Terve taas reilua kuukautta myöhemmin ja kiitokset kannustavista kommenteista
.
Lyhykäisyydessään voin kertoa ensimmäiseksi, että pikkumersu on saatu ajokuntoiseksi. Pari vikaa pitää vielä siitä laittaa kuntoon ennen kuin on katsastuskelpoinen, mutta ne on onneksi suht yksinkertaisia, niistä lisää alempana
.
Viimeksi A:n kertomukset jäivät kuvaan jossa oli varaosat pöydällä odottaen asennusta, jatketaan siitä.
Pyöränlaakereita rupesin asentamaan paikoilleen ensimmäiseksi hydrauliprässiä apunakäyttäen, helpottaa hommaa huomattavasti. Täytyisi nyt vaan ottaa itseä niskasta kiinni ja rakentaa tuo prässi loppuun, mutta se menee todennäköisesti talviprojektiksi. Aion nyt pitää pientä taukoa tallilla olosta kun siellä on tullut turhan paljon vietettyä aikaa tuota A:ta rakenneltaessa aina ilta-/yötöiden päätteeksi.
Sama homma etupäähän.
Laakerien vaihdon jälkeen oli vuorossa etu alatukivarsien puslien vaihto. Vasemmalta edestä löytyi klappia niin päätin vaihtaa molemmille puolille kaikki puslat. Alapallonivelissä ei ollut kummallakaan puolella väljää niin annoin niiden olla.
Tämä irtosi helposti prässiä varovasti apuna käyttäen. Toinen pusla ei meinannut irrota ollenkaan, sen kanssa kahtena yönä taistelin tuloksetta kun yritin sitä pois hakata moskaa ja sopivankokoista metallitappia apuna käyttäen. Tukivarren muodon ja koon vuoksi en pystynyt tuota puslaa irroittamaan prässin avulla.
Ulosvetäjästäkään ei ollut apua, kierrevarsi vaan vääntyi
. Lopulta päätin hakata puslan keskiosan pois jolloin ulkokooli jäi ainoastaan tukivarteen kiinni. Tämä siksi, että nyt oli aika viimeiselle keinolle eli varovasti rautasahalla puslan ulkokoolin sahaaminen.
Sahaaminen oli hyvin tarkkaa hommaa kun tavoitteena oli vahingoittaa alatukivartta mahdollisimman vähän.
Ja homma onnistui hyvin.
Vähän jälkeä sinne tuli, mutta syvimmästä kohtaa sahausura ei ollut kuin 0,5mm syvyinen eli vähällä selvittiin.
=kuin uusi
.
Keskiönmutterin kokonaan kiristäminen onnistui vasta kun jarrusatuja ja jarrulevy oli paikallaan.
Sitten alkoikin pikkunäprääminen ja hifistely. Edestä ABS antureiden pulttien kierteet olivat ruostuneet ettei niitä pystynyt kierittämään takaisin niin jouduin kierteet putsaamaan kierretapilla. Itseltäni ei löytynyt hyllystä valmiina M6x1mm kuusiokolopultteja jonka vuoksi kierretappi oli ainut apu kyseisellä hetkellä.
Se olis siinä. Seuraavaksi ryhdyin pakosarjan ja -putken kimppuun kun halusin tuon moottorin saada jo käyntiin.
Uudet ja alkuperäiset Boschin lamda-anturitkin saapuivat ulkomailta niin nyt niidenkään kanssa ei pitäisi olla enää ongelmaa.
Muistaakseni starilla kun luin vikakoodit aikanaan niin se herjasi KATin jälkeistä lamdaa, mutta päätin vaihtaa molemmat kun toinen vaikutti myös vanhalta ja auton alkuperäiseltä.
Toisessa lambda-anturissa olikin pieni yllätys kun siihen oli stanssattu boschin varaosanumeron lisäksi myös mersun osanumero. Toinen lambdoista oli pelkästään boschin osanumerolla mutta samaa tavaraa kuin alkuperäinen mersun lambda, hinta vain eri johtuen mersun logosta ja varaosanumerosta eli tuttavallisemmin mersulisä.
Ensimmäinen lambda ennen KATtia on alkuperäiseltä mersun varaosanumeroltaan A 001 540 3717 ja vastaava Boschin varaosanumero on 0 258 006 123. KATin jälkeinen lambda on mersun varaosanumeroltaan A 002 540 0117 ja vastaava Boschin varaosanumero on 0 258 006 473 tai vaihtoehtoisesti 0 258 006 474.
Siihen menivät. Yleinen lamda-anturin avainkoko on ilmeisesti tuo 22mm, tuntuu monessa autossa lambdan avainkoko olevan 22mm.
Noiden pakosarjan mutterien kiristäminen oli kyllä yhtä taiteilua. Tilaa ei ollut paljoa, erilaisia jatkovarsia ja -niveliä joutui käyttämään että kaikki mutterit sai kunnolla kiristettyä. Pakosarjan ylempien muttereiden kiristäminen alakautta osoittautui sen verran haastavaksi että oli helpompi irroittaa sytytyspuola ja kiristää yläkautta.
Kun pakosarjan mutterit oli väännetty momenttiin oli seuraavana vuorossa pakoputken kiinnitys runkoon.
Sen jälkeen oli vuorossa äänenvaimentimen uusiminen. Vanha vaimennin vuoti liitoksistaan ja oli rautalankaviritelmällä edellisen omistajan jäljiltä kiinni.
Seuraavana vuorossa putken sahausta ja vaimentimen irroitus. Jesarin palalla varmistin, että saan sahattua mahdollisimman suoraan.
Alkupäänputken ulkohalkaisija on vaatimattomat 42mm, mutta eipä noin pieni moottori tarvitse enempää.
Loppupään ulkohalkaisija oli hieman suurempi eli 45mm.
Vanhan poisleikatun äänenvaimentimen mittausta jotta tietää, paljonko tarvitaan jatkoa uudelle vaimentimelle.
Hieman jäi harmittamaan kun netistä tutkailin uusia äänenvaimentimia, että lähestulkoon kaikki vaimentimet ovat mallia ralli/pörinäpönttö. Kammioäänenvaimennuksella olevia änkkiä ei ollut juurikaan saatavilla sopivassa hintaluokassa niin päätyin pörinäpönttöön. Yllättävän positiivisesti tuon bilteman paukkuputki kuitenkin yllätti ääniensä puolesta ettei se ollutkaan niin kovaääninen kuin luulin.
Mutta jatketaan vielä rakentelujen parissa...
Takakiinnike oli valitettavan huonossa kunnossa niin päätin sen repiä irti ja korvata paremmalla. Siitä lisää hetken kulttua.
Koeostoksena löysin biltemasta jälkiasennussarjana pakoputken ripustimia joita päätin kokeilla tässä projektissa.
Siihen meni ja aika kivuttomasti, hyvältä näyttää omaan silmään. Toteutin vielä toisen kiinnikkeen, putki pysyy hyvin kiinni eikä kolise ajettaessa auton pohjaan/runkoon. Seuraavana oli vuorossa auton käynnistäminen joka meni onneksi ongelmitta. Hieman huonosti kävi alkuun kun tankissa on 1,5v vanhat bensat, mutta 20s päästä kävi jo hyvin. Kauaa en pitänyt käynnissä kun jäähdytysjärjestelmässä ei ollut vielä nesteitä sisällä.
Seuraavana oli vuorossa jarrujen uudelleen rakentaminen. Tämän jälkeen auton pitäisi olla käytännössä ajokuntoinen.
Etukeskiöstäkin oli jarrulevyn kiinnityspultinreijästä kierteet ruosteessa ettei pulttia saanut kierrettyä sisään. Onneksi löytyi M8x1mm kierretappi jolla sai kierteet avattua.
Jarrusatulasta irroitin nuo tapit/holkit uudelleenrasvausta ja putsausta varten. Toinen tapeista oli tosin kuivunut kiini, että sen sai irti ainoastaan ruuvipenkin avulla.
Sitten vain tappien puhdistus brakecleanerillä ja rasvaa perään.
Se oli siinä, seuraavaksi takajarrujen kimppuun.
Varsinkin kun jarruna on rumpujarrut niin rakenne näyttää monen silmään varmasti monimutkaiselta, että miten nuo jarrukenkien jouset yms. tuolla menee. Tuonkin homman kanssa ehdottomasti kannattaa olla puhelin mukana, hyvät kuvat purkuvaiheesta auttavat paljon kokoamista ajatellen.
Itsessään tuo jarrukenkäpaketti ei ole vaikeasti kiinni. Molemmissa jarrukengissä on keskellä sokka, joka lähtee pihdeillä kätevästi pois jolloin varovasti avittamalla koko paketti lähtee tuolta irti. Sitten vain pihdeillä kässijarruvaijeri irti niin koko paketin saa käsiinsä.
Tilasin vahingossa väärän vuosimallin A:n jarrukenkien jousisarjan tuohon jolloin pari jousta jouduin uusiokäyttämään tuon jarrukenkäpaketin kokoamisessa. Vanhat jouset oli kuitenkin hyvässä kunnossa niin uskalsin pari niistä uusiokäyttää mutta lähtökohtaisesti suositeltavaa on, että kaikki jouset vaihtaa uusien jarrukenkien vaihdon yhteydessä uusiin.
Sinne meni koko paketti. Toiselle puolelle siirtyessäni ihmettelin kun oikeanpuolen takajarrussa oli käsijarrun säädössä oma vipunsa/pitimensä. Vasemmalla pitäisi olla sama juttu myös. Aloin miettimään, onko tuo osa vahingossa tippunut irroittaessa lattialle. Ja auton alle se oli tippunut, onneksi huomasin tässä vaiheessa eikä vasta myöhemmin.
Ja siinä kadonnut osa löysi tiensä takaisin omalle paikalle.
Samalla 30mm 12-kulmaisella hylsyllä kiinnittyy myös takakeskiö.
Oikealta puolelta kun vaihdoin jarruosia niin huomasin jarrusylinterin vuotavan ja hikoilevan tiivisteistään. Kävin uuden osan hakemassa motonetistä josta se löytyi suoraan hyllystä.
Vanha jarrusylinteri oli kiinni kahdella 10mm pultilla ja jarruletku oli 11mm mutterilla.
Oikea puoli myös saatu onnistuneesti koottua. Tuo kostea kuvassa on brakecleaneriä jolla puhdistin vielä kertaalleen jarrukengät. Ei ole siis öljyä tai jarrunestettä
.
Kun molemmat takajarrut oli onnistuneesti koottu niin säädin käsituntumalta tuon käsijarrun sopivaksi. Molemmilta puolilta pikkuhiljaa kiristämistä kunnes vastus molemmissa jarrurummuissa tuntuu samalta kun käsijarruvipua on aavistuksen vetänyt.
Vanha bensaluukku oli hyvin kärsinyt, mutta löysin purkuosana vastaavan hyväkuntoisen tilalle.
Seuraavana vuorossa moottoriöljyn ja suodattimen vaihto sekä jarrujen ilmaus.
Seuraavana päivänä oli tarkoitus saada A pois autotallista, jotta saan oman ja faijan moottoripyörät sinne talvisäilytykseen.
Oli vuorossa jäähdytysjärjestelmän ilmaus. Säiliö täyteen jäähärinnestettä, auto käyntiin, sisälämmöt täysille ja puhallin huutamaan. Hyvin homma sujui kunnes 15min päästä käynnistyksestä auto alkoi melkein urakalla vuotamaan jäähdytinnesteitä.
Pieni paniikki iski, että mitä tullut koottua väärin vai onko jokin letku murtunut. Mutta homma oli onneksi yksinkertainen. Lämppärin sisäkennolle menevä letku ei ollut kunnolla kiinni ja falskasi välistä jäähärinnesteet. Letku vain paremmin kiinni ja homma jatkui. Pidin autoa reilu 30min käynnissä ja kaikki oli OK.
Siirtokilvet oli valmiina jolloin pystyin auton ajamalla siirtämään omaan kotipihaan. Tosin moottorin vikavalo, ESP ja ABS valot paloivat. Kokeilin ratin kääntämistä ääriasennosta ääriasentoon, mutta ei ollut vaikutusta ESP ja ABS valojen kannalta.
Lähdin siitä sitten ajelemaan kohti kotia. Auto toimi hyvin, mutta ei jostain syystä kulkenut 50 km/h lujempaa. Auto rajoitti ainoastaan nopeutta, ei kierroksia. Oli aika kaivaa Star esiin...
Vikakoodit otin ylös ja kokeilin, että mitkä viat lähtevät nollaamalla pois.
Jäljelle jäi kyseisen kuvan ilmoitukset sekä vielä alempana ilmoitus ohjauskulma-anturista.
Hieman jäin ihmettelemään, voiko tuo ohjauskulma-anturi olla mukamas sökönä mutta rupesin miettimään että tuo saattaa jopa johtua siitä, että ratti on noiden raidetankojen vaihdon jäljiltä 45 astetta vinossa oikealle jotenka soitto kaverille ja autolle aika 4-pyöräsuuntaukseen.
Pyöränkulmat säädettiin uudestaan jonka jälkeen vikakoodien luku ja nollaus. Mutta vika ohjauskulma-anturista ei vieläkään nollautunut.
Selvitin aikaisemmin osanumeron tuosta nokka-akselin asentotunnistimesta (A 003 153 9728) jonka jälkeen irroitin tuon ohjauskulma-anturin jotta pystyn sen osanumeron selvittämään tarkalleen.
Päätin vielä avata tuon anturin selvittääkseni, että näkyykö siellä mitään silmiinpistävää.
Tutkiessani tuota avattua anturia muistin, että kun tuo A:n moottori oli alas laskettuna jolloin rattiakseli oli irroitettu hammastangosta niin rattia pystyi pyörittämään vapaasti molempiin suuntiin. Syyllinen ohjauskulma-anturin rikkoutumiselle löytyi lyhyen miettimisen jälkeen omien silmien välistä. Itse olen tuon anturin tyhmänä rikkonut vahingossa kun kääntelin vapaata rattia ajatuspäissäni. PRKL
Pistin ebayn kautta käytetyn varaosan tilaukseen joka saapuikin vajaassa viikossa. Sen asensin paikalleen, mutta vielä en ole sitä päässyt kokeilemaan. Siitä lisää toivonmukaan viikon tai parin sisällä. Seuraavaa tarinointia väykystä
.
Väykyn kävin katsastamassa, mutta jälleen kerran ei mennyt ekalla läpi. Kärähti vasemmalta edestä alapallonivelestä. En ole eläessäni nähnyt, että katsastusmies oikein tutkimalla tutkii oudon pitkään, että löytyykö autosta mistään ruostereikiä, mutta totesi, ettei niitä ole. Valitteli vain vasemman takaoven alareunasta josta antoi korjauskehoituksen.
Mutta ensimmäistä kertaa katsuri kehui autoa ja erityisesti pohjaa ja helmoja. Totesi, että harvinaisen siistissä kunnossa pohja ja helmat ja näyttää, että on hitsattu jokunen neliö uutta peltiä lähiaikoina. Siinä sitten juteltiin jonkinaikaa katsurin kanssa jonka jälkeen suuntasin ostamaan uutta alapalloa. Seuraavana päivänä rupesin vaihtamaan alapalloa uuteen.
Vanhassa pallossa oli erittäin paljon klappia, sen näki parhaiten kun auto oli ilmassa katsastuskonttorilla ja katsuri sitä minulle esitteli.
Uuden osan sain ongelmitta vaihdettua. Seuraavaksi aloin huvikseen tutkia tuota vasenta takaovea ja hieman ihmettelin korjauskehoitusta. Oven alareuna oli näkyvästi ruosteessa, mutta ei mistään läpiruostunut. Kävin autotallillani ja siellä otin vesihiomapaperia ja hioin ruosteet pois ja pistin pintaan sinkkispraytä ja pensselillä mustaa maalia. Hiustenkuivaajalla kuivatin pinnan varovasti ja kävin uudelleen katsastamassa ja meni läpi ilman korjauskehoituksia. Halvalla tuli ovi kuntoon, täytyy tosin se vielä paremmin kunnostaa/maalata samalla värikoodilla kuin muukin auto.
Perhekoon kasvaessa olen hiukan pohtinut, että väykystä täytyisi ehkä luopua keväämmällä ja vaihtaa isompaan autoon.
Olen miettinyt pään sisällä mersun Sprintteriä myös omaa ajoneuvoharrastusta ajatellen, mutta jos semmoiseen päädyn niin pitäisi olla melkein kevyt K-A ja välihytillä jossa lisäistuimet.
Mutta ennen kun lähden väykystä luopumaan niin haluan siitä muutamat pikkuvirheet ja viat korjata.
Täytyy pohtia vakavissaan asiaa.
Loppukevennyksenä parit kuvat viimeviikonlopulta kun Malmin lentokentällä oli pienoismallitapahtuma niin sieltä eksyi mukaan 3kpl mersuja ja erikoinen kirja.
Henkilökohtaisesti en ole yhtään kirjaihmisiä, mutta tämä oli pakko saada kun paikanpäällä oli yksi vanhempi mersumies pienoismalliensa kanssa ja ukko päätti kirjaa vilauttaa samalla. Sanoi, että kyseessä kuullemma erikoispainos jota hieman epäilin mutta hinnan puolesta päätin tarttua tilaisuuteen vaikka hieman tyyris olikin.
Entisaikaan on kyllä osattu tehdä kauniita autoja, hieman alkoi himottamaan tuommoinen Mercedes-Benz Typ 540 K Sport-Cabriolet jos tuommoisen pääsisi joskus näkemään livenä.
Tuo W110 on mallina itselle lähellä sydäntä.
Isälläni oli aikanaan tuommoinen beigen värinen museoauto jonka hän osti alkuvuodesta 1998. Itse olen syntynyt loppuvuodesta 1997 ja vuonna 2015 sain suoritettua itselleni B-kortin. Vuoden 2016 keväällä isäni pohti vakavissaan auton myyntiä pois kun ei enää lämmennyt harrasteauton pitämisestä kun talvisäilytyspaikka lähti. Sain luvan ajella tuolla hänen W110 mersullansa niinsanotut viimeiset ajot. Noin kuukauden tuolla autolla ajoin omia huviajeluita, muistot niiltä hetkiltä oli rakkaita jos näin kehtaa ilmaista. Sitten omat muistot kyseisestä autosta juontavat lapsuuteen kun kyseisen auton kyydissä on monet kesät päässyt istumaan. Mutta ei sen kummempaa, kirja on kiva
.
Seuraavaan kertaan
.
.
...
:
.
.
. Mutta eipä tässä ole muuta mahdollisuutta kuin tyytyä mitä tarjotaan...
.
