Jokainen noista kolmesta tutkimuksesta on päätynyt siihen tulokseen että uudet autot ovat turvallisempia kuin vanhat. Siis, keskimäärin näin, mutta löytyy myös isohkoja automalleja jotka ovat säilyttäneet varsin hyvin turvallisuutensa verrattuna paljon uudempiin jopa samankokoisiin tai pienempiin autoihin.
Kaiken kaikkiaan nuo kolme tutkimusta sisältävät suurin piirtein samoja tuloksia, vaikka varsinkin tuossa Folksamin tutkimuksessa on omat omituisuutensa(miten hyvin vanhat mazda 323:set ovat menestyneet, ja miten esim. uudet "viiden tähden" Toyota Avensis ja VW Golf/Bora).
Mutta mistään noissa ei ole mukana erkseen w123 ja w124... kumpihan niistä nyt on turvallisempi
Näin myöhään enempiä lähdemateriaaliin tutustumatta mainittakoon että esim. Folksamin tutkimukset perustuvat johonkin aivan muuhun kuin autojen turvallisuuteen. Se on vakuutusyhtiöiden keräämä tieto rekisteröidyistä onnettomuuksista, ja sehän tiedetään että tien päällä jokainen tilanne on erilainen, toisin kuin tarkat hallitestit. Sitä en tiedä lasketaanko folksamilla niin tarkkaan kaikki eri tilanteet, että lopputuloksissa otettaisiin huomioon esimerkiksi erilaiset tilannenopeudet ym, sillä äkkiähän saataisiiin sellainen tieto että fiat 600 on turvallisempi kuin W124, koska mersu ajoi puuhun kahtasataa ja fiiu törmäsi mummuun kolmeakymppiä.
Käsitteekseni folksamin testi ei myöskään ota huomioon sitä että eri automerkeillä ja -malleilla on hyvinkin erilaisia käyttäjäryhmiä sekä vaihtelevia ajotyylejä; Saab 9000:lla ajava ruotsalainen perusjännittäjä ajaa varmasti turvallisemmin kuin 535:lla hurjasteleva pojankloppi...
Lainattu kirjasta Turvalliset ja vaaralliset autot, jossa mm. kuvattiin noita folksamin tutkimusmenetelmiä.
------------------------------------------------------------------------- Autojen luokituksen perusteet
Tutkimukseen on otettu mukaan kaikki yksityiskäytössä olleet henkilöautot, joista on x.x.xxxx - xx.x.xxxx tehty onnettomuuden johdosta vahinkoilmoitus Folksam -yhtiölle. Mukana tutkimusaineistossa oli kaikkiaan noin 430 000 autoa.
Jokainen henkilövahinko, jossa loukkaantunut henkilö on joko auton kuljettajana, tai matkustajana ollut Folksamissa vakuutetussa autossa, on tutkittu niin, että tapahtuneet henkilövahingot on koodattu kansainvälisen AIS-järjestelmän mukaisen vahinkoluokituksen mukaan.
Tutkimustulosten perusteena olevassa onnettomuus- ja vahinkoanalyysissä on otettu huomioon turvavyön käyttö, nopeus, mukana olleiden henkilöiden ikä, onnettomuustyyppi ja muut osalliset niissä tapauksissa, joissa kyseessä ei ole ollut yksittäisonnettomuus. Tutkimustulos on siten vertailukelpoinen eri automallien kesken.
Koska automallikohtaiseen tutkimusmateriaaliin on otettu myös ne onnettomuudet, joissa ei ole sattunut henkilövahinkoja, ei mm. Amerikassa tehdyistä vastaavista tutkimuksista poiketen tässä tarvitse ottaa huomioon ajosuoritetta eikä onnettomuusriskiä. Näiden arvioiminen vahingoittuneiden määrä/ajosuoriteluvun määrittämiseksi vertailuluvuksi tuottaa aina suuria vaikeuksia, jotka tässä tutkimuksessa on näin vältetty.
Tutkimuksen perusteet, tilastointimenetelmät, henkilövahinkoluokituksen arviointimenetelmät ym. on tarkemmin selvitetty julkaisussa: Åke Nygren: Injuries to Car occupants. Some aspects of the Interior Safety of Cars. A study of fiveyear material from an insurance company. Acta Oto-Laryngologica. Suppl: 395. Stockholm 1984.
Kuinka tutkimustuloksia on luettava
Tutkimukseen on otettu vain ne automallit joiden onnettomuustietoja voidaan pitää tilastollisesti edustavina. Tämän on katsottu vaativan vähintään 1 500 onnettomuutta.
Tulosta tarkasteltaessa on aina pidettävä mielessä, että tutkimus kuvaa henkilövahingon riskiä onnettomuuden tapahtuessa. Tutkimustulos ei kerro esimerkiksi eri automallien ajo-ominaisuuksista johtuvien erojen aiheuttamaa mahdollisuutta joutua onnettomuuteen.
Niissä tapauksissa, joissa ilmoitetusta mallisarjasta on liikenteessä useita erilaisia malleja, esimerkiksi kaksi- tai neliovinen tai varustevaihtoehtoja, on raportissa mainittu malli sijoitettu siihen painoluokkaan, joka koskee yleisintä mallia.
Tutkimustulos on täysin pätevä vain Ruotsin liikenneoloja vastaavassa liikenneympäristössä. Eri automallien väliset keskinäiset erot ovat kuitenkin yleisesti vertailukelpoisia. (Kääntäjän huomautus: Ruotsin ja Suomen liikenne ei liikenneympäristön, sääolojen ja käytettyjen nopeuksien suhteen poikkea kovin paljon toisistaan. Tältä osin tuloksia voidaan pitää täälläkin hyvin pätevinä. Maidemme autokantojen merkittävin ero, koko- ja painoero, kompensoituu siten, että tässä tutkimuksessa on joka mallista vähintään edellä mainittu 1 500 onnettomuuden otos, johon sisältyy kaikenpainoisia vastapuolia. Tutkijoiden edellä oleva eri automallien keskinäisestä järjestyksestä mainitsema huomautus tukee tätä olettamusta, joten tuloksia voidaan pitää myös Suomessa edustavina.)
