Autoon on minun aikana vaihdettu isompi turbo W126:sesta 603:sesta.
Ahdin on merkiltään Garrett. Ahtimessa on merkittävästi isompi pakopesä. Myös siivikoissa on eroa. Ahdin oli sinällään löyty, sillä ahtimella oli ajettu ainoastaan alle 150 tkm
Turbossa on ylipainetoiminen kello, kuten myöskin alkuperäisessä KKK:ssa.
Ahtopaine on nostettu turvallisesti kilon korville. Ahtopaine nousee rauhallisesti. KKK:ssa ahtopaine karkasi heti sinne 0.85 tuntumaan, eli pakopainetta oli oletettavasti myöskin hurjasti.
Huhupuheiden mukaan auton pumppu olisi joskus käynyt pajalla säädettävänä. Minun aikana syöttöä on lisätty tasan kierroksen verran. Autohan oli kohtalaisen pirteä jo minulle tullessaan, josta tullaankin siihen, että voimaahan ei ole ikinä liikaa
Suuttimet tein viime keväänä uusilla Boschin -kärjillä ja avautumispaineet nostin 155 bariin.
Ennakko on kutakuinkin vakio.
Vedättäessä savua tulee todella reilusti. Käyttö minulla on hyvin maltillista, välillä tulee ajeltua reippaammin, mutta mitään täyskaasuvetoja huippunopeuksiin en ole lähtenyt kokeilemaan. Tämän vuoksi auto on pelannutkin mahdottoman hienosti, äkkiähän sitä saa kannen porsitettua tai sulatettua männät
Pakopaineita en ole vielä mitannut
Downpipe ja pakoputken alkupätkä on vakio. Keskeltä autoa pakoputki jatkuu perälle asti 2.5" putkella ilman vaimentimia
Syöttöä on jostakin kumman syystä sen verran, että kun kerrasta tempasee lusikan lattiaan, päästää auto mahdottoman pöläyksen mustaa. Savua tulee tasan niin kauan kun kaasu on sepposen selällään. Minusta savua tulee paljon siihen nähden, miten sisässä syöttöruuvi on. Kaverikin tuumasi, että savua irtoaa melkein verrattaen seiskatappiseen pumppuun
Heti ahtimen vaihdettua auton äänimaailma muuttui radikaalisti. Vanhalla KKK:n ahtimella auto vislasi mahdottoman mukavasti. Sitä oli ilo kuunnella. Nuina aikoina sitä todella muistui mieleen, miksi päädyin ahdettuun kutoskoneeseen. Se äänimaailma on vain jotakin, mitä ei voi järjellä selittää
Nykyinen tilanne on se, että ahdin lähinnä suhahtaa. Kierroksia kun nostaa, ahdin päästää melko vaisun "pöh" äänen. Kierroksia kun käyttää reilussa 4-5 tuhannessa, ahdin päästää pienen, todella vaisun ulauksen.
Autohan kulkee kyllä todella pirteästi. Moottorin vääntö on aivan uskomattoman hyvä. Ohitukset sujuvat todella leppoisasti. Myöskin vetoalue on todella mainio. Ahtimen herääminen hiukan myöhemmin mahdollistaa hyvän väännön, joka tekee autosta todella mukavan ajettavan. Ahtimen vaihto mahdollisti sen, että tarvittaessa veto riittää myöskin yläkierroksille aivan eri malliin, mitä tuolla KKK:n ahtimella. Myöskin ahtopaine maantienopeuksia ajessa on hiukan vähemmän, mitä KKK:lla.
Olen yrittänyt kartoittaa mahdollisia syitä jokseenkin oudohkolle ahtimen äänimaailmalle. Voiko pakopaine olla laskenut niin paljon, että pakopuoli virtaa paremmin ja pakopainetta ei synny niin paljon?
Käsittääkseni ahtimissa on myöskin eroja. Osa viheltää, osa ei.
Jos nyt jollakin tavalla olen pakopaineiden aikaansaannoksista selvillä, suurin syy tuon KKK:n vislaukseen on ollut juurikin pakopaine. Tästä kielii juurikin nopeasti piikkaava ahtopaine ja vedon loppuminen korkeammilla kierroksilla. Auto menee ns. "tukkoon". Eli pakopuoli ja etenkin turbo on ahdistanut niin raskaasti, että korkealle pyrkivä pakopaine on saanut aikaan varsin mieluisan äänimaailman.
Sitten kun taas kuuntelee nuita supereita, niin kyllähän niissäkin tahtoo olla sitä, että ahdin viheltää vasta korkeilla kierroksilla, kun moottoria kuormitetaan paikallaan. Kertooko tämäkin jotakin pakopaineiden olemisesta suotuisalla alueella? Kenties kyllä. Toisaalta osassahan rupeaa olemaan jo sen verran painettakin, että se onkin imu eikä pakopuoli mikä viheltää
Olen myös netissä törmännyt muutamiin videoihin, joissa sama ahdin on ollut käytössä eri pakosarjalla, ns. "amerikan malleissa". Ahdin tuntuisi niissäkin viheltävän
Niissähän tuo pakosarja on paljon ahtaampi ja ahdin on sijoitettu aivan eri kohtaan mitä euro-mallin satsilla. Lieneekö syypää juurikin pakosarja Turbohan ei ole sama Garretti, mitä OM603:sessa 3.5 litraisessa versiossa on esiintynyt. Tuossa mallissa turbon hukkaportti on alipainetoiminen.
Mielessä on toki pyörinyt, että jos tuota vielä kierroksen verran herkuttelis syöttöruuvilla
Eikös tällä metodilla saisi lyhyesti: enemmän polttoainetta suhteessa samaan ilmamäärään = enempi pakopainetta 
Mitä arvon raati suosittelee tehtäväksi
Mukavaa kuunneltavaahan se ahdetun kuutoskoneen murina on, vielä kun kuuluisi muutakin sen murinan lisäksi
Vaan on siinä pänninkiä. 2000-luvun alkupään kolinaysi M57:lla ei pysynyt alkuunkaan perässä. Painoa löytyy saman verran suhteessa kakkosnelosen koriin, mutta teholukema tehtaalta on sen karvan päälle 190 hp ja vääntöä sen 400 nm. Mutta eikös se niin mee, että se voittaa kuka on eellä
Ja sanottakoon näin lopuksi, että mahdollisesti jossakin vaiheessa pidän välijäähdytintä tarpeellisena investointina. Oma käyttö on juurikin sellaista, mitä tuollainen kokoonpano kestää. Ei mahdottoman pitkiä vedätyksiä kaasu pohjassa, ei polkemista kylmänä eikä puhettakaan kuminpoltosta. Jälkikäyttöä olen harrastanut liiankin aktiivisesti. Se on loppupeleissä pieni vaiva, jonka laiminlyömällä saa äkkiä satojen eurojen vahingot.
Toivottavasti joku ymmärtää, mitä haen takaa
