lisävalo

[ARTSI MB 270 E]

olisko kellään infoa mitkä hyvä lisävalo E w212 rekisteri kilven alle sopis....eikä kallis ..joku 120-150e..mikä pitää olla lumenia ja mikä wati määrä hyvä..ja toi metrimäärä mitä vaalisee.......

[EemeliErkki]

Tuolla on keskustelua

http://www.mese.fi/forum/viewtopic.php?t=53840

[740 GLE]

olisko kellään infoa mitkä hyvä lisävalo E w212 rekisteri kilven alle sopis....eikä kallis ..joku 120-150e..mikä pitää olla lumenia ja mikä wati määrä hyvä..ja toi metrimäärä mitä vaalisee.......

Kiitos muistutuksesta! Naapurifoorumin crashin vuoksi oli näköjään yllä linkitetyn minun autostani kuvatun esityksen uusin versio kadonnut bittien taivaaseen. Kun seuraat linkin mukaista Mesen keskustelua, heti alussa olevan asennusohjeen jälkeen on myös mallikuvat oman vuoden 2012 W212:n ILS bi-xenonien ja lisävalojen valokuvioista.

En edes yritä toisen puolesta kertoa mikä on hyvä valo, mutta tässä hieman periaatteita.

Unohda Watit, niillä ei ole käytännön merkitystä. W212 laturi riittää mihin tahansa järjelliseen valotehoon ja pitkästi sen ohitsekin. Lisäksi valaisinten ottotehoa suurempi merkitys näkemiselle on valaisimen rakenteella. Paljon watteja tarkoitta LED valossa yleensä myös kohtuullisen paljon valoa, ainakin jossain, mutta se ei välttämättä korreloi hyvän näkemisen kanssa.

Samasta syystä ehdotan, että unohda myös lumenit. Suurteho-LED muuttaa watteja lumeneiksi, mutta valaisimen rakentamisen ammattitaito on valolähteen valotehon suuntaamisessa sinne mihin valoa tarvitaan eikä sinne mistä siitä on maksimaalinen haitta. Joudut miettimään millaisen valokuvion haluat ja sitten selvittämään valaisimen, joka sen osaa tehdä.

Rohkenen vielä ehdottaa unohtamaan jopa valokuvion metritkin, jos ne ilmoitetaan ilman kyseisessä mittapisteessä esiintyvää valovoimaa lukseina. Syy on siinä, että valmistajat mittaavat mielellään 0.25 luksiin saakka saadakseen mahdollisimman isot lukemat metreinä. Kyllä silläkin lukea näkee, jos on itse siellä puolen kilometrin päässä pitämässä lehteä valoa vasten itse valolähteeseen selin. Mutta siellä kirkkaiden valojen takana istuvan silmät adaptoituvat lähialueen kirkkaaseen valaistukseen, joten hänen näkemänsä tuulilasin takaa loppuu jo 300 metriä aiemmin. Vasta 3 - 5 luksilla on jotain merkitystä, sen alle on käyttökelvotonta.

Omassa autossani on nyt neljäs lisävalosatsi paikallaan ja jokaisen asennuksen jälkeen olen käynyt vakiopaikassa mittasuoralla luksimittarin kanssa 200 metrin mittapisteessä. Minusta tuo mittauspaikka on hyvä, koska se on niin syrjäinen, että siellä saa touhuta rauhassa ja 200 metrin jälkeen tie nousee jyrkkää rinnettä, joten rinteeseen osuvan valokuvion muotoa on hyvä arvioida "peräseinää vasten". Ja ellei 200 metriin tule selkeää valokuviota, sen on tietenkin saman tien hylätty suoritus

Tähän mennessä suurimmat lukemat on mitattu PIENIMMÄLLÄ valovirralla, eli W212 ILS + NBB Alpha xenon. Neljän vakiotehoisen xenonin valovirta yhteensä 13.200 lumen (Osram Xenarcin datalehdeltä) ja 200 metrissä 14 - 15 luksia.

Jos pitkät valot on hyvä, silloin NBB Alpha tai vaikka Lazerin Triple-R ja niin isot numerot kuin lompsa kestää on hyvä. Mutta sitten on kyllä isot ämpärit nokalla ja valot joutuu vaihtamaan lähivaloille varsin kaukaa. Tämä oli syy, jonka vuoksi molemmat lähtivät vaihtoon.

Seuraava yritys on W-Light Comber. Silloin oli nokalla yli 20.000 lumenin valovirta. Ja 200 metrissä ihan samat luksit kuin ennenkin, mutta sen lisäksi nokan edessä lähellä niin kirkas läiskä, että itse ei nähnyt senkään vertaa kuin NBB Alphalla. Lisäbonuksena vastaantulijoiden kuittailu entistä kauempaa ja iso tehoero lähi- ja kaukovalon välillä.

Nyt on paikallaan X-Vision Genesis 600, eli 8000 lumenia + ILS = 14.600 lumen. 200 metrissä on lukseja 11, mutta ensimmäistä kertaa valokuvio on tasainen ja silmiä lepuuttava. Koska tarkasti rajattu kyljelleen kaadettu ovaali valokuvio on suunnattavissa auton omien sinänsä kohtuullisen hyvien mutta valitettavan lyhyiden valojen ylitse jatkamaan siitä mihin auton omat valot lopettavat, ei lähivaloille vaihtaminen muuta valon kirkkautta häiritsevästi. Genesistä voin suositella juuri tähän käyttötilanteeseen, eli kohtuullisen hyvien mutta lyhyiden bi-xenonien avuksi. Halogeenivaloisen W212 nokalle nostaisin sen sijaan vaikkapa X-Visionin DomiBar LED-panelia (joko X:lla tai ilman), jonka valokuviossa on sen verran enemmän perinteistä LED-panelin piirrettä että se tukee auton omia valoja jo lähempää. Hyvien bi-xenonien rinnalle en asentaisi Domibaria tai muutakaan lähialuetta korostavaa panelia liian kirkkaan lähialueen vuoksi. Tuntuu hölmöltä, että lukseja voi olla liikaa, mutta kyse on silmiemme sopeutumisesta valoon. Jos teemme lähelle eteemme kirkkaan spotin, silmät sopeutuvat siihen eivätkä näe kirkkaan pisteen ohitse vaikka sen takana olisikin periaatteessa silmälle riittävä valaistus. Siksi ne luksit pitää saada mahdollisimman tasaisesti jakoon ilman korostuksia ja varjoja.

Kannattaa myös miettiä missä ajaa. Pitkä kaukovalo on juhlaa silloin kun ei ole vastaantulijoita, mutta jos omat liikut ovat vilkkaassa liikenteessä, lyhempi lisävalo voi olla käytännöllisempi. Omassa valinnassani painaa valokuvion leveys, koska mökkimatkani sujuu Suomen porokolarialtteimman tieosuuden kautta. Siksi rumakin valoasennus on siistimpi kuin verinen sarvipään raato konepellillä. Hirville on vaikea saada mitään kuria niiden suuren nopeuden vuoksi. Minkäs sille mahtaa, kun sarvipää säntää täyttä laukkaa pusikosta tielle. Poro on siitä helpompi, että ne yleensä maleksivat tokkana, joten yhdenkin bongaaminen on riittävä varoitus. Siksi Genesiksen tapainen korostetun leveä valokuvio on rentouttava, koska se ei valaise vain tiealuetta, vaan ojan takana olevan voimalinjan takana olevan metsän reunakin on kirkkaasti valaistu. Kaiken sen näkee, mikä ei ole metsässä. Näitä on muitakin, mutta puhun omasta kokemuksesta vain niistä valaisimista mitä tunnen käytännössä.

Genesiksen värilämpötila sopii hyvin xenonien kanssa, ettei edes väriero tee ylimääräisiä häiritseviä rajoja tai varjoja. LED-auton kylmäsävyisempien valojen pariksi asentaisin silti mieluummin Optibeam Commanderin, joka on käytännössä sama valaisin mutta kylmemmän värilämpötilan LEDeillä toteutettuna.

Näiden asennus saattaa olla tiukalla vakiopaikassa olevan kilven alle, mutta ainakin pre-facelift W212 alemmassa ilmanotossa ilman muuta tila riittää tuollaisen panelin asennukseen, jos on valmiutta säätää rekisterikilven kiinnitystä. Se on lisäksi siitä hyvä valaisin matalaan asennukseen, että sen voi suunnata keilana, koska valokuvio ei ole korkeussuunnassa jo valmiiksi levällään oleva viuhka.

Matalampiakin valaisimia löytyy, mutta en osaa kommentoida, koska ei ole omaa kokemusta, mutta jos mataluus on ehdoton vaatimus, Lazerin Linear sarjasta kuuluu hyvää kommenttia ainakin valotehon osalta, myös alas asennettuna. Selvitäpä sinä onko siitä mihinkään, niin tiedän sitten millaiset valot asennetaan Rouvan S213 nokalle, kunhan sen saadaan ensin ostetuksi.

SAE tai Seeker 170 pyöreä etanapannun näköinen valaisin oli toisen auton nokalla jonkin aikaa ja se toimii lähinnä pimeän Pohjanmaan tai Lapin läpi yöllä ajettaessa. Valoa saa pienellä referenssiluvulla PALJON, mutta kuin valolähde on suoraan pienen heijastinmodulin pohjalla näkyvissä ja suurin osa siitä kaikkialla muualla paitsi polttopisteessä, valokuvio on sitten sellainen, että mittauspisteellä ei ole mitenkään kummallisia lukemia (10 tienoilla), mutta mittapisteeltä takaisin päin kävellessä silmiä kirvelee ja niin kirvelee 20 metriä tien sivussa oksalla istuvalla oravallakin. Alhaisen referenssiluvun täytyy perustua puhtaasti siihen, että valokuvio on niin hajalla, ettei se valtavasta valotehosta huolimatta osu edes referenssimittauspisteisiin.

Tämän kokemuksen nojalla suosittelen välttämään kaikkia hyvin runsaasti hajavaloa antavia valaisimia. Etenkin lumisella tiellä ylikorostunut lähialue sopeuttaa silmiä niin kirkkaaseen valoon, että suuresta valotehosta huolimatta helppo näkeminen kauas vaikeutuu. Toinen syy on siinä, että pienikin usva, vesi, lumi tai pöly ilmassa heijastuu liian ylös karkaavasta hajavalosta takaisin häiritsevänä.

Omat kommentit löytyvät tuolta ja minun kuvani on otettu samalla kameralla samoilla valotusasetuksilla, joten ne ovat keskenään vertailukelpoisia.
http://www.mese.fi/forum/viewtopic.php?t=53840

Valokuviovertailuja voi katsella Jussinmäen hyvältä vertailusivustolta:
https://valovertailu.com/lisavalovertailu-2018-2019/

[ARTSI MB 270 E]

kiitos vastauksesta..tulipa hyvin ja tarkasti ohjeet..