W115 Lang Mersun alkuperä

[aziz]

Tervehdys.
Olisko kenelläkään vinkkiä, mitä kautta saisin selville auton alkuperän vanhaan rekisteriotteeseen merkityn valmistenumeron perusteella?
Olisi tarkoitus myydä auto eteen päin, mutta tätä ennen pitäis saada varmuus asiaan, onko auton ollut Mersun tehtaalta lähtenyt langi vai Suomessa värkätty.
Rekisteriotteessa lukee mallin kohdalla "4d limousine lang 240d-115d/3400", mutta tämähän ei kai vielä todista mitään. Epäilykset tämän yksilön kohdalla vievät Humppilaan, missä näitä on kuulemma aikoinaan tehty.
Kauheella tuurilla sain yhteyden 90-luvun alussa auton omistaneeseen henkilöön ja hänen kautta tuli tieto tästä epäilyksestä, mutta 100 prosenttista varmuutta asiaan ei vielä ole.

[Timo L.]

Mikä on auton sarjanumero tyyppikilvessä? Täsmääkö rekisteriotteen ja mahdollisen kantakortin numeroon?

[aziz]

Mikä on auton sarjanumero tyyppikilvessä? Täsmääkö rekisteriotteen ja mahdollisen kantakortin numeroon?

Lukkopellistä löytyi sama valmistenumero kuin rekisteriotteessakin. Kantakortista ei ole mitään tietoa. Ei ole myöskään alkuperäinen suomiauto ja otteen alaosassa on maininta aikaisemmasta tunnuksesta, mikä on AHEP-220. Mihin maahan tuo voisi johtaa?
Saako tuon valmistenumeron avulla mistään tietoa, esim. Vehon kautta?
Voin sen toki laittaa sulle yv:nä, jos sulla on joku apukanava mistä kaivella.

[Timo L.]

Valmistenumeron alkuosa kertoo, onko se Lang vai joku muu, samoin ohjauksen ja vaihteiston. Vehon kautta voit tilata tarvittaessa kantakortin tuolla valmistenumerolla. Kantakortissa olevalla tilausnrolla taas saa selville tilausmaan. Voisko rekkaritunnus olla Saksan AH-EP 220?

[aziz]

Valmistenumeron alkuosa kertoo, onko se Lang vai joku muu, samoin ohjauksen ja vaihteiston. Vehon kautta voit tilata tarvittaessa kantakortin tuolla valmistenumerolla. Kantakortissa olevalla tilausnrolla taas saa selville tilausmaan. Voisko rekkaritunnus olla Saksan AH-EP 220?

Keneen tai minkälaiseen ihmiseen kannattais Vehon puolelta olla yhteydessä, sellaiseen jolla riittää taatusti mielenkiinto asiaa kohtaan?

[aziz]

115119 alkaa tämän numerosarja.

[Daaz]

115119 alkaa tämän numerosarja.

115.119 on pitkän akselivälin 240 D.

-Daaz

[Timo L.]

Valmistenumeron alkuosa kertoo, onko se Lang vai joku muu, samoin ohjauksen ja vaihteiston. Vehon kautta voit tilata tarvittaessa kantakortin tuolla valmistenumerolla. Kantakortissa olevalla tilausnrolla taas saa selville tilausmaan. Voisko rekkaritunnus olla Saksan AH-EP 220?

Keneen tai minkälaiseen ihmiseen kannattais Vehon puolelta olla yhteydessä, sellaiseen jolla riittää taatusti mielenkiinto asiaa kohtaan?

Minä olen taannoin saanut kantakortit ihan piirimyyjän varaosatiskiltä tilaamalla. Voi nykyään joutua jonkun kympin maksamaan.

[aziz]

115119 alkaa tämän numerosarja.

115.119 on pitkän akselivälin 240 D.

-Daaz

Ok, kiitos tästä. Tämä nyt viittaisi siihen, attä ainakin auton keula on alkuperäistä langia ainakin lukkopellin osalta, mutta miksi ei sitten olisi peräkin.
Onko näissä vanhoissa autoissa tuota valmistenumeroa missään muualla kuin tuossa lukkopellissä, B-pilarit oli ainakin oli ainakin tyjiä?
Ja onko täällä vinkkiä, mistä kannattaisi etsiä mahdollisia jälkiä jos tämä olisikin tehty kahdesta eri autosta? Missä kohtaa paljastavat saumat voisi sijaita rungossa?
Vehon varaosapuolelle laitoin sähköpostia kysellen kantakortin perään, toivottavasti sieltä joku vastaa huomenissa.

[Daaz]

Valmistenumero on lähtökohtaisesti (Saksassa ja Suomessa myydyissä) autoissa vain lukkopellissä. Ruotsiin myydyissä on myös takaluukussa niitattu lätkä, ja Amerikan-malleissa on kuskin puolen A-pilarissa sekä ovenpielessä. Mutta niistä ei taida tässä olla hyötyä, kun auto lienee Saksasta tuotu.

En ihan hahmota, miksi auto olisi tehty kahdesta osasta, mutta jos itse tekisin, niin varmastikin tyyliin A-pilarista jostain kohtaa katto irti, ja lattia sitten B-pilarin etu- tai takapuolelta katki sivusuunnassa. Niistä kohdista se menisi vähimmällä vaivalla. Mutta voisihan kaksi autoa yhdistää aika monestakin kohdasta – riippuu, mitä tavoitellaan.

Pystylampun korissa on aika vähän poikkeamia mallien ja vuosimallien välillä (tyyliin Amerikan-malleissa on isompi varapyöräsyvennys, ja coupéssa kylkien vesikanavat muuttuvat faceliftin yhteydessä, ja tietysti M110-moottorin kanssa koko keularakenne on erilainen, mutta siinä ne melkein olivatkin), joten en nopeasti keksi, miten kahdesta eri autosta yhdistetyn voisi tunnistaa. Ellei siis niitä hitsaussaumoja lasketa. Voihan sitä katsoa, onko vaikka takavaloissa erilaiset päiväykset kuin auton valmistusajankohta antaisi ymmärtää, mutta sekin on vähän hakuammuntaa.

-D

[hezekiel]

Olikos se niin että vielä joskus 80-luvun alkupuolella ei saanut tuoda maahan kokonaista käytettyä autoa muuten kuin maksamalla autoveron kuten uudesta (tai muuttoautona). Ei siis edes purettavaksi. Siitä syystä tehtiin jonkin verran kaikenlaisia koijauksia kuten juurikin että katkaistiin auto ja tuotiin osaset maahan eri kerroilla. Lopuksi hitsattiin auto uudelleen kasaan.

[Daaz]

Olikos se niin että vielä joskus 80-luvun alkupuolella ei saanut tuoda maahan kokonaista käytettyä autoa muuten kuin maksamalla autoveron kuten uudesta (tai muuttoautona). Ei siis edes purettavaksi. Siitä syystä tehtiin jonkin verran kaikenlaisia koijauksia kuten juurikin että katkaistiin auto ja tuotiin osaset maahan eri kerroilla. Lopuksi hitsattiin auto uudelleen kasaan.

Tässä käsityksessä itsekin olen, vaikken asiasta oikeasti siis mitään tiedä. Olisikohan riittänyt, että moottorin olisi irrottanut? Tällaista olen komppanian hevosmiehiltä kuullut.

Mutta jos tässä kyseisessä tapauksessa olisi kyse veronkiertoautosta, niin siinä kai olisi silloin omavalmisteen valmistenumero. Tässä taas on ihan alkuperäinen. Ja rekisteriotteessa on vanha ulkomainen rekisteritunnuskin, mikä viittaisi tuonti- tai esimerkiksi muuttoautoon.

-D

[kerosiini]

Tuo AHEP-220 vois olla ihan hyvin entinen ruotsin tunnus. Jostain syystä ainakin vanhoihin otteisiin on eksynyt tuo A -kirjain vanhan tunnuksen keulille. Syytä en tiedä, mutta eräässä ruotsintuonti 123:ssa oli minulla näin.

Jos on viimeisin suomen rekisteritunnus tiedossa, niin kansallisarkistostahan saa tilattua kaikki vanhat otteet Suomen ajalta ja mahdollisesti selvitellä sitä kautta vanhojen omistajien tietoja. Netistä löytää siihenkin touhuun avuksi viimeisimmän otteen 1975-1989 ajalta.

[karra]

115119 alkaa tämän numerosarja.

115.119 on pitkän akselivälin 240 D.

-Daaz

Mikäs tässä on nyt se kysymys, enkö ole jotain tajunnut... eli jos valmistenumeron mukaan on lang niin eikös se ole juuri se mitä auton pitäisi olla, eli lang? Kuha nyt tässä vaan yritän ymmärtää...

[slsl77]

Vielä 90 luvun puoli välissä ei saanut tuoda kokonaisia autoja ulkomailta kuin muuttoautona. Varmaan niitä aikoja muuttui säännökset. Olen samaa mieltä Karran kanssa, että pitkä malli on ollut tehtaalta lähtiessä ja sen jälkeenkin. Joissakin malleissahan lang malli jatkos oli kuin olisi itse liitetty pohjaan jatkopala.

[Daaz]

Tuo AHEP-220 vois olla ihan hyvin entinen ruotsin tunnus. Jostain syystä ainakin vanhoihin otteisiin on eksynyt tuo A -kirjain vanhan tunnuksen keulille. Syytä en tiedä, mutta eräässä ruotsintuonti 123:ssa oli minulla näin.

Mielenkiintoinen huomio. Minullakin on yksi Ruotsista tuotu auto, jonka edellinen rekisteritunnus on Traficomilla muodossa AGES-244. Mutta toinen, huomattavasti myöhempi Ruotsin-tuonti taas on normaali kuusimerkkinen. Olisiko tuo aikanaan ollut A = Ruotsi, B = Norja ja niin edelleen? Tosin miksi se ei olisi ollut S ja N ja vastaavaa...

Mikäs tässä on nyt se kysymys, enkö ole jotain tajunnut... eli jos valmistenumeron mukaan on lang niin eikös se ole juuri se mitä auton pitäisi olla, eli lang? Kuha nyt tässä vaan yritän ymmärtää...

En minäkään ihan ymmärtänyt, että miksi on syytä olettaa sen olevan kahdesta autosta koottu. Ilmeisesti "Humppilassa näitä on kuulemma aikoinaan tehty", on joku joskus jossain sanonut. Niin siksi. Mutta kyllä niitä tehtiin Stuttgartissakin.

Onko näissä vanhoissa autoissa tuota valmistenumeroa missään muualla kuin tuossa lukkopellissä, B-pilarit oli ainakin oli ainakin tyjiä?

Jos auto tosiaan on tuotu Ruotsista, niin kuin nyt näyttää, niin takaluukussa sisäpuolella kuskin puolella lukon vastakappaleen vieressä on niitattu laatta, jossa on valmistenumero.

Joissakin malleissahan lang malli jatkos oli kuin olisi itse liitetty pohjaan jatkopala.

Pystylampussa myös. Osanumero on 115 610 0160 (ks. kuva). Se kai on yksinkertaisesti hitsattu tehtaalla katkaistuun lattiaan. Mutta tuskin kyläseppä sitä samasta paikasta olisi katkaissut. Ja lisäksi A-pilarin kieppeillä pitäisi olla joka tapauksessa toinen sauma, jos olisi itse askarreltu.

Edit: Ja jos sitä jatkopalan paikkaa alkaa etsiä, niin se on takajalkatilassa. Jatkopalan takaosa tulee siihen, missä matala lattiaosa loppuu. Muu lattia on tosiaan ihan sama kuin lyhyessä akselivälissä, mutta se vain katkaistiin tehtaalla autoa kootessa, ja väliin laitettiin tuo jatkopala. Sama koskee ilmeisesti myös kynnyskoteloa, eli nekin pidennettiin jatkopalalla.

Lang-pidennyspala-W115.JPG

-Daaz

[aziz]

Kerrataanpas vielä tapahtunutta.
Eli vuonna 2005 ostin tämän langin Seinäjoen alapuolelta, tarkoitus oli tehdä silloin nuorempana tästä reissuauto itselle. Toisin kävi ja laitoin auton säilöön viljavarastoon. Auto oli poistettu rekisteristä ja kilvet palautettu muutama vuosi aiemmin tämän edellisen omistajan toimesta.
Nyt tämä varasto purkuu ja säilytyspaikka lähti auton päältä, joten ajattelin myydä tämän pois. Oma aika ei taida riittää koskaan tämän ehostamiseen, joten toivon myyväni auton sellaiselle, joka tämän takuuvarmasti saattaa uudelleen rekisteriin asti.
Löysin auton kaikki vanhat paperit edellisen omistajan ajoilta ja näiden joukossa oli myös vanhempi luovutustodistus vuodelta 1993, jolloin auto oli edellisen kerran vaihtanut omistajaa. Koska auton historia alkoi kiinnostamaan, niin facen kautta sattumoisin löysin tämän aiemman omistajan, kun tämän nimi oli luovarissa. Varovasti lähestyin häntä viestillä ja sainkin pian vastauksen, että auto oli ollut hänen miehellään noin vuoden ajan omistuksessa. Oli kuulemma ostanut tämän harrasteajoneuvoksi, mutta oli saanut joltakin korjaamolta vihjeen, että tämä hänen langi ei olisikaan ollut alkuperäinen. Oli sitten myynyt auton pettyneenä eteen päin sen enempää tutkimatta asiaa. Tälle väitteelle ei kuitenkaan ollut siis 100 prosenttista näyttöä ja auto oli tuolloin vielä alkuperäisessä värissään vaalean vihreä.
Ja nämä epäilykset siis juontavat 80-luvulle Humppilassa toimineeseen mersukorjaamoon, oli ns. Humppilan Veho. Tässä suora lainaus saamastani viestistä edelliseltä omistajalta:
"1980-luvulla tehtiin näitä jatkettuja. Ko. korjaamo oli NK. Humppilan Veho, joka myi käytettyjä jaa uusia MB:varaosia ja korjasi Mersuja.
Korjaamo tuonut Saksasta etu-tai takakolaroituja Mersuja ja yhdisti niitä. Katsasti ne korjauksen jälkeen myyntiin. Sen aikainen salli ko. toimenpiteet."

Mies nimeltään "Oja" oli kuulemma ollut spesialisti näissä autojen yhdistämisissä, onko tästä kukaan kuullut mitään tarinaa?

Eli näiden kertomusten perusteella aloin selvittämään auton alkuperää, koska onhan tämä asia tiedettävä myyntihetkellä. Auto kuitenkin tosi harvinainen valmistusmäärien perusteella ja vaikuttaahan tämä alkuperäisyys hintaankin.
Tuo auton kantakortti nyt kiinnostais eniten, jos sieltä näkisi alkuperäisen maan mihin tämä on myyty. Veholta sainkin jo paluuviestin ja tämä minun sähkposti olikin mennyt raskaskonepuolelle, joten täytyy laittaa uusi viesti henkilöautopuolelle.
Toki se omistushistoriakin voisi paljastaa jotain arkistosta tilaten, josko se Humppilan hurja olisikin ollut auton ensimmäinen omistaja Suomessa.
Jos näitä langeja on joku jatkanut ja tehtaallakin auto katkaistu jatkopalaa varten, niin mites on tuon kattopellin laita? Tai takaovet pilareineen ja takasivulasit ja niiden kehykset? Kaikkihan on tehtävissä, mutta kuulostaa nopeasti tehtynä melkoiselta haasteelta.
Kiitos kaikille tietäjille jo tässä vaiheessa! Peräluukusta löytyikin vihjeen perusteella toinen kilpi, joten jäljet olisivat johtamassa Ruotsiin alkuperän suhteen.
Tässä hieman kuvia:

[Daaz]

Jos näitä langeja on joku jatkanut ja tehtaallakin auto katkaistu jatkopalaa varten, niin mites on tuon kattopellin laita? Tai takaovet pilareineen ja takasivulasit ja niiden kehykset? Kaikkihan on tehtävissä, mutta kuulostaa nopeasti tehtynä melkoiselta haasteelta.
Kiitos kaikille tietäjille jo tässä vaiheessa! Peräluukusta löytyikin vihjeen perusteella toinen kilpi, joten jäljet olisivat johtamassa Ruotsiin alkuperän suhteen.

Mielenkiintoinen tapaus. En tosiaan näe tässä mitään merkkejä mistään puljaamisesta. Auto on tuotu Ruotsista (ajovalojen pesimet on tosin poistettu, mikä ei liene ulkonäöllisesti huono juttu), valmistenumero on edessä ja takana on alkuperäinen, ja kaikki osat näyttävät täsmäävän siihen, mitä auton pitäisi olla.

Itse asiassa tuohan on ihan ryhdikkään oloinen. Gromigaaret kun poistaa, samoin peräkoukun, niin tuohan on asiallinen laite. Mitä nyt etuantenni on väärällä puolella. Ja vanteetkin on 15-tuumaiset, kuten pitää. Pölykapselit vain pitäisi maalata korin väriin.

En siis mitenkään keksi, että mikä tuossa olisi se vedätys. Ellei sitten langin keula ole kolaroitu ja siihen vaihdettu tilalle sedanista toinen keula, mutta silloin tuon valmistenumeron alla lukkopellin palkin sisällä pitäisi näkyä hitsaussaumat numerokohdan vaihtamisesta toiseen lukkopeltiin, koska tuo kuvassa näkyvä stanssaus on tehty tehtaalla eikä Humppilassa. Enkä siltikään tiedä, että mikä se vedätys on, jos kyse on kolarikorjauksesta.

Perä ja sivut näyttävät alkuperäiseltä, eli ei niitä kukaan tyhjästä ole rakentanut (eikä siinä mitään järkeä olisikaan). Kyllähän sedanista voisi langin kattopeltiä ja varaosia käyttäen rakentaa langin (tai vaikka Datsunin, jos on rittävästi aikaa), mutta en ymmärrä, mikä se järki olisi, koska oletettavasti sedan on halutumpi ja helpompi myydä kuin lang. Tässä on siis auto, joka on papereissa lang ja osiltaan lang ja rekisterissä lang, ja nyt pitäisi keksiä, että missä on vedätetty. En minä ainakaan nopeasti keksi.

-D

[kerosiini]

Yks mahdollisuus on myös se että tuo otteessa oleva ex. rekisteritunnus onkin oikeasti 1. Tunnus Suomessa joka sijoittuisi hämeeseen ja vuodelle 1975. Eli langi mahdollisesti tuotu kohtuu uutena Suomeen ja joskus 80-luvulla mällätty koska kansallisarkistosta puuttuu juurikin HEP-220 rekisteriote. Jostain syystä kolaroitujen autojen paperit ei ole tuolla näkösällä mutta tilaamalla ne pitäisi löytyä (mm. Isän vuonna 1987 kolaroima cherry uupuu tuolta myös.)

[Daaz]

Yks mahdollisuus on myös se että tuo otteessa oleva ex. rekisteritunnus onkin oikeasti 1. Tunnus Suomessa joka sijoittuisi hämeeseen ja vuodelle 1975. Eli langi mahdollisesti tuotu kohtuu uutena Suomeen ja joskus 80-luvulla mällätty koska kansallisarkistosta puuttuu juurikin HEP-220 rekisteriote. Jostain syystä kolaroitujen autojen paperit ei ole tuolla näkösällä mutta tilaamalla ne pitäisi löytyä (mm. Isän vuonna 1987 kolaroima cherry uupuu tuolta myös.)

Ei ole mahdollista, koska autossa on Ruotsin valmistenumerotunnus takaluukussa. Ja "AHEP-220" täsmää tuon aikaiseen merkintätapaan Ruotsin-tuonneissa.

Olisi vähän liian suuri yhteensattuma, että Ruotsista tuotu auto olisi rekisteröity Hämeeseen ja sitten jonnekin muualle, mutta Häneen tunnus olisi merkitty rekisteriotteeseen jostain syystä vahingossa samalla tavalla kuin Ruotsista tuodun auton tunnus. Ja samalla olisi vahingossa tiputettu rekisteriotteesta se ruotsalainen tunnus, joka pitäisi sekin olla mukana. Ellei sitten auton rekisteritunnus olisi sekä Ruotsissa että Hämeessä ollut sama HEP-220, mikä on tietysti mahdollista, mutta... Onko tämä jo liian monimutkainen ajatuskehitelmä selittämään ongelmaa, jota ei alkujaankaan ollut?

-D

[kerosiini]

Ei ole mahdollista, koska autossa on Ruotsin valmistenumerotunnus takaluukussa. Ja "AHEP-220" täsmää tuon aikaiseen merkintätapaan Ruotsin-tuonneissa.

Olisi vähän liian suuri yhteensattuma, että Ruotsista tuotu auto olisi rekisteröity Hämeeseen ja sitten jonnekin muualle, mutta Häneen tunnus olisi merkitty rekisteriotteeseen jostain syystä vahingossa samalla tavalla kuin Ruotsista tuodun auton tunnus. Ja samalla olisi vahingossa tiputettu rekisteriotteesta se ruotsalainen tunnus, joka pitäisi sekin olla mukana. Ellei sitten auton rekisteritunnus olisi sekä Ruotsissa että Hämeessä ollut sama HEP-220, mikä on tietysti mahdollista, mutta... Onko tämä jo liian monimutkainen ajatuskehitelmä selittämään ongelmaa, jota ei alkujaankaan ollut?

-D

Niin tarkoitinkin että mahdollisesti tuotu kohtuu uutena RUOTSISTA Suomeen.

Ja entisaikojen AKE kun muuttui Trafiksi niin nuo entiset tunnukset on voinut mennä sekaisin systeemissä.

Mm tää minun entinen ruotsintuonti 123 kulkee nykyään museorekisteröitynä "alkuperäisellä" rekisteritunnuksella joka on oikeasti ex. Ruotsin rekkari. Vanhoissa rekisteriotteissa ne oli edelleen oikein mutta kun uudelleen rekisteröin auton uusilla tunnuksilla niin aikaisempi Lapinläänin rek.numero ja ruotsin tunnus olikin vaihtanut paikkaa auton tiedoissa

Mutta tämähän on tosiaan ihan silkkaa spekulointia langin kohdalla. Ryhdikkään näköinen projekti eikä päälle päin näytä toivottomalta projektilta

[aziz]

Mitäs mieltä raati on, pitäiskö laittaa "All In" ja tilata se kantakortti ja kaikki alkuperäiset dokumentit tuolta arkistosta mitä on vain saatavilla? Käyttöautosta sainkin vastauksen ja tuon kantakortin hinta tänä päivän 180-200€ + sitten Astian palvelusta vanhat rekisteröintitiedot noin 100€, eli yhteensä melko arvokas paukku kaikkineensa auton myymistä ajatellen. Tai sitten jättää historian selvittely uuden omistajan harteille jos näin haluaa.. Toisaalta, tässä on jo aika monen ihmisen aikaa kulutettu tähän, niin olisihan mysteerin ratkeaminen hienoa saada tänne kaikkien muidenkin tietoon.

[kerosiini]

Mitäs mieltä raati on, pitäiskö laittaa "All In" ja tilata se kantakortti ja kaikki alkuperäiset dokumentit tuolta arkistosta mitä on vain saatavilla? Käyttöautosta sainkin vastauksen ja tuon kantakortin hinta tänä päivän 180-200€ + sitten Astian palvelusta vanhat rekisteröintitiedot noin 100€, eli yhteensä melko arvokas paukku kaikkineensa auton myymistä ajatellen. Tai sitten jättää historian selvittely uuden omistajan harteille jos näin haluaa.. Toisaalta, tässä on jo aika monen ihmisen aikaa kulutettu tähän, niin olisihan mysteerin ratkeaminen hienoa saada tänne kaikkien muidenkin tietoon.

Näemmä suoraan MB classic centeriltä tilaaminenkin kantakortin suhteen maksullista? Oletko muuten tutkinut autoa ettei sieltä löytyisi kantakorttia? Pystäristä en niinkään ole varma, mutta ainakin 123:ssa niitä on löytynyt etu tai takapenkin pohjaan, takaselkänojan sisäpuolelle reunaan sekä peräkonttiin hattuhyllyn pohjaan liimattuna

Daaz:lla on varmasti tähän tietoa

[aziz]

Jotta tämä ei olisi liian helppoa, niin nyt tämä meni vieläkin mielenkiintoisammaksi.
Tutkin tarkemmin 92-93 omistajan maksamia verolippuja ja näissä kahdessa eri maksulapussa onkin eri rekisteritunnukset. Eli vanhemmassa IAC-711 ja tämä viimeisin NAZ-693.

[kerosiini]

No nyt rupes löytymään! Eli 1987 rekisteröity Suomeen

[aziz]

No nyt rupes löytymään! Eli 1987 rekisteröity Suomeen

Mistäs tämän tiedon taas onnistuit kaivamaan? Tarkoittaako tämä sitä, että olisi Kauko olisi ollut ulkomailla hommissa ja tuonut tämän tuliaisina vaikkapa Ruotsin puolelta vai kuinka tätä pitäisi nyt tulkita?

[kerosiini]

No nyt rupes löytymään! Eli 1987 rekisteröity Suomeen

Mistäs tämän tiedon taas onnistuit kaivamaan? Tarkoittaako tämä sitä, että olisi Kauko olisi ollut ulkomailla hommissa ja tuonut tämän tuliaisina vaikkapa Ruotsin puolelta vai kuinka tätä pitäisi nyt tulkita?

Tuolta se kansallisarkistosta löytyi ja kyllä minäkin sen tulkitsen nuin että Kauko on sen tuonut jonkun komennon päätteeksi verottomana.

Ja sen takia sitä ei oo saanu ihan heti myydä ettei mene ihan tienaamiseksi. En nyt muista mutta olikohan ennen niin että auton piti olla 3 vuotta omistuksessa ettei tule veroseuraamuksia?

[aziz]

Tuolta se kansallisarkistosta löytyi ja kyllä minäkin sen tulkitsen nuin että Kauko on sen tuonut jonkun komennon päätteeksi verottomana.

Ja sen takia sitä ei oo saanu ihan heti myydä ettei mene ihan tienaamiseksi. En nyt muista mutta olikohan ennen niin että auton piti olla 3 vuotta omistuksessa ettei tule veroseuraamuksia?

Tämä nyt ehkä poistaisi sen mahdollisuuden, että auto olisi mällätty, lunastettu ja kasattu uudelleen. Tämä omistaja vuosien 92-93 välillä olisi kyllä varmasti minulle tästä maininnut. Se tässä on nyt selvitystyön alla, miksi tämän henkilön omistuksen aikana tuo rekisteritunnus on vaihtunut. En kyllä itse oikein keksi tähän mitään järkevää syytä. Laitoin tästä hänelle viestiä ja toivottavasti tähän saan vielä vastauksen.

[slsl77]

Tuolta se kansallisarkistosta löytyi ja kyllä minäkin sen tulkitsen nuin että Kauko on sen tuonut jonkun komennon päätteeksi verottomana.

Ja sen takia sitä ei oo saanu ihan heti myydä ettei mene ihan tienaamiseksi. En nyt muista mutta olikohan ennen niin että auton piti olla 3 vuotta omistuksessa ettei tule veroseuraamuksia?

Tämä nyt ehkä poistaisi sen mahdollisuuden, että auto olisi mällätty, lunastettu ja kasattu uudelleen. Tämä omistaja vuosien 92-93 välillä olisi kyllä varmasti minulle tästä maininnut. Se tässä on nyt selvitystyön alla, miksi tämän henkilön omistuksen aikana tuo rekisteritunnus on vaihtunut. En kyllä itse oikein keksi tähän mitään järkevää syytä. Laitoin tästä hänelle viestiä ja toivottavasti tähän saan vielä vastauksen.

Voihan olla, että auto on ollut pois liikenteestä jonkin aikaa ja on uudelleen rekisteröity sen vuoksi. Ennen ei saanut autoa pois liikenteestä ilman kilpien palauttamista. Tässä autossa ollut kuitenkin iso dieselvero.

[Daaz]

Daaz:lla on varmasti tähän tietoa

W114/115:ssä kuskin penkin pohjassa on joskus tarra, jossa on kaksi ensimmäistä riviä kantakortista. Mutta ei aina, ja ne ovat voineet irrotakin vaikka olisi ollut.

-D