107 liittyvät kysymykset

[Terjama75]

Toinen takaikkuna ei laskeudu aivan alas. Kyseessä manuaalikoneistolla ts. käsiveivillä toimiva malli. Aikani tutkailtua tämän toimintaperiaatetta huomasin, että ikkunan laskeutuessa mekanismin nivel kääntyy väärään suuntaan ja näin tekee alas laskeutumisen mahdottomaksi. Pitäisi saada estettyä nyt jotenkin nivelen kääntyminen väärään suuntaan, sillä pienellä vedolla mekanismi toimii kuten pitääkin. Onko jollain ollut vastaavaa tilannetta, sillä omat hoksottimet ei nyt riitä asian ratkaisemiseen?

Mulla oli 107:ssa sama homma mutta lopullinen taudinkuva oli kulunut mekanismi, eli hammastus tuli tiensä päähän. Kyseessä oli myös manuaalinostin. Nyt taistelen säätöjen kanssa vaihdettuani sähköisen mekanismin tilalle

[JYYRÄ]

Mulla ei myöskään nouse / laske takasivulasit ilman että auttaa toisella kädellä lasia oikeaan asentoon.

Penkin ei myöskään lukkiudu auton käydessä ja keskuslukko ei lukitse repsikan ovea. Auton käydessä peräluukku ja tankki menee lukkoon jos kuskin oven laittaa lukkoon. 2 sekunttia sammuttamisen jälkeen ei tapahdu mitään. Alipaineet siis karaka johonkin. En ole löytänyt vielä syytä.

Sateella vetta vuotaa jostain kuskin jalkatilaan. On v-mäinen se lattiapeltiin liimattu eriste. Sen kuivuminen ottaa kauan aikaa. Varmasti monta 107 koria on mädäntynyt pilalle mokoman idean takia. Vuotopaikkaa en ole löytänyt. On koitettu vesiletkun avulla paikantaa, mutta ei löydy. Ei edes näe mistä vesi tulee jalkatilaan vaikka makaa siellä taskulampun kanssa.

[BHN]

Miten aukeaa vm77 SL:n takapenkin tilalla olevan tavaratilan kansi? kahvat on käsille mistä nostaa mutta naksahtaa lukitusta vasten ja vapautusvipua tms ei löydy mistään... onko siellä sellaista?

[unski]

Voimalla.

Ei ole mitään vapautinta, jos lukitus on alkuperäinen, on kiinni pitämässä vain ohuesta jousiteräksestä tehdyt lipareet.

Eikä se sinänsä mikään tavaratila ole...no voihan sinne tavaran laittaa..muttei siellä häävisti tilaa ole. Se on oikeastaan peitelevy. Takapenkit on lisävaruste tuo suoja on vakiovaruste.

Timppa

[JYYRÄ]

450 slc -73 D-jettonic. Miksi polttoaineen paineen säätimen jälkeen paluu linjassa on paineen tasaaja? Ei mahdu järkeen mitenkään päin. Eikös se pitäs olla pumpun ja paineen säätimen välissä, eikä missään paluu linjassa. Näin näyttäs olevan kaikissa mb V8 moottoreissa joissa D-jetti.

[karra]

Varmaan tähän löytyy virallinenkin tieto mutta systeemihän toimii niin että bensa kiertää sieltä ruiskun kautta takaisin tankkiin. Jos kiertolinjassa ei olisi kuristusta niin virtaushan olisi hurja silloin kun auto on tyhjäkäynnillä/moottorijarrutuksessa ja paineen pito ylhäällä on hankalaa jos tuotto on suuri, pumppu vaatisi ison sähkömoottorin.

Painettahan tarvitaan kun moottorin kuormituksen mukaan ruiskutettavan bensan määrä muuttuu. Jos siellä ei ole painetta niin ei sinne ruiskusuuttimeen saa tuottoakaan (virtausta) heti kun sitä tarvitaan ja moottori ei varmaan toimisi jouheasti. Eli pumppu näkee koko ajan korkean paineen ja tietyn virtauksen, kun moottori tarvii bensaa niin se menee ruiskusuuttimeille ja kun se ei tarvi niin bensa menee paluukiertoon.

[unski]

Moi,

Jos nyt tähän selvennetään, niin kaikissa epäsuoran ruiskutuksen omaavissa (ruiskutus imusarjaan) bensiini-ruiskuvehkeissä on aina painesäädin paluulinjassa. Koska ruisku on tietyllä lailla matemaattinen laite, on tarvittava polttoaineen määritys helpompi suorittaa kun tiedetään syötetettävissä oleva polttoaineen määrä ja imusarjaan tuleva ilman määrä . Kun järjestelmässä oleva paine on aina vakio ja tiedetty, on paljon helpompaa vain muuttaa suuttimen aukioloaikaa ja tai suuttimelle menevää polttoainemäärää.

Kaikissa ruiskuissa on pumpun tuotto ylimitoitettu, jolloin kaikissa tilanteissa saadaan paine pysymään järjestelmässä säädettynä ja haluttuna. Eli paluukiertoa on aina. Osassa uudemmissa ruiskuissa painesäätimessä on vielä imusarjan alipaineliitäntä, jolla saadaan aikaan mm. nopea kiihdytysrikastus.

Kaasutinkoneissa tätä ei tarvita, koska siellä koho hoitaa saman asian kohokammion kanssa. Ei kaasutinkaan toimi oikein, jos käytettävissä oleva polttoainemäärä on eri kuin mihin se on suunniteltu...siis bensiinin pinta kohokammiossa on väärä.

Toivottavasti asia vähän aukesi.
Timppa

[JYYRÄ]

Tiedän kyllä miten polttoaineen syöttö pelaa ja mikä kunkin komponentin tarkoitus on, mutta sitä en tajua miksi näissä D-jetronic vehekeissä on paineen tasaaja paluulinjassa, paineen säätimen JÄLKEEN. Sehän on ns. painekello, eli pönttö jossa on kalvo ja jousi.

Järki sanoo että sen tulisi olla painepuolella, siis pumpun ja paineen säätimen välissä, tasaamassa painetta esim. kiihdytys tilanteissa.
Paluulinjanhan tulisi olla hyvin vapaa reitti takaisin tankkiin, ei kai siellä tarvita mitään paineen tasaaja kelloa??

[etrade]

Noin se on ainakin LH- ja L-jetronic, mikä helppo todeta kun laittaa googleen edellämainitut sanat ja painaa kuvat eli suoraan tankkiin menee letku.

D-jetronikin kuviakin löytyy googlesta ja näyttää ne vähän erillaiselta paineensäätimen jälkeen...
Ehkä tuo wikipedian kirjoitus on helpoin ymmärtää.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jetronic" onclick="window.open(this.href);return false;

[JYYRÄ]

Tässä kuvassa vihreällä ympyröidun paineen tasaajan (ei paineen säädin, vaan tasaaja) tarkoitus perää en tajua.

[karra]

Katos perkele, luetun ymmärtäminen minulla hakusessa. Itselle tuo ei ole tuttu systeemi, kohta saattaa olla kun on potilas jo hankittu. Voipi olla että itse postaan tähän kysymyksiä...

[etrade]

Vaimennetut bensanpainemittarit haluamiinsa kohtiin auttaa vikojen etsimisis ja löytyi netistä tuollainenkin

http://www.race.fi/fi/product/18970a/rp-fpr-1" onclick="window.open(this.href);return false;

[A]

Muistaakseni kun noita omaani askartelin, niin toi ensimmäinen säädettävä kello on se paineen tasain ja toi toinen on se paineen säädin mikä ei ainakaan mun D-jetissä ollut säädettävä. Toi letku mikä kuvassa on ilmeisesti tukittu, niin sen kuuluis mennä tohon "kuljettajan" puoleiseen polttoaineenjakoputkeen.

Saatan kyllä muistaa väärinkin, mutta voin tarkistaa asian tänään, koska jätin noi molemmat pois ja ne on mulla varastossa. Tällä hetkellä on käytössä imusarjan paineeseen reagoiva paineen säädin.

Tossa kuva polttoainelinjoista.

[A]

Näköjään muistin väärin ainakin ton liitteenä olevan kuvan mukaan.

Tästä linkistä löytyy jotain tietoa D-jetin maailmasta. Ei sieläkään selvitetä miksi toi tasain on paluu linjassa, ainoastaan todetaan ettei sitä ole käytössä kaikissa D-jet järjestelmissä.

http://huckhome.de/en/d-jetronic/52-overview" onclick="window.open(this.href);return false;

[unski]

Tiedän kyllä miten polttoaineen syöttö pelaa ja mikä kunkin komponentin tarkoitus on, mutta sitä en tajua miksi näissä D-jetronic vehekeissä on paineen tasaaja paluulinjassa, paineen säätimen JÄLKEEN. Sehän on ns. painekello, eli pönttö jossa on kalvo ja jousi.

Anteeksi, ymmärisin kysymyksen hieman väärin, kun molemmat peräkkäiset kalvosäätimet ovat samanlaisia.

Systeemissä on tosiaan kaksi samannäköistä säädettävää kelloa peräkkäin, ensimmäinen kahdella liittimellä oleva on "värähtelyn vaimennin" ja toinen perässä oleva on itse paineensäädin. Näissä ensimmäisissä Boschin D-Jetronceissa oli selvästi pelätty kaikennäköisiä pulsseja polttoainelinjassa, kun mm. 250 CE:ssä on bensapaineen värähtelyjä on myös yritetty poistaa polttoainepumpun päässäkin. Samanlainen systeemi oli tätä ennen noissa mäntäpumpupulla varustetuissa bensaruiskuissakin, eli kaksi ihan samanlaista paineentasaajaa peräkkäin, joista toista aina nimitetään vaimentajaksi.

Sähköruiskuissa homma oli ilmeisen turha, sillä -76 ilmestyneessä L-Jetissä näitä ei enää ollut. Mäntäpumpuissahan on pienempi siirtopaine ja mäntien liike aiheutaa paljon nesteen värähtelyä. En ole varma mutta arvelisin, että se on saattanut aiheuttaa aikanaan ongelmia ilman värähtelyn vaimentamista, systeemi on sitten siirretty noihin ensimmäisiin sähköruiskuihin.

Yleensä olen säätänyt tuon ensimmäisen painesäätimen aika löysälle ja taaemmalla sitten nostanut paineen sopivaksi. Hyvin on toiminut. Kerran olen ensimmäinen tasaajan poistanut kokonaan ja korvannut T-kappaleella, toiminta on siltikin ollut moitteetonta.

Timppa

[karra]

Mäntäpumpuissahan on pienempi siirtopaine ja mäntien liike aiheutaa paljon nesteen värähtelyä. En ole varma mutta arvelisin, että se on saattanut aiheuttaa aikanaan ongelmia ilman värähtelyn vaimentamista, systeemi on sitten siirretty noihin ensimmäisiin sähköruiskuihin.

Siirtopainehan oli jotain 1,5 vai oliko se 1,2 bar. Rivipumppu kun pumppaa niin tosiaan saattaa se pulssi siirtyä sinne imupuolellekin, who knows. Töissä touhuan perstalttisten(kin) pumppujen kanssa ja painepuolelle silloin tällöin asennetaan värähtelyn vaimennin.

Ois kiva kysyä siltä järjestelmän suunnittelijalta, jos tietäis kuka se ois; vaan ei taida olla enää hengissä ?

[JYYRÄ]

Ne pöntöt on tosiaan saman näköisiä päällepäin. Paineen säätimen erottaa pöntön pohjasta lähtevästä paluu linjan letkulähdöstä.
Googlasin pönttöjen bosch numeroilla varmuuden vuoksi vielä, etten väitä puuta-heinää, mutta kyllä tuo paluu linjassa oleva pönttö on tosiaan paineen tasaaja.

Tuossa minun 450 -73 slc:ssä on Megasquirt 1 V2.2 ja asentelen siihen uudempia pienempiä korkeaohmisia suuttimia ja polttoainetukkeja yms. Tässä asentelun tiimellyksessä aloin miettimään miksi tuo pönttö on ns. "paluuvirran puolella" Orggis D-jetin suuttimet on noin 2 kertaa liian isot suhteessa moottorin tehoihin. Lisäksi ne on. ns. korkeaohmisia, joka on ongelma ruiskun ohjausboxille. Tämä aiheuttaa sen että ei pysty säätämään seoksia kovin nätiksi ja pienillä kierroksilla ei käy ihan niin nätisti kuin uudet ruiskuvehkeet ja polttoaineen kulutus on suhteettoman suuri.

Tulppasin polttoainetukkien yhdysputken. Ajatus on että haluan että pumpulta tuleva viileä bensa kiertää ja huuhtelee polttoainejärjestelmän kun kuuman koneen käynnistää. Eli nyt kun tuo yhdysputki on tukittu, polttoaine kiertää kuskin puolen tukin kautta repsikan puolelle ja sieltä paineen säätimen kautta takasin tankkiin : Kuuma bensa ja mahdollinen ilma häipyy tukeista. Kuumakäynnistysten kanssa on ollut ongelmia. Meinaa mennä seos laihalle afr 16-17 kuumakäynnistyksissä.

Tänään ehkä pääsee koekäyttämään uutta setuppia.
Tavoite olis saada tuo -73 V8 käymään kuin uudemmatkin koneet.
Seuraavaksi olis tarkoitus laittaa fordin EDIS suorasytkä tuohon, mutta polttoaine puoli pitää nyt ekana saada kuntoon ja muut auton pikkuviat.
Katsastaakin tuo pitäisi heinäkuussa...

[unski]

Minulla meni näköjään säätimet väärin päin, kun taisin viimeksi vuosia sitten lueskella asiaa tarkemmin. Olisi pitänyt tarkistaa, eikä luottaa muistiinsa Mutta pääasia kuitenkin on, että järjestelmä on värkätty noin tasaamaan värähtelyitä järjestelmässä. Tuo yhteen linjaan vaihto toimii taatusti paremmin. Jos viellä antaa pumpun pyöriä muutaman sekunnin ennen starttia.

Jossain varaston kätköissä minulla on M119 koneen bensalinjat, siinä on kierto läpi koko järjestelmän, ei T-kappaletta. Hommasin nuo joskus, kun edullisesti sain, ajatuksena korvata vanha polttoainelinja väliletkuineen kiinteä linjalla M116 koneeseen. Mutta homma jäi sitten vaiheeseen, kun M119 koneessa on tasajako imukanavien välimatkoissa, en jaksanut alkaa modaamaan tukkia siinä vaiheessa.

Timppa

[BHN]

Onko vm77 450 SL 3lovisessa automaatissa tosiaankin näin lyhyet välitykset?. satasen vauhdissa jotain 3000kierrosta. ettei jopa yli
luulisi v8:n vääntävän pienemmilläkin kierroksilla...

[Arto S]

Lyhyet on 3-vaihteisen välitykset. Omassa 450 SLC -75 mallissa 100 lasissa kierrokset 2750 nopeusmittari näyttää prikulleen oikein mittarivirhe nolla.

[unski]

itseasiassa tuo 3.07 oli tuohon aikaan todella harva välitys. Jenkeissä isolohkoillakin oli 3,46 välitys ihan yleinen. Harvemmat välitykset yleistyvät vasta 80-luvun alkupuolella. Mikäli 450:n kanssa käytetään harvempaa välitystä vakiolaatikon kanssa, kiihtyvyys pienillä nopuksilla huononee aika paljon ja veikkaisin, että kaupunkikulutus nousee entisestään, kun moottori joutuu tekemään töitä momentinmuuntimen kautta enemmän. (lämpöhäviöt).

Mikäli mietitään uudempaa W126:n 722.3 laatikkoa on mm. 500:n 2.21 perävälityksellä kolmen ensimmäisen vaihteen välitykset lähes identtiset 450:n laatikon kanssa. itse vaihtaisin 450:een harvemman välityksen vain mikäli käytössä olisi useampivaihteinen laatikko, mielellän 5-vaihteinen.

Timppa

[BHN]

Mitenkä irroitetaan kahva jolla käytetään rättikaton lukitusta? Täytyy irroittaa se takapahvi/verhoilu.. Katselin että löytyykö siitä samanlainen sokka kuin esim ikkunaveivissä, eipä sattunut silmään.
Eikä ole pultillakaan kiinni. Onko kukaan irroittanut?

[slsl77]

Mitenkä irroitetaan kahva jolla käytetään rättikaton lukitusta? Täytyy irroittaa se takapahvi/verhoilu.. Katselin että löytyykö siitä samanlainen sokka kuin esim ikkunaveivissä, eipä sattunut silmään.
Eikä ole pultillakaan kiinni. Onko kukaan irroittanut?

Moi,

kahvasta irrotetaan se värillinen osa. Nupin puoleisesta päästä nostaa ja sitten liuuttaa kahvan suuntaisesti pois lukituksesta.

[sulzeer]

Moro,

Kesä on mennyt ahertaessa koripaikkauksien osalta, ja tekniikan tutkistelu on jäänyt vähemmälle vaikka tiedossa on, että siinäkin ongelmansa löytyy. Nyt taas niihin löytyy aikaa.

Kaupunkiajossa auto toimii lyhyillä vedoilla moitteetta, mutta maantiepätkällä pari pyttyä putoaa pois pelistä ja kiertää ainoastaan 3500 rpm/min. Viime kesänä säädetty sekä ruiskun- että katkojan kärjet, vaihdettu tulppia, bensansuodatin, puola, tulpanjohdot, virranjakajan kansi, bensapumppu. Missä voisi vika piileä?

[BHN]

Mitenkä irroitetaan kahva jolla käytetään rättikaton lukitusta? Täytyy irroittaa se takapahvi/verhoilu.. Katselin että löytyykö siitä samanlainen sokka kuin esim ikkunaveivissä, eipä sattunut silmään.
Eikä ole pultillakaan kiinni. Onko kukaan irroittanut?

Moi,

kahvasta irrotetaan se värillinen osa. Nupin puoleisesta päästä nostaa ja sitten liuuttaa kahvan suuntaisesti pois lukituksesta.

Eipä irtoa ei, vaikka vähän voimallakin yritin. Kahva näyttää siis tältä . näitä kuvia katsellessa tuntuu kyllä siltä että lähteeköhän se noilla ylläolevilla ohjeilla vai ymmärsinkö ne vallan väärin? Värillinen osa on irti ja kahvan "navassa" on jonkinlainen sileä nasta joka ei irtoa muulla kuin kulmahiomakoneella.

[unski]

Tuossa on kuva lyhyemmän vivun suojasta. Katon luukussa on samanlainen, mutta vain pitempi. Sitä ptää vain paikallaan nuo kaksi pientä "nipsua". Suoja itsessään on ikäänkuin iso sokka, jonka päädyssä on pyöreä hahlo, joka sopii akselin "sokkauraan". Nipsut kun napasauttaa auki, suojan voi liu'uttaa nuppiin päin vetäen pois urastaan.



Timppa

[BHN]

Suoja on irti. Kahvan irroittamisesta oli kyse. Eli siinä on tuo iso kahva ja pienempi lukituskahva samalla akselilla jotka täytyy saada irti.

[unski]

Ne on vain tuolla suojalla kiinni siinä akselilla alunperin. Ihan vetämällä pitäisi lähteä, jos nyt joku sankari ei ole noita esim. liimannut. Toisinaan on tietysti tuo valettu kampi jämähtänyt akselille kiinni, kun väliin on päässyt kosteutta. Jollain pienellä ulosvetäjällä voi tietysti asiaa hieman auttaa. Mikäli joku on jotain patentteja tuolle tehnyt, niin sitä tietysti on vaikea sitten sanoa miten irtoaa.

Timppa

[BHN]

ok kiitos. koitettu vetää ja on tiukassa. pitää kehitellä ulosvetäjä.

[BHN]

Lähtihän se. Oli hapettunut voimakkaasti akselille. Lämmittämällä ja kahdella kunnon vääntökammella vääntämällä lähti.
kiitos vinkeistä