W124 OM611 + 722.6 vakio TCU

[Juuso124]

Otsikon mukainen projekti ollut työnalla muutaman kuukauden ja tänään ajelin ensimmäiset testilenkit niin ajattelin että ehkä nyt vois jakaa kokemukset tänne kun vaikuttaa tekniikan siirto onnistuneen.

Itsellä on ollut w124 300D farkku käyttöautona jo pitemmän aikaa ja sitä ennen oli 200D. Näistä kokemus on ollut se että tosiasioista ei voi väitellä ja w124 nyt vaan on maailman halvin käyttöauto Ajatuksissa kuitenki pyöri jo pitemmän aikaa OM606 turbolla kyseiseen koppaan, koska ei noi vaparit mitään ohjuksia ole. Syksyllä sitten ostin toisen w124 farkun ajatuksena että siihen laitan kyseisen tekniikan. Hyvää käyttöautoa kuitenkin tarve oli tehdä ja idea vaihtuikin CDI tekniikkaan koska 4 mukinen ei paljoa kuluta ja kuitenkin meno on aivan eri kuin noi vanhanliiton vaparit. Kävin sitten hakemassa myös tekniikan luovuttaja väyrysen (facelift) josta saisi kaiken tarvittavan.

Perusidea siis:
OM611 ja 722.6 siirto w124 koriin mahdollisimman yksinkertaisesti. Eli ilman luistonestoja yms. W124 mahdollisimman alkuperäisen oloisena eli mittaristo yms.

Homma alkoi väyrysen purkamisella. Kun tekniikka oli irrotettu niin samalla siihen vaihdettiin hehkut joiden vaihto venyi vähän pidemmäksi yhden katkettua. Kannen irrotin jotta pääsin kunnolla poraamaan vanhan pois (jälkeen päin ajateltuna homma olis onnistunu kyllä paikallaankin). Kansi myös plaanattiin ja venakumit vaihdeltiin. Uuden jakoketjun kans taas saa päästää niin kauan kun valtio sallii.

Väyrysestä purettiin myös johtosarja kokonaan ja keppimoduuli.

W124 oli m104 3.0l bensa ja 722.5 laatikko. Tekniikan irrottamisen jälkeen purettiin pois moottorin johtosarja ja muita ylimääräsiä johtoja. YJ releeltä vaan moottorin ohjaukselle menevät johdot poikki ja jätti abs purkille menevät johdot paikalle. Samalla ilmastoinnin ohjaus purkaantu pois koska se oli MAS releen kautta joka lähti. Tämä ei kuitenkaan poistanut muutakun kompuran kierrosnopeusvahdin koska w124 kompurassa on 3 johtoa: magneettikytkin ja kaks johtoo pyörimisnopeusanturille. Anturi tieto menee MAS releelle joka antaa ohjausvirran kompuralle kuivaimessa olevan painekytkimen kautta. Dieselissä on oma rele ilmastoinnille mutta periaate sama. Vaihdoin siis tilalle normaalin releen eli toiminta muuten sama mutta kompura voi olla kytkettynä myös starttauksessa koska pyörintävahtia ei ole. CDI kompurassa on siis vain kompuran ohjauskarva. Aika yksinkertanen homma loppuviimen kun oli kytkentäkaavioita netistä apuna.

20181202_130406.jpg

Jatkuu kun keretään...

[Juuso124]

Oma kierroslukumittari piti tietysti saada pelittään joten OM611 öljypohjaan porasin reiän anturille. Ihmeen hyvin se siihen osu kohdalle ja toimii.

20181130_104345.jpg

Öljynpaineanturia ei myöskään ole OM611 mutta tarkistusreikä löytyy keulasta ö-suodattimen alta. Jenka oli m10 hienokierre mihin sopi normi banjopultti. Siihen tein letkun ja laitoin M104 anturin siihen kiini. Maadotus tarvi tinata erikseen

20190108_093624.jpg

W124 lämpötila anturille piti kanssa saada paikka ja flektin kytkimelle. Niille tein kikkareen imusarjan takana olevan muoviputkilähdön tilalle josta lähtee lämppärille vesi. Tässä kuitenkin kokoajan kiertää vesi vaikka lämppäri olis kiini koska pissapojan lämmityskierto menee jatkuvana sitä kautta.

20181230_134512.jpg

Moottori sopi paikalle pienen lekan antamisen jälkeen "heittämällä" kunhan vaihto M104 kumit koska väyrysen kumit oli eri kulmassa. Lisäksi askin kannake rautaan piti porata uudet reiät kun ei osunu kohdalle. Lekaa piti antaa kopalle turbon kohdalta koska vnt kello otti kiinni koppaan ja ahtoputken lähtö kans hieman. Kyseessä oli ehkä n. 3mm joka meni vasaralla nätisti. Myös poikittaisesta runkopalkista jossa moottori on kiinni piti rälläköidä n. 3mm pokkausta pois öljypohjan kohdalta. Olis voinu mennä ilmankin mutta otin varmanpäälle ettei kolise kun kone heiluu. OM611 oli siis farkku väyrysestä joten sen mallin öljypohja sopi ainakin hyvin.

20181215_184421.jpg

[Juuso124]

Väyrysen coolerin sai sopimaan tohon kohtuudella ja vakioletkuilla. Hieman tarvi puskurista ottaa noiden muovipäätyjen kohdalta mutta joku normipäädyillä oleva samankokonen cooleri silikooniletkuilla vois sopia vakiopuskurin kans.

20181228_151947.jpg

Vaihdekeppimoduuli ei sovi heittämällä koska tiptronic moduuli on muutaman sentin korkeempi kun vakio. Väyrysestä rälläköin kiinnikekohdan ja tuikin sen paikalle. Sovittaa piti tietysti keskikonsolin kanssa että osuu reikä kohdalle. Keskikonsolin reikä on oikean kokoinen joten sitä ei tarvinnut muokata.

20181215_123228.jpg

20181215_145250.jpg

Etukardaani oli liian lyhkänen kummassakin autossa (boorit ja kiinnike muuten sama). Kävin Raptecilta loimaalta mallin ja rullamitan kanssa hakeen purkuosan ja W202 etukardaani oli sopivan pitunen joten pienellä vaivalla päästiin siitäkin.

722.6 ohjaus vaatii pyörintänopeustiedon takapyöriltä ja sen toteutin laittamalla kardaanille triggeripyörän ja siihen vakio abs anturit lukemaan sitä.

20190102_214559.jpg

20190108_111326.jpg

Väykyssä oli 2.87 perä ja abs kehällä on 48 hammasta. Joten kun triggeri on kardaanilla pitää sieltä tulla 48/2.87 pulssia per kierros jotta saadaan sama taajuus kun alkuperäsenä. Tulos on 16.72 joten 17 hammasta on hyvin lähellä. Erotus on siis vain reilu 1 % joten luulisi sen verran olevan pelivaraa ohjelmassa. Jos tästä aiheutuu vaikeuksia niin pitäis staarilla ohjelmoida perävälitys 2.82 jolloin tulos olisi 17.02. Interneetin mailmassa tämä on staarilla saatu tehtyä mutta minulle kerrottiin kyllä ettei onnistu... No toivottavasti pelaa näin myös pidemmällä ajalla. Muutaman kilsan testi ainakin toimi.

[Juuso124]

Ohjaustehostin ja ilmastoinninkompura on mallia cdi joten niissäkin oli hieman letkutusta. Farkku väykyssä oli myös tasonsäätö perässä joten pumppu on mallia tandem. Letkut tein uusiks ottamalla vanhat päät kummastakin autosta ja prässäämällä sopivat hyd letkut niihi. Eli periaate on sama kummassakin: Paine ohjaukselle ja paluu tankkiin, paine tasonsäädölle ja paluu tankkiin. 124 tasonsäätö on eri pumpulla mutta eipä sillä tässä merkitystä. Säiliön otin myös w210 koska pumpun imuletku on paljon isompi kun w124 ja paluu korkissa oli isompi joten siihen sai paremmin 2 paluuta. Paluut yhdistin t haaralla. Säiliön pinta täytynee pitää kohtuu ylhäällä koska pumpun imu on korkeammalla kuin säiliön puoliväli.

20181228_151909(1).jpg

Ilmastoinnin kompuralta lähtevät letkut tein niin että katkasin cdi letkuista auton puolen päät ja prässäsin niihin w124 letkujen päät joissa oli täyttöliittimet.

Jäähdyttäjä on w124 oma ja flektit myös. Tulevaisuudessa selviää riittääkö ne flektit vakioohjauksella vai tarvisko laittaa väyrysen ohjaus. Ei tarvis oikeestaan muutakun se flektin ohjausboxi ja eculta johdot siihen. Sit erikseen painekytkimellä ohjata ilmastointi puolta koska sitä tietoa ei tule eculta.

[Juuso124]

Johtosarjaa aloin puukottaan heti kun sen autosta purin pois. Netistä löytämäni w210 e320 bensan sähkökaaviot osottautui erittäin hyödylliseksi ja ilman niitä aika hankala on toimia. Käytännössä kävin johtosarjan johto kerrallaan läpi ja poistin jokaisen joka vaikutti tarpeettomalta. Testikäytin koneen ja johtosarjan irrallan ennen autoon asennusta. Ensimmäisellä kerralla tuli karsittua johtoja hieman liikaakin koska en saanut konetta käymään tai edes hehkutilaan... Päätin hakea uuden johtosarjan kaverin 320cdi purkuautosta ja karsia sen hieman hitaammin.

Itse moottori ei ilmeisesti tarvi kuin virtalukko, ecu, rattilukko ja pienempi sam purkki joka siellä samassa kotelossa ecun kanssa. Mutta koska halusin myös vaihteiston toimintaan niin vaihteistopurkin lisäksi myös abs purkki piti jättää koska pyörintänopeus menee sinne ja sieltä CAN väylää pitkin muille. Lisäksi kuskin puolella sulakerasiassa oleva isompi SAM purkki piti jättää koska siellä on abs ja tcu purkin releitä yms. Tämän ehkä olisi voinut ohittaa normireleillä mutta päätin jättää ettei mee sekasin.

Käytännössä mitä saa purkaa pois ja mitä tarvii:
-SRS kaikki pois.
-Abs purkki sähköt, väylät ja vasempaan SAM purkkiin menevät karvat jää. Antureista ainoastaan takapyörien pyörintänopeus tarvitaan. Jarruvalokytkimen ja sen releen purin/johdotin niin että jarru ei ole painettuna.
-Takapenkin alla olevan sulakerasian saa purkaa kokonaisuudessaan
-mitään takapään johtoja ei tarvita muutakun ne pyörintänoipeusanturit eli b pilarista taaksepäin kaikki pois.
-kojelaudassa oleva pieni sulakerasia pois
-sulakerasiaan ei jää kuin virtalukon sulake. jos mittariston haluaa jättää niin sille sulakkeet. mittaristo ei tarvi kuin virrat ja can väylä. Lisäksi virtalukolle menee kaksi johtoa mutta niistä en ole varma pitääkö olla. itse ne jätin. Mittaristolle tulee Väylää pitkin kaikki viat (poislukien pissapoika yms muut turhat) nopeus, kierros ja lämpömittari myös tulee väylää pitkin joten ne on hyvä nähdä ainakin alkuun jotta voi varmistua lämmöistä yms.
-38 pin diagnostiikka liitin tietty kannattaa jättää.

-Lopuksi teippaa johdot niin että ne menee vain yhtä reittiä tulipellin läpi. Näin ainakin itellä meni kohtuu hyvin. Vasemman puolen sam purkin ja mittariston johdot sain mahtumaan hanskalokeroon (SAM purkki on kohtuu suuri eikä mahdu mihinkä pelkääjän jalkatilaan/muualle kojelaudan taakse. Ecu ja kaikki muut laitoin w210 vakio purkkiin akun tilalle ja akun siirsin takaluukkuun varapyörän paikalle.

20181209_153821.jpg

20181210_133919.jpg

20181210_133929.jpg

Johdot kytkin auton johtoihin virtalukolla suoraan väriväriin. Ainoastaan yksi johto (en muista mikä väri) oli joku 4mm2 w124 ja 0,75mm2 w210 joten siihen laitoin releen ettei sula cdi johtosarja. Lisäksi plussaa laitoin kuskin jalkatilassa olevasta jakoblokista ja ecuille plussaa laitoin yj releen lähellä olevasta jakoplokista.

Tänään siis autolla ajettu testiä. Laatikko vaihtaa ok mutta jos painaa kickdownin pohjaan menee vikatilaan ja tulee vikakoodi joka viittaa askin sisälle. Tämä sama vika oli jo sillon kun luovuttaja väyrysellä heitin testilenkin. Ensviikolla starille tutkiin tarkemmin.

Enää ei ole muutakun pakkivalo (keppiyksikkö rikki pakkivalon osalta) ja nopeusmittari. Paikalla on jo w126 sähköinen nopeusmittari ja hieman jo testailinkin mutta piti tilata kiinasta lisää osia. Tuolta väyrysen abs purkilta saa radion nopeustiedon jonka scooppasin ja se toimii ihan nollasta lähtien tappiin saakka. Sieltä tulee 12v kanttiaalto ja taajuus täsmäsi siihen 17 hampaiseen triggeriin eli oletettavasti se on sama. Tämä täytyy nyt vielä lukee arduinolla ja sieltä sit lähettää sopiva taajuus mittarille.

Ja sen jälkeen tietty tuikulle ja isompaa turboa ja pumppua...

[Maastis]

Hei

Mielenkiintoinen projekti! Joskus kävi mielessä vanhan venäläisen jeepin dieselöinti CDI tekniikalla (mutta päädyin tekemään turbo lättäpään...) ja silloin sain vinkiksi, että kaikki ylimääräiset ominaisuudet kannattais ohjelmoida pois elimenluovuttajasta ennen sen purkua. Olis ilmeisesti helpompaa niin kun alkaa vikakoodien seasta puljaamaan... mutta käyyännön kokemusta ei itselläni ole.

TJ

[Juuso124]

Nyt toimii nopeusmittarikin. Pulssin abs purkilta luen arduinolla (jännitteen lasku ensin perus jännitteenjaolla vastuksilla, niin että jännite on välillä 3-5v). Pulssin syöttö kuvan kytkennän kautta mittarille. Kuvasta poiketen pulssi on tietty 5v kanttiaalto ja vastukset kummatkin 10kohm. Tällä tuli muistaakseni piikkiarvot -1.1v ja +1.3v pulssille.

20190112_083927.jpg

Tällä sain mittarin toimiin mutta joku opamp kytkentä olis ilmeisesti parempi koska nyt antaa negatiivistä jännitettä mittariston maadotukseen ja kierroslukumittari pomppii jossei auto käy. Varmaan korjaantuis kun laittaa maadotuspisteet samaanpaikkaan mutta nyt saa olla noin.

Mittari tarvii siis +- pulssin. Pelkällä 0-5v pulssilla ei saanut mittaria nouseen yli 100kmh.

Tässä vielä arduino koodi:

#include <FreqMeasure.h>

// Tulo freq menee pinniin DI49.
int K_speedo=6942; //w126 speedo imp/km
int K_shaft=26902; //kardaani imp/km
float Korjaus=1.00; //korjauskerroin. Jos mittari nayttaa liian vahan niin kasvata arvoa.
int KA=5; //montako arvoa lasketaan taajuuden keskiarvoon

float K_kerroin=((float)K_speedo/(float)K_shaft); // kerroin kardaani pulssit --> mittaripulssit

float freq_shaft; //taajuus kardaanilta
float freq_speedo; //taajuus mittarille laskentaan
unsigned int freq_speedo_tone; //taajuus mittarille
float nopeus_shaft;
float nopeus_speedo;

double sum=0;
int count=0;


void setup() {
Serial.begin(9600);
FreqMeasure.begin();
Serial.println("Frequency Counter");
tone(8, 100); // pinniin 8 syotetaan taajuus
delay(2000);
noTone(8);

}

void loop() {
if (FreqMeasure.available()) {
// average several reading together
sum = sum + FreqMeasure.read();
count = count + 1;
if (count > KA) {
freq_shaft = FreqMeasure.countToFrequency(sum / count);
sum = 0;
count = 0;
}
}
nopeus_shaft=freq_shaft*3600/(float)K_shaft;
nopeus_speedo=freq_speedo*3600/(float)K_speedo; // nopeus km/h
freq_speedo=freq_shaft*K_kerroin*Korjaus; // lasketaan mittariston taajuus
freq_speedo_tone= freq_speedo; // muunnos float to int

if (freq_speedo_tone > 32){
tone(8, freq_speedo_tone); // pinniin 8 syotetaan taajuus}
}
else
{
noTone(8);
}
Serial.print("Shaft nopeus: "); Serial.print((int)nopeus_shaft);
Serial.print(" / Speedo nopeus: "); Serial.println((int)nopeus_speedo);
delay(5);

}

[joop79]

Tämähän on hienoa tekemistä

[Juuso124]

Tein egr ohituksen tällä netistä löytyneellä vastus virityksellä:

egr delete.jpg

Aiemmin olen ton tehnyt kahteen väykkyyn eikä ole tullut vikatiloja vaikka egr tulpattu. Huomaa että pinninumerot saattaa vaihdella eri mallien välillä. Homman idea on että tuo 1k vastus simuloi alipainepumppua, eli kuvan karvat 35 ja +12v on siis pumpulle menevät johdot. Alhaalla menevä johto on maffilta eculle menevä johto jossa ilmeisesti menee ilmamäärä tieto välillä 0-5v. Ecu ohjaa alipainepumpun päälle (maa ohjattu) ja katsoo että egr toimii jos ilmamäärä muuttuu. 470 ohm vastus viritys tässä tilanteessa ohjaa osan maffin jännitteestä maihin ja näin ecu luulee että ilmamäärä muuttu.

Tänään kävin Raptecilla loimaalla luetuttamassa vikakoodeja ja samalla vaihdoin kaasupotentiometrin. Potikka oli ilmeisesti suurin syyllinen koska nyt ei vielä mennyt vikatilaan ja tehojakin tuntuu olevan ehkä jopa normaalisti. Ihan varmaks en vielä tiedä koska vertailukohtaa ei oikein ole. Vikakoodeja tuli:

vikakoodit ei kriittiset.png

vikakoodit.jpg

Kriittisimmät noista nyt varmasti on takapään pyörintänopeustieto. Tämä varmaan johtuu siitä että anturit ovat hitsatussa telineessä kiinni ja triggerikään ei ole kovin siisti joten aaltomuoto ei ole siisti. Täytynee tehdä kartaaniin uus triggeri niin että hitsaa aihion siihen ensin ja sorvaa/jyrsii vasta sitten. Näin saa ainakin tasalaatuisen joka puolelta. Lisäksi tehdä kunnon kiinnike antureille jotta ilmavälin saa säädettyä kunnolla. Veikkaan että toi oikea taka-anturin herja johtuu ilmavälistä tai huonolaatusesta aallosta. Ihmeellistä kyllä, oikea etu anturista ei tullut mitään herjaa vaikka johto irti

Lisäksi tolle flektin ohjaus koodille pitää jotain tehdä, koska varmasti ecu rajottaa tehoja jos lämpöä liikaa ja toi herja päällä. Myös "ulkoinen määränsäätö ESP...." on hieman semmonen että pitänee tutkia rajottaako toi syöttöö. Onko täälä foorumilla varsinais-suomen alueella ketään koodaajia ketä näitä sais puukotettua koodista ja vähän lisää löylyä vai pitääkö ajella Kajaaniin Tuikulle?

Muuten nyt pelaa kohtuullisesti. Perä pitää vaihtaa jossai kohtaa kun toi bensan perä on hiukan liian tiheä kun 100kmh on lähes 3000rpm. Lämpömittari myös näyttää tilanteesta riippuen 0-20c liikaa verrattuna väykyn mittariin. Tämä johtunee ainakin osittain siitä että tuolla koneen takapäässä on oikeasti kuumempi kun edessä jossa vakio anturi on.'

Seuraavaks muutoskatsastaan.

[Juuso124]

Nyt on muutoskatsastettu ja vetoja on normaalisti. Vikatila vaivaa oli viela ja staari valitti alhaisesta ahtopaineesta. Kaikki muut testattuani vaihdoin vnt alipaineohjauskikkareen ja rupes toimiin. Vanhakaan ei ollut sähköisesti rikki ja siivet kyllä liikku mut joku hämminki oli koska toisella muuttu täysin. Mitään noille vikakoodeille ei ole tehty ja nyt melko varmuudella voin sanoa ettei niille mitään tarvikkaan tehdä.

[Luhis]

Hienoa dokumentointia!
Laatikko siis toimii pelkillä takapyörien antureilla, vai? Tarviiko perältä signaalia?

Ollut haaveissa tuollaisen cdi motin ja 722.6 laatikon sovittaminen mahdollisimman yksinkertaisesti johonkin vielä vanhempaan koppaan (esim. w123).
Jos laatikon saa toimimaan pelkästään noilla antureilla, niin säästyisi olejeferin boksin hankinnalta.
Oma virittelynsä noissa abseissa kun niin harvasta 123:sta niitä kuitenkaan löytyy.

[Juuso124]

Takapyörissä ei siis ole antureita ja perän ja etupyörien anturit on jätetty rauhaan eli toimivat edelleen auton oman abs kanssa. Kardaanilla on noi kaksi anturia jotka on ovat johdotettu w210 abs purkin takapään antureiden paikkaan. Tuolla aikasemmin selitin miksi juuri 17 hampainen triggeripyörä on kardaanilla.

Muutahan anturidataa tuo askin ohjaus ei tarvi. Ja pitää vielä muistaa että tarvii tuon oman keppiyksikön koska sinne menee can väylä. En tiedä toimisko vanhemmalla keppiyksiköllä jos vaihtais myös vanhemman tcu boxin mutta keskusteleeko se sit enää uudemman ecun kanssa... Lisäksi kuulin että jossain vitoissa on myös 722.6 ilman esp ja abs eli sinne ei silloin menisi mitään pyörintätietoa...

Omaan makuun hieman turhan aikaisin vaihtaa isompaa nyt. Olen koittanut opettaa mutta liukkaalla huono tehdä rajumpi opetus. Kunnon kiihdytyksellä kyllä kierrättää konetta tarpeeks. Tuntuu että myös auton nopeus vaikuttaa askin vaihtokohtaan. Nyt tiheällä perällä tcu:n saama nopeustieto on n. 1.5 kertaa isompi kuin oikeasti. Nyt kun ajelee pintakaasulla niin 5 vaihde on päällä jo kun todellista nopeutta on n. 30-40kmh. Starillakin vissiin pystyy opettaan vaihteet niin sekin vois auttaa. Perän vaihdolla varmasti paranee.

[MJPfin]

Hieno työtä ja viitseliäisyyttä kun jaksaa tuollaisen operaation tehdä!
On sitten näköjään enemmänkin arduinon kanssa leikitty?
Tiheä perä ja muutettu nopeustieto varmaan asettaa haasteita laatikon vaihto kohdille. Eiköhän siellä ole kuitenkin jotkut rajat minkä sisällä adaptaatio pitää olla vaikka kuinka opettaisi?

[Juuso124]

Arduinolla on muutama projekti itelle tehty. Se on hieno värkki kun ilman koulun penkkiä pystyy nettiä selaamalla ihmeisiin
Elektroniikkakytkennät on ne vaikeemmat missä välillä sauhu nousee

Juu kyllä tää ny pelaa ihan hyvin. Voi olla et paranis kun laittais kaikki 4 anturia lukeen samaa triggeriä.

[Samuli H]

Tuo arduino nopeusmittarisysteemi kiinnostaisi kovasti.
Koodaaminen ei vaan ole oma vahvuus ja en siitä ymmärrä oikein mitään ilman esimerkkiä.

Tavoitteena olisi istuttaa w126 mittari w123:seen. Ilmeisesti nopeuden voi tuolla koodilla ottaa perän abs-anturilta?
Miten nuo kytkennät sulla on arduino korttiin mihinkin pinniin?
ABS-anturin toinen piuha on alunperin ilmeisesti maadoitettu ja toisesta otetaan hall-signaali. Pitäisikö nyt laittaa arduinolta siis 5 volttia anturin toiseen karvaan?
Kertoimella pystyy sitten säätämään nopeuden kohdilleen?

[Sharedoc]

Miten melutaso ohjaamossa? Muuttuiko verrattuna om60X dieseleihin verrattuna?

[Juuso124]

Ei melutaso ainakaan kasvanu. Harvemmalla perällä vielä tilanne paranee.

Laitan tosta nopeusmittarista vielä tarkemmin infoo kun saan loput kikkareet kiinasta ja tehtyä sen kunnolla. Koodin teko tossa on se helpoin osuus kun tosiaan suoraan arduinolla ei pysty sopivaa pulssia syöttään eikä lukemaan normi abs antureita (2 karvasia) jotka ovat vr antureita eikä hall antureita. Helpoimmalla pääsee kun laittaa kartaanille hampaat (tai lukee esim kiinnikelaippaa jossa 3 sakaraa) ja hall anturi jolle syöttää 5v käyttöjännitteen arduinolla. Näin tulopulssikin on 5v kanttiaaltoo jota pystyy lukemaan arduinolla suoraan ilman elektroniikkaa.

[Samuli H]

Laita vaan lisätietoja systeemistä kun saat sen pelaamaan kunnolla.

Mulla on olemassa tuohon 722.3 laatikkoon ässän laatikon peräosa missä on sähköisen mittarin anturitarpeet (paitsi anturia).
Siellä on 4 sakarainen "tähti" mistä nopeus luetaan. Tuonne varmaan saisi myös jonkun perus hall-anturin minkä signaalia syöttää arduinolle.

Toki mittari toimisi alkuperäisellä ässän systeemillä mutta silloin pitäisi hankkia esim. Dakota Digitalin SGI-5 signaalimuunnin että saa perävälityksen paritettua nopeusmittarin kanssa. Tuo Dakota Digital vaan on niin järjettömästi hinnoiteltu kun esim arduinossakin äly riittää tuollaiseen mainiosti.

[Juuso124]

Tällä idealla ajattelin homman tehdä. Lisäsin tohon hall anturin joka sitten lukee teräksistä triggeriä. Hall anturi esim: https://www.protoparts.fi/product/146/c ... all-anturi" onclick="window.open(this.href);return false;.

max232 kytkenta.png

Ja koodi:

#include <FreqMeasure.h> //https://www.pjrc.com/teensy/td_libs_FreqMeasure.html

// Tulo taajuus menee megassa pinniin DI49
int speedo=8; // missä pinnissa mittaristo on kiinni
int K_speedo=6942; //w126 speedo imp/km
long K_shaft=34053; //tulo imp/km
float Korjaus=1.00; //korjauskerroin. Jos mittari nayttaa liian vahan niin kasvata arvoa.
int KA=5; //montako arvoa lasketaan taajuuden keskiarvoon

float K_kerroin=((float)K_speedo/(float)K_shaft); // kerroin tulopulssit --> mittaripulssit

float freq_shaft; //taajuus tulo
float freq_speedo; //taajuus mittarille laskentaa varten
unsigned int freq_speedo_tone; //taajuus mittarille

double sum=0;
int count=0;


void setup() {
FreqMeasure.begin();
tone(8, 188); // pinniin 8 syotetaan taajuus
delay(2000);
noTone(speedo);

}

void loop() {
if (FreqMeasure.available()) {
// lasketaan tulojen keskiarvo
sum = sum + FreqMeasure.read();
count = count + 1;
if (count > KA) {
freq_shaft = FreqMeasure.countToFrequency(sum / count);
sum = 0;
count = 0;
}
}
freq_speedo=freq_shaft*K_kerroin*Korjaus; // lasketaan mittariston taajuus
freq_speedo_tone= freq_speedo; // muunnos float to int

if (freq_speedo_tone > 32){ // alle 32hz taajuutta ei pysty tällä kirjastolla syottaan
tone(speedo, freq_speedo_tone); // syotetaan taajuus}
}
else
{
noTone(speedo);
}
delay(5);

}


En ole siis tota max232 chippi kytkentää vielä testannut mut pitäs kai toimia. Noita saa ebaysta melko edukkaasti: https://www.ebay.com/itm/5PCS-Mini-RS23 ... :rk:6:pf:0" onclick="window.open(this.href);return false;

[Samuli H]

Thanks! Täytyy värkkäillä samanlainen systeemi kun komponentit kotiutuu. Laitoin samantien noita chippejä tilaukseen.
Hall-anturiksi meinasin jotain tällaista perus komponenttia mille tekee sitten suojan/kiinnikkeen vaikka POM:sta
https://www.tme.eu/gb/details/ss443a/ha ... honeywell/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Juuso124]

Tossa näkyy olevan 0.4v ulostulojännite. Sitä ei pysty lukeen arduinolla muutakun analogitulona ja ei toimi tolla koodilla. Helpompi olis tommonen "automotive" anturi jossa kunnon jännite. Muistaakseni cdi koneissa venttiilikopassa oleva nokka-akselin anturi on ainakin 3 karvanen eli mitä todennäkösemmin hall. Niitä saa romuista ihan ilmaseks.

Edit: nyt en oo muuten ihan varma toimisko toikin kun laittaa ylösvetovastuksen eli vaikka 10k vastus vcc ja signaalipinnin väliin. Sillon se pätkii maihin sitä ja normaalisti on jännite. Ton saman voi tehdä arduinossa koodilla: pinMode(pin, input_pullup)

Todennäkösesti myös noi automotive anturit tarvii joko sen pullupin tai pulldownin eli 10k vastus maan tai jännitteen väliin. Voi se olla anturin sisään rakennettukkin.

[Samuli H]

Täytyy vähän testailla noita hall-antureiden toimintaa. CDI:n anturikin pitäisi löytyä yhdestä varaosakoneesta.
Tällaisen löysin äkkiseltään hall-anturista arduinossa https://www.electronicshub.org/hall-eff ... h-arduino/" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuossakin on käytetty tuota ylösvetovastusta.

Tällä hetkellä on vireillä toinenkin arduino projekti liittyen VNT:n ohjaukseen ja savutuksenestoon esikammiokoneessa.
Koodi ja ohjeet löytyi tuolta http://dmn.kuulalaakeri.org/vnt-lda/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Sharedoc]

Nyt on siis mahdollista vaihtaa taloudellisia cdi-koneita vanhoihin mersuihin ja muihinkin takavetoautoihin.

Tarkennakko vielä ohjeen muotoon mitä johtoja johtosarjaan jätetään ja mihin kytketään, läpiviennit ja boksien paikat. Akun vetoreitti.

[Juuso124]

Tuolla ylhäällä oon selittäny johdotukset. Karva karvalta se pitää läpikäydä ja ottaa ylimääräset pois. Muistaakseni tossa listassa on kaikki oleellinen kerrottu. Sen tarkempia kuvia en itellenikän tehny. Jos joku operaatioon alkaa niin voin kyllä lähetellä noita sähkökuvia yms mitä oon löytäny. Kaikki cdi liittyvät johdot tulee tosta samasta paikkaa pelkääjän paikalta läpitte.

Akku meni takaluukkuun varapyörän tilalle ja virtakaapelin saa vedettyä takana vasemmalta oikeelle siellä lattian takaluukun puoleisessa päässä kotelossa ilman reikien porailuja. Sitten purkaa oikeelta puolelta sen pyöränkaaren verhoilun niin siellä mahtuu meneen takapenkin alle. Sit pelkääjän penkki pois ja listat et saa nostettua lattia verhoilua jotta saa alkuperäsen johtokoteloinnin näkyviin (menee pelkääjän penkin alla). Takapenkin alta kaapelin saa meneen siihen koteloon joka jatkuu pelkääjän jalkatilaan asti. Sinne sai juur mahtuun 70mm2 kaapelin. Sit oikeessa etukulmassa tulipellissä on läpivientikumi mistä toin konehuoneeseen. Konehuoneeseen laitoin jakoplokin minkä varastin väyrysestä siitä kaasupolkimen kohdalta. Tähän toin ison kaapelin ja siitä jatkuu startille, laturille ja alkuperäsen virtakaapelin paikalle.

Ei tosiaankaan ole siis niin paha homma miltä kuulostaa. Ajan kanssa vaan purkaa johtosarjan pois ja alkaa johto kerralla karsimaan. Perustietämys sähköstä kyllä täytyy olla että voi kuvia lukee.

Sain muuten pakkovalonkin toimiin. Tiptronic kepissä on pinnit 9 ja 10 pakkivalolle ja näihin vain tulee 12v ja lähtee valolle. Mutta olin kytkenyt johdot väärinpäin ja valo paloi kokoajan. Käänsin pinnit ja rupes toimiin. Eli yksikössä ei ole pelkkää kytkintä vaan jotain muutakin joten napasuudella on merkitystä.

[Juuso124]

Nyt on toi max232 kytkentä testattu. Toi linkittämäni olikin max 3232 joka on 3-5v niin kuvasta poiketen otin syöttöjännitteen sille arduinon 3.3v pinnistä. Lisäksi noita kondensaattoreita en laittanut ollenkaan. Tolla kytkennällä nopeusmittari otti häiriöö jossei auto käynyt. Lisäsin 47k vastuksen maan ja nopeusmittarin pulssikarvan väliin. Eli "alasvetovastus" joka ajaa sen maihin kun pulssia ei tule.

Kierroslukumittari ottaa edelleen häiriöö jossei auto käy. Tämänkin vois koittaa korjata samaan tyyliin eli iso vastus maihin pulssikarvaan.

[Samuli H]

TME:ltä tuli osa komponenteista, loput toivottavasti ensiviikolla niin pääsee testaamaan saako omin käsin tuota pelaamaan.

[Juuso124]

Laitoin viä 2200uf konkan arduinon tulevan vcc pinniin ja maan väliin koska se sammuili välillä. Nyt ei olenää sammuillut ja samalla kierroslukumittarin häiriöt poistu. Mystisiä nää sähköhommat. Olis ehkä voinut toimia jopa toi ensimmäinenkin konkka viritys nopeusmittarille kun olis heti laittanut tän konkan kun kierroslukumittarin häiriöt poistu tällä...

[Juuso124]

Vaihdoin uudet 200d moottorin tukikumit niin tärinä tyhjäkäynnillä loppu. Vanhat oli painunut jonkun 20mm kasaan ja ne oli viä 6 koneen kumit niin nyt on parempi.

Vaihteisto vaihtaa pintakaasulla nätisti mutta enemmän kun on kaasua niin on aika rykäsy. Varsinkin 3-4 vaihto on aika raju. En tiedä johtuuko tosta trikkerivirheestä vai onko askissa jotain oikeeta vikaa. Ei kuitenkaan liian häiritsevä joten olkoon.

[MJPfin]

Epäilen että johtuu tuosta pulssituksen tulemisesta kardaanilta, sen hidastuvuus on eri kuitenkin kuin oikealla välityksellä olevien anturien pulssitus pyöriltä vs laatikon ulostuloakselin hidastuvuus normaalisti.

Vaihtojen rampit on kuitenkin luokkaa joitakin kymmeniä millisekunteja ja ei tarvitse paljoa muuttaa ramppien asetuksia niin vaihto muuttuu aika dramaattisesti.
Voisi olla kannattavaa siirtää anturit vetareille ja muuttaa laatikon ohjaimesta välitys oikeaksi.

[Juuso124]

Äsken vaihdoin vaihteiston ohjauspoxin jossa on 2.82 välitys. Nyt alko vaihtaa vaihteet viimisen päälle pehmeesti eikä rykäse. Poxi on vm2000 270cdi väyrysestä jossa kyseinen välitys.

Muutenkin pirssi pelannut hyvin paitsi talvella ei lämmöt oikein nouse vaikka oli uusi termari. Lisäksi ilmeisesti ilmastoinnin höyrystin vissiin vuotaa kun aineet tuli 2 päivässä pihalle eikä konehuoneesta löydy uv lampulla vuotoa.