomaismääräykset ja raportointi.
Tämä ammattikunta ei välttämättä paljasta hankittuja tietoja, siitä kun on saanut maksaa pätevöitymisen myötä melkoisen summan rahaa. Malliksi esimerkiksi IWE/EWE yli 10000 euroa pätevöinti.
Tämä ammattikunta tietää, minkälaisilla menetelmillä ja minkälaisilla hitsauslaitteilla hitsaukset suoritetaan, joten on uskominen WPS:n laatijan oikeellisuuteen.
Mitä tulee TIG:n elektrodien valintaan johtuvia syitä, on tässä yhteydessä turha mainita, niitäkun on tapaus kohtaisesti kymmeniä vaihtoehtoja.

[sikryj]

SIIS:
-vihreä vaihtovirralle toimii parhaiten alumiinille normi jäppisillä.(hitsaus suoritetaan pyöreällä päällä ja muotoutuu helposti käytössä pyöreäksi)
-punainen tasavirralle rst ja musta teroitetaan teräväksi ja pitää itsensä terävänä hyvin.
Näillä pärjää suurin osa tig hitsareista. Mutta tuolla vihreällä jos koittaa sisäjiiriä hitsata niin siitä ei tule vxxxuakaan juuri elektroidin pyöristymis ominaisuuden takia jolloin valokaari muuttuu epävakaaksi ja huonoksi hallita.

[patroltd]

Jaahas, mitäs varten eri yrityksissä sitten tehdään menetelmäkokeita ja kirjoitetaan yrityskohtaisia WPS:siä kun vois ostaa kaikenkattavan vihkosen josta vois tsiigaa oikeat arvot ja eikun lanka palamaan?
Ja kyl miekin mustan mag hitsauksesta jotain tiedän 12 vuottä paineastioita hitsanneena, tosin oon aina keskittyny enemmän käytäntöön joten teorialla päteminen voi olla heikompaa. Noilla WPS:sillä on käytännön kanssa todella vähän tekemistä, suunnittelija arpoo ne piirustukseen ja hitsaaja tekee niinkuin parhaaksi näkee, laadun varmistaa sitten röntgen tai ultra.

[sikryj]

Oliko tää minulle. Mulla on kyllä jo 10 vuotta kun lopettelin nuo tig hitsaukset nuoremmille, mutta parikymmentä vuotta ehti jonkun kilometrin räkiä esim ammoniakki putkia ja ydinvoimaan liittyviä tötteröitä. Ja nuo hommat oli kohtuu tarkkoja juttuja.

[patroltd]

Oliko tää minulle. Mulla on kyllä jo 10 vuotta kun lopettelin nuo tig hitsaukset nuoremmille, mutta parikymmentä vuotta ehti jonkun kilometrin räkiä esim ammoniakki putkia ja ydinvoimaan liittyviä tötteröitä. Ja nuo hommat oli kohtuu tarkkoja juttuja.

Ei, vaan ylläolevalle.

[Pansu]

Justhan mä ainakin kerroin mitä eroa on eri väreillä .Voit hitsata millä värillä mitä tahansa materiaalia.Eri väreillä on vaan panostettu elektrodin eri ominaisuuksiin.Kuten nyt harmaa pyöristyy herkemmin ja punainen pysyy terävempänä.Jos haluat esim. hitsata alumiinia terävällä niin silloin punainen.
Toki voit lukea netistä myös jotain ja kertoa täällä jotain vailla mitään käsitystä ja kokemuspohjaa asiasta, tai kuunnella ammattilaisia

Siis missä ne ammattilaiset on Samaan viestiin sinä väitit ettei migillä voi hitsata alumiinia ja toinen huuhaa ukko jorisee vain asian vierestä kun ilmeisesti ulosanniltaan ei parempaan pysty

Poimittavat tiedon rippeet aika vähissä tässäkin topikissa, mutta hyvä että sentään päästiin jo terävyys tekijöihin ja yksi väitti jo sauman laadunkin kärsivän, vaikka toinen väitti toista

[biker2]

Ihme junkaajia tällä foorumilla. Toiset linkittää kaikenmailman standardeihin ja latelee googlattuja viisauksia ominaan, pitäen itseään liian oppineina tavan harrastelijoiden kysymyksiin vastatakseen. Toiset taas ei viitsi itse etsiä siihen yhteenkään kysymykseen vastausta vaan inttävät samaa postauksesta toiseen. Näyttäisi korreloituvan 1:1 monenmoinen typeryys hymiöiden käyttömäärään.

Sikryj tuossa ylempänä sen oleellisimman esitti: Vihreä alumiinille ja punainen muille. Tasavirralla hitsatessa vihreällä valokaaren vakaus ei ole hyvä ja puhdas wolframi muutenkin syöpyy seostettua enemmän saastuttaen saumaa. Ei toki ole ongelma harrastelussa.

Taajajaksolaite ei hakkaa alumiinin oksidikalvoa rikki ninkuin joku besserwisser väittää (luki ilmeisesto huolimattomasti googlauksiaan) sen tekee vaihtovirran positiivinen puolijakso. HF-laite tarvitaan pitämään korkeajännitekipinällä valokaari "hengissä", joskin nykyaikaisissa laitteissa vaihtovirran nollakohdan ylitys tapahtuu niin nopeasti ettei lisäkipinää välttämättä tarvita.

Harrastelussa olisi syytä kiinnnittää erääseen, ammattilaistenkin vähättelemään asiaan huomiota. Kun hiotte niitä punaisten elektrodien kärkiä teräviksi rälläkällä, smirgelillä tai millä nyt hiottekin, vedätte samalla sen radioaktiivisen thoriumsaasteen hiontapölyn mukana keuhkoihinne. Myös hitsatessa valokaaressa syöpyvä elektrodi saastuttaa hitsaushöyryt tuolla samalla sonnalla. Ajantasalla olevat ammattilaiset käyttävätkin jo nykyisin painemaskeja ja hiovat elektrodit imu- ja keräyslaitteistolla varustetulla koneella.

[rumilus]

Siis missä ne ammattilaiset on Samaan viestiin sinä väitit ettei migillä voi hitsata alumiinia ja toinen huuhaa ukko jorisee vain asian vierestä kun ilmeisesti ulosanniltaan ei parempaan pysty

Poimittavat tiedon rippeet aika vähissä tässäkin topikissa, mutta hyvä että sentään päästiin jo terävyys tekijöihin ja yksi väitti jo sauman laadunkin kärsivän, vaikka toinen väitti toista

Opettele nyt ihan rauhassa hitsaamaan, niin sitten muutaman vuoden kuluttua voidaan palata uudelleen asiaan, kun ja jos on taitoa ja tietämystä hitsauksen alalta kertynyt. Sieltä metallialan esikurssilta mahdollisesti saisi jos alkuevästykset, minkälaisilla välineillä hitsataan ja mikä on varustelutaso.

[rumilus]

[quote="biker2"]
Taajajaksolaite ei hakkaa alumiinin oksidikalvoa rikki ninkuin joku besserwisser väittää (luki ilmeisesto huolimattomasti googlauksiaan) sen tekee vaihtovirran positiivinen puolijakso. HF-laite tarvitaan pitämään korkeajännitekipinällä valokaari "hengissä", joskin nykyaikaisissa laitteissa vaihtovirran nollakohdan ylitys tapahtuu niin nopeasti ettei lisäkipinää välttämättä tarvita.








Ei nyt kannattaisi puhua sellaisista asioista mistä et tiedä.
Vaihtovirta TIG-hitsauksessa on välttämätön alumiiniseosteisten hitsauksessa oltava suurjaksolaite, joka hakkaa oksidikalvon pehmeäksi. Vaihtovirtaa voidaan käyttää siniaallon molemminpuoliseen hyötyyn tai vain puoliaaltona. Vaihtovirralla napaisuudenvaihto on 50/50 ja pulssi /digilogiikoilla 0/100 tai 100/0....tai jotakin tuolta väliltä. On monenlaisia pulssi ja digitaalilogiikalla olevia suurjaksolaitteita, mutta se ei ole olennainen juttu tässä asiassa.
Ja nämä tiedot ovat KEMPPI OY:n hitsauslaitteiden valmistajalta.
Ja tiedot ovat siltä ajalta, kun opiskelin korkeateknologiaa.

Tuossa perustietoa alumiinin hitsauksesta ja sen käyttäytymisetä.

Alumiinin hitsaus
Alumiini on hitsattavissa kaikilla tunnetuilla hitsausmenetelmillä, joskin yleisesti käytetään miltei yksinomaan TIG- ja MIG-hitsausta. Alumiinin hitsaukseen liittyy kuitenkin runsaasti hitsausta vaikeuttavia tekijöitä, jotka puutteellisesti huomioituina saattavat johtaa huonoon lopputulokseen.

Tällaisia tekijöitä ovat:
1. Alumiinin ja sen seosten alhainen sulamispiste (660-565°C) sekä sulaminen ilman värimuutosta tekee sulamisen havaitsemisen ja lämmöntuonnin arvioimisen vaikeaksi. Tästä syystä hitsauksen ja kovajuoton suoritus vaatii tarkkuutta ja kokemusta.
2. Alumiinin pinnan oksidikerroksen sulamispiste on korkea, yli 2000°C. Oksidikalvo sulaan painuessaan aiheuttaa liitosvirheen. Huokoinen hapettumakalvo sitoo itseensä myös kosteutta, josta saattaa joutua hitsiin vetyä. Hapettumakerros poistetaan mm. seuraavin tavoin:
- kaasu- ja puikkohitsauksessa kemiallisesti liuottamalla, juoksutteiden ja puikon päällysteen sisältämien aineiden avulla
- TIG-hitsauksessa saadaan vaihtovirtaa käyttäen elektronien suuntaa vaihtamalla hapettumakalvo eliminoitua- MIG-hitsauksessa korkea virrantiheys ja + napa elektrodissa varmistavat oksidikalvon rikkoutumisen
- Vastushitsauksessa oksidikalvo poistetaan käyttämällä suuria puristuspaineita ja korkeaa lyhytaikaista virtaa
Näiden menetelmäkohtaisten keinojen lisäksi hyvän tuloksen aikaansaaminen edellyttää myös mekaanista hapettumakalvon poistamista. Koska hapettumakalvo voi joutua hitsiin myös lisäaineesta on TIG-lankojen pinnan puhdistus suoritettava pyrittäessä erittäin hyvään hitsin laatuun.
3. Alumiinin lämpölaajenemiskerroin on suuri. Alumiinihitsi kutistuu n. 6 % jähmettyessään. Tästä johtuen hitsattujen alumiinirakenteiden muodonmuutos saattaa olla suuri ja repeilyvaara on huomioitava. Muodonmuutoksiin voidaan vaikuttaa railomuodolla, hitsausjärjestyksen valinnalla ja esikuumennuksella.
4. Alumiinin lämmönjohtavuus on suuri, jolloin sulattamiseen tarvittava energia on suuri. Tämä on huomioitava etenkin paksuseinämäisten tuotteiden hitsauksessa esilämmityksen ja oikean kaasunvalinnan muodossa kaasuhitsausta käytettäessä.
5. Vedyn liukoisuus sulaan alumiiniin on suuri. Jähmettyessään vety poistuu alumiinin hilasta muodostaen helposti huokosia. Tästä syystä pintojen on ennen hitsausta oltava puhtaita kosteudesta liasta ja oksidikalvosta, jossa olevasta kosteudesta vety on usein peräisin.
6. Seoksesta riippuen saattaa jähmettymismekanismista johtuen rakenteeseen muodostua huokosia, kuumahalkeamia tai kutistumisonkaloita rakenteeseen

Hitsaaminen alentaa kylmämuokattujen ja karkaistujen rakenteiden lujuutta, mutta pehmeäksihehkutettujen rakenteiden lujuuteen sillä ei ole vaikutusta.

Miten helevitissä kehtaat esittää lausumia ja mollata toisten tietotaitoa " Taajajaksolaite ei hakkaa alumiinin oksidikalvoa rikki ninkuin joku besserwisser väittää (luki ilmeisesto huolimattomasti googlauksiaan) ", joista sinulla ei ole mitään tietoa.
Olisi edes kohtuullista kertoa laitteistoista oikeilla nimillä mistä puhutaan. Ei ole mitään taajajaksolaitetta vaan suurjaksolaite HF (high frequency device )
Että tämä nyt taas tälläkertaa.

[Lipsanen]

Justhan mä ainakin kerroin mitä eroa on eri väreillä .Voit hitsata millä värillä mitä tahansa materiaalia.Eri väreillä on vaan panostettu elektrodin eri ominaisuuksiin.Kuten nyt harmaa pyöristyy herkemmin ja punainen pysyy terävempänä.Jos haluat esim. hitsata alumiinia terävällä niin silloin punainen.
Toki voit lukea netistä myös jotain ja kertoa täällä jotain vailla mitään käsitystä ja kokemuspohjaa asiasta, tai kuunnella ammattilaisia

Siis missä ne ammattilaiset on Samaan viestiin sinä väitit ettei migillä voi hitsata alumiinia ja toinen huuhaa ukko jorisee vain asian vierestä kun ilmeisesti ulosanniltaan ei parempaan pysty

Poimittavat tiedon rippeet aika vähissä tässäkin topikissa, mutta hyvä että sentään päästiin jo terävyys tekijöihin ja yksi väitti jo sauman laadunkin kärsivän, vaikka toinen väitti toista

Niin siis ihan sillä normaali migillä mikä jokaisella mattimeikäläisellä on tallissa ei kannata pahemmin alumiinia hitsailla jos haluaa että kappaleet jää kiinni toisiinsa.Toki voi aina käsittää halutessaan väärin.Voithan sinäkin olla oikeassa,en vaan tiedä mitä olet yrittänyt kertoa

Kannattaa ihan yleisisti pitäytyä asiassa sillä tasolla että itsekin ymmärtää mitä kirjoittaa

[rumilus]

Invertteri virtalähteellä ( f1/f2 taajuusmuuttaja ) varustettu MIG/MAG koneella on jo suhteellisen hyvä hitsata alumiinia.
Kunhan huolehtii langansyöttölaitteiston alumiinilangalle soveltuvista rullista ja langan kiristysvoimasta sekä alumiinille sopivasta suojakaasusta. Lainerputkeakaan ei välttämättä tarvitse vaihtaa, jos poltinkaapeli ei ole kovin pitkä.
Paras tietysti olisi pulssitoiminnalla tai logiikalla varustettu vetävällä langansyötöllä varustettu kone.

[S202]

Tuommonen kone löytyy ja sillä vois joskus tuota alumiinia kokeilla hitsata. Tuohan on siis nykyaikainen "synergia" kone, tai ainakin kemppi käyttää sitä nimitystä. Ei oo painavia muuntopakkoja sisällä vaan piirilevyjä niinku tietokoneessa. Ohjekirjassa lukee että suunniteltu ensisijaisesti raudan ja toissijaisesti alumiinin hitsaukseen eli luulis se sillä onnistuvan. Pitääkö langansyöttörullat olla jotain muovia tms?

[Pansu]

Siis missä ne ammattilaiset on Samaan viestiin sinä väitit ettei migillä voi hitsata alumiinia ja toinen huuhaa ukko jorisee vain asian vierestä kun ilmeisesti ulosanniltaan ei parempaan pysty

Poimittavat tiedon rippeet aika vähissä tässäkin topikissa, mutta hyvä että sentään päästiin jo terävyys tekijöihin ja yksi väitti jo sauman laadunkin kärsivän, vaikka toinen väitti toista

Opettele nyt ihan rauhassa hitsaamaan, niin sitten muutaman vuoden kuluttua voidaan palata uudelleen asiaan, kun ja jos on taitoa ja tietämystä hitsauksen alalta kertynyt. Sieltä metallialan esikurssilta mahdollisesti saisi jos alkuevästykset, minkälaisilla välineillä hitsataan ja mikä on varustelutaso.

Siis mitä sä sönkötät? Eli täällä ei saanut tavis tallaajat kysyä mitään hitsaukseen liittyvää, vaan pitää olla vähintäänkin korkeateknologiaa opiskellut ja luokat hitsattuna että saa edes astua topikkiin, jep jep. Mitäs jos sinä vain poistuisit takavasemmalle korjaamaan lääkityksesi, kun näyttää täällä sentään jotkut jotain järkevääkin kirjoitella.

Ja mitä hitsaamiseen tulee, niin sitä on kyllä harrastepohjalta tullut harrastettua parisenkymmentä vuotta, enimmäkseen puikolla ja migillä. Luokkia en ole hitsannut, kun olen enemmänkin koneistaja. Tigillä tehnyt vain jotain satunnaisia painekoteloita, imusarjoja, välijäähdyttimiä jne. ja lainakoneelle ei ole juurikaan virran säätöä kummempaa tarvinnut tehdä. Nyt sitten oma kone hommattu ja alkoi tig asiat kiinnostamaan enemmän, mutta ilmeisesti pitää mennä sinne metallikurssille uudelleen ja opetella vain itse, kun joku pöpi niin horisee.

Mitä siihen alumiinin kotimiggaamiseen tulee, niin hyvin on palikat kasassa kestänyt. Ainoa ongelma oli ehkäpä ohuiden materiaalien kanssa, kun virtaa joutui kuitenkin käyttämään. Ja eihän sillä tietty niin nättiä jälkeä saa joka paikkaan aikaan. Migillä tuossa viimeksi hitsasin yhden bensakiskon ja hyvinhän toikin on kestänyt.

[rumilus]

[ http://www.ladek.fi/Koneet/Images/Automig273i.jpg ]

Tuommonen kone löytyy ja sillä vois joskus tuota alumiinia kokeilla hitsata. Tuohan on siis nykyaikainen "synergia" kone, tai ainakin kemppi käyttää sitä nimitystä. Ei oo painavia muuntopakkoja sisällä vaan piirilevyjä niinku tietokoneessa. Ohjekirjassa lukee että suunniteltu ensisijaisesti raudan ja toissijaisesti alumiinin hitsaukseen eli luulis se sillä onnistuvan. Pitääkö langansyöttörullat olla jotain muovia tms?

Ihan maukas peli.
Invertteri... täysdigitaalinen ohjaus. Monipuoliset hitsausominaisyydet,,,myös alumiinille.

Automig: digitaalinen
vallankumous
Kompaktin Migatronic Automig
i -malliston portaattomat ja
täysin digitaaliset hitsauskoneet
tarjoavat ainutlaatuiset hitsausominaisuudet,
parametrien välisen
synergian ja automatisoidut toiminnot
kaikilla tasoilla. Hitsaaja
määrittää ensin tärkeimmät
parametrit, ja kone säätää kaikki
muut parametrit automaattisesti.
Laite soveltuu sekä vaativiin
että yksinkertaisiin MIG/MAGhitsauksiin,
ja siinä voidaan käyttää
joko pientä tai isoa langansyöttökelaa.
Lisää joustavuutta
tarjoaa Automig DUO -ratkaisu,
jossa on tilaa kahdelle langansyöttökelalle.
Toinen kela on
tarkoitettu MIG-juottoon ja toinen
muihin hitsaustoimintoihin, ja
niiden avulla on helppo siirtyä hitsaustyypistä
toiseen vaihtamatta
poltinta, lankoja, langansyöttökeloja
tai kaasua.

Ohjelmapaketti Automig i
Materiaali L angan Ø / mm H itsaus J uotto
Fe SG 2 0,6 - 1,0 •
AIMg5 0,8 - 1,0 •
CuAI8 0,8 - 1,0 •
CuSi3 0,8 - 1,0 •

Kyllä ne langansyöttörullat ovat metallisia, poikkeavat vaan langan poikkipinnan mukaan, jos käytetään ydin-ja /tai kaasutäytteisiä lankoja.
Tarkasti säädettynä voi käyttää vakiorulliakin, mutta oltava tarkkana langan kiristysvoimasta. ( Alumiinilanka ja ydinlanka litistyy helposti )

[xr]

Taajajaksolaite ei hakkaa alumiinin oksidikalvoa rikki ninkuin joku besserwisser väittää (luki ilmeisesto huolimattomasti googlauksiaan) sen tekee vaihtovirran positiivinen puolijakso. HF-laite tarvitaan pitämään korkeajännitekipinällä valokaari "hengissä", joskin nykyaikaisissa laitteissa vaihtovirran nollakohdan ylitys tapahtuu niin nopeasti ettei lisäkipinää välttämättä tarvita. .

aivan HF laiteella ei hakata mitäään kalvoja rikki sen tehtävä on antaa aloituksessa aloitus kipinä ilman HF laitetta tig on raapaisu sytytteinen
HF laite ei tee invertterin hitsaus virrasta vaihtovirtaa vaan sen tekee invertterin oma virtalähde
HF laitteesta tulevassa kipinässä on n. 20000-30000 volttia ja sillä ei ole mitään vaikutusta hitsaus virtaan eikä hitsi saumaan

[rumilus]

Taajajaksolaite ei hakkaa alumiinin oksidikalvoa rikki ninkuin joku besserwisser väittää (luki ilmeisesto huolimattomasti googlauksiaan) sen tekee vaihtovirran positiivinen puolijakso. HF-laite tarvitaan pitämään korkeajännitekipinällä valokaari "hengissä", joskin nykyaikaisissa laitteissa vaihtovirran nollakohdan ylitys tapahtuu niin nopeasti ettei lisäkipinää välttämättä tarvita. .

aivan HF laiteella ei hakata mitäään kalvoja rikki sen tehtävä on antaa aloituksessa aloitus kipinä ilman HF laitetta tig on raapaisu sytytteinen
HF laite ei tee invertterin hitsaus virrasta vaihtovirtaa vaan sen tekee invertterin oma virtalähde
HF laitteesta tulevassa kipinässä on n. 20000-30000 volttia ja sillä ie ole mitään vaikutusta hitsaus virtaan eikä hitsi saumaan

Täytyy selventää TIG- hitsauslaitteen toimintaperiaatetta.
AC, eli vaihtovirtalähtessä ei ole invertteritekniikkaa ( taajuusmuuttoa ). ( Taajuusmuutto...Muuntaja...tasasuuntaus )
TIG:n ohjausyksikössä..yleensä suurjaksolaitteessa on säätöyksikkö, jolla kaarijännitetteen vaihteluja säädetään ohjemavalikon mukaisesti. Tällä suurjaksolaitteella voidaan hallita ...minkä verran siniaaltoa leikataan ja paljonko virta/ jännitepulssia jaksotetaan.
Erilaiset alumiiseokset vaativat erilaista ohjausta. Sinällään vaihtovirta-virtalähde hakkaa 50/50, jolla sinänsä voi hitsata jotenkuten alumiiniseoksia....hitsauksen hallinta on sitten jo eriasia.
HF-laitteen käyttö pilottikaaren myötä parantaa hitsauksen laatua.

Vielä ei ole tullut vastaan sellaista AC TIG-hitsauslaitetta, jossa ei olisi suurjaksolaitetta !

[xr]

jos hisaus virran AC hertsi määrää pustyy muuttaa niin silloin on hitsauskoneen sisällä invertteri tyylinen virtalähde (invertteri ottaa seinästä kolme vaihetta)
muuntajan taajuutta ei pusty muuttamaan HF laitteella (muuntaja ottaa seinastä kaksi vaihetta)
muuntajasta tulevan virran taajuuden muutos vaatisi muuntajan ensiö puolelle taajuus muuttimen jolloin se olis melkein invertteri

[rumilus]

jos hisaus virran AC hertsi määrää pustyy muuttaa niin silloin on hitsauskoneen sisällä invertteri tyylinen virtalähde (invertteri ottaa seinästä kolme vaihetta)
muuntajan taajuutta ei pusty muuttamaan HF laitteella (muuntaja ottaa seinastä kaksi vaihetta)
muuntajasta tulevan virran taajuuden muutos vaatisi muuntajan ensiö puolelle taajuus muuttimen jolloin se olis melkein invertteri

Vaihtovirtaisessa AC TIG:n virtalähteen taajuutta ei muuteta. Se on pelkkä muuntaja 1...2..tai 3-vaiheinen. Mitään taajuusmuuttajaa ei ole koneen sisällä.
Sitten kaikki mitä edellä kerroin.
Paremmissa suurjaksolaitteissa on lisäksi sloopit molempiin suuntiin, eli nousuvirta ja lopetusvirta sekä oikosulkuvirran tunnistin.

[xr]

http://fi.wikipedia.org/wiki/TIG-hitsaus" onclick="window.open(this.href);return false;

kohta virtalähde

[rumilus]

http://fi.wikipedia.org/wiki/TIG-hitsaus

kohta virtalähde

Sieltähän se puolitotuus ilmenee. Wikipedian tietokantoihin ei ole aina luottamista.
Kehittyneimmät hitsausvirtalähteet toimiakseen mainitulla tavalla, vaativat ohjauksen pulssilla tai digitaalitekniikalla.
Mutta niissä ei sitten enää olekaan suurjaksolaitetta.

[veskola]

Niin, onhan nuo invertterikoneet nykypäivää. Toimivat valovirralla (16A pistoke) ja sisällä tehdään ensin tasajännite, jota sitten pätkitään siniaalloksi ilmeisesti ihan MOSFET transistoreilla huimalla vauhdilla niin se näyttää siniaallolta.

Mukava, pien ja siro peli:

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=RrVFvyfas2I[/youtube]

Muuntajaa siellä ei varmasti ole kun ei tuo pömpeli edes paina mitään ja silti sillä saa tehtyä kauniin rusketuksen ranteisiin.

Tuossa on muuten tuohon taajuuden valintaan liittyvää materiaalia.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=dqCCpzRj7OM[/youtube]

[rumilus]

Niin, onhan nuo invertterikoneet nykypäivää. Toimivat valovirralla (16A pistoke) ja sisällä tehdään ensin tasajännite, jota sitten pätkitään siniaalloksi ilmeisesti ihan MOSFET transistoreilla huimalla vauhdilla niin se näyttää siniaallolta.

Mukava, pien ja siro peli:

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=RrVFvyfas2I[/youtube]

Muuntajaa siellä ei varmasti ole kun ei tuo pömpeli edes paina mitään ja silti sillä saa tehtyä kauniin rusketuksen ranteisiin.

Jos ollaan tarkkoja, niin ensin taajuutta muutetaan...sitten muuntaja...ja sen jälkeen tasasuunnataan.
Katsohan hitsaukoneen arvokilvestä, niin sieltä selviää järjestys mainituille toiminnoille.
Kyllä siellä koneen sisällä on nyrkinkokoinen muuntaja.