Häksän ex-300 E-24 & 500 SEC ehostelua

[Häksä]

Kyllä kulmapainoja haetaan kohdalleen eri paksuisilla aluskumeilla, itsellänikin on toisen merkkisessä harrasteautossa noin.

Hyvä tietää, sitten kumit on varmasti ihan oikein.

Purin perän tasonsäätöventtiilin auki. 1.sarjalaisessa käytetään neliskanttista mallia, ilmeisesti 123-farkuissa on käytetty samaa. 115-alkuinen osanumero 115 328 0521, myöhemmin 123 320 0158.

Sisältä venttiili oli vähän kuluneen näköinen, en tiedä pitäisikö tuosta olla huolissaan vai ei? Aikaisemmin venttiiliin on saanut korjaussarjaa, johon kuului O-renkaat ja metallikuulat tms. En onnistunut löytämään sitä enää, sen sijaan O-renkaat löytyi eBaysta.

Jos jollakulla sattuu olemaan tuollainen venttiili nurkissa, niin voisin olla kiinnostunut. Toki kaikki on varmaan enemmän tai vähemmän kuluneita, avaamalla se vasta selviää.

[Häksä]

Perän tasonsäätö on nyt käyty kattavasti läpi. Alkuperäiset iskarit siis kunnostettiin, mukaanlukien alapallonivelet. Uutta tuli myös kaikki paineletkut, eli kaasupallolta iskarille menevät, sekä hydraulipumpulta kovaan linjaan lähtevä pidempi letku. Jostain syystä marmoritiskillä näytti että mun 500:seen olisi joku lyhyt letku, ja 560:iin taasen pidempi. Mutta kun kuuklaili kuvia ko. letkusta, niin 560 letku on täysin sama kuin mikä oli omassani. Eli paikoillaan on nyt alkuperäinen letku. Säiliöön tulevat letkut olin jo uusinut aikaisemmin, mutta suodatin meni uusiksi. Putket puhalsin auki ollessaan paineilmalla läpi, vanhat nesteet tuli vaihdettua 99%:sti.

Hydraulipumpun otin irti, purin, putsasin ja tiivistin uusilla O-renkailla sekä akselin stefalla. Mersulta ei käsittääkseni saa pumpun keskiosan ulkokuoreen tiivistäviä isoja O-renkaita, mutta ne löytyi Tanskasta eBayn kautta. Pumppu oli ihan siistin näköinen, kasasin sen uusilla pulteilla ja paperitiivisteellä koneeseen kiinni. Vähän oli ihmeteltävää sen kanssa kun en ole aiemmin hyrdaulipumppua purkanut. Mercedessourcelta löytyy tähänkin korjausvideo, sen tajusin vasta jälkikäteen. Paikoilleen laitto oli v-mäinen homma kun pumpulle tuleva metallinen putki ei jousta juuri yhtään, ja samalla piti taiteilla tiivistettä ja pultteja kohdalleen. Mulla oli se putken kannalleen pultti niin tiukassa etten lähtenyt irrottamaan sitä väkisin.

Säätöventtiilin purkamiseen ja kasaamiseen ostin Mercedessourcen korjausvideon, joka onkin oikein perusteellinen. Homma ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut kovin ihmeellinen. Uusiksi meni myös säätötanko, Mersun oman hinta on noussut, joten ostin eBaystä hieman edullisemman mallin, jonka pallonivelet vielä purin ja täytin vaseliinilla.

Iskareiden yläpään kumit meni uusiksi edessä ja takana, eBaystä löytyi alkuperäinen vanha asennussarja kaikkine hilppeineen. Etuiskarit olikin kunnostettu jo aiemmin. Tasonsäädön täyttö on aika yksinkertaista, se ilmaa itse itsensä. Autoa käytetään jonkin aikaa kierroksilla säätimen vipu täyttöasennossa, ei siinä tainnut oikein muuta olla. Vivun säädin saman mittaiseksi kuin alkuperäisenkin, ja näyttäisi että perä on just sopivalla korkeudella.

Pitkään mietin että teenkö jousille mitään, mutta ne oli sen verran ruosteiset että olisi tuntunut kurjalta laittaa ne autoon takaisin. Siispä ne meni kemialliseen maalin-/ruosteenpoistoon ja päälle pulverimaalaus. Halusin "säilyttää" alkuperäiset merkinnät, joten pienoismallimaalilla (emali) vedin nuo merkinnät alkuperäisille paikoilleen. AMG-osanumerotarrat halusin myös uusiksi, ne piti teettää. Hollannista löytyi marceldeijkers.nl, jota voin suositella jos tulee mitä vaan vastaavia tarratarpeita, hän teki kuvan ja mittojen perusteella 98% oikeanlaiset. Jousipoterot oli varsinkin takana aika täynnä hiekkaa, joten ei ihme että ne oli alapäistään ruosteessa. Edessä putsasin ja maalasin jousilautaset POR15:lla.

[Karel]

Pedanttia puuhaa! Noista iskareiden kunnostuksesta olisi kiva saada enemmän tietoa. Mitä toimenpiteitä? Kuka teki? Mitä maksoi? Hyviä käytettyjä alkaa olla vaikea löytää.

Erikoinen juttu on muuten se, että kakkossarjan autoissa siirryttiin M103 moottoreissa käyttämään tasonsäädössä ohjaustehostimeen integroitua tandempumppua. M116 ja 117 moottoreissa luonnollisesti oli paikka olemassa vanhan malliselle pumpulle, mutta jostakin syystä ei kasikoneiden kanssa alettu käyttää samaa tandemia kuin kuutosissa, vaan niissä jatkettiin erillisen pumpun käyttöä.

[Häksä]

Etuiskarit huollettiin Kellokoskella Rallysystemsillä, mikä on valtuutettu Bilstein-huolto. Siellä vaihdettiin iskarin varsi ja mäntä sekä öljyt. Alapään pusla jäi vaihtamatta, en tiedä olisiko sekin kannattanut tehdä. Olisi pitänyt porata alkuperäinen niittaus auki ja laittaa siihen joku sopiva pulttikiinnitys, mutta en halunnut alkaa kikkailla niiden kanssa kun puslat vaikutti olevan ok. Huolto maksoi 330 euroa.

Takaiskareiden huolto ei onnistunut samassa paikassa, se tehtiin RSC Autotechnikillä Saksassa. He on erikoistuneet R129 kattohydrauliikkaan, mutta myös muihin klassikkomersuihin. Uudet tiivisteet ja pölysuojat tuli paikoilleen. Valitsin myös alapallonivelten uusinnan, ne näytti olevan Meylet. Kaipa ne harrastekäytössä kestää. Kysyin sähköpostilla että mitä tehdään jos iskarin varret on kuluneet, mutta siihen en saanut vastausta. Noissa on kuitenkin kolmen vuoden takuu, joten voisi olettaa että ne on nyt hyvässä toimintakunnossa. Hintaa tuli 993 euroa toimituksineen. Koko tasonsäädön remppa oli 1400 euroa kun kaiken muun teki itse.

Syy että miksi kunnostutin iskarit uusien sijaan on se, että tasonsäätöiskareita taakse ei enää saa (NOS-osat voi toki löytää hyvään hintaan), ja vastaavia en olisi saanutkaan, sillä nuo oli AMG-osanumeroilla ja Rallysystemsin kaveri sanoi ettei ole aikaisemmin nähnytkään tuollaisia (etu)iskareita, vaikka on ollut vuosikymmeniä töissä. Takaiskarit oli Sachsin tekoa, nekin AMG-numerolla, mutta ei ole mitään tietoa miten ne eroaa vakio-tasonsäätöiskareista. Jenkkien 126-foorumilla ovat pitkään arvuutelleet että mikä tarvike-alapallonivel on tasonsäätöiskariin käypä, osanumeroa en tiedä mutta näköjään Meyleltä siis löytyy.

[karra]

Takaiskareiden huolto ei onnistunut samassa paikassa, se tehtiin RSC Autotechnikillä Saksassa. He on erikoistuneet R129 kattohydrauliikkaan, mutta myös muihin klassikkomersuihin. Uudet tiivisteet ja pölysuojat tuli paikoilleen. Valitsin myös alapallonivelten uusinnan, ne näytti olevan Meylet.

Takaiskarit oli Sachsin tekoa, nekin AMG-numerolla, mutta ei ole mitään tietoa miten ne eroaa vakio-tasonsäätöiskareista. Jenkkien 126-foorumilla ovat pitkään arvuutelleet että mikä tarvike-alapallonivel on tasonsäätöiskariin käypä, osanumeroa en tiedä mutta näköjään Meyleltä siis löytyy.

Onkohan missä selvitetty W124 (ei farkun) tasonsäätöiskareiden pallonivelten saatavuutta/sopivuutta? Timo Lajunen muistaakseni tiesi yhden paikan mutta en ole nyt malttanut/muistanut sitä häneltä kiireiltäni kysyä.

[Häksä]

124:n osalta en osaa sanoa mitään. Mutta jenkkien 500eboardilla voisi olla asiasta juttua. Eikös viissatkussa ole tasonsäätö vakiona?

Nyt autolla ajelleena täytyy todeta että jousituksessa on kauttaaltaan aavistuksen pehmeämpi tunne, johtunee uusista kumeista(?). Ei siis löysempi vaan pehmeämpi. Lisäksi pitkään valittamani taka-akselilta töyssyissä kuulunut jysähtely hävisi kokonaan. Se ei aikoinaan korjaantunut uusilla kaasupalloilla, mutta nyt perä tuntuu siltä kuin pitääkin. Ennen seisoessaan perä myös laski, eli järjestelmän peruspaine pääsi karkaamaan, mutta nyt perä säilyttää asentonsa.

[timo230e]

Toi on yllätys että noihin löytyy uusia alapalloja. Kyllä kiinnostais. Timppa

[Häksä]

Kävin katsastamassa SECin mittarilukemalla 294 962. Valitsin katsastuspaikan 40 km päästä jotta sai hieman verrytellä talven seissyttä autoa. Läpi meni ilman huomautuksia, mutta paluumatkalla syttyi mittaristoon "RS" -valo. Välillä se sammui, syttyäkseen taas uudelleen. Kotipihassa sitten käynnistin auton muutamaan kertaan ja valo sammui kuten pitääkin, joten en tiedä onko tuon kanssa nyt jotain vikaa vai ei. Kuusi vuotta sitten vaihtoin airbag-systeemin jännitteenmuunnin A0008200297:n kun valo jäi viimeksi palamaan. Kerran aikaisemmin se jäi palamaan jäänyt valo korjaantui uudella laturin jännitteensäätimellä.

Olen aikaisemminkin miettinyt että laturi voi olla jo ehtoopuolella kun ABS-valo on joutokäynnilläkin käynyt vilkkumaan. Nyt ABS-valo ei kuitenkaan oireillut mitään.

Noh, pitää seurailla asiaa. Luulen että Mersulla ei ihan hirveästi tule tänä kesänä ajettua kun aikaa ja vaivaa on vienyt viime kesänä ostettu 1994 BMW 740i. Tekniikan Maailman 1988 560 SEL ja 750i -vertailun innoittamana piti ottaa samanlainen kuva kuin TM:n kannessa aikoinaan. Muistan tuon kuvan pysyvästi, se teki vaikutuksen kun nuorena kollina selailin isän TM-arkistoa 70-90-luvuilta ja imin niistä vaikutteita Isojen saksalaisten autojen koeajot testit tuli aina syynättyä tarkasti läpi. Mistä lienee syystä 126 ja E32-koriset onkaan nyt omistuksessa.. hmm.

[racer123]

On kyllä viimeisen päälle laitteistoa, SEC toki miellyttää silmää kovasti mutta on tuossa E32:ssa vaan sitä jotain myöskin
Hyvää ajankuvaa myös tuo TM:n kansi, montahan Samaraa SEL:lin tai 750:n hinnalla lie saanut
Edit: Samara 48 900mk, 750i 698 000 ja 560SEL 985 700

[Wikke]

On kyllä hienoa. Bemarit on aina olleet lähellä sydäntä, ehkä jopa pidempään mitä Mersut. Bemareita on ollut sitten käyttöautoina ja Mersuja harrasteautoina. Varsinkin vanhemmissa BMW:ssä on jotain taikaa, samoin kuin vanhoissa Mersuissa. Audeissa sitä ei ole, ei vanhoissa eikä uusissa.

[Häksä]

E32 on mun silmissä yksi parhaimman näköisistä Bemareista, ellei paras. Seuraavan korimallin vitonen ja seiska näyttää siltä kun ne olisi auringossa hieman sulaneet. Mulla oli aikaisemmin E30 Cabriolet, mutta nyt tämän seiskan kanssa on saanut sukeltaa BMW:n maailmaan taas uudestaan.

Täytyy sanoa että on helppo auto harrastaa siinä mielessä, että osien saatavuus on edelleen hyvä. Lisäksi kaikki viat mitä tuossa autossa on tullut vastaan, niiden korjaaminen on käsitelty bimmerforumsilla jo 15 vuotta sitten. Lisäksi vanhoja 2000-luvun alkupuolella harrastajien tekemiä, hyödyllistä tietoa täynnä olevia nettisivuja ja tietopankkeja löytyy yhä. Mietin että onkin sääli kun ei enää ole tapana tehdä sellaisia, se tieto vaan häviää jonnekin Facebookkiin eikä kukaan tee enää mitään omia nettisivuja harrasteen ympärille.

Itse oon taas alkujaan Audi-harrastaja, ja täytyy sanoa että ehdottomasti parhaan vasteen rahalle saa tuosta 2008 S8:sta, jotain "taikaa" on siinä V10-moottorissa Jos yksi auto pitäisi jättää talliin niin tällä hetkellä se olisi se.

[Häksä]

Täytyy vielä lisätä että on mielenkiintoista verrata Mersun ja BMW:n kilpailevia tuotteita keskenään. Toki E32:ta valmistettiin sekä W126 että W140 aikaan, mutta ainakin W126 verrattuna E32 on modernimman oloinen tuote, W140 vastaan voi taas olla päin vastoin. Mielenkiintoista myös tuo historia, sillä E32:n V12 tulo markkinoille kaiketi viivästytti W140 esittelyä, sillä tietysti Mersun piti päästä nokittamaan BMW omalla tuotteellaan.

Jos V8-moottoreita vertaa, niin Mersullahan sellaiset oli ollut jo pitkään. -88 Audille tuli ensimmäinen täysalumiininen neliventtiili-V8 modernilla ruiskulla, Mersulla heti perään -89 ja BMW:llä oli tässä 740:ssä ensimmäinen V8 sitten 60-luvun, vuonna 1992.

Kaikille Mersumiehille suosittelen joskus myös tutustumista kilpailijoiden tuotteisiin. Kaikki kirittävät toisiaan vuorotellen.

[JPM]

Itse useamman BMW:n omistaneena on kyllä pakko sanoa, että kannattaa verrata. Jotenkin tulee fiilis, että näiden merkkien tuotteet on 80-90-luvulla olleet huomattavasti kauempana toisistaan kuin nyt ja tarkoitan tällä juuri sitä, että BMW oli monella tapaa modernimman oloinen. Selvästi kaksi eri maailmaa jotka ovat nykyään paljon lähempänä toisiaan.
Jos nyt löytyisi erittäin hyvä E34 535I niin kiusaus olisi suuri.

[S202]

Yhtään bmw:tä en oo omistanut, mutta vajaan parinkymmenen vuoden takaa kun e30 ja e34 oli vielä kavereilla, eikä ne mitään ikäloppuja silloin olleet, niin oli ne jotenkin rimpuloita ja aina hajalla. Mersun vastaavat mallit on kuitenkin maailman kestävimpiä autoja. No, kyllä hyvä e34 kelpaisi joskus w124 kaveriksi.

[Häksä]

Pientä vastoinkäymistä SECin kanssa. Toin auton ekaa kertaa tänä kesänä maalta Helsinkiin, niin heti ensimmäisenä yönä kotona lukitussa parkkihallissa tehtiin autolle ilkivaltaa. Kuskin oven lasi oli lyöty palosammuttimella sisään ja antenni väännetty mutkalle. Onneksi mitään muuta vahinkoa ei oltu tehty, eikä autosta edes varastettu mitään, vaikka sattumalta olin unohtanut jopa lompakkoni ovitaskuun.

Vakuutuksessa on ilkivaltakasko, joten käytin autoa Vehon vahinkotarkistuksessa Vantaalla, jossa sitä ihmeteltiin oikein kolmen miehen voimin. Pienen selvittelyn jälkeen kävi ilmi että heidän kauttaan tuohon ei saa enää osia. Kyseessä siis kaksi osaa, sivulasi A1267201118 sekä Hirschmann manuaalinen teleskooppiantenni B66828035. Sain heiltä varaosanumerot ja nyt pitäisi itse etsiä jostain nuo osat, niin asennus kyllä onnistuu heidän toimesta. Voisihan ne asentaa itsekin, mutta jotenkin ei ole yhtään mielenkiintoa alkaa tehdä sitä itse kun vakuutuskin on olemassa.

Pari muutakin juttua ilmeni kun otin auton käyttöön. ABS-ja RS-valojen sytyttäjäksi epäilen laturia. Latausjännite täydellä kuormalla joutokäynnillä 11,7 ja kierroksilla 12,1. Kaikki sähkölaitteet pois samat lukemat on 13,6/13,6. Kylmänä se tuntui lataavan paremmin, mutta moottorin ja laturin lämmettyä jännitteet tippui noihin lukemiin. Jännitteensäätimen olen jo aikoinaan vaihtanut, luulen ettei vika ole siinä.

Nyt ottaisin vastaan ideoita että A) mistä kannattaa hankkia laturi, ja mikä B) korjaako joku latureita Suomessa? Mielellään pitäisin tuon alkuperäisen laturin (tai ainakin luulen että se on alkuperäinen)

Sitten toinen juttu on se, että ilmastoinnin kompressori käy koko ajan. Tästä syystä sulake 11, eli sisätilapuhallin/kompressorin "cut-off" palaa kun sitä tarpeeksi kuormitetaan. Ilmastointirempan aikaan kuusi vuotta sitten vaihdoin sen "ETR-switchin" Hella/Behrin tuotteeseen. Onko se kytkin sökö vai miten sitä kompuraa ohjataan?

Lisäksi saa ilmiantaa vinkkejä sivulasin ja antennin löytämiseksi!

[JPM]

Todella kurja juttu tuo ilkivaltavahinko.

Omassa autossa abs-asr herjan aiheutti viallinen ylijännitesuojarele. Hämeen Autosähköstä kannattaa kysyä laturin huoltoa, siellä on oma korjaamo.

[Häksä]

Olen vaan onnellinen ettei sammutinta päätetty tyhjentää autoon, se olisi ollut sitten morjens..

Kiitos vinkistä, kysyn tuolta heti huomenna onnistuisiko laturin huolto.

[Risto Reipas]

En kehtaa julkisesti kirjoittaa mitä pitäisi tehdä noille sekopäille. Minkäänlaista rahallista tai muutakaan hyötyä mutta silti pitää hajottaa! Kateus vai mikä näitä vaivaa? Melkein varmuudella jossain aineissa kuitenkin.

[Karel]

Jos vahinko kuuluu ehtojen mukaan korvattavaksi vakuutuksesta kokonaisuudessaan, niin siihen pitää myös sisältyä varaosien etsiminen. Muuten ei vakuutuksen tarkoitus toteudu. Eli joko sinulle korvataan työ osien etsimisestä, tai sitten korjaamo veloittaa siitä vakuutusyhtiötä.

Jos kuitenkin haluat itse selvitellä, niin kysäise tuosta numerosta: O45-258O99O. Janne Elo on muutaman SEC:in purkanut.

Vaihdettukin lataussäädin voi vikaantua. Varmista myös laturiin menevien kaapeleiden liitosten kunto.

Kompressorin jatkuvaan pyörimiseen on kolme vaihtoehtoa: oikosulku näppäimistössä, päälle jämähtänyt kompressorin rele, tai häiriö tyhjäkäyntisäätimen ohjainyksikössä. Tilapäinen korjaus: nyppäise kuivaimen painekytkimeltä piuha irti, niin magneettiventtiilille ei kulje sähkö perille.

[Häksä]

Kiitos Karel!

Tuo on aivan totta. Tämä on ensimmäinen kerta kun asioin vakuutusyhtiön ja -tarkastajien kanssa tällaisessa asiassa, enkä tiedä itsekään miten on tapana menetellä jos autoon ei ole saatavilla varaosia hyllystä. Kertakorvaus on lienee yksi vaihtoehto. Mutta tosiaan, eihän se minun murheeni pitäisi olla, joten laitoin vakuutusyhtiöön viestiä menemään.

Tulin tallille tekemään havaintoja:
- painekytkimen piuhat irrottamalla kompura ei käy, kuten sanoit
- painekytkimen kummallekin navalle tulee käydessä jännite
- kompuran releen ollessa irti, joutokäynti nousee hetkellisesti kun laittaa napista AC:n päälle (kompura ei kuitenkaan tietenkään käynnisty)
- avasin releen ja putsasin kontaktipinnat, tämän jälkeen sain kompressorin katkomaan pari kertaa satunnaisesti
- ilmastoinnin putki vetää selvästi huurteeseen (ei normaalia?)

Tuntuisi että se joutokäyntisäätö toimii kuten pitää, vaikkakin yhden kerran sain kierrokset hummaamaan sen jälkeen kun otin AC:n napista pois. En saanut sitä enää toistumaan.

Releen käpälöinnin jälkeen sain kompuran pätkimään pari kertaa, eli voisiko rele (0015425819) olla hyvä vikakandidaatti? Muistelin että toimiessaan kompura katkoo päälle ja pois aika usein. Vaikuttaako kylmäaineen määrä tähän siihen kuinka usein tai kauan kompura käy?

[Häksä]

Tsekkasin vielä laturin piuhat ja putsasin sen runkopalkissa olevan jakorasian. ABS-valo on vilkutellut satunnaisesti jo aika kauan, muistan että kerran tuon jakorasian putsaamalla sain valon pysymään jonkun aikaa pois.

Soittelin Hämeen Autosähköön, he kyllä huoltaa laturin, joten otan sen seuraavaksi irti ja kiikutan sen sinne.

[Karel]

Huuruun menevä matalan paineen putki kertoo vaan, että laitteessa on tehoa, eikä itsessään tarkoita vikaa. Ole iloinen siitä. Mutta nyt olennainen: käykö siis pumppu koko ajan, jokaisella valitulla ohjelmalla? Sinullahan oli automaatti, eikö? Eli jos pumppu ei käy lainkaan "ec"-ohjelmalla, mutta koko ajan "def"- "oben-unten"- ja "normal"-ohjelmilla, niin vika on höyrystimen termostaatissa.

Kompressorin rele on ykkössarjan autoissa todellisuudessa vain normaali sulkeva rele, jossa on 1-2 sekunnin "viive", jotta moottorin kierrosluku ehtisi nousta ennen kuin magneettikytkin lyö päälle. Jos pumppu jää pyörimään kun vaihdat normiohjelmasta economyyn, niin joko tämä pumpun rele on viallinen tai sitten ohjelmanäppäimistössä on oikosulku.

[Häksä]

Automaatti-ilmastointi joo.

”EC” painettuna pumppu ei käy. ”Normal” > käy koko ajan. Niitä muita nappeja en älynnyt kokeillakaan, enkä nyt voikaan kun laturi on irti ja hihna siellä irrallaan.

Tuosta putken huurtumisesta, se menee siis ihan jäähän, eli eikö silloin myös kenno vedä umpeen? Ja kennon termostaatin tulisi nimenomaan estää se (katkomalla kompressoria?)

Muistan että vanhalla termostaatilla putki veti jäähän samalla tavalla ja silloin mittasin kennolta -2 asteista ilmaa. Sen vuoksi vaihdoinkin termostaatin, se oli vieläpä NOS-osa, ajattelin että se kestää toiset 35 vuotta.

[Karel]

No niin, aika selvä tapaus. Kapilaaritermostaatti on finii. Sen tehtävä on katkaista virta magneettikytkimeltä, kun höyrystimen lämpö laskee lähelle nollaa.

Niissä on kyllä säätöruuvi, mutta luultavasti säätö ei tässä nyt auta. Kyseessä on periaatteessa vanhanaikainen jääkaapin termostaatti.

[Häksä]

Googlailin tuota termostaattia, osa A0038202410, Behr 6ZT 351 080-051. Ihme homma miten kaikki tulokset tulee Jenkeistä. Liettuasta muutama törkeällä hintapyynnillä. Euroopasta ei tunnu löytyvän mitään. Etsin tuota termostaattia kummallakin varaosanumerolla, "ETR-switch, evaporator switch, Verdampfer temperaturschalter"

Sama juttu kun olen etsinyt osia vaikkapa Bemariin. E32 NOS valokatkaisija piti ostaa USA:sta, ja monta muutakin juttua, kun en Euroopasta löytänyt.

Mietin että voikohan sitä vanhaa mitenkään korjata, ja ennenkaikkea testata? Toki kun ei tiedä mikä siinä on rikki. Ei kiinnostaisi heti alkaa tilaamaan meren takaa jos elektroniikkakorjaaja saisi sen nopeasti kuntoon.

[Karel]

Termari irti ja auki. Jos kärjet jumissa, niin herkistely ja puhdistus. Kylmäsuihkeella kokeilee miten reagoi. Jos kapilaariputki vioittunut, niin vaikea korjata.

Kuten todettu, on periaatteessa mekaaninen jääkaapin termostaatti. Kodinkoneiden varaosaliikkeestä korvaava tilalle, jonka säätää haluttuun lämpötilaan kalibrointiruuvista. Maksaa luultavasti muutaman kympin.

[Häksä]

Kokeilin uudella kapillaaritermostaatilla ja käytin termostaatin säätöä ääriasennoista toiseen, mutta kompressori käy silti koko ajan. Testatessani sitä, sulake 11 25A, blower motor (air cond. compressor, switch-over valve idle stabilization) paloi. Putsasin sulakepesän kontaktit karhunkielellä, enkä saanut uutta sulaketta enää kärähtämään, joten lieneekö asia ollut siitä kiinni.

En tiedä liittyykö sulakkeen palaminen tähän ”vikaan” mitenkään. Tai onko autossa edes vikaa (?) sillä ilmastointi kuitenkin puhaltaa hyvin kylmää. Mutta jos kompuran pitäisi pätkiä ja se ei sitä tee, niin ihmettelen vaan. Taitaa olla oma luonne ihan liian tarkka vanhojen autojen harrasteluun.

[Häksä]

Käytetty ikkuna on tulossa Ruotsista, uusi Hirschmann-antenni löytyi Hyvinkäältä.

Kun ihmettelin vakuutusyhtiöön sitä että minun pitää käyttää aikaani osien etsimiseen, he olivat pahoillaan ja ohjasivat reklamoimaan Veholle. En sitä tehnyt, ihan sama.

Se miksi auton alun perin otin käyttöön ja toin etelään on se, että olen jonkun aikaa kypsytellyt ajatusta sen myymisestä. Nytkin olen välillä ihan kahden vaiheilla, välillä ajattelee että onhan tää pirun hieno auto ja olisihan tätä siisti harrastella edelleen ja säilyttää. Toisaalta kaikkea ei voi hamstrata ja olisi niin paljon muitakin mielenkiintoisia autoja mitä haluaisi omistaa ja kokea.

Jos nyt lähiviikkoina saisi ikkunan paikoilleen niin voisi sitten ottaa sen hetkeksi ajoon ja katsella mitä sen suhteen tekee.

[Häksä]

Ai niin, laturi huollettin Hämeen Autosähkössä, eli puhdistus sisältä ja ulkoa, laakereiden ja liukurenkaan uusinta. Jännitteensäädin oli hyvässä kunnossa. Tein mittaukset samaan tyyliin kuin vanhalla laturilla, ja nyt arvot oli kauttaaltaan paremmat eikä ABS-valo syttynyt vaikka sähköjä kuormitti. Toivottavasti merkkivalojen syttymiset korjaantui tällä.

Kustannusta tuli toki enemmän kuin uudesta ”kiinanlaturista”, mutta vanhan huoltaminen oli paljon mielekkäämpi ajatus.

Vinkistä viisastuneena vedin laturin päälle ohuen hunnun mattalakkaa, jottei alumiinirunko ala heti hapettua.

Suositus Hämeen Autosähkölle, missä vaikutti olevan vahva tietämys erityisesti vanhoja Mersuja kohtaan.

[quauld]

mitä maksoi laturin huolto? Oma alkuperäinen odotta huoltoa
Nyt on on paikoilaan bmw e 28 laturi