W140 tänä päivänä

[Ari]

Tästä mallista on ihmeellisen vähän juttua täällä enää nykyään,vaikka näitä edelleen suht runsaasti suomessa(?).Hienoja yksilöitä toisinaan myytävänä,mutta näyttää ettei oikein kauppa käy jos hinta lähentelee 10t.Ymmärrettävää toki,vaikka varmaan rahalle saisi vastinettakin.Ei suomessa klassikoille ole samanlaisia markkinoita kuin monessa muussa maassa,se on selvää.

Kiinnostaisi kuulla pitkäaikaisten omistajien,siinä kuin satunnaisten koeajajienkin kommentteja autosta.Onko ollut edullinen/kallis omistaa,tai onko koeajo tuottanut pettymyksen.Mitä vaan.
Itsellä kokemus vain parista huonoon jamaan päästetystä yksilöstä,joten yhtä tyhjän kanssa.
Komea auto kyllä,ja legendaa kierrätetään parhaana S-Mersuna.Automaailmassa on paljolti tunteisiin,mieltymyksiin ja omiin (ja varsinkin toisten)mitättömiinkin kokemuksiin perustuvaa "tietoa" ja väittelyä.Jätän tuon arvion niitten käsiteltäväksi,jotka oikeasti tietävät ja joilla ehkä kokemusta muistakin S-malleista.
Kertokaa.

[Juha_M117]

W140 on kyllä hieno auto niin sisältä kuin ulkoa. Edustaa klassista S-sarjan ulkonäköä joka oli siinä vaiheessa jo hyvin vakiintunut sukupolvien yli. Mielestäni W140 on viimeinen sukupolvi S-sarjaa ennen kuin siirryttiin W220 myötä tälle "modernille" muovin, tietokoneiden ja valmistuskustannuksissa säästämisen aikakaudelle.

Täällä meidän nurkilla ovat hävinneet jo kokonaan liikenteestä. Nimimerkki Waden 140:nen on ainoa jota säännöllisesti näen, koska kävelen ohi. Täällä LPR:n seudulla oli kyllä liikenteessä ainakin yks, ehkä kaksikin 140:sta, mutta ei ole pitkään aikaan enää näkynyt.

Olisivatko siirtyneet ikänsä myötä vanhan käyttöauton statuksesta täysin harrasteauton statukselle. Mikä lie varaosien ja huolto-osaamisen saatavuuden tilanne 140:n kohdalla. 126:n tapauksessa ainakin käyttöautona pitäminen on aika hankalaa nykyään kun varaosissa saa marmoritiskiltäkin paljon eioota ja osaamista esim. KE-jetronicin korjaamiseen ei enää ole.

[Karel]

Omat kokemukset ovat yli 20 vuoden takaa, jolloin ne kaikki olivat uusia tai uudehkoja. Jylhä ja juhlava auto kaikin puolin ja tunnelmat niistä ovat yhä kirkkaana mielessä. Muutamia koeajoin myös ostomielessä, viimeisimmästäkin on tosin jo yli 15 vuotta aikaa.

Nyt en enää tiedä miten suhtautuisin tuollaisen koeajoon. Aina välillä käy mielessä, josko kävisi kokeilemassa tarjontaa. Luultavasti pelkäisin, että tuntisin samanlaisen masentavan vivahteen kuin monen 126:n kohdalla. Kun tietää miltä jokin on näyttänyt ja tuntunut uutena, niin näkee vaan liikaa puutteita ja vikoja.

Syy miksi en koskaan siirtynyt 126:sta seuraavaan sukupolveen on se, että 90-luku toi mukanaan liikaa häiriöaltista elektroniikkaa ja yltiöpäistä teknistä kikkailua, jonka todellinen lisäarvo käyttäjälle jää arvoitukseksi. Eikä vaunu oikein antanut mitään sellaista sensaation tunnetta, mitä edellinen sukupolvi ei. Nyt vanhemmiten tuo kuva vain vahvistuu. Auton harrastaminen saattaa muuttua alituiseksi vikojen selvittelyksi. Bruno Sacco totesi, että 80-luku ja 126 on kulminaatiopiste, jonka jälkeen hölynpöly(Schnick-Schnack) alkoi vallata markkinaa.

70-luvun 116 puolestaan on auttamattoman ikääntynyt teknisesti, vaikkakin upea auto kaikin puolin. Siitäkin on kokemuksia monelta vuodelta.

90-luvulla myös kokeiltiin kierrätysmuoveja mm. sähkökaapelisarjojen eristeissä, ja se ei ollut mikään menestystarina. Tuollaisen möhkön sähköissä riittää muutenkin päänvaivaa mitä vanhemmaksi käyvät. Teknisen yksinkertaisuuden tavoittelijana itseäni kiinnostaisi eniten 350 OM 603 TD.

Niin, ja vielä: 90-luvun alussa iskenyt lama toi mukanaan sen, että möhkön asema ja markkina jäi vain murto-osaan siitä, mitä edeltäjän suosio kasinotalouden huippuvuosina. Tämän takia koko 140:n sädekehä jäi suurimmalle osalle kotimaista yleisöä kaukaiseksi ja hämärän peittoon. Tämä heijastuu luonnollisesti sen vetovoimaan harrastekohteena kun autolta haetaan nostalgiaa ja muistoja nuoruudesta.

[S 420 L]

Noista allekirjoituksen ässistä w140 oli ainoa jossa ei mitään vikaa koko aikana minkä sillä ajelin, normihuoltoa vain. Hyvä auto oli kaikin puolin. Aikaahan tuosta on mennyt, myynnistäkin n.15 vuotta jo.

[epk]

muutama noita ollut, sehän on kuin 124 mutta kaikki paremmin. En nyt oikein näe mitään isoa eroa jos vertaa vaikka ladattua 124sta m104:lla -> vastavaan 140seen, noin niinkuin yö unien menetyksien suhteen siitä että onko ikävä,kallis tai osat vaikeita löytää. Myyntihinnat melkein halvemmat kuin 124:ssa mikä on ihan älytöntä.

[tahtoomersun]

Ei ole itsessäkään w140 koskaan herättänyt oikein mitään omistamisen halua toisin kuin w126 joka on aina ollut se ainoa Auto. W140 on jotenkin aina näyttänyt ja tuntunut tyylitttömältä kolossilta.

[Ari]

Niin, ja vielä: 90-luvun alussa iskenyt lama toi mukanaan sen, että möhkön asema ja markkina jäi vain murto-osaan siitä, mitä edeltäjän suosio kasinotalouden huippuvuosina. Tämän takia koko 140:n sädekehä jäi suurimmalle osalle kotimaista yleisöä kaukaiseksi ja hämärän peittoon. Tämä heijastuu luonnollisesti sen vetovoimaan harrastekohteena kun autolta haetaan nostalgiaa ja muistoja nuoruudesta.

Tämä on todella hienosti oivallettu.Sama syy päinvastaisesti selittänee osaltaan W124:sen kansainvälistä suosiota.Ei sillä,hieno autohan se.

[jysi]

Koeajo kaverin autolla johti siihen että tällainen piti saada. Sopivan auton löytäminen kesti kuukausia ja vaati pari Saksan reissua mutta kyllä se kannatti.

Hieno auto. Ei olisi kannattanut myydä, mutta käyttökustannusten takia olisi status kakkos/harrasteautona ollut joka tapauksessa kohta edessä.
Jos olisi tilaa ja sopiva löytyisi niin ostaisin sunnuntaiautoksi.

[jusi]

Minä olin 11-vuotias kun 140-korinen ilmestyi. Oltiin 1991 kesällä Saksassa ja ihmettelin, miten joku auto voi olla niin hieno. Ajoin ensimmäisen kerran W140:lla viime keväänä, noin kuukausi sen jälkeen kun olin ostanut omaksi allekirjoituksessa näkyvän 300 SE:n. Ajaminen on hienoa. Jossain ketjussa kirjoitin, että ajossa vain 4-vaihteinen loota paljastaa auton vanhaksi.

Ajettavuudessa W140:ssa vs. W124 on mielestäni paljon isompi ero kuin vaikka W221:n ja W212:n välillä. W221 tuntuu isolta E-sarjalaiselta, kun taas W140:ssa on hieman etäinen ja möhkömäinen tuntuma verrrattuna W124:een. Se ei välttämättä ole harrasteautossa huono asia, mutta on hyvä että uudemmat ässät on kuskin kannalta tavallisen oloisia ajaa.

Ehkäpä Suomesta saa tällä hetkellä halvemmalla asiallisen 140:n kuin Saksasta, vaikka surkeita onkin paljon myynnissä. Omani sain todella edullisin ehdoin klubikaverilta. Totesin kyllä, että voisit pyytää enemmänkin. Jääköön hinta kuitenkin herrasmiesten välille.

Ajoin omallani viime kesänä noin 2500 km. Vesipumpun vaihdoin, koska se äänsi jo ostohetkellä, ja apukuskin puolen ylätukivarsi piti vaihtaa. Muu tekeminen on liittynyt vain siistimiseen museointia silmällä pitäen. 140:ssa tuntuu olevan samaa laatua kuin 124:ssa.

En ole omalta osaltani koskaan ollut W126:n perään. Jotenkin se tuntuu vanhanaikaisemmalta kuin W124 ja W140. Olin kyllä vähällä ostaa yhden -88 260 SE:n (auto on vieläkin pitkäaikaisella omistajallaan eikä tiedä vaikka joskus ostaisinkin).

[Wikke]

Mulla oli aikoinaan W140 300 Turbodiesel (täälläkin ollut juttua siitä). Ostin auton vanhalta papalta tuosta rajan toiselta puolen. Auto oli ehkä päässyt vähän huonolle pidolle, mutta kun suht edullisesti sain ja tekniikka oli siihen aikaan se oikea, niin tein kaupat. Ensimmäisen vuoden pidin sitä käyttöautona, ja rahaa meni halvan Avensiksen verran ylläpitoon. Sen jälkeen auto jäi harrasteeksi. Autossa oli koko omistusajan ongelma, ettei se kulkenut kuin juna. Käytin sitä useamman kerran paikallisella Mersu-spesialistilla, mutta autosta ei löytynyt vikaa. Tein siihen muutenkin kaikenlaista, jopa ylimaalauksen, ja sainkin siitä tosi siistin, mutta pohjimmiltaan se tuntui vain jotenkin niin väsähtäneeltä. Niinpä se jäi vähälle ajolle ja tallin täytteeksi joten päätin luopua siitä.

Minun enolla on kesäautona S320 suomiauto, tarkalla historialla (ollut lähes uudesta hänen tuttavallaan). Autoa on pidetty hyvin ja huollettu säännöllisesti. Viime kesänä korjasin siitä johtosarjavikoja ja vaihtelin parit palaneet lamput enon ollessa täällä pohjoisessa lomareissulla. On se vain hieno auto ajaa kun on pidetty hyvin. Hieman alkoi kuume nousemaan tuollaista V8-tekniikkaista kohtaan...

Mutta en tiedä... Ehkä nyt kun on kokeillut jos jonkin ikäluokan Mersua niin W140 menee samaan aavistuksen modernimpaan sarjaan kuten R129 ja W210. Itseäni viehättää kuitenkin enemmän se vanhanaikaisuus. W126 on mielestäni paras joissa on vielä sitä vanhaa Mersufiilistä, lähtien tappilukoista ja kassakaappiovista. Ei tarvi imuovia. Kuitenkin siinä on samoja hyviä ratkaisuja mitä on sitten W124:ssa käytetty. Minusta W124 on paras Mersu, ja W126 on paras Ässäkorisista.

[wezze72]

pari vuotta omistin 500 SE:n auto oli suht hyvänä säilynyt,valmiiksi museorekisteröity, kohtuullisesti ajettu. 10v sitten en olisi voinut kuvitellakaan w126:sen tilalle möhköä. mutta ajat muuttuvat... samoin mielipiteet.

kunnostettavaa oli kyllä kumminkin. osien saatavuutta en kokenut missään kohti ongelmalliseksi.

muutama pikku ruostekukka, kolhu yms johtivat meikäläiselle tyypilliseen tapaan kattoa vaille ylimaalaukseen. mutta hitsattu ei senttiäkään, vaikutelma on että w140 ei ruostu kovinkaan pahasti.
moottorin johtosarja oli murentunut ja jonkun toimesta "korjattu" pilalle. se uusittiin.
edellisenkin omistajan etsimä ilmastoinnin vuoto paikantui lauhdutinkennoon. tyyppivika sekin. siinähän onkin pikku talkoot kun kayttää kojelaudan ja lämmityslaitteen ulkona tämän takia.
nämä olivat suurimmat työt, muutoin sitten jarru yms kulutusosaa uusittiin.

vielä kun umpeen sulaneet katalysaattorit kaiveli pois niin alkoihan se olla herraskyyti kuten ässän kuuluukin.

kunnossa ollessaan upea kyyti. hyvin hiljainen, vakaa-ajettava myös suljetulla alueella käytettävissä nopeuksissa.

[jysi]

kunnossa ollessaan upea kyyti. hyvin hiljainen, vakaa-ajettava myös suljetulla alueella käytettävissä nopeuksissa.

Nimenomaan, hiljainen ja vakaa myös rajoituksettomalla autobaanalla joilla tuli useampikin reissu tehtyä

[Timo L.]

Minulle Das Auto. Isällä oli hyväkuntoinen 1994 S 320 jonkun aikaa. Voisin sellaisen kyllä hankkia, jos hyvä ja muutenkin mieleinen sattuu kohdalle. Auto, jonka ratissa tunsin itseni pieneksi.

[Ari]

Sellainen käsitys itsellä,että noita ilmastoinnin ja johtosarjan tyyppivikoja lukuunottamatta hyvinkin toimiva peli jos asiallisesti huollettu.Sama tosin pätee muihinkin Mersuihin,tuota mallia uudempiinkin.W220 on ollut eri mukava ja toimiva auto,mutta erilailla hyvä ajotuntumaltaan ollut myös W210,sellainen tukeva ja jousitukseltaan mieluinen.Tainnut joskus tänne kirjoittaakin,että jos W140 on tuntumaltaan samanlainen ja ikäänkuin vielä parannettu versio W210:sta,niin se olisi kait oma unelma-autoni.

[Hage]

Kyllähän tuommoinen Möhkö on hieno, etenkin faceliftinä. Tosin suurin osa ainakin Suomessa olevat on sieltä 90-luvun alkupäästä ja osa jopa manuaalina niin kuin tuttuni isän Suomi-280. Ei tainnut olla olla edes ilmastointia tai nahkapenkkejä jos oikein muistan
Maatuvaa johtosarjavikaa ja painavan korin kanssa pienikoneiset syö enemmän kuin V8. En ole ikinä edes päässyt koeistumaan saatika ajamaan tuollaista vaikka mieli kyllä tekisi. Ei tosiaan Möhköjä tunnu olevan paljoa Suomessa mikä on jännä näin +20 vuotta myöhemmin, luulisi että me köyhät suomalaiset oltaisiin haalittu niitä enemmänkin ympäri Eurooppaa
Katalysaattorien hinnat pilvissä, eli ei kannata jättää autoa esimerkiksi minnekkään teollisuusalueen pihaan kovin pitkäksi aikaa. Lähtevät muiden matkaan jopa keskellä päivää.

[EVO X]

Muotoilullisesti möhkö ei ole enää niin klassisen siro ja sulavalinjainen kuin edeltäjänsä.. se on, no möhkö. Vähän samat vibat tulee itselle kun Tesla Y:stä, eli pikkumallista venytelty ”iso auto” joka näyttää ihan järkyttävältä. Tässä siis massoittelu ja mittasuhteet on kondiksessa W124:ssa, kun taas W140 on ihmeellinen paisunut mutantti. Näin kerran konseptikuvan W140:stä missä sivuikkunalinja oli niinsanotusti normaalissa kohtaa, ja se olisi kannattanut Brunon valita. Valittu alempi linja tekee mun mielestä autosta lässähtäneen ja löysän.
Ite en tällästä ole ikinä omaksi haaveillut, mutta aikoinaan 2000-luvun taitteessa kun tuli uusintaversio Gone in 60-seconds leffasta, niin räppigangstereillahan oli näitä mustana isoilla kromivanteilla, se oli komiaa se.
Kyllä se varusteiden määrä varmasti tuo enemmän harrastamista kuin perinteisemmät mallit, vaikka nyt olisi varusteltu 124:kin kyseessä, on se helpompi kuin 140.
En kiellä että nykyään siistikuntoinen möhkö aiheuttaa ihan positiivisia tuntemuksia omassakin päässä, mutta vielä ei olla niin pitkällä, että sellaista ostaa aikoisin. Mikäli C140 olisi tehtaalta lähtenyt W140:n keulalla ja perällä, niin sellaisen ottaisin samantien. Sen sijaan C140 sellaisena kuin se on, on ehkä Mersun rumin malli sitten W116:n

[wezze72]

eihän nimi möhkö turhasta tule:D makuasioitahan nämä toki ovat mutta itselle lyhyt malli istui paremmin silmään niin w140 kuin w126 sarjassa.
koeajoin kaverin 320 se:tä vertailun vuoksi. ei oikein tuntunut miltään. olin kai jo tottunut oman tarjoamaan kyytiin. mutta kummastui muistui mieleen nimim. traen antama neuvo mersuharrastuksen alkupuolella. sehän kuului niin että "isossa mersussa on iso moottori". ja sitä olen noudattanut:D

myöskin sukupolvikysymyksiähän nämä ovat kun kadonnutta nuoruutta haikaillaan. itse olen sitä sukupolvea jolle erinäisistä lapsuuden ja nuoruuden yhteyksistä johtuen w126 on SE malli.
olin ensin ostamassa eri yksilöä eräältä nuoremmalta kaverilta, ja hänelle taas w140 oli SE malli. hän ei pitänyt w126sta minään.
mutta onneksi malleja ja yksilöitä löytyy jokaiselle omansa.
itsellä oli pyrkimyksenä aina auton vaihtuessa hankkia jokin itselle ennestään tuntematon malli, tosin w124sia meni kumminkin useita syystä jos toisesta.

w140 määrä suomessa ei vaikuta olevan suuren suuri, itäblokin maissahan malli nauttii isoa suosiota ja siellä niitä näyttää olevan runsain määrin.

[seppola]

Muutana ajatus täältä; meillähän ollut ´95 S320 käyttöautona vuodesta 2013 lähtien, tänä vuonna tullee sillä 200 000 km ajetuksi ostosta (286 000 km oli tuolloin mittarissa). Oli vuosia vaimolla ajossa, kunnes otin omiin nimiini erinäisten robleemien takia (kts. alla)...Neljä kesäreissua Eurooppaan tällä tehty ongelmitta, ehkä tulevana kesänä sitten seuraava.

Ollut siis yhteensä n. pari vuotta seisonnassa johtosarjavian takia (lähetin Puolaan yksityiselle korjattavaksi) ja kun etuovet ruostuivat niin pahasti, että ne piti vaihtaa. Kannentiiviste meni kerran kotimaan reisulla ja puhkoi syylärinkin, joten korjattu tätä on (ja kerran vaimon pojan toimesta maalattukin uusine etulokareineen, myös hitsaustöitä helmaan jouduin teettämään 2024, toinen helma lie tulossa perässä kohta). Mesen puolella on enemmän jorinaa; katsoin vielä Excelistä, että kokonaiskustannukset korjauksista (öljynvaihdotkin mukana) ja ostetuista osista (joista osa vielä paketissa) n. 15 000 € tienoilla vuodesta 2013.

Minusta aivan mahtava auto ajaa ja näyttää luonnossa paremmalta kuin kuvissa. On reilusti tilaa ja hiljaista kyytiä, hyvä äänentoisto ja sisältä tyylikäs (jos ei keskisuulakkeiden epäsymmetriaa keskikonsoliin nähden lasketa ). Seisonta ei tee hyvää (varsinkaan elektroniikalle), joten tämäkin auto tykkää kun sillä ajetaan!