Momenttiavain kotikonstein

[rikonen]

Aina välillä tulee tarve kiristää pultteja tiettyyn momenttiin, ja vaikka yhden momenttiavaimen omistankin, niin tarvetta on ollut pienemmille momenteille/erikoiskäyttöön sopivaa momenttiavainta. Esitän tässä kuinka tavallisesta vääntövarrellisesta avaimesta saa pienellä vaivalla hyvän momenttiavaimen, ei tarvita lisäksi muuta kuin taskulaskin, mitta ja jousivaaka. Hyvän elektronisen 40kg/10g resoluutiolla olevan jousivaan saa esim. Motonetistä seitsemällä eurolla. Suosittelen!

Vääntömomentin määritelmä on voiman (F) ja pituuden (l) ristitulo.
Massaa pidättelevä voima määritellään vastaavasti, F= massa (M) * putoamiskiihtyvyys (g). Putoamiskiihtyvyyden arvo on 9,82 m/s2.

Käyttämällä noita määritelmiä, vääntömomentti voidaan laskea kaavalla, Fl= M*g*l

ja vastaavasti vääntömonenttia vastaava massa, M = Fl/(l*g) ... ja laadutettuina M[kg] = Fl[nm]/(l[m]*9,83[m/s2])

....

Esimerkkinä lasken 7 nm joka vaaditaan ruiskusuuttimen pultin kiristämiseen 0,3 m varrella,
saan massaksi M[kg] = 7nm/(0,3m*9,82m/s2) = 2,376 kg
jousivaalla tuo on helppo mitata, vaaa'n kiinnityskohta pitää mitata ja asettaa tuohon laskettuun 0,3 m kohdalle mitattuna akselin keskipisteestä. Mikäli käytät jotain muuta kiinnityskohtaa, niin se pitää huomioida laskussa.


Alla muutamia laskuja esimerkiksi, niillä voi varmistaa että tuli laskettua oikein:

0.3 m vääntövarsi:
M= 10nm/(0.3m*9,82m/s2) = 3,394 kg
M= 20nm/(0.3m*9,82m/s2) = 6,789 kg
M= 40nm/(0.3m*9,82m/s2) = 13,578 kg
M= 60nm/(0.3m*9,82m/s2) = 20,367 kg
M= 80nm/(0.3m*9,82m/s2) = 27,155 kg

0.5 m vääntövarsi:
M= 10nm/(0.5m*9,82m/s2) = 2,037 kg
M= 20nm/(0.5m*9,82m/s2) = 4,073 kg
M= 40nm/(0.5m*9,82m/s2) = 8,147 kg
M= 60nm/(0.5m*9,82m/s2) = 12,220 kg
M= 80nm/(0.5m*9,82m/s2) = 16,293 kg

[E200kompressor]

Aina välillä tulee tarve kiristää pultteja tiettyyn momenttiin, ja vaikka yhden momenttiavaimen omistankin, niin tarvetta on ollut pienemmille momenteille/erikoiskäyttöön sopivaa momenttiavainta. Esitän tässä kuinka tavallisesta vääntövarrellisesta avaimesta saa pienellä vaivalla hyvän momenttiavaimen, ei tarvita lisäksi muuta kuin taskulaskin, mitta ja jousivaaka. Hyvän elektronisen 40kg/10g resoluutiolla olevan jousivaan saa esim. Motonetistä seitsemällä eurolla. Suosittelen!

Vääntömomentin määritelmä on voiman (F) ja pituuden (l) ristitulo.
Massaa pidättelevä voima määritellään vastaavasti, F= massa (M) * putoamiskiihtyvyys (g). Putoamiskiihtyvyyden arvo on 9,82 m/s2.

Käyttämällä noita määritelmiä, vääntömomentti voidaan laskea kaavalla, Fl= M*g*l

ja vastaavasti vääntömonenttia vastaava massa, M = Fl/(l*g) ... ja laadutettuina M[kg] = Fl[nm]/(l[m]*9,83[m/s2])

....

Esimerkkinä lasken 7 nm joka vaaditaan ruiskusuuttimen pultin kiristämiseen 0,3 m varrella,
saan massaksi M[kg] = 7nm/(0,3m*9,82m/s2) = 2,376 kg
jousivaalla tuo on helppo mitata, vaaa'n kiinnityskohta pitää mitata ja asettaa tuohon laskettuun 0,3 m kohdalle mitattuna akselin keskipisteestä. Mikäli käytät jotain muuta kiinnityskohtaa, niin se pitää huomioida laskussa.


Alla muutamia laskuja esimerkiksi, niillä voi varmistaa että tuli laskettua oikein:

0.3 m vääntövarsi:
M= 10nm/(0.3m*9,82m/s2) = 3,394 kg
M= 20nm/(0.3m*9,82m/s2) = 6,789 kg
M= 40nm/(0.3m*9,82m/s2) = 13,578 kg
M= 60nm/(0.3m*9,82m/s2) = 20,367 kg
M= 80nm/(0.3m*9,82m/s2) = 27,155 kg

0.5 m vääntövarsi:
M= 10nm/(0.5m*9,82m/s2) = 2,037 kg
M= 20nm/(0.5m*9,82m/s2) = 4,073 kg
M= 40nm/(0.5m*9,82m/s2) = 8,147 kg
M= 60nm/(0.5m*9,82m/s2) = 12,220 kg
M= 80nm/(0.5m*9,82m/s2) = 16,293 kg

Varmasti pitää paikkansa mutta jos ei kalasta eikä muuta käyttöä jousivaalle ole niin yksi vaihtoehto on ostaa se momenttiavain 29,90€ sieltä Motonetista.

[sompio]

Ja jousivaan vetokulman on oltava 90 astetta vääntövarteen nähden muuten menee pieleen.

[E200kompressor]

Ja jousivaan vetokulman on oltava 90 astetta vääntövarteen nähden muuten menee pieleen.

Tuo on hyvä huomio.

Lisäksi kiristettäessä kalavaalla tulee ottaa huomioon, että liikkeen tulee jatkua saavutettuun arvoon saakka pysähtymättä koska kiristysmomentti muuttuu mikäli liike pysäytetään ennen ohjearvoa koska lepokitkan voittaminen sotkee arvoja.

[rikonen]

Ja jousivaan vetokulman on oltava 90 astetta vääntövarteen nähden muuten menee pieleen.

Kyllä juu... ja toinen tukipiste pitää olla akselin keskikohdalla.

Jos oletetaan että ym. ehdot toteutuvat, on Motonetin 40 kg/ 10g resoluutiolla toimivalla vaa'alla mahdollista päästä 10 nm mittauksessa 0,6 % tarkkuuteen kun käytetään 30 cm vartta ja vaa'an kiinnityskohta sijoitetaan 1 mm tarkkuudella oikeaan kohtaan. Se on varmasti parempi kuin suurimmalla osalla kaupasta ostettavissa olevista momenttiavaimista. Suuremmilla momenteilla ja pidemmällä vääntövarrella esittämäni momenttiavaimen suhteellinen tarkkuus sen kuin paranee.

https://www.motonet.fi/fi/tuote/5505612 ... aaka-40-kg

[MiHe]

muistetaan nyt että tuo 10g on vain resoluutio, ei todellinen vaa'an tarkkuus... ja kun ketjutetaan asemointi ja vetokulma niin alkaa virhettä kertyä... tuloksen mittausvirhe/epävarmuushan pyöristetään vielä 15-säännöllä

eipä sillä, tuollalaillahan noita joskus tuli mittailtua ennenkuin tuli investoitua avaimiin, ja toisaalta aika harvassa paikassa se absoluuttinen momenttiarvo on niin Nm päälle, siihen kun vaikuttaa vielä onko ohjearvo määritelty kuivalle vai voidellulle (ei aina kerrota) ja kuinka todellisuudessa kierre ja vastinpinta on puhdistettu/voideltu jne.

[TPLtre]

Tiesitkö, että avasit Pandoran lippaan?

[jusa82]

Hörppy vissyä välillä?

[rikonen]

muistetaan nyt että tuo 10g on vain resoluutio, ei todellinen vaa'an tarkkuus... ja kun ketjutetaan asemointi ja vetokulma niin alkaa virhettä kertyä... tuloksen mittausvirhe/epävarmuushan pyöristetään vielä 15-säännöllä

eipä sillä, tuollalaillahan noita joskus tuli mittailtua ennenkuin tuli investoitua avaimiin, ja toisaalta aika harvassa paikassa se absoluuttinen momenttiarvo on niin Nm päälle, siihen kun vaikuttaa vielä onko ohjearvo määritelty kuivalle vai voidellulle (ei aina kerrota) ja kuinka todellisuudessa kierre ja vastinpinta on puhdistettu/voideltu jne.

Näytä toteen väitteesi, minä teen vastaavasti!

Itse perustan virhetarkastelun Mittaustekniikka I - kirjaan (ISBN 951-99127-8-9), jota mm. Turun Teknillisessä Oppilaitoksessa on käytetty.

Koska tässä foorumissa ei ole käytettävissä kaikkia matematiikan symboleja ja merkkejä, tyydyn typistettyyn muotoon joka kuitenkin sisällöllisesti vastaa oikeaa.

hyödyntäen aiemmin esittämääni kaavaa Fl= M*g*l , voidaan esittää virheelle kaava dFl/Fl = dM/M + dl/l +0, eli

suhteellinen virhe = (10g/3394g + 1mm/300mm + 0) = 0,006 ... joka prosenttilukuna on 0,6 %

Kulmavirheen vaikutus on helppo laskea mukaan, mutta kulmavirhe tarvitsee tietää ensin.


Kaikissa mittareissa on omat virheet, digitaalisissa mittareissa mm. digitointi- ja lineaarisuusvirheet, luokkaa 0,1%, mutta pidän niitä pieninä verrattuna mekaanisiin momenttiavaimiin. Kuten kaikille mittalaitteille, epätarkkuus määritellään monenttiavaimille käyttöohjeissa maksiminäytöstä (FS).

Käytettäessä 5% 100Nm momenttiavainta, saadaan 100 Nm virheeksi tuo 5 % eli 5 Nm. Kun sitä samaa avainta käytetään kiristämään 10 Nm pultti, saadaan sama 5 Nm virhe, eli 5 Nm/10Nm= 0,5 = 50%.

Mahtavaa, eikö vain!

btw. nyt taisi selvitä mistä tuo 15-sääntö juontaa

[E200kompressor]

muistetaan nyt että tuo 10g on vain resoluutio, ei todellinen vaa'an tarkkuus... ja kun ketjutetaan asemointi ja vetokulma niin alkaa virhettä kertyä... tuloksen mittausvirhe/epävarmuushan pyöristetään vielä 15-säännöllä

eipä sillä, tuollalaillahan noita joskus tuli mittailtua ennenkuin tuli investoitua avaimiin, ja toisaalta aika harvassa paikassa se absoluuttinen momenttiarvo on niin Nm päälle, siihen kun vaikuttaa vielä onko ohjearvo määritelty kuivalle vai voidellulle (ei aina kerrota) ja kuinka todellisuudessa kierre ja vastinpinta on puhdistettu/voideltu jne.

Näytä toteen väitteesi, minä teen vastaavasti!

Itse perustan virhetarkastelun Mittaustekniikka I - kirjaan (ISBN 951-99127-8-9), jota mm. Turun Teknillisessä Oppilaitoksessa on käytetty.

Koska tässä foorumissa ei ole käytettävissä kaikkia matematiikan symboleja ja merkkejä, tyydyn typistettyyn muotoon joka kuitenkin sisällöllisesti vastaa oikeaa.

hyödyntäen aiemmin esittämääni kaavaa Fl= M*g*l , voidaan esittää virheelle kaava dFl/Fl = dM/M + dl/l +0, eli

suhteellinen virhe = (10g/3394g + 1mm/300mm + 0) = 0,006 ... joka prosenttilukuna on 0,6 %

Kulmavirheen vaikutus on helppo laskea mukaan, mutta kulmavirhe tarvitsee tietää ensin.


Kaikissa mittareissa on omat virheet, digitaalisissa mittareissa mm. digitointi- ja lineaarisuusvirheet, luokkaa 0,1%, mutta pidän niitä pieninä verrattuna mekaanisiin momenttiavaimiin. Kuten kaikille mittalaitteille, epätarkkuus määritellään monenttiavaimille käyttöohjeissa maksiminäytöstä (FS).

Käytettäessä 5% 100Nm momenttiavainta, saadaan 100 Nm virheeksi tuo 5 % eli 5 Nm. Kun sitä samaa avainta käytetään kiristämään 10 Nm pultti, saadaan sama 5 Nm virhe, eli 5 Nm/10Nm= 0,5 = 50%.

Mahtavaa, eikö vain!

btw. nyt taisi selvitä mistä tuo 15-sääntö juontaa

Ostin aikanaan BIltemasta 10v takuulla olevan 3/8" momenttiavaimen asteikolla 5Nm - 20 Nm jonka tarkkuus 3%.

Jos esimerkin mukainen 20Nm kiristysaiheuttaa siis 3% virheen, on se 0,6Nm.

Pienimällä asetuksella tuo 0,6Nm aiheuttaa 5Nm:n kiristykseen 12% virheen. Molemmat tapaukset ovat hyvin hallittavissa.

[AK47]

muistetaan nyt että tuo 10g on vain resoluutio, ei todellinen vaa'an tarkkuus... ja kun ketjutetaan asemointi ja vetokulma niin alkaa virhettä kertyä... tuloksen mittausvirhe/epävarmuushan pyöristetään vielä 15-säännöllä

eipä sillä, tuollalaillahan noita joskus tuli mittailtua ennenkuin tuli investoitua avaimiin, ja toisaalta aika harvassa paikassa se absoluuttinen momenttiarvo on niin Nm päälle, siihen kun vaikuttaa vielä onko ohjearvo määritelty kuivalle vai voidellulle (ei aina kerrota) ja kuinka todellisuudessa kierre ja vastinpinta on puhdistettu/voideltu jne.

Näytä toteen väitteesi, minä teen vastaavasti!

Itse perustan virhetarkastelun Mittaustekniikka I - kirjaan (ISBN 951-99127-8-9), jota mm. Turun Teknillisessä Oppilaitoksessa on käytetty.

Koska tässä foorumissa ei ole käytettävissä kaikkia matematiikan symboleja ja merkkejä, tyydyn typistettyyn muotoon joka kuitenkin sisällöllisesti vastaa oikeaa.

hyödyntäen aiemmin esittämääni kaavaa Fl= M*g*l , voidaan esittää virheelle kaava dFl/Fl = dM/M + dl/l +0, eli

suhteellinen virhe = (10g/3394g + 1mm/300mm + 0) = 0,006 ... joka prosenttilukuna on 0,6 %

Kulmavirheen vaikutus on helppo laskea mukaan, mutta kulmavirhe tarvitsee tietää ensin.


Kaikissa mittareissa on omat virheet, digitaalisissa mittareissa mm. digitointi- ja lineaarisuusvirheet, luokkaa 0,1%, mutta pidän niitä pieninä verrattuna mekaanisiin momenttiavaimiin. Kuten kaikille mittalaitteille, epätarkkuus määritellään monenttiavaimille käyttöohjeissa maksiminäytöstä (FS).

Käytettäessä 5% 100Nm momenttiavainta, saadaan 100 Nm virheeksi tuo 5 % eli 5 Nm. Kun sitä samaa avainta käytetään kiristämään 10 Nm pultti, saadaan sama 5 Nm virhe, eli 5 Nm/10Nm= 0,5 = 50%.

Mahtavaa, eikö vain!

btw. nyt taisi selvitä mistä tuo 15-sääntö juontaa

Haisee tunnetulle nimimerkille... Mitähän Turun juomavedessä on

[MiHe]

Haisee tunnetulle nimimerkille... Mitähän Turun juomavedessä on

Näin on...

Siksipä kommentoin vain että tarkkuslaskemaa en kyseenalaista, mutta en minä sitä 10Nm pulttia 100Nm avaimella kiristä, 100Nm vetoon 30 cm varrella mulla ei sormivoimat riitä ja edelleen se että 10g resoluutio Vaa'an näyttämässä EI ole sama kuin vaa'an tarkkuus... sille pitäisi käytännössä olla sama fullscale tarkkuus ilmoitettu jos olisi ilmoitetu mutta kun se on kalavaaka niin meinasin muuten kerran saada niin ison hauen että ehdin jo syömäänkin sitä kaks päivää mutta silti se pääs karkuun...

täältä ja tästä aiheestä tähän... chief O'Brien out.

[DBFI]

Haisee tunnetulle nimimerkille... Mitähän Turun juomavedessä on

Rumilushan on tohtorimiehiä (joskus osallistunut opastettuun yliopiston kiertoajeluun ja siinä sivussa saanut tutkinnon) eikä varmaan kehtaa teknillisen oppilaitoksen opuksiin viitata.

Sitäpaitsi rumilus pissii Aurajoen yläjuoksulla, selittää kyllä hyvinkin OP:n juomaveden mukana saamat lääkkeet.

[BBC]

Käytettäessä 5% 100Nm momenttiavainta, saadaan 100 Nm virheeksi tuo 5 % eli 5 Nm. Kun sitä samaa avainta käytetään kiristämään 10 Nm pultti, saadaan sama 5 Nm virhe, eli 5 Nm/10Nm= 0,5 = 50%.

Mulle on uutta tietoa, että näin olisi. Digitaalisissa ehkä mutta ei kait mekaanisissa sama virhe [Nm] ole sama koko asteikon matkalla min to max? mekanismin kitkavoima kasvaa voiman suhteessa ja pienillä momenteilla ei voimaakaan ole kitkavoimaa kasvattamaan.

Ostin aikanaan BIltemasta 10v takuulla olevan 3/8" momenttiavaimen asteikolla 5Nm - 20 Nm jonka tarkkuus 3%.
Jos esimerkin mukainen 20Nm kiristysaiheuttaa siis 3% virheen, on se 0,6Nm.
Pienimällä asetuksella tuo 0,6Nm aiheuttaa 5Nm:n kiristykseen 12% virheen. Molemmat tapaukset ovat hyvin hallittavissa.

Luin vuosia sitten testin, tekniikanmailmasta, vauhdinmailmasta, tjsp, missä oli myös motonetin (edit. siis taisi olla bilteman) momenttiavain ja se pärjäsi tosi hyvin, vaikka olikin 1/10 hinnasta kalleimpaan. Halvimmissa taisi olla ongelmana, että ei onnistuttu saamaan toistuvasti samoja arvoja. Hajontaa oli sen verran, että luotettavuus kärsi. Ko testin voitti Stahlwillen (730/5), jonka itse myös sitten hankin. Siinä on alue 6-50Nm, ­±4% virhe, räikkäpää, jonka voi vaihtaa esim avonaiseen ym. erittäin hyvä ja luotettava avain ollut.

Jos avaimen virhe on luokkaa 3-5% niin väitän, että vääntäjässä (olosuhteissa) on virhettä luokkaa 30-50% Väittämääni perustelen sillä, että kierteen tai alustan alustan kitkaa on vaikea todentaa ja sitä ei aina edes monikaan huomioi. Oletteko ajatelleet kuinka paljon käyttämästänne vääntömomentista jää jo ruuvin kannan kitkaan? se on luokkaa 50% eli tavoiteltua ruuvivoimaa kasvattaa ainoastaan puolet käyttämästäsi momentista. Jos kitkaa ei osaa huomioida, edes kohtuullisesti, niin ruuvivoima ei ole lähellekkään sitä mitä koneen suunnittelija on ajatellut. Yleensä osataan huomioida lepokitka/liikekitkan mutta ei sitäkään aina. Järkyttäviä tilanteita tulee kun vaihdetaan ruuvien lujuusluokkaa, eikä oteta momentissa asiaa huomioon. Lujat, lyhytet ruuvit on kinkkisiä kiristettäviä, tyypillisesti jäävät löysälle.

Turun juomavedestä en tiedä mitään mutta sanovat, että Turuus on Suomein kauneimmat naiset (oon määki kerran mutta se oli Poriis)

[E200kompressor]

Käytettäessä 5% 100Nm momenttiavainta, saadaan 100 Nm virheeksi tuo 5 % eli 5 Nm. Kun sitä samaa avainta käytetään kiristämään 10 Nm pultti, saadaan sama 5 Nm virhe, eli 5 Nm/10Nm= 0,5 = 50%.

Mulle on uutta tietoa, että näin olisi. Digitaalisissa ehkä mutta ei kait mekaanisissa sama virhe [Nm] ole sama koko asteikon matkalla min to max? mekanismin kitkavoima kasvaa voiman suhteessa ja pienillä momenteilla ei voimaakaan ole kitkavoimaa kasvattamaan.

Ostin aikanaan BIltemasta 10v takuulla olevan 3/8" momenttiavaimen asteikolla 5Nm - 20 Nm jonka tarkkuus 3%.
Jos esimerkin mukainen 20Nm kiristysaiheuttaa siis 3% virheen, on se 0,6Nm.
Pienimällä asetuksella tuo 0,6Nm aiheuttaa 5Nm:n kiristykseen 12% virheen. Molemmat tapaukset ovat hyvin hallittavissa.

Luin vuosia sitten testin, tekniikanmailmasta, vauhdinmailmasta, tjsp, missä oli myös motonetin (edit. siis taisi olla bilteman) momenttiavain ja se pärjäsi tosi hyvin, vaikka olikin 1/10 hinnasta kalleimpaan. Halvimmissa taisi olla ongelmana, että ei onnistuttu saamaan toistuvasti samoja arvoja. Hajontaa oli sen verran, että luotettavuus kärsi. Ko testin voitti Stahlwillen (730/5), jonka itse myös sitten hankin. Siinä on alue 6-50Nm, ­±4% virhe, räikkäpää, jonka voi vaihtaa esim avonaiseen ym. erittäin hyvä ja luotettava avain ollut.

Jos avaimen virhe on luokkaa 3-5% niin väitän, että vääntäjässä (olosuhteissa) on virhettä luokkaa 30-50% Väittämääni perustelen sillä, että kierteen tai alustan alustan kitkaa on vaikea todentaa ja sitä ei aina edes monikaan huomioi. Oletteko ajatelleet kuinka paljon käyttämästänne vääntömomentista jää jo ruuvin kannan kitkaan? se on luokkaa 50% eli tavoiteltua ruuvivoimaa kasvattaa ainoastaan puolet käyttämästäsi momentista. Jos kitkaa ei osaa huomioida, edes kohtuullisesti, niin ruuvivoima ei ole lähellekkään sitä mitä koneen suunnittelija on ajatellut. Yleensä osataan huomioida lepokitka/liikekitkan mutta ei sitäkään aina. Järkyttäviä tilanteita tulee kun vaihdetaan ruuvien lujuusluokkaa, eikä oteta momentissa asiaa huomioon. Lujat, lyhytet ruuvit on kinkkisiä kiristettäviä, tyypillisesti jäävät löysälle.

Turun juomavedestä en tiedä mitään mutta sanovat, että Turuus on Suomein kauneimmat naiset (oon määki kerran mutta se oli Poriis)

Tuosta syystä on välttämätöntä pyrkiä vakioimaan olosuhteet voitelemalla osat pulttien/mutterien kierteisiin soveltuvalla rasvalla.

Esimerkiksi ARP Ultra-Torque™ Fastener Assembly Lubricant:lla. Tuollainen purkki koosta riippuen maksaa ehkä noin 60€ (jos oikein muistan) ja se kestää kauan.

https://arp-bolts.com/p/arpultratorque.php" onclick="window.open(this.href);return false;

Ostin muuten sen TM:n testin perusteella sen Bilteman momentin kun ei raaskinut sitä Stahlwilleä ostaa. Kakkosmomentti on siis myös tuo 3/8" Bilteman momentti ja lisäksi vanha viisarimomentti sekä neljäntenä joku halpis joka on lähes käyttämätön.

[rikonen]

Siksipä kommentoin vain että tarkkuslaskemaa en kyseenalaista, mutta en minä sitä 10Nm pulttia 100Nm avaimella kiristä, 100Nm vetoon 30 cm varrella mulla ei sormivoimat riitä ja edelleen se että 10g resoluutio Vaa'an näyttämässä EI ole sama kuin vaa'an tarkkuus... sille pitäisi käytännössä olla sama fullscale tarkkuus ilmoitettu jos olisi ilmoitetu mutta kun se on kalavaaka niin meinasin muuten kerran saada niin ison hauen että ehdin jo syömäänkin sitä kaks päivää mutta silti se pääs karkuun...

täältä ja tästä aiheestä tähän... chief O'Brien out.

No niin, alkaahan tämä tästä asettumaan, argumentit taisivat huveta jo...

Tiesitkö, että mersun sähköinen avain painaa 46 grammaa. Jostain kumman syystä Motonetin vaaka näyttää lukemaksi 50 grammaa.

Kulmavirheestä sen verran, että 5 asteen kulmavirhe tekee 0,38 % virheen momenttiin, ja 10 astetta 1,5 %.

Lisätietoja voit pyytää lukion käyneeltä pojalta, hän varmasti selviytyy näin yksinkertaisista laskuista varsin hyvin.

[MJPfin]

Katos vaan joku on saanut jonkun diplomin ja on tullut baarissa tai nakkijonossa turpaan henkisesti tai fyysisesti niin pitää tulla pätemään foorumille omilla laskento taidoillaan.

Pyörää kun ei voi kauhean monella tavalla tehdä, ainoastaan parannella mutta uudeksi se ei sitä tee.
Oliko sulla jokin oikea pointtikin tässä älyllisessä sapelien kalistelussa muu kuin oman egon pönkittäminen?

On se meinaan kertaluokkaa helpompaa ja nopeampaa ottaa se momenttiavain laatikosta ja tehdä homma valmiiksi.
En ole vielä nähnyt yhdenkään formula tiimin virittelevän kalavaakoja kun kansia kiristellän, en opistolla tai varikolla.

[FinlandMerceds]

Pultin kirstykeseen momeentiin venymä mittaus
(tiettyyn esijännitykseen mikä lienee momenntiin kirstämisen tarkoitus)
venynmän mittaus läpipultit heittokellolla umpiperässä olevat ultaräänellä,
vaikkapa sellaiset arrow "tarvike" kiertokanget arp pulteilla niin ohjeistettaan
että älä käytä momenti avainta se ei ole tarkka,
toisinaan näkee ttä ensin on ostettu kallitta osia että kestäisi ja sitten ei otetta niistä täyttä hyötyä, kestäähän ne useimiten niinkin mutta oikeen tekemällä vois kestää halvematkin tai kun hajoaa niin olisiko hajonnut jos ohjetta olis noudattanut

[S202]

Eikö tarkempaa kiristystä vaativat osat kuten kannet ja sellaiset, ole pitkän aikaa kiristetty asteilla että saadaan paremmin kaikki samaan tiukkuuteen? Onhan se selvä että tarkalla vetovaa'alla ja tarkasti mittaamalla saa tarkan momentin, mutta itse en jaksa kyllä alkaa moisten kanssa räppäämään. Jos alan rakentamaan moottoria niin ehkä sitten laadukas momenttiavain vois olla järkevä ostos.

[AK47]

Eikö tarkempaa kiristystä vaativat osat kuten kannet ja sellaiset, ole pitkän aikaa kiristetty asteilla että saadaan paremmin kaikki samaan tiukkuuteen? Onhan se selvä että tarkalla vetovaa'alla ja tarkasti mittaamalla saa tarkan momentin, mutta itse en jaksa kyllä alkaa moisten kanssa räppäämään. Jos alan rakentamaan moottoria niin ehkä sitten laadukas momenttiavain vois olla järkevä ostos.

Kuten tossa edellä mainittiin venymän mittaus on tarkempi kuin momenttiavaimet (juurikin ne kitkat, voiteluineen ja pinnan karheuden vaikutus edellisiin). Itsekkin rakentelin kerran kiertokammen pulteille venymän mittausvehkeen, tais kasata kyseinen tyyppi joka sen halus Salolle Mitsubishiä. Kun pultista mittaa kovuuden saa vetolujuuden ja sit kun mittaa venymää saa selville kiinnitysvoiman. Koneenrakennuksessa asiat ovat toki melko yksinkertaisia. Väsymislujuus on sitten oma erillinen käsite. Pulteissa juurikin kovuus ja esijännitys on tärkeitä että saadaan kestoikä riittäväksi. Vaikka hioisi pinnat peiliksi niin väärä kiristys pilaa koko homman ja laskennallinen kestoikä romahtaa.

Vetovaaka, olipa jousella tai digitaalisesti ei ole hyvä. Syynä väkisinkin tuleva satunnaisvirhe jota ei voi ennustaa eikä ottaa huomioon toisin kuin systemaattinen mittausvirhe. Miksi vaikeuttaa mittaamista jos toiveissa parempi mittaustulosten hyöty?

Mutta on se vetovaaka rannemomenttia selvästi parempi, sitä en epäile.

Toi kalajuttu oli kyllä mainio

Niin ja joka tarkoitukseen sopivat vehkeet ja menetelmät. Legendan mukaan neukut leuhotti sotien jälkeen jenkeille että heidän plutoniumi tai uraani oli tyyliin 99.x% puhdasta ja jenkit totesi että miksi ihmeessä kun tyyliin 6x% riittää fissioon (sehän räjähtää rikki silloin kun käytetään) ja lopputulos ei ole sen kummempi mutta tekeminen on sen sata kertaa työläämpää.....

Mutta saahan jokainen kiristää pulttinsa miten tahtoo.

[Patakukko]

Jessus mitä sakkia, koulupojan nulikat viisastelee täällä laskentotaidoillaan.

[E200kompressor]

Jessus mitä sakkia, koulupojan nulikat viisastelee täällä laskentotaidoillaan.

Millainen momenttiavain sinulla on?

[rikonen]

Jessus mitä sakkia, koulupojan nulikat viisastelee täällä laskentotaidoillaan.

Koulupojaksi minua ei voi parhaimmallakaan tahdolla kuvata, kun olen lähempänä eläkeikää.

On ihmeellistä, että jos joku Suomessa osaa jotakin, niin kaikilla on suuri tarve nollata se. Eikä siinä auta vaikka kuinka hyväntahtoinen olisi.

Voitte olla varmoja, että te, joiden suurin elämänsaavutus on omistaa joku paska mersu, ette koskaan tule olemana viisaita, kun ette edes yritä.

Nauttikaa siitä!

[sompio]

Minun mielestäni viisaus tulee esille sivistyneenäkäytöksenä eikä siinä jos osaa laskea, että 1+1=2.

[E200kompressor]

Minun mielestäni viisaus tulee esille sivistyneenäkäytöksenä eikä siinä jos osaa laskea, että 1+1=2.

Tuo pitää paikkansa.

Suoranaisen nerouden tunnistaa puolestaan siitä, että osaa käydä ostamassa momenttiavaimen.

[AK47]

Minun mielestäni viisaus tulee esille sivistyneenäkäytöksenä eikä siinä jos osaa laskea, että 1+1=2.

Tuo pitää paikkansa.

Suoranaisen nerouden tunnistaa puolestaan siitä, että osaa käydä ostamassa momenttiavaimen.

Viisautta on monella osa-alueella.

Joku ehkä haluaa mitata pulttien kiridtystä vaaka ja taskulaskin menetelmällä. Toinen ostaa biltema/motonet halpis avaimen. Joku stahlwillen. Yksi mittaa pultin venymää. Joku köyhä ehkä tekee avaimen itse...

Mielestäni kätevin momenttiavain oli digitaalinen krksintö joka huomioi asteetkin niin että pystyi irroittamaan avaimen välillä ja siirtämään toiseen asentoon samassa pultinkannassa ja se huomioi asteet siinä.