HITSAUS !! (Virallinen hitsaustopic)

[veskola]

Tehkääpäs muuten perässä.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=lJksVs2QT5Q[/youtube]

Siellä jossain puolessa välissä näkyy ne fetitkin kun koneen kylki on aukaistu.

[veskola]

Kokoaaltotasasuunnataan suoraan 230V töpselistä ja seuraavaksi tietokoneen ohjaamat transistorit Q2 ja Q3 kykenevät vaihtamaan virran napaisuutta, joten ulostulossa näyttää olevan siniaaltoa. Oikeastihan nuo on todennäköisesti fetejä eikä NPN transistoreita, mutta mistäs senkään nyt varmaksi osaa sanoa. Toisaalta voihan se olla niinkin, että ovat valinneet NPN transistorit, koska siellä se induktiovirta pyrkii hajottamaan fetit hyvin helposti, jos suunnittelija ei ole todella tarkkana, jo virtakiskon induktanssin saaminen tarpeeksi pieneksi on haaste. Tärkeä ja samalla kallis komponentti on tuo kondensaattori tuossa trankkujen juuressa.

Tuo pikkumuuntaja tuolla TR1, sillä tehdään vain tietokoneella ja muille härveleille perussähköä.

Nämä on näitä 2000 luvun tekeleitä ja samanlaisia ja jopa parempiakin tekee myös kemppi ja kaikki muutkin. Nämä on niin paljon halvempa tehdä kuin järeä rauta sinne sisälle, mutta ennen kaikkea mukavia kantaa kainalossa.

[rumilus]

Katoppas vaan, ovat tehneet "vallankumousta " hitsausvirtalähteen suunnittelussa.
Täytyy näköjään istahtaa uudelleen koulunpenkille, niin pysyy ajan tasalla uutukaistuotteidenkin suhteen.

Mitähän siellä arvokilvessä on kerrottu ? Jos viitsisit räpsätä kuvan, niin näkee vähän muitakin paloaikasuhteita yms.

Noilla kondensaattoreilla keinotekoisesti saadaan ulos hetkellisiä suuria virtoja. Paloaikasuhde varmaan täydellä virralla on vain 15 %.

EDIT;
Kävin katsomassa Esabin manuaalit, jossa ei ollut vielä 2200i-versiota lainkaan. Eli on aika uudesta laitteesta kysymys.

Caddy Tig 150i, Caddy Tig 200i
CaddyTig 150, CaddyTig 200

CaddyTig 150, CaddyTig 200
Caddy Tig 150i, Caddy Tig 200i,

[biker2]

Katoppas vaan, ihan rumiluksen mieliksi Millerin sivuilta googletettu:

"A common misconception is
that the high frequency itself is responsible for the cleaning
action of the arc. But the high frequency only serves to
re-ignite the arc which does the cleaning."

Ei muutakun sinne koulunpenkille opettelemaan niitä hitsauksen alkeita.

[rumilus]

Näytti Esabin manuaaleista löytyvän vanhemmassakin versiossa Caddy Tig 150i, Caddy Tig 200i, samanlainen Power supply.

[veskola]

http://www.esab.fi/fi/fi/support/upload ... _web-2.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Verkkojännite, V/Hz 230/1~ 50/60 230/1~ 50/60
Sulake, hidas A 16 16
Verkkokaapeli, Ø mm
2
3 x 2,5 3 x 2,5
Maks. virta 20 %:n kuormituksella, TIG, A/V 220/18,8 220/18,8
Maks. virta 60 %:n kuormituksella, TIG, A/V 150/16,0 150/16,0
Maks. virta 100 %:n kuormituksella, TIG, A/V 140/15,6 140/15,6
Virran laskuaika, s 0-10
Virran nousuaika, s 0-10 0-10
Kaasun esivirtaus, s 0-5 0-5
Kaasun jälkivirtaus, s 0-25 0-25
Tyhjäkäyntijännite, V 70 70
Säätöalue, TIG, AC/DC 3-220 3-220
Säätöalue, puikko 4-160 4-160
Paino, kg 15 15

eli juu 140A 100% suhteella, 220A 20% suhteella. Yhdestä nupista laitetaan tarvittava virta ja kone säätelee kaiken muun valmiiksi. Sitten voi itsekkin asetella noita jos jaksaa...

Kondensaattori tosiaa tekee sen, kun se transistori kytkeytyy päälle niin se syntyvä virtapulssi ei saa kyykähtää ja jännitteen nousunopeus tulee olla mahdollisimman pieni, se transistori alkaa muuten kuumentua.

[rumilus]

Katoppas vaan, ihan rumiluksen mieliksi Millerin sivuilta googletettu:

"A common misconception is
that the high frequency itself is responsible for the cleaning
action of the arc. But the high frequency only serves to
re-ignite the arc which does the cleaning."

Ei muutakun sinne koulunpenkille opettelemaan niitä hitsauksen alkeita.

No eipä ole tullut möläyteltyä sellaista, josta joutuisi vetämään sanat takaisin.

Ei senpuoleen, eläkkeellä jo 10-vuotta, mutta kyllä kaikki uusi tekniikka kiinnostaa silti. Täytyisi vaan päivittää tietojaan.
Tuo puolijohdetekniikka antaa paljon hyvää monenlaisiin kohteisiin. Elektroniikkasuunnittelulla saadaan hienoja sovelluksia.
Ainut joka jää kaivelemaan tuossa lisääntyvässä elektroniikassa, kuinka pitkäikäisiä ne ovat suurissa ja nopeissa lämpötilanvaihteluissa.
Mitä tulee tämänpäivän hitsauksiin ja laitteisiin, pätee niihin kuitenkin samat lainalaisuudet kuin ennenkin.
Tärkeintä hitsauksissa on kuitenkin kaarienergian rajoissa pitäminen.

[biker2]

TIG:llä alumiinia hitsattaessa tarvitaan vaihtovirtakone AC sekä suurjaksolaite, jonka tehtävänä on hakata alumiinin oksidikalvo rikki.[/quote]

Tämäkö ei ole sinun möläytys? Ei siinä mitään jos on pudonnut kehityksen kärryiltä mutta kun tuo "hienosti" hallitsemasi teoriapuolikin taitaa olla virheitä täynnä ja käytäntöä et varmaan koskaan ole oikeasti osannutkaan.

[rumilus]

TIG:llä alumiinia hitsattaessa tarvitaan vaihtovirtakone AC sekä suurjaksolaite, jonka tehtävänä on hakata alumiinin oksidikalvo rikki.

Tämäkö ei ole sinun möläytys? Ei siinä mitään jos on pudonnut kehityksen kärryiltä mutta kun tuo "hienosti" hallitsemasi teoriapuolikin taitaa olla virheitä täynnä ja käytäntöä et varmaan koskaan ole oikeasti osannutkaan.[/quote]



Mikä edellämainitussa kertomuksessa ei pidä paikkaansa ?
Alumiinin hitsauksessa tarvitaan AC ( vaihtovirtakone )sekä suurjaksolaite, jonka tehtävänä on hakata alumiinin oksidikalvo rikki.
Alumiinin hitsauksessa tarvitaan AC vaihtovirtakone sekä suurjaksolaite, jonka tehtävänä on hakata alumiinin oksidikalvo rikki !

Jos tarkoitat, ettei alumiinin hitsaukseen välttämättä tarvitse AC vaihtovirtakonetta TIG:llä hitsattaessa, olen sekin kertonut aikaisemmin että voi, mutta edellytyksenä pulssi tai digitaalilogiikalla olevan hitsuukoneen.



Otaksun, että asiasta ei kannata keskutella enempää.

[patroltd]

Voitko vielä kertoa mistä niitä WPS kirjoja voi ostaa, niillä vois saada monessa pienessä yrityksessä säästöä aikaiseksi?

[rumilus]

Voitko vielä kertoa mistä niitä WPS kirjoja voi ostaa, niillä vois saada monessa pienessä yrityksessä säästöä aikaiseksi?

Jos vähänkin tiedät ja ymmärrät hitsauksista, joissa WPS laaditaan, niin et möläyttelisi moisia.
Jos luet tätä viestiketjua taaksepäin,sieltä selviää kirjoituksestani aika tarkkaan, miksi hitsausohjeet annetaan.
Hitsaaja ei ole sellainen henkilö, joka niitä räätälöi.
Niitä ei ole myöskään kaupan.
WPS:n laatijalla täytyy olla pätevyys sen laadintaan.

http://www.inspecta.com/fi/Palvelut/Ser ... -ISO-3834/" onclick="window.open(this.href);return false;


Hitsauksen laadunvarmistus (ISO 3834)
Hitsausprosessissa täydellistä hitsin laadun varmistusta ei voida tehdä hitsiä rikkomatta. Siksi haluttaessa tutkia hitsin mekaanisia ominaisuuksia joudutaan hitsatusta tuotteesta ottamaan näytteitä. Hitsien laadun varmistamiseksi jo valmistusvaiheessa sekä valmistuskulujen optimoimiseksi tulee hitsausprosessin olla hyvin hallittua jo suunnittelusta alkaen. Helpoiten hitsauksen laatuun vaikuttavat seikat tulevat huomioiduiksi toimivan laatujärjestelmän avulla. ISO 3834 -standardin tuella valmistajat voivat täyttää vaatimukset, jotka takaavat hitsin onnistumisen.
Hitsauksen laadun varmistuksessa on useita vaiheita. Ensinnäkin valmistajan tulee varmistua hitsaajiensa pätevyydestä – tarvittavat pätevöintimenettelyt on standardoitu. Laadun varmistamisen apuna toimivat myös yhtenäiset kirjalliset hitsausohjeet (Welding Procedure Specification/WPS), joiden tulee myös olla hyväksytyt. Tähän on käytössä useita standardoituja menettelyjä.

Hitsausohjeen hyväksyntämenettelyssä laadittavassa hitsausmenetelmän hyväksymispöytäkirjassa (Welding Procedure Qualification Record/WPQR) on esitetty kaikki tarvittavat tiedot hitsauksen suorittamiseksi sekä menetelmän pätevyysalue. Tällä menettelyllä varmistutaan, että WPS:ää noudattamalla hitsi suurella todennäköisyydellä täyttää sille asetetut vaatimukset.

Yrityksen hitsauskoordinaattori on vastuussa hitsausmenetelmien ja hitsaajien pätevöinnistä sekä koulutuksesta. Koordinaattorin osaamisvaatimukset, tehtävät ja vastuut ovat määritelty ISO 14731 -standardissa.

Hitsausprosessin laadun varmistuksen avain on toimiva laatujärjestelmä. Inspecta on riippumaton akkreditoitu yritys, joka voi henkilösertifioida pysyviä liitoksia tekevät hitsaajat/operaattorit ja sertifioida sulahitsausta suorittavat valmistajat ISO 3834 -standardin mukaisesti.

[pera8x]

en nyt jaksa hitsaamisesta sen enempää alkaa jaaritteleen, mutta miksiköhän tää koko hitsausketju on täälä "turbot" systeemin alla? pakokaasuahdettuja miggereitä jne..

[jartuo]

Ei tarvitse olla hyvä hitsaamaan, jos on hyvä rälläköimään...

[veskola]

No yleensä turbomiehet tykkää myös hitsaamisesta...ei kai tätä nyt jaksa alkaa siirtämäänkään, painava topiikki

[dealer]

painava topiikki

Ajattelinkin juuri että miten tämä on niin raskasta luettavaa .

[rapelo]

Ei kai noissa pakosarjoissa, -purkissa tai pienissä pohjan paikkaulsissa tarvii, mitään avaruus teknologiaa.
Tai yleensäkään mitään nippeli tietoo.

Asiat vois kertoa niin että ne ymmärtää ilman tietosanakirjaa.

Ei minun tuntemat ammatti hitsaajat ole mitään insinöörejä vaan perus ukkoja.
Hyvin on rauta tarttunu ilman minkään sortin kursseja tai kouluja.

[Solmurauta]

Ei kai noissa pakosarjoissa, -purkissa tai pienissä pohjan paikkaulsissa tarvii, mitään avaruus teknologiaa.
Tai yleensäkään mitään nippeli tietoo.

Asiat vois kertoa niin että ne ymmärtää ilman tietosanakirjaa.

Ei minun tuntemat ammatti hitsaajat ole mitään insinöörejä vaan perus ukkoja.
Hyvin on rauta tarttunu ilman minkään sortin kursseja tai kouluja.

Kyllä minulla ainakin alkaisi sarvi kasvaa otsaan jos joku tunaritinari hitsaisi turbopakosarjani päin persettä ja irtoilevat knöölit ja herneen kokoiset pallerot rikkoisi turbon pakosiiven.
Ainakin kiinalaisissa pakosarjoissa on laatu putkien sisäpuolella luokattoman huonoa.

[patroltd]

Voitko vielä kertoa mistä niitä WPS kirjoja voi ostaa, niillä vois saada monessa pienessä yrityksessä säästöä aikaiseksi?

Jos vähänkin tiedät ja ymmärrät hitsauksista, joissa WPS laaditaan, niin et möläyttelisi moisia.
Jos luet tätä viestiketjua taaksepäin,sieltä selviää kirjoituksestani aika tarkkaan, miksi hitsausohjeet annetaan.
Hitsaaja ei ole sellainen henkilö, joka niitä räätälöi.
Niitä ei ole myöskään kaupan.
WPS:n laatijalla täytyy olla pätevyys sen laadintaan.

http://www.inspecta.com/fi/Palvelut/Ser ... -ISO-3834/" onclick="window.open(this.href);return false;


Hitsauksen laadunvarmistus (ISO 3834)
Hitsausprosessissa täydellistä hitsin laadun varmistusta ei voida tehdä hitsiä rikkomatta. Siksi haluttaessa tutkia hitsin mekaanisia ominaisuuksia joudutaan hitsatusta tuotteesta ottamaan näytteitä. Hitsien laadun varmistamiseksi jo valmistusvaiheessa sekä valmistuskulujen optimoimiseksi tulee hitsausprosessin olla hyvin hallittua jo suunnittelusta alkaen. Helpoiten hitsauksen laatuun vaikuttavat seikat tulevat huomioiduiksi toimivan laatujärjestelmän avulla. ISO 3834 -standardin tuella valmistajat voivat täyttää vaatimukset, jotka takaavat hitsin onnistumisen.
Hitsauksen laadun varmistuksessa on useita vaiheita. Ensinnäkin valmistajan tulee varmistua hitsaajiensa pätevyydestä – tarvittavat pätevöintimenettelyt on standardoitu. Laadun varmistamisen apuna toimivat myös yhtenäiset kirjalliset hitsausohjeet (Welding Procedure Specification/WPS), joiden tulee myös olla hyväksytyt. Tähän on käytössä useita standardoituja menettelyjä.

Hitsausohjeen hyväksyntämenettelyssä laadittavassa hitsausmenetelmän hyväksymispöytäkirjassa (Welding Procedure Qualification Record/WPQR) on esitetty kaikki tarvittavat tiedot hitsauksen suorittamiseksi sekä menetelmän pätevyysalue. Tällä menettelyllä varmistutaan, että WPS:ää noudattamalla hitsi suurella todennäköisyydellä täyttää sille asetetut vaatimukset.

Yrityksen hitsauskoordinaattori on vastuussa hitsausmenetelmien ja hitsaajien pätevöinnistä sekä koulutuksesta. Koordinaattorin osaamisvaatimukset, tehtävät ja vastuut ovat määritelty ISO 14731 -standardissa.

Hitsausprosessin laadun varmistuksen avain on toimiva laatujärjestelmä. Inspecta on riippumaton akkreditoitu yritys, joka voi henkilösertifioida pysyviä liitoksia tekevät hitsaajat/operaattorit ja sertifioida sulahitsausta suorittavat valmistajat ISO 3834 -standardin mukaisesti.

Niin oliko ne yrityskohtaisia? Eli joka yrityksellä on omat hyväksytyt WPS:t

[rumilus]

Ei kai noissa pakosarjoissa, -purkissa tai pienissä pohjan paikkaulsissa tarvii, mitään avaruus teknologiaa.
Tai yleensäkään mitään nippeli tietoo.

Asiat vois kertoa niin että ne ymmärtää ilman tietosanakirjaa.

Ei minun tuntemat ammatti hitsaajat ole mitään insinöörejä vaan perus ukkoja.
Hyvin on rauta tarttunu ilman minkään sortin kursseja tai kouluja.

Kyllä minulla ainakin alkaisi sarvi kasvaa otsaan jos joku tunaritinari hitsaisi turbopakosarjani päin persettä ja irtoilevat knöölit ja herneen kokoiset pallerot rikkoisi turbon pakosiiven.
Ainakin kiinalaisissa pakosarjoissa on laatu putkien sisäpuolella luokattoman huonoa.

Hienoa, että foorumilla on henkilöitä, jotka ymmärtävät hitsauksien tarkoituksen
On monenlaisia puliveivareita...kovanluokan hitsareita, jotka eivät edes kykene suoriutumaan vaikkapa oikeaoppisesta valuraudan / alumiiniseosteisten materiaalien hitsauksesta. Sitten ihmetellään ja manaillaan perkeleitä..., kun ei hommasta tule yhtään mitään...ja lopuksi vika on materiaaleissa. Nämä essonbaarin kovanluokan hitsaajat vetävät valua ruostumattomalla lisäaineella ja alu-seoksia ferriittisellä, RST tai alu-lisäaineella...suojakaasuna hiilidioksidi tai seoskaasu. Voi...voi, sitten kun kehottaa jotakin itse tutkiskelemaan erilaisia hitsausjuttuja, niin kyllä on kyrpä tyyppi kun ei kerro kuinka homma hoituu. Tälläisellä foorumilla ei ketään opeteta oikeasti hitsaamaan, siihen on aivan omat opinahjot, tai jos on mielenkiintoa selvittää asiaa...kokemusperäinen itseoppineisuuskin johtaa kohtalaiseen tulokseen. Vanha viisaus...kukaan ei ole seppä syntyessään.

[rumilus]

Niin oliko ne yrityskohtaisia? Eli joka yrityksellä on omat hyväksytyt WPS:t

Hitsauksen laadun varmistuksessa on useita vaiheita. Ensinnäkin valmistajan tulee varmistua hitsaajiensa pätevyydestä – tarvittavat pätevöintimenettelyt on standardoitu.

Hitsausohjeen hyväksyntämenettelyssä laadittavassa hitsausmenetelmän hyväksymispöytäkirjassa on esitetty kaikki tarvittavat tiedot hitsauksen suorittamiseksi sekä menetelmän pätevyysalue.

Yrityksen hitsauskoordinaattori on vastuussa hitsausmenetelmien ja hitsaajien pätevöinnistä sekä koulutuksesta.


Otaksun, ettei tästä asiasta kannata enempää keskustella !

[Lipsanen]

Tehkääpäs muuten perässä.

[youtube][/youtube]

Siellä jossain puolessa välissä näkyy ne fetitkin kun koneen kylki on aukaistu.

Siihen en ota kantaa onko purkin pohjan hitsaaminen vaikeaa,mutta että 11min. paskanjauhantaa ennen ensimmäistä heppiä!ei tarvis meille tulla töihin

[pera8x]

Ei kai noissa pakosarjoissa, -purkissa tai pienissä pohjan paikkaulsissa tarvii, mitään avaruus teknologiaa.
Tai yleensäkään mitään nippeli tietoo.

Asiat vois kertoa niin että ne ymmärtää ilman tietosanakirjaa.

Ei minun tuntemat ammatti hitsaajat ole mitään insinöörejä vaan perus ukkoja.
Hyvin on rauta tarttunu ilman minkään sortin kursseja tai kouluja.

Kyllä minulla ainakin alkaisi sarvi kasvaa otsaan jos joku tunaritinari hitsaisi turbopakosarjani päin persettä ja irtoilevat knöölit ja herneen kokoiset pallerot rikkoisi turbon pakosiiven.
Ainakin kiinalaisissa pakosarjoissa on laatu putkien sisäpuolella luokattoman huonoa.

Hienoa, että foorumilla on henkilöitä, jotka ymmärtävät hitsauksien tarkoituksen
On monenlaisia puliveivareita...kovanluokan hitsareita, jotka eivät edes kykene suoriutumaan vaikkapa oikeaoppisesta valuraudan / alumiiniseosteisten materiaalien hitsauksesta. Sitten ihmetellään ja manaillaan perkeleitä..., kun ei hommasta tule yhtään mitään...ja lopuksi vika on materiaaleissa. Nämä essonbaarin kovanluokan hitsaajat vetävät valua ruostumattomalla lisäaineella ja alu-seoksia ferriittisellä, RST tai alu-lisäaineella...suojakaasuna hiilidioksidi tai seoskaasu. Voi...voi, sitten kun kehottaa jotakin itse tutkiskelemaan erilaisia hitsausjuttuja, niin kyllä on kyrpä tyyppi kun ei kerro kuinka homma hoituu. Tälläisellä foorumilla ei ketään opeteta oikeasti hitsaamaan, siihen on aivan omat opinahjot, tai jos on mielenkiintoa selvittää asiaa...kokemusperäinen itseoppineisuuskin johtaa kohtalaiseen tulokseen. Vanha viisaus...kukaan ei ole seppä syntyessään.

en oikein ymmärrä, kuinka valuraudan, taikka alumiinin hitsaaminen eroaa muista?!? jokaiselle materiaalille tarvitaan oikeanlainen hitsausmenetelmä. oli se hitsattava materiaali sitten mustaa rautaa, alumiinia, rosteria, valurautaa, taikka vaikka muovia. turha niitä on alkaa erotteleen eri kategorioihin. hitsausta, mitä hitsausta.

pistetään vielä omia kokemuksia eri hitsauksista, jos niistä on joillekkin hyötyä. yleinen myytti on, että noita perus tehtaan tekemiä (valurauta)pakosarjoja ei voi hitsata. ei ainakaan perus mag:illa. ensimmäinen virhe on luulla pakosarjaa valurautaseks. se on valuterästä. toinen virhe on luulla, ettei sitä voi hitsata. sitä voi hitasta ja hyvin voikin. hitsaus onnistuu ihan perus pakosrjaan, ihan perus mikillä, eli MAGilla. periaatteessa hitsataan ihan kun mitä tahansa mustaa rautaa, mutta hitsaus suoritetaan esilämmittäen kappale, vaikka pillillä punaseks, taikka vaihtoehtosesti, kokolailla huonompi vaihtoehto on hitsaamalla niin kovilla virroilla, kun hitsaus vaan vielä jotenkin onnistuu. ja hetikohta hitsauksen jälkeen on parasta jäähdyttää hitsattavat kappaleet villaan. kääriä hitsattu satsi, taikka hitsattu kohta villaan, jollonka lämmön siirtyminen ilmaan on hidasta. näin saadaan kestävä hitsisauma. olettaen tietenkin, että osataan edes kohtuullisesti hitsata.

seuraava yleinen myytti on, että alumiinin hitsaaminen on erittäin vaikeaa ja siihen hommaan tarvitaan erityis ammattilainen. väärin! alumiinin hitsaaminen on helppoa. melkein voisin sanoa, että helpompi on MAGilla mustaa rautaa tottuneen hitsata alkaa hitsata alumiinia, kun mustaa puikolla. alumiinin hitsaamisessa ei ole mitään vaikeeta, jos laitteet on kunnossa. oikeet kaasut ja muutenkin kepo tikki, niin homma on helpompaa, ku kaasulla, tai puikolla söhiä mustaa. ne, ketä kiinnostaa, mutta ei ole vielä kokeillu, niin kokeilkaa joskus. yllätytte, kuinka väärässä maineessa alumiinin hitsaaminen on.

ja kolmantena se tärkein. ei sitä hitsaamista missään koulunpenkillä opita. tekemällä oppii jne. koulussa voi oppia jotakin teoriaa materiaaleista ja hitsauslaitteista, mutta oikea oppiminen tapahtuu tekemällä. kaikki ne teidot (ja taidot) , mitä itse opin koulussa hitsaamisesta on hävinny jonnekkin. niille, kun ei ole ollu mitään käyttöä. sen sijaan oikea hitsaaminen ja oikean hitsausmenetelmän valinta tulee, kun selkäytimestä. ei tarvi kaivella muistivihkoja, eikä muutenkaan alkaa sen kummemmin ihmetteleen. jos tarvii hitsasta, niin hitsataan.

niin ja koh.. joku tuolla jotain puhukin jo kattilahitsarin työkokemuksestaan, niin paukutellaan vielä sen verran henkseleitä, että sitä samaa löytyy täältäkin. aika monta vuotta tuli pannuissa pyörittyä.

[PepeKyy]

Saakos tänne sotkea kaarijuottolangalla turaamisen. Onko porukalla siitä kokemuksia. Uskokaa tai älkää mutta sitä tuli kokeiltua ja vieläpä ilman yliopiston opintoja Hommasin lankaa ja eikun opettelemaan. Sinkityt menee aika mukavasti.

[S202]

Ei kai noissa pakosarjoissa, -purkissa tai pienissä pohjan paikkaulsissa tarvii, mitään avaruus teknologiaa.
Tai yleensäkään mitään nippeli tietoo.

Asiat vois kertoa niin että ne ymmärtää ilman tietosanakirjaa.

Ei minun tuntemat ammatti hitsaajat ole mitään insinöörejä vaan perus ukkoja.
Hyvin on rauta tarttunu ilman minkään sortin kursseja tai kouluja.

Kyllä minulla ainakin alkaisi sarvi kasvaa otsaan jos joku tunaritinari hitsaisi turbopakosarjani päin persettä ja irtoilevat knöölit ja herneen kokoiset pallerot rikkoisi turbon pakosiiven.
Ainakin kiinalaisissa pakosarjoissa on laatu putkien sisäpuolella luokattoman huonoa.

Hienoa, että foorumilla on henkilöitä, jotka ymmärtävät hitsauksien tarkoituksen
On monenlaisia puliveivareita...kovanluokan hitsareita, jotka eivät edes kykene suoriutumaan vaikkapa oikeaoppisesta valuraudan / alumiiniseosteisten materiaalien hitsauksesta. Sitten ihmetellään ja manaillaan perkeleitä..., kun ei hommasta tule yhtään mitään...ja lopuksi vika on materiaaleissa. Nämä essonbaarin kovanluokan hitsaajat vetävät valua ruostumattomalla lisäaineella ja alu-seoksia ferriittisellä, RST tai alu-lisäaineella...suojakaasuna hiilidioksidi tai seoskaasu. Voi...voi, sitten kun kehottaa jotakin itse tutkiskelemaan erilaisia hitsausjuttuja, niin kyllä on kyrpä tyyppi kun ei kerro kuinka homma hoituu. Tälläisellä foorumilla ei ketään opeteta oikeasti hitsaamaan, siihen on aivan omat opinahjot, tai jos on mielenkiintoa selvittää asiaa...kokemusperäinen itseoppineisuuskin johtaa kohtalaiseen tulokseen. Vanha viisaus...kukaan ei ole seppä syntyessään.

en oikein ymmärrä, kuinka valuraudan, taikka alumiinin hitsaaminen eroaa muista?!? jokaiselle materiaalille tarvitaan oikeanlainen hitsausmenetelmä. oli se hitsattava materiaali sitten mustaa rautaa, alumiinia, rosteria, valurautaa, taikka vaikka muovia. turha niitä on alkaa erotteleen eri kategorioihin. hitsausta, mitä hitsausta.

pistetään vielä omia kokemuksia eri hitsauksista, jos niistä on joillekkin hyötyä. yleinen myytti on, että noita perus tehtaan tekemiä (valurauta)pakosarjoja ei voi hitsata. ei ainakaan perus mag:illa. ensimmäinen virhe on luulla pakosarjaa valurautaseks. se on valuterästä. toinen virhe on luulla, ettei sitä voi hitsata. sitä voi hitasta ja hyvin voikin. hitsaus onnistuu ihan perus pakosrjaan, ihan perus mikillä, eli MAGilla. periaatteessa hitsataan ihan kun mitä tahansa mustaa rautaa, mutta hitsaus suoritetaan esilämmittäen kappale, vaikka pillillä punaseks, taikka vaihtoehtosesti, kokolailla huonompi vaihtoehto on hitsaamalla niin kovilla virroilla, kun hitsaus vaan vielä jotenkin onnistuu. ja hetikohta hitsauksen jälkeen on parasta jäähdyttää hitsattavat kappaleet villaan. kääriä hitsattu satsi, taikka hitsattu kohta villaan, jollonka lämmön siirtyminen ilmaan on hidasta. näin saadaan kestävä hitsisauma. olettaen tietenkin, että osataan edes kohtuullisesti hitsata.

seuraava yleinen myytti on, että alumiinin hitsaaminen on erittäin vaikeaa ja siihen hommaan tarvitaan erityis ammattilainen. väärin! alumiinin hitsaaminen on helppoa. melkein voisin sanoa, että helpompi on MAGilla mustaa rautaa tottuneen hitsata alkaa hitsata alumiinia, kun mustaa puikolla. alumiinin hitsaamisessa ei ole mitään vaikeeta, jos laitteet on kunnossa. oikeet kaasut ja muutenkin kepo tikki, niin homma on helpompaa, ku kaasulla, tai puikolla söhiä mustaa. ne, ketä kiinnostaa, mutta ei ole vielä kokeillu, niin kokeilkaa joskus. yllätytte, kuinka väärässä maineessa alumiinin hitsaaminen on.

ja kolmantena se tärkein. ei sitä hitsaamista missään koulunpenkillä opita. tekemällä oppii jne. koulussa voi oppia jotakin teoriaa materiaaleista ja hitsauslaitteista, mutta oikea oppiminen tapahtuu tekemällä. kaikki ne teidot (ja taidot) , mitä itse opin koulussa hitsaamisesta on hävinny jonnekkin. niille, kun ei ole ollu mitään käyttöä. sen sijaan oikea hitsaaminen ja oikean hitsausmenetelmän valinta tulee, kun selkäytimestä. ei tarvi kaivella muistivihkoja, eikä muutenkaan alkaa sen kummemmin ihmetteleen. jos tarvii hitsasta, niin hitsataan.

niin ja koh.. joku tuolla jotain puhukin jo kattilahitsarin työkokemuksestaan, niin paukutellaan vielä sen verran henkseleitä, että sitä samaa löytyy täältäkin. aika monta vuotta tuli pannuissa pyörittyä.

Kyllä nyt täytyy sen verran oikaista että pakosarjat on valurautaa.

[rumilus]

Saakos tänne sotkea kaarijuottolangalla turaamisen. Onko porukalla siitä kokemuksia. Uskokaa tai älkää mutta sitä tuli kokeiltua ja vieläpä ilman yliopiston opintoja Hommasin lankaa ja eikun opettelemaan. Sinkityt menee aika mukavasti.

Kuuluu vähän harvinaisempiin liittämismenetelmiin, mutta hakee paikkansa sekin tekniikka...lähinnä autoteollisuudessa ja miksei ajoneuvojen korjauksissakin.Tuossa aikaisemmin S202 esitteli Migatronicin Automig konetta, jossa on mainittu ominaisuus vakiona.
Kovin suuria mekaanisia lujuuksia maitulla menetelmällä ei saavuteta. Saas nähdä mikä matalalämpö-juotteinen tekniikka yleistyy, kaari-vai induktio tai kaasujuotto.

[rumilus]

Kyllähän ainut valuraudalle/valuteräkselle varmanpäälle hitsaaminen on suoritettava ( 96-100 % ) nikkelillä.
Valuraudat ja valuteräkset vaativat hitsauksissa hyvän murtolujuuden ja murtovenymän.

[PepeKyy]

Eikös tuo kaarijuotto ole periaatteessa ainut virallinen menetelmä millä nykyautoja saa korjata

[rumilus]

Eikös tuo kaarijuotto ole periaatteessa ainut virallinen menetelmä millä nykyautoja saa korjata

Ei toki ainut vaihtohto !
Riippuu tietysti minkälaisesta ajoneuvosta on kysymys ja mitä rakenteita hitsataan / juotetaan / korjataan.
Tietyille rakeinteille ei edes sallita mitään edellämainittuja toimenpiteitä.
Valmistaja ei uskalla antaa mitään suosituksia erityisen luujuutta kestäville rakenteille korjaustoimissa.
Vaihdettavat osakokonaisuudet on vaihdettava kokonaan.

[patroltd]

Jos on YHTÄÄN moottoria viritetty niin apurunkoa ainakaan EI saa hitsata johtuen moottorin erilaisista värinöistä/momenttipiste jää auki jolloin hitsattu apurunko katkeaa sauman vierestä.

[rumilus]

Jos on YHTÄÄN moottoria viritetty niin apurunkoa ainakaan EI saa hitsata johtuen moottorin erilaisista värinöistä/momenttipiste jää auki jolloin hitsattu apurunko katkeaa sauman vierestä.

Kommenteista näkyy, ettei sitä tiedetä ajoneuvojen hitsauksistakaan mitään !




Tuo vakiomuodonvääritymistyömurtumahypoteesi on tärkeä !