OM605 kiertokangen sivuttaisvälys

[Juuttijunior]

Kuinka paljon sivuttaisvälystä kiertokangilla saisi olla?

En ole tähän asiaan juurikaan perehtynyt, mutta sen verran tiedän että pitkittäistä kiertokangen liikettä ei saa olla käsin tunnusteltaessa. Sivuttaisvälyksellä tarkoitan siis kampiakselin suuntaista välystä, kiertokanget liikkuvat kampiakselin kaulojen päällä aksiaalisesti.

[atlas]

Oikea oppisestihan pitäisi vielä tarkistaa suoruus ja kierous....nehän on oikaistavissa.
Kuitenkaan kaulat ei ota kampuraan ikinä eli uudet laakerit pitää sen sivuttaisliikkeen kurissa.
Kokeile lukea googlen kautta mitä yleensä muissa moottoreissa ne on ollut.
Yleensä uusilla osilla tulee kyllä automaattisesti kunhan lyöt pukkia niin että kangen reuna on just kohdallaan ettei tule pykälääjoka sitten jossakin vaiheessa syö kampuran reunaan mutta ei välttämättä...toi pukin lyöminen kohdalleen on tehtävä aina koneissa joissa ei ole erillisiä ohjureita.

[JP74]

Mersun koneen kiertokanget on yläohjatut. Sivuliike rajoitetaan veivin yläpäästä, ei alapäästä. Pieni sivuttaisliike on ihan normaalia, jopa suotavaa.

[Juuttijunior]

Mersun koneen kiertokanget on yläohjatut. Sivuliike rajoitetaan veivin yläpäästä, ei alapäästä. Pieni sivuttaisliike on ihan normaalia, jopa suotavaa.

Tämäpä oli hyvä tieto. Mikä on tässä tapauksessa "pieni sivuttaisliike", en ole ainakaan vielä löytänyt mitään mitta-arvoja aiheeseen liittyen.

[Juuttijunior]

Ja sitten silmiini pisti alakertaa katsellessani kampiakselin kiertokankien kaulojen vierustojen osittainen sinerrys, eli onko käynyt kuumana? Toisaalta sinerrystä ei ole ollenkaan kauloissa eli liukupinnoissa, vaan kaulan vieressä valussa/taotussa pinnassa.

Onkohan kampiakseli siis käytetty jo hiomolla, eikö kaulatkin ota tällaisessa tapauksessa "väriä pintaan"?

Onko kyseisissä kampiakseleissa jo tehtaalta sinerrystä liittyen johonkin materiaalitekniseen käsittelyyn?

[E200kompressor]

Ja sitten silmiini pisti alakertaa katsellessani kampiakselin kiertokankien kaulojen vierustojen osittainen sinerrys, eli onko käynyt kuumana? Toisaalta sinerrystä ei ole ollenkaan kauloissa eli liukupinnoissa, vaan kaulan vieressä valussa/taotussa pinnassa.

Onkohan kampiakseli siis käytetty jo hiomolla, eikö kaulatkin ota tällaisessa tapauksessa "väriä pintaan"?

Onko kyseisissä kampiakseleissa jo tehtaalta sinerrystä liittyen johonkin materiaalitekniseen käsittelyyn?

Välys on moottorikohtainen mutta esim Ford 2.0 Duratec HE- moottorissa (Mondeo etc) sivuttaisvälys on muistaakseni luokkaa 0,4mm max. Helposti mitattavissa esim. luiskamitalla.

JOS vaurioita ei ole syntynyt kiertokankeen tai kampiakseliin, on liiallinen välys epätodennäköinen.

[E200kompressor]

Ja sitten silmiini pisti alakertaa katsellessani kampiakselin kiertokankien kaulojen vierustojen osittainen sinerrys, eli onko käynyt kuumana? Toisaalta sinerrystä ei ole ollenkaan kauloissa eli liukupinnoissa, vaan kaulan vieressä valussa/taotussa pinnassa.

Onkohan kampiakseli siis käytetty jo hiomolla, eikö kaulatkin ota tällaisessa tapauksessa "väriä pintaan"?

Onko kyseisissä kampiakseleissa jo tehtaalta sinerrystä liittyen johonkin materiaalitekniseen käsittelyyn?

Mitä niissä kiertokangen laakeriliuskoissa luki? Alikokohan on merkitty niihin.

Samoin voi mitata itse laakerikaulaan halkaisijan josta näkee suoraan onko hiottu.

[atlas]

Kampurassa olevat sinistymät on tehtaalla tehty karkaisusta...jos liukupinnassa on sinistymää on se kaula leikannut ja kuumunut.

[Juuttijunior]

Ja sitten silmiini pisti alakertaa katsellessani kampiakselin kiertokankien kaulojen vierustojen osittainen sinerrys, eli onko käynyt kuumana? Toisaalta sinerrystä ei ole ollenkaan kauloissa eli liukupinnoissa, vaan kaulan vieressä valussa/taotussa pinnassa.

Onkohan kampiakseli siis käytetty jo hiomolla, eikö kaulatkin ota tällaisessa tapauksessa "väriä pintaan"?

Onko kyseisissä kampiakseleissa jo tehtaalta sinerrystä liittyen johonkin materiaalitekniseen käsittelyyn?

Mitä niissä kiertokangen laakeriliuskoissa luki? Alikokohan on merkitty niihin.

Samoin voi mitata itse laakerikaulaan halkaisijan josta näkee suoraan onko hiottu.

Kiertokanget on koneessa vielä paikallaan eli en ole laakereita tutkinut. Katson merkinnät kun pääsen tallilla käymään! Tuntui käsin koittaen melko suurelta se sivuttaisliike, helposti millien luokkaa. Muistaakseni kiertokangen alapäässä oli muutenkin reilusti varaa liikkua, ja käyttäjä JP74 mainitsi kankien välyksen olevan peräisin yläsilmästä tässä tapauksessa. Eli toisin sanoen alapäässä on reilusti matkaa kaulan sivuun, joten mittauskin on täten melko suuntaa antava liuskamitalla tehtynä.

Kaulat mittailen samaan syssyyn, kiitos vinkeistä!

[Juuttijunior]

Kampurassa olevat sinistymät on tehtaalla tehty karkaisusta...jos liukupinnassa on sinistymää on se kaula leikannut ja kuumunut.

Tämä oli mukava tieto kuulla, kiitos!
Mietinkin, että sinertymille on kaksi vaihtoehtoa: joko jäljet on materiaaliteknisistä syistä tai sitten jostain aikaisemmasta konerikosta...

[Juuttijunior]

Onko mitta-arvojen etsimiseen mitään hyvää vinkkiä, koitin tämän foorumin kautta etsiskellä ja pääsinkin käsiksi useisiin PDF-tiedostoihin, joissa raja-arvoja annetaan. Näistä tiedostoista en kuitenkaan löytänyt edes mainintaa sivuttaisliikkeestä.

[JP74]

Ei ole käsitystä mikä tuolla kuuluisi olla se "oikea" välys. Ralliauton moottoriin teetätin kanget PO-metallilla ja silloin asiaa mietittiin. Koska kangissa ei ole öljykanavaa, eikä öljyruiskuja, pieni sivuliike parantaa öljysumun kulkeutumista männäntapille. Vakioon verrattuna näkyi uudet veivit olevan ylhäältä 0,2mm kapeammat. Ei tuo sivuliike ole koskaan ollut mersun koneessa ongelma, pystyväljä on ollut monesti, silloin veivinlaakerit on sököt, kuten herkästi akselikin.

[jari_w123]

En tiedä toleranssia tuolle moottorille mutta vanhemmissa mersun dieseleissä on kangen alasilmän sivuttaisvälys 0,5mm luokkaa. Jos se paljon enemmän on, on jossain vikaa.