560 SEL 1986 projektikertomus

[jakusa]

Otin tehostimen pumpun ja taustalevyn taas irti. Vuotokohdiksi paljastui ketjun ohjurin tapit 2kpl. Tappien päät näyttävät hieman kärsineiltä, joku on antanut niille turhan rajua rakkautta.

IMG_20220716_071659.jpg

Kunnollinen korjaus tarkoittaisi luultavasti uusia tappeja, samalla toki vaihtuisi ohjurit ja kaikkea muuta... Joten tässä kohtaa kokeilin hieman helpompaa konstia silikonitiivisteellä. 200km ajettu eikä lätäkköä enää synny auton alle. Saa nähdä kauanko tuo pitää.

IMG_20220714_160731.jpg

[jakusa]

Päivitelläänpä tänne auton kuulumisia. Edellisen viestin silikonikorjauksen jälkeen on autolla ajettu noin 450km ja vielä pysyy öljy moottorissa. Mukava ajella, kun ei jää lätäkköä pihaan.

Polttoainetta maistuu sekalaisessa maantiepainotteisessa ajossa 15-16 l/100km. Sanoisin, että siinä lienee pari-kolme litraa liikaa. Yhtenä syypäänä lienevät laahavat etujarrut, molemmin puolin näyttävät mäntien suojakumit olevan rikki. Syksyn/talven aikana täytyy siis kunnostaa satulat. Suunnitelmissa oli samalla vaihtaa myös levyt eteen, mutta vilkaistuani ohjetta päätin että saavat nuo nykyiset, täysin passelit levyt, jäädä autoon. Homma ei nimittäin vaikuttanut ohjeen perusteella läheskään niin yksinkertaiselta, kuin vaikkapa e32 bemarissa levyjen vaihto on.

Korkean kulutuksen lisäksi oireita on vielä pieni tärinä tyhjäkäynnillä sekä toisinaan huonot/pitkät startit. Kylmänä/useamman päivän seisseenä lähtee aina nätisti käyntiin, käynnistyy nopeasti ja kierrokset käväisevät noin 1200rpm. Pikaisen kauppareissun/tankkaamisen jälkeen lämmin kone käynnistyy myös kuten pitää, mutta jos tauko venähtää lähelle tuntia niin sahauttaa starttia useamman sekunnin ja kone käynnistyy vaivalloisesti ja kierrokset eivät käväise 1000 paremmalla puolella vaan alkaa suoraan käymään ~600rpm. Samassa yhteydessä putkesta tulee tumman harmaata savua hetken. Sama vaiva myös useamman tunnin pysäköinnin jälkeen.

Veikkaan, että polttoainetta höyrystyy parkissaolon aikana ja kone käy hetken rikkaalla startin jälkeen (harmaa savu). Kylmäkäynnistysventtiilin tarkastin jo, ei vuoda eikä sumuta lämpimään koneeseen. Kytkin pa-pumput käymään jatkuvasti ja painoin hitaasti ilmamäärämittarin lautasta alaspäin. Suuttimien äänien perusteella oli helppo havaita, että kaikki suuttimet eivät auenneet yhtä aikaa. Osa suuttimista aukesi myöhemmin, kun lautasta oli painanut hivenen alemmas. Tämän havainnon jälkeen irroitin vielä pa jakajan päältä lähtevät suuttimien putken ja painoin lautasta taas alaspäin ja annoin niiden lähtöjen "kuppien" täyttyä polttoaineesta. Siinä vaiheessa kun ensimmäinen lähtö täyttyi polttoaineesta, oli valtaosassa lähdöistä noin 5/6 täynnä ja muutama ehkä noin puolillaan.

Nämä nyt oli erittäin karkeita itse keksittyjä testejä eikä niistä välttämättä voi päätellä juuri mitään. Tekisi kyllä mieli rakennella jonkinlainen testisetuppi millä pystyisi tarkistamaan onko suutinten virtaus sallitun 10% vaihteluvälin sisällä. Epätasainen polttoaineen määrä sylintereiden välillä selittäisi täristävän tyhjäkäynnin ja korkean pa-kulutuksen. Mahtaakohan kukaan suomessa testata/tasapainottaa näitä ke-jetin pa-jakajia?

IMG_20220812_111720_edit_385478392062530.jpg

Tarkempia testejä varten tuli myös vihdoin hommattua kunnon PA-mittari.

IMG_20220812_121814.jpg

Loppuun vielä pieni kevennys.

[racer123]

Oliko tähän vielä polttoainesuuttimia vaihdettu? Nehän alkaa kaikissa K(E)-jet vehkeissä vuotamaan vanhetessaan ja aiheuttaa huonoa käyntiinlähtöä nimenomaan kuumana ja muita käyntihäiriöitä. Uudet ei kai ole mahdottoman kalliita?

[Wikke]

Mie tekisin samanlaisen pumppupakettirempan (=pumput+paineenvaraaja) eka minkä tehin omaani. Ja samalla suuttimet uusiksi. Mulla parani käynti selvästi, käyntiinlähtöongelmat katosi ja kulutuskin tippui sinne 11 litraan seka-ajossa, joka näissä 420:ssa pitäs ollakki. Sitten vasta alkaisin miettimään jakajan vaihtoa koska se on kallis. (German Spob muuten myy kunnostettuja jakajia n. 650€ hintaan).

Ei kai tuossa levyjen vaihdossa ole mitään ihmeellistä, satula irti ja se pikku kuusiokolo joka pitää levyä paikoillaan? W124:ssa sen vaihtaa puolessa tunnissa ja tuskin näissä on sen kummempi homma. (Jos pultit aukeaa ja se pikku ruuvvi).

[jakusa]

Suuttimet on uusittu noinn 7 vuotta ja 60 000km sitten. Mahtaisiko ne mennä niin pian huonoiksi... Täytyy talven aikana tarkistella pa-puolen komponentit. Kunnostettu jakaja voisi olla yksi hyvä vaihtoehto jos ei muuta vikaa löydy.

Etulevyjen vaihto vaati ainakin ohjeen mukaan laakereiden kanssa räpläämistä ym, koko napa näytti lähtevän mukana. Tiedä sitten oliko väärä ohje:)

[Wikke]

No joo, WIS:issä kirjoitettiin kyllä että pitäisi napa iroittaa. Ohje oli vielä 123.. alkuisella numerolla. Onko se tosiaan noin hankalasti tehty. Tietäjät kertokoon, minun ei ole vielä tarvinnut 126:n jarruihin koskea vielä. W124:ssa tosiaan oli vain levy kiinni yhdellä ruuvilla. E23-BMW:ssä taisi olla levy paikoilaan vain pyöränpulteilla, jos en väärin muista.

Ensiapuna voisit uusia pumppuihin takaiskut ja sitten paineenvaraajan jos ei kummene. Uusien pumppujen mukana tulee kyllä nuo takaiskuventtiilitkin joten jos on vielä orkkis pumput niin kannattaa vaihtaa koko homma.

[Karel]

Mekaanisille K- ja KE-suuttimile vähäinen käyttö/seisottaminen samoilla bensoilla on pahempaa myrkkyä kuin päivittäinen käyttö. Joskus Forte-pesu auttaa, joskus ei. Ultraäänipesu ei näihin pure.

Suuttimet koeputkiin, pumppu pyörimään ja lautasesta tavaraa, niin näkee tuottojen tasaisuuden. Nämä ruutat tosin ovat aika edullisia, että on harrastamisinnosta kiinni, kuinka paljon haluaa niiden kanssa leikkiä.

Yhden määränjakajan kalibroin viime kesänä yhteen kasikoneiseen ässään kun piti vaihtaa ohjainsylinteri. Ne kalibroinnit eivät itsestään muutu, joten syy epätasaiseen syöttöön on aina selvitettävä ennen kuin kajotaan määränjakajan tehdasasetuksiin. Muuten joudutaan vain ojasta allikkoon.

Etuakselin ulomman laakerin irrotus ei ole paha rasti. Viimeistään siinä vaiheessa kun levy pitää vaihtaa on joka tapauksessa hyvä tarkistaa laakerin kireys. Pieni kiristysvara on usein jo läsnä, vaikkei ääniä vielä kuuluisikaan.

[jakusa]

Sain vihdoin aikaiseksi mitata pa-puolen paineita. Mukailin ohjetta 07.3-120. Mittari on cl1.0 luokkaa eli virhe on +/- 0,1 bar. Kyllähän mittari näissä hommissa voisi olla tarkempikin, mutta tämä maksoi noin 80 euroa ja tarkemmat 400 eurosta ylöspäin. Toisaalta eräällä youtube kanavalla itäblokin kaveri mittaa 7$ traktorin öljynpainemittarilla näitä ja kait saa ainakin jotakin aikaiseksi

Mittaukset moottori käynnissä ja normaalissa lämpötilassa
System pressure: ~6,15 Bar (6,2-6,4)
Lower chamber pressure: ~5,6 Bar
Difference: 0,55 Bar (0,4)

Moottori sammutettuna:
0min. ~3,4 Bar
30min. ~3,15Bar(3,0)

System pressure karvan alle speksin minimin, käytännössä voisi mennä mittausepätarkkuuteen. PA-suodatin on edelleen vaihtamatta, voisihan tuo paine kenties aavistuksen nousta suodatin vaihtamalla. Pumppujen tuoton voisi myös mitata, samoin varmistaa pumpuille tulevan jännitteen. Paineensäädin sitten yksi mahdollinen syyllinen aavistuksen alhaiseen paineeseen.

Paine-ero (system pressure - lower chamber pressure) peräti 0,55Bar. Tässä ei ollut eroa oliko EHAn johto kytketty vai ei. Käsittääkseni näin sen kuuluukin olla kun autossa ei ole O2-anturia eikä ilmanpaineanturia (altitude sensor). Internethuhujen perusteella tämän kuuluisi olla 0,4bar tasan ja 0,1bar ero olisi jo merkittävä. Tämän perusteella seos olisi siis rikkaan puolella.

Paine-eroa pystyy säätämään EHA säätöruuvista mutta en tehnyt sitä vielä. Mahtaisiko joku tietää, voiko jossain komponentissa olla vikaa joka nostaa paine-eroa? Tällöin liian suuri paine-ero pitäisi tietysti korjata rikkinäinen osa uusimalla eikä EHAa säätämällä. Toisaalta EHAa on luultavasti säädetty aiemmin, kiinnitysruuvien kannat ovat kärsineen näköiset ja vuodelta 2011 löytyy kuitti “seoksen säätö”. Mahdotonta toki sanoa, mitä silloin on tehty, mutta luultavasti pyöritelty ainakin 3mm kuusiokoloruuvia ilmanmittaus/määräsäätimestä sekä mahdollisesti räplätty myös tätä EHAn ruuvia. Eli on ihan mahdollista että joku on vain säätänyt EHAn liian rikkaalle.

Lopuksi testasin vielä miten paineet pysyy kun kone sammutetaan. Speksin mukaan 3,0Bar pitää löytyä vielä puoli tuntia moottorin sammuttamisen jälkeen. Niiltä osin näyttäisi olevan kunnossa.

IMG_20220816_113055.jpg

IMG_20220817_160617.jpg

IMG_20220817_160809.jpg

[jakusa]

Laitoin hetkeksi bensahommat tauolle ja siirryin etujarrujen kimppuun. Jarrut laahasivat hieman molemmilla puolilla edessä ja mäntien suojakumit olivat rikki. Tilasin satuloiden kunnostussarjat, palat, letkut sekä uudet tapit ja jousiklipsut (eteen).

Purkuhommat alkoivat lupaavasti. Oikealla puolella jarruletku/putki liitoksen mutteri oli valmiiksi pyöristynyt ja vasemmalla puolella putki katkesi mutterin kohdalta muutaman avausyrityksen jälkeen. Täytyy sitten uusia jarruputketkin samalla eteen. Vasen lähtikin pienellä purkamisella suht nopeasti irti. Oikeanpuoleisen vaihtoon joutuu hieman reilummin purkamaan (vielä purkamatta).

IMG_20220902_173612.jpg

Alkuperäiset putket näyttävät maksavan noin 120e rahteineen keskieuroopasta. Tietääkö kukaan tulevatko ne valmiina oikean muotoisina? Pohdin josko hakisi paikallisesta varaosamyymälästä sopivan pituiset kiepit ja taivuttelisi itse. Hieman epäilyttää tuleeko siitä siistiä ja joutuisihan niitä vähän maalaamaan, alkuperäiset näyttävät olevan vihertävät/tummat.

Satuloita pestessä huomasin, että toisen satulan ilmausnippakin on poikki. 2020 vuodelta on kuitti, jossa on jarrunesteet vaihdettu. Onkohan vain imetty säiliö tyhjäksi ja täytetty uudella. Jos tuo tynkä ei meinaa irrota ja männätkin ovat ruosteessa, niin täytyy harkita josko ostaisi kunnostetut satulat. Näin ne hommat tuppaavat laajenemaan

IMG_20220903_121303.jpg

IMG_20220903_124335.jpg

[jakusa]

Jarruremontti on viimeistelyä vaille valmis. Eteen tuli uudet jarruputket abs yksiköltä satuloille, jarruletkut, palat ja satulat. Päädyin tehdaskunnostettuihin satuloihin, sillä vanhat satulat olivat lopulta aika heikossa kunnossa. Putkiksi tuli taipuisat kuparinikkeliputket, teräksisten taivuttelu olisi varmasti tuottanut ongelmia. Putket pitäisi vielä maalata suurinpiirtein alkuperäisten värisiksi.

IMG_20220909_164435.jpg

IMG_20220909_164429.jpg

Polttoainepuolen remontti on myös hieman edennyt. Vaihdoin pa-suodattimen uuteen. Sillä ei ollut vaikutusta paineisiin. Linjoja tutkiessani huomasin, että polttoaineenjakajan ja paineensäätimen välinen paksumpi putki oli yhdestä kohtaa selkeästi lytyssä. Luultavasti alempana olevaa liitosta avattaessa joskus kiintoavaimella putki litistetty.

IMG_20220922_182526.jpg

Vaihdettuani siihen uuden putken mittasin pa-paineet jälleen. Järjestelmäpaine nousi speksin minimiin 6,2bar:iin (oli n. 6,15bar) ja paine-ero putosi hieman yli 0,5bar:sta hieman alle 0,5 bar:iin(pitäisi olla n. 0,4bar). Ehan kiinnitysruuvit + säätöruuvin peittävä suojaruuvi näyttivät siltä, että ne on joskus avattu. Koska en muuta tähän hätään keksinyt, niin säädin EHAn ruuvia ¼ kierrosta vastapäivään. Paine-ero putosi noin 0,42 bar:in tuntumaan(mittarista vaikea lukea niin tarkasti).

Polttoaineen kulutus on tippunut noin 2l/100km ja on nyt luokkaa 13,5-14l/100 km maantieajossa. Auto tuntuu myös käynnistyvän hyvin kylmänä, puolilämpöisenä ja lämpimänä.

[jakusa]

Erehdyin sellillä tien päälle vaikka sääennuste lupaili 50-60% tsänssiä sateelle. Kyllähän se sitten tietty satoi ja sateellahan ne pyyhkijät hajoavat, tuskin ne poutasäällä koville joutuvat. Eli moottorin päästä vivuston pallonivelen vastakupista on lohjennut pieni pala ja nyt nivel on varsin löysä, tuskin pysyy montaakaan pyyhkäisyä jos vaan kasaa nykyisillä osilla. Virallista varaosaa ei taida löytyä, Kiinasta 20$ + kulut. Uusi vivusto on luokkaa 500e. Voisi sitä katsella käytettyäkin vivustoa jostain, kiirettä korjaamiselle ei ole.

[Orlov]

Varmaan löytyy vaikka kuinka paljon
1268204242 numerolla katselin
rrr.lt esim käytetyt luokkaa 30-40€ ja postit

[jakusa]

Varmaan löytyy vaikka kuinka paljon
1268204242 numerolla katselin
rrr.lt esim käytetyt luokkaa 30-40€ ja postit

Kiitos vinkistä, täytyypä tilailla käytetty. Kiinan uusiotuotanto voi olla laadultaan mitä tahansa niin ei viitsi sitä kokeilla.

[Wikke]

Pystyyköhän sitä pyyhkijänmoottoria jotenkin "herkistelemään"? Mie olen koittanu putsata ja rasvata niitä niveliä mutta 32v vanha moottori pyörii itsessään "ei niin sähäkästi" sanotaanko näin. Luulisin että nyt 3-nopeus on sellainen mitä 2-nopeuden kuuluisi olla.

[Karel]

W126:n pyyhinkoneisto on ns. kestovoideltu. Tämä on sekä hyvässä, että pahassa. Käytetyn ostamisessa on iso riski. Kaksi vuotta käyttämättä taivas-alla, niin alkaa jo jumittaa. Itselläni on kaksi purkuautoista olevaa, jotka toimivat hyvin kun viimeisen kerran oli käytössä. Nyt eivät liiku enää. Tämä on näissä ongelma, kun käyttökerrat harvenevat. Päivittäisellä käytöllä varmaan toimisivat maailman tappiin.

Öljyn imeyttäminen akselia pitkin ei onnistu, ellei uhraa ikää ja terveyttä. Harrastekäytössä näiden autojen kohdalla olisikin viisasta tippakannulla säännöllisesti öljytä sieltä varsien suojamuovien alta akselia pitkin. Yritin jumittavien elvytystä niin, että porasin alumiinirunkoon reiät, jotka pitkin saisi öljyt menemään laakereille asti. Ainakaan ei pikaista helpotusta tullut, ja sitten jätin homman sikseen.

Moottorit itsessään eivät ole ongelma, eivätkä nivelet. Ongelma on umpirakenteen sisällä olevat akselit.

[alvar]

Minulla meni W126:ssa pyyhinkoneisto jumiin, akselit olivat jumissa, sain ne irti ja voideltua. Mutta huomasin, että akseleiden ns. kovakromattu pinta oli syöpynyt osittain puhki, ja kuten epäilinkin, sama vaiva uusiutui myöhemmin.

Kent kertoo pyyhinkoneistosta:

https://www.youtube.com/watch?v=hjcYu2qQneM

[jakusa]

Pystyyköhän sitä pyyhkijänmoottoria jotenkin "herkistelemään"? Mie olen koittanu putsata ja rasvata niitä niveliä mutta 32v vanha moottori pyörii itsessään "ei niin sähäkästi" sanotaanko näin. Luulisin että nyt 3-nopeus on sellainen mitä 2-nopeuden kuuluisi olla.

Omassa ei ollut ongelmia pyyhinnopeuden kanssa. Kenties moottorille tulee liian alhainen jännite?

Pallonivelen vastakappaleesta (muovinen kuppi) on lohjennut pala ja liitos on löysä, saattaa aueta painovoiman vaikutuksesta töyssyssä tms. Itse metallinen pallo näyttää hieman huonolta, pinta on osin ruostunut. Ennenkuin purin vivuston autosta kokeilin liikuttaa pyyhkimiä käsin ja ne liikkuivat mielestäni herkästi. Vertailupohjaa ei tosin ole ja voihan se olla, että jumittavat akselit rikkoivat pallonivelen muovikupin.

Ajattelin, että käytetystä vivustosta ottaisi varaosia (pallonivelen muovikupi ja mahdollisesti myös pallon) ja korjaisi tuon nykyisen vivuston.

[jakusa]

Olen vihdoin saanut aikaiseksi tutkia polttoaineenjakajan tuoton tasaisuutta. Nyt mittasin tuoton ilman suuttimia ja myöhemmin tarkoitus katsoa tuotto vielä suuttimista mitattuna. Samalla tulee nähtyä suuttimien ruiskutuskuvio.

IMG_20221005_134402.jpg

Suoritin 2 mittausta ja tulokset näyttävät yhteneviltä. Tulosten tarkkuutta voisi parantaa käyttämällä ruiskuja, joissa on asteikko 0,2ml välein. Moisia en saanut tähän hätään hommattua. Tässä tulokset:

Screenshot_20221005_161013.jpg

Erot sylintereiden välillä vaikuttavat varsin suurilta. Virtaamia voisi säätää, mutta periaatteessa jokaisen sylinterin virtaama voi olla väärin. Eli vaikka säätäisi kaikki tasan, voisi virtaama edelleen olla väärin suhteessa jakajan sylinterin liikkeeseen. Voisihan tuota huvikseen kokeilla tasata ja katsoa miten auto käy. Myöhemmin sitten ostaa kunnostetun jakajan.

[jakusa]

Osaatko kukaan sanoa, paljonko polttoaineenjakajan säätöruuvin pyöritys vaikuttaa virtaamaan? Siis tyyliin puoli kierrosta myötäpäivään vähentää polttoaineen virtausta x%.

Sitten vasta alkaisin miettimään jakajan vaihtoa koska se on kallis. (German Spob muuten myy kunnostettuja jakajia n. 650€ hintaan).

Kun virtauksissa on noin paljon heittoa, jakaja olisi varmasti syytä kunnostaa tai vaihtaa. Varmaan tuolta wikken mainitsemasta paikasta tulee tilattua. Harrastusmielessä voisi tuota ensin kuitenkin koittaa tasata itse.

[Karel]

Jokainen jakaja on kalibroitu juuri tietylle moottorityypille. Mittaukset ja säädöt olisi viisainta tehdä aina auton omilla suutinputkilla ja myös omilla suuttimilla. Vain sillä tavalla tiedetään tarkalleen kuinka paljon kuhunkin sylinteriin oikeasti menee tavaraa.

Heitot ovat aika isot, mutta nuo olisi varmistettava oikeilla putkilla ja ruutilla. Heittojen syy pitää selvittää. Tehdasasetukset eivät itsestään muutu. Likaan puree puhdistus. Jos mäntä on kulunut, se on tekemätön paikka. Mäntä ja sylinteri on näissä aina erottamaton pari. Kunnostaminen on käytännössä mahdotonta jos ongelma on kulunut mäntä. Korjaussarjat ovat suht edullisia, mutta käytännössä niitä tarvitaan vain siksi, että vanhat tiivisteet eivät kestä purkua ja kasausta, vaan ne on siksi uusittava.

Kun ajattelee, että näissä bensiini ohjataan paineistettuna mikroskooppisen pienistä raoista, ymmärtää miten herkästä instrumentista on kyse. Paljaalla silmällä ei ongelmia yleensä näe.

[jakusa]

Päivitellään pitkästä aikaa auton kuulumisia. Kirjoitellaan nyt tällä kertaa pa-puolen remonteista ja moottorin käynnistä. Säästetään öljyvuotojen korjauksia ja muuta sitten seuraavaan viestiin. Taitaa tulla pelkästään näistä bensajutuista aika pitkä teksti, toivottavasti pysyy luettavana.

Lopputalvesta ja alkukeväästä tuli uusittua pa-puolelle jonkin verran komponentteja:

-tankin sisälle suodatin
-pa-letkuja tankin/pumppujen ympäristöön
-pa-pumput, vanhoissa oli tuotto alle speksin minimin
-eha, vanha alkoi vuotaa niistä pienistä rei'istä
-pa-jakaja german spobin kunnostamaan
-kaikki suuttimet, vanhoista valtaosa sumutti huonosti ja vuotivat

Näiden vaihdon jälkeen kone kävi tyhjäkäyntiä huonosti ja käynnistyi vaivalloisesti kylmänä, puolilämpöisenä ja lämpimänä. Hetken ihmettelyn jälkeen päätin tarkastaa suuttimet. Tosiaan, yksi uusista suuttimista ruippi pienellä virtaamalla 2-3 erillistä noroa ja jäi vuotamaan tippoja ruiskutuksen jälkeen.

suutin.jpg

Laitoin reklamaation ja pian tulikin uusi suutin takuuseen. Sen kun vaihtoi niin käyntiinlähtö parani huomattavasti. Tyhjäkäynti parani myös, mutta edelleen oli havaittavissa pientä pätkimistä (silloin tällöin jokin sylinteri jäi välistä). Näissä suuttimissa mietityttää se, kun niitä on harmaita (teräs?) ja pronssin värisiä. Väitetysti molemmat sopivat ja harmaat huomattavasti edukkaampia. Harmaat oli ennestään ja samanlaiset tuli laitettua nytkin. Olisiko nuo pronssiset sitten parempia? Epäilyttää, kun yksi uusista oli valmiiksi rikki, että mahtaako nuo muutkaan olla tarpeeksi hyviä.

Tässä kohtaa kesä oli jo alkanut ja autolla teki mieli ajella, joten koeajoksi muodostuikin 600km lenkki itäsuomeen. Alkumatka meni nätisti maantiellä, mutta poikkeaminen tauolle paljasti uuden ongelman: paikoiltaan tai ryöminnästä kun yritti kiihdyttää, ei moottori välttämättä vastannut kaasuun (kierrokset jäivät sinne 500 tuntumaan) ja samalla moottori alkoi tärisemään kunnolla. Ei tehnyt tätä joka kerta, mutta useasti.

Määräsäätimen lautasen asentopontentiometrin johto irrotettuna tämä vika poistui ja auto kulki nätisti. Olettaisin, että tuo johto irti ruisku pelaa pääasiassa mekaanisena ilman ehan kautta tapahtuvaa seoksen säätöä. Jossain kohtaa huomasin, että jos yllä mainitussa ongelmatilanteessa yksinkertaisesti päästää kaasupolkimeen ylös ja heti perään kokeilee uudestaan, niin auto lähti liikkeelle nätisti ilman mitään oireita (potikan johto kiinnitettynä). Myös polkimen painaminen pohjaan asti hävitti vian, mutta toki tämä oli aika huono keino käytettäväksi parkkipaikoilla ym.

Näillä eväillä saatiin reissu kuitenkin heitettyä ja kulutus maantiepainotteisessa seka-ajossa oli 12,2l/100km. Tein vielä toisen reissun perään ja kulutus maantie-moottoritie-kaupunkilenkillä 14,4l/100km. Kulutuksen osalta vaikuttaisi ainakin olevan kunnossa. Muistin virkistykseksi: kun ostin auton, rauhallisessa maantieajossa kulutus oli noin 18l/100km.

Reissujen jälkeen aloin tutkimaan mikä voisi olla vialla. Kävin läpi sähköosia ja ainoa vika mitä löysin, oli kaasuläpän sulkeutumisen osoittava kytkin. Toisinaan (harvoin) se jäi näyttämään, että läppä ei ole kiinni vaikka oikeasti oli. Tämä korjaantui anturin asentoa hieman säätämällä, mutta ei tuntunut vaikuttavan yllä mainittuihin oireisiin (tyhjäkäynnillä satunnainen vajaalla käyminen ja liikkeellelähtöyrityksen epäonnistuminen).

Kun en muuta keksinyt, niin mittailin huvikseni EHA:n virtoja eri tilanteissa. Käytössä oli halpis digitaalimittari. Kun liikkeellelähtö onnistui, EHA:n virta muuttui tyhjäkäynnin n.3,3mA->1-2mA. Kun taas liikkeellelähtö epäonnistui, EHA:n virta meni kaasun painamisesta n. -10mA ja jäi siihen kunnes polkimen vapautti. Negatiivinen virta tässä yhteydessä tarkoittaa polttoaineen syötön vähentämistä, eli seoksen laihentamista. Mitään referenssiarvoja EHA:n virroille minulla ei ole ja kaikki manuaalit mitä olen sattunut netistä löytämään ovat lambdasäätöiselle versiolle. En siis tiedä, kuuluuko EHA:n virran liikkeellelähdön yhteydessä käväistä hetken -10mA tienoilla vai ei ja mikä mahdollisesti voisi olla vikana jos sen ei kuulu niin tehdä. Tässä kohtaa pyöräytin seosruuvia pikkaisen rikkaammalle ja kas, ongelma poistui kokonaan. Seoksen rikastamisen jälkeen en enää mitannut EHA:n virtoja. Olisi mielenkiintoista nähdä käykö virta yhä toisinaan liikkeellelähdössä -10mA tienoilla, mutta perussäädöltään rikkaampi seos vain estää liian laihalle menemisen. Palataan tähän ongelmaan ja seosruuvin pyörittelyyn vielä kirjoituksen loppupuolella.

Satunnaiseen tyhjäkäynnillä pätkimiseen tuo seoksen rikastaminen ei vaikuttanut lainkaan. Syylliseksi pätkimiseen paljastui lopulta matkustajanpuoleinen suuttimien pidikkeisiin tuleva ilmaputki. Tuo pahainen putki nimittäin meni alipaineesta täysin lyttyyn. Nämä putket vaihdoin vuosi-pari sitten ja silloin tuli laitettua tarvikkeet, kun en tullut ajatelleeksi, että näin yksinkertaisen osan voisi mokata. Peukalon ja etusormen välissä tuo lyttyyn menevä putki oli helppo puristaa kasaan, kuljettajan puoleinen oli huomattavasti jäykempi. Vaihdoin molemmat alkuperäisosiin niin siihen loppui tyhjäkäynnillä pätkiminen. Nyt kun autolla odottelee liikennevaloissa, niin juuri ja juuri voi tuntea ihan pienestä tärinästä, että moottori on käynnissä (lämpimällä koneella). Mielestäni se ei ole vieläkään täydellinen, mutta saanee nyt toistaiseksi jäädä tällaiseksi.

ilmaletku.jpg

Entäs sitten se seosruuvin roplaaminen? Ajattelin, että kaikkien imuvuotojen korjaamisen ja polttoaineenjakajan vaihtamisen jälkeen olisi hyvä käydä säädättämässä päästöt kohdalleen. Konehuoneessa on plakaati, jossa lukee CO 1,5% +-0,5. Mitään ohjetta tai säätöproseduuria minulla ei ole, mutta olettaisin sen tarkoittavan lämpimällä koneella tyhjäkäynnillä mittausta. Varasin ajan liikkeeseen, jossa kuulemma käy vanhoja autoja säädettävänä. Paikanpäällä paljastui, että eivät tämän auton kohdalla ainakaan tiedä asiasta minua enempää, mutta ei annettu sen haitata. Aluksi mittari näytti CO 4,6% eli aika rikkaalla. Pyörittelin sitten itse ruuvia laihemmalle ja lopputulos oli CO n. 1,1%. Kyllähän se mittarin lukema siinä seilasi vähän eestaas ja ehkä olisi kannattanut käydä välissä heittämässä lenkki autolla. Ajateltiin kuitenkin, että tuo 1,1% on kuitenkin +-0,5 sisällä 1,5%:stä ja tyhjäkäynti vaikutti ihan hyvältä niin annettiin olla.

Kotiinpäin kun lähdin ajelemaan, niin aika nopeasti paljastui, että liikkeellelähdön satunnainen epäonnistuminen oli palannut (moottori ei vastaa kaasuun, täristää, kierrokset n.500). Kotosalla merkkasin teipillä seosruuvin kohdan ja pyöräytin sitä arviolta noin. 30 astetta rikkaammalle. Vika poistui. Ajelin sitten tällä uudella asetuksella katsastuskonttorille päästömittaukseen, CO 2,5%. Hieman tuo on nyt yli sallitun vaihteluvälin. Voisihan tuosta etsiä kohdan, jossa seos on laihimmillaan ja vikaa ei esiinny. Toisaalta mietityttää, että onko tämä aavistuksen rikkaalle säätö vain vian piilottelua. Ideat on kyllä aika loppu, mistä vikaa lähteä etsimään. Moottori tuntuu nyt kuitenkin pelaavan muuten ihan nätisti ja kulutuskin on suurinpiirtein kohdillaan, joten ehkä voisi tovin keskittyä vain autolla ajamiseen jatkuvan korjaamisen sijaan

[tahtoomersun]

Hiukan rikkaalla on kuitenkin moottorille turvallisempi, kuin laihalla.

[karra]

Hiukan rikkaalla on kuitenkin moottorille turvallisempi, kuin laihalla.

Kyllä, ja tämähän onkim siis ilman kattia oleva ECE malli. Itselläkin on 560SEC hieman rikkaammalle säädetty kun toimii paremmin sillä säädöllä. Itse olen vaihtanut EHAn ja tyhjäkäyntimoottorin, sekä suuttimetkin. Joka kerta on joutunut seoksia säätämään.

Vanhoja vehkeitähän nämä on ja kuluneita moottoreita, annetaan vähän anteeksi.

[jakusa]

Tosiaan, hieman rikkaalla mieluummin kuin laihalla. Nytkäytin seosruuvia inasen vielä laihemmalle ja vika ei palannut niin annan nyt olla siinä.

Niistä öljyvuodoista lupasin kirjoitella, niitähän on riittänyt aiempiinkin kirjoituksiin ihan riittävästi. Viime syksynä alkoi ATF lätäkköä ilmestymään auton alle. Auto jäi kuitenkin talvilevolle niin kävin korjaukseen vasta tänä keväänä. Molemmat jäähdytyskierron liitokset vaihteistossa olivat aavistuksen kosteat ja öljyn mittatikun liitoskohta hivenen enemmän kosteampi. Varsinainen syyllinen oli kuitenkin “overload protection switch”, joka vuoti liittimestä johdon suojan sisään vaihteistoöljyä. Suojassa oli pieni reikä pienen matkan päässä, josta öljy sitten puski ulos. Laittelin uuden kytkimen ja tiivisteet öljytikun putken juureen ja jäähdytyskierron putkiin. Sen jälkeen on ollut laatikon pohja kuiva.

overload.jpg

Aiemmassa viestissä mainitun itäsuomen kierroksen aikana alkoi moottorin etupuolelle jäämään suurempaakin lätäkköä. Samalla tasonsäädön öljy alkoi vähentyä säiliössä. Syypää oli pumpulta lähtevä korkeapaineletku, joka oli aika kamalassa kunnossa. Tämäkin vika korjaantui helposti uudella letkulla. Vaihto vaikutti alkuun hieman haastavalta, mutta laturin irroituksen jälkeen homma sujui oikeastaan aika helposti.

Tässä kohtaa huomasin myös, että moottoriöljyn täyttökorkista puuttuu tiiviste ja korkista vuotaa hivenen moottoriöljyä. Ensi hätään tuli haettua motonetistä Febin korkki+tiiviste. Myöhemmin tilailin uuden tiivisteen alkuperäiseen korkkiin.

Vielä on yksi pieni öljyvuoto jäljellä konehuoneen puolella. Täyttä varmuutta syyllisestä ei vielä ole, mutta näyttää kovasti siltä, että virranjakajan jalka vuotaa öljyä. Voi toki olla jostain muualta kulkeutuvaa öljyä. Myös ohjausvaihde ja perä hikoilevat hieman öljyä, mutta lätäkköä näistä ei jää. Ehkäpä tuon perän voisi ensi talvena ottaa pöydälle tiivisteiden vaihtoon. Mitenkähän tuosta tarkistaa, tarvitseeko lukkoperä huoltoa/korjausta?

[jakusa]

Tutkin tuota virranjakajan jalkaa ja olen aika vakuuttunut, että öljy vuotaa tuon pienen luukun tms. kautta. Putsasin tuon jalan huolella, niin tuohon kohtaan ilmestyi ensimmäisenä öljyä. Mikähän tuon luukun tarkoitus edes mahtaa olla?

jalka.jpg

Jakajan kansi ja pyörijä näyttävät tältä:

kansi.jpg

pyörijä.jpg

Kuittien perusteella vaihdettu 2018, 14tkm sitten. Mielestäni aika kuluneen näköiset ja pyörijässä valmistuseima -97. Olisikohan nuo syytä vaihtaa

[jakusa]

Näköjään reilu pari vuotta vierähtänyt edellisestä viestistä. Tässä lyhyesti kerrottuna KE-jet seikkailuista.

Loppukesästä 2023 autossa alkoi satunnaisesti esiintyä uutta vikaa. Syksyn 2023 aikana satunnaisuus katosi. Kesällä 2024 ilmaantui vielä toinen vika.

Vika 1 (kesä 2023). Moottorin lämmöt yli 60 + kierrokset noin 1400-1600rpm + kaasupoljinta painetaan kevyesti = nykivää kyytiä. Joskus nykiminen oli lievää, lähes huomaamatonta, toisinaan erittäin voimakasta. Yleensä jotain siltä väliltä. Aika nopeasti paljastui, että vian ilmetessä virta EHA:lle pomppi. Mitä enemmän virta pomppi niin sitä voimakkaampi nykiminen.

Vika2 (kesä 2024). Liikkeellelähdössä EHA:n virta saattoi mennä reippaasti miinukselle. En muista tarkasti, mutta olisiko ollut -10mA luokkaa. Käytännössä seos meni liian laihalle eikä moottori ottanut kierroksia ja auto ei lähtenyt liikkeelle. Tämä oire olikin jo aiemmin mainittu tässä ketjussa, kun sitä oli esiintynyt muutaman kerran.

Syyllistä etsittiin sillä ajatuksella, että jokin anturi syöttää eculle väärää tietoa. Toinen ajatus oli, että itse ecu on viallinen. Hommasin mersun korjausoppaan, joka sisälsi myös RÜF mallin (google haulla netistä tuntuu löytyvän vain jenkki/lambda mallin opas). Sen perusteella ainoa ruiskun testi, jota autoni ei läpäissyt oli tämä:

part load mixture adaptation.jpg

Minun autossani tuo virta oli -7,9mA. Ohje viittaa ecun resistanssiplugiin, jolla voi valita ecun eri ohjelmien välillä.Plugin resistanssit olivat kaikki kunnossa. Asennolla 3 vika 1 katosi lähes kokonaan. Mielestäni tämä ei ollut hyväksyttävä ratkaisu, joten vianhakua oli jatkettava.Tässä kohtaa alkoi jo talvi 2023-24 ja hommat olivat pitkään tauolla.

Kesällä 2024 vika 1 oli edelleen päällä ja myös vikaa 2 alkoi ilmetä. Olin jo pitkään epäillyt että vika liittyy jotenkin ilmalautasen potentiometriin. Sen asentoa säätämällä viat hieman muuttivat luonnettaan, mutta eivät koskaan kadonneet. Oskilloskoopilla tutkittuna potikan signaali vaikutti oudolta. Potikkaa säädellessä ja ihmetellessä jossain kohtaa huomasin, että jos potikan kiinnitysruuvit olivat löysällä, signaali oli juuri sellainen kuin pitääkin. Potikan takana on 2 “pyyhkijää” joiden on tarkoitus osua potikan takana oleviin johdinpintoihin.

potikan signaali.jpg

IMG_20240701_170450.jpg

Jostain syystä minulla myös pyyhkijöiden kiinnitysrunko osui potentiometriin ja sotki signaalin. Tietotaitoni eivät riitä ilmamäärämittarin korjaamiseen, joten tilasin saksasta käytettynä koko ilmamäärämittarin ja kas kummaa, viat 1 ja 2 katosivat.

Vikojen 1 ja 2 aiheuttajan vuoden kestänyt metsästys oli saanut omat “tuntosarvet” virittymään äärimmilleen. Niimpä näiden vikojen korjaamisen jälkeen auto tuntui edelleen olevan kulkupuolelta jotenkin vajaassa iskussa. Ajaminen eri tilanteissa ei ollut niin sulavaa ja pehmeää,kuin kuvittelisi S mersussa olevan. Tässä lyhyesti mitä muuta löytyi:

-korjausoppaan mukaan kaikissa 560 versioissa on EGR. Minun autossa ei ole = joku poistanut? Muistaakseni EGR toimii juuri tuolla ongelmakierrosalueella.
-Alipaineletkut olivat väärin kytketty, ei alipainetta ezl yksikölle tyhjäkäynnillä ja matalilla kierroksilla = sytytysennakko väärin.

Alipaineletkut kun laitteli oikein, muuttui auton kulku aivan erilaiseksi. Nyt kelpaa ajella! Aiemmin mainitussa "part load mixture adaptation" testissä tulos on nyt noin -6mA. Ei vielä speksin sisällä, mutta paljon lähempänä jo. Voisiko EGR puute vaikuttaa tähän...

Paljon muutakin on ehditty tallissa puuhata sellin ympärillä. Niistä lisää ensi kerralla.

[Ari]

Mukavaa lukea päivitystä,varsinkin kun olet vikoja hienosti saanut selvitettyä ja korjattua.

[DBFI]

Mukavaa lukea päivitystä,varsinkin kun olet vikoja hienosti saanut selvitettyä ja korjattua.

Nimenomaan, ja myös tällaiselle jolle automalli on täysin tuntematon. Mitä nyt kakarana kadehdittiin paikallisen TV-tehtaan johtajan autoa joka oli saman värinen ja näköinen kuin iskällä mutta paljon suurempi. Ja sekin vain 280 SEL (vai oliko SE).

[Karel]

EHA:n ohjausvirtoja tutkittaessa on hyvä muistaa niiden lähtökohta ja korrelaatio ilmamassamittarin potentiometriin. Nopea potentiometrin liike=rajumpi reagointi EHA:n ohjausvirroissa. Toimii kumpaankin suuntaan. Äkillinen kaasun löysääminen kiihdytyksestä antaa reippaan laihennuksen hetkellisesti, kun taas nopea liike äkkinäisessä täydessä kiihdytyksessä antaa heti täyden rikastuksen EHA:n kautta. Eli se potikka ajaa näin ollen vanhanaikaisen kiihdytyspumpun virkaa. Äkillinen ja hetkellinen laihennus, kuten kova negatiivinen virta ohjauksessa kesken kevyen kiihdytyksen tai tasaisen ajon aikana on 99% tapauksissa potikasta johtuva häiriö.

[jakusa]

Hyvä, että tarinat kiinnostaa

EHA:n ohjausvirtoja tutkittaessa on hyvä muistaa niiden lähtökohta ja korrelaatio ilmamassamittarin potentiometriin. Nopea potentiometrin liike=rajumpi reagointi EHA:n ohjausvirroissa. Toimii kumpaankin suuntaan. Äkillinen kaasun löysääminen kiihdytyksestä antaa reippaan laihennuksen hetkellisesti, kun taas nopea liike äkkinäisessä täydessä kiihdytyksessä antaa heti täyden rikastuksen EHA:n kautta. Eli se potikka ajaa näin ollen vanhanaikaisen kiihdytyspumpun virkaa. Äkillinen ja hetkellinen laihennus, kuten kova negatiivinen virta ohjauksessa kesken kevyen kiihdytyksen tai tasaisen ajon aikana on 99% tapauksissa potikasta johtuva häiriö.

Aivan totta, tuo on hyvä kuvaus tilanteessa. Lisätietona tuohon edellisen viestin vika 1:een, muistaakseni virta pomppi 0...-10mA välillä. Uskoisin, että jokin tai joku on vaurioittanut autoni alkuperäistä ilmamassamittaria. Kun ostin auton, lautanen hankasi lievästi mittarin runkoon. Lisäksi lautasen stoppari oli säädetty tai muuten joutunut aivan väärään asentoon. Lisäksi nyt vielä tämä vika potentiometrin pyyhkijöiden varressa. Säästin toki vanhan ilmamassamittarin. Jos joku osaa sen korjata, niin ilmaiseksi lähtee

Jatketaan juttua moottorin osalta.

Keväällä ja kesällä 2024 tuli puuhasteltua myös venttiilikoneiston ja jakoketjun parissa. Motivaattorina toimi tyhjäkäynnillä lisääntynyt säksättävä ääni. Tässä lista mitä kaikkea tuli vaihdettua:

-Venttiilin korokepaloja (thrust piece) vaihdettu eri kokoisiin 4kpl.
-Viisi uutta nostajaa (hydraulic compensating element) ja loput avattu & putsattu.
-Muutama uusi keinuvipu
-Ajoitus korjattu nokkapyörien offset-kiiloilla (offset woodruf keys).
-Yläosasta vaihdettu ketjuohjurit. Ne helposti vaihdettavat.

Yllä listattuja asioita ei kuitenkaan tullut tehtyä järkevästi kaikkea kerralla, vaan useassa vaiheessa aina välissä purkaen ja kasaten. Saipahan enemmän harrastettavaa:)

Osassa keinuvivuista oli selkeästi havaittavissa kulumaa. Nokka-akselit näyttivät mielestäni paljon paremmilta. En kuitenkaan osaa arvioida, ovatko ne oikeasti hyvässä kunnossa. Uria tai naarmuja ei ainakaan kynnellä tuntunut.

rocker arm.jpg

Olin hieman yllättynyt, että näitä korokepaloja (miksi näitä suomeksi kutsutaan?) joutui muutaman vaihtamaan. Edellisen omistajan kuittipinosta löytyy kansiremontin kuitti vuodelta 2014. Homma on sisältänyt: Kansiremontti, venttiilityöt, ohjurikumit, polttoainesuuttimet, sytytysjohdot, tulpat, pyörijä. Hinta ollut 2930€. Silloin on toki voitu laittaa väärät korokkeet. Tämän kansiremontin jälkeen on ajettu noin 45 000km.

IMG_20240204_142835 crop.jpg

Ketjuohjureita vaihtaessa isoin haaste oli kiristäjän ohjurin irroitus autosta. Ohjeissa tappi tulee pultilla tai ruuvimeisselillä kiilaamalla ja sitten vetämällä ulos. No ei tullut mutta vastakierretapilla onnistui. Muutkin tapit näyttivät olevan edellisen remontoijan jäljiltä aika huonossa kunnossa. Osa vanhoista ohjureista oli jo selkeästi vaihdon tarpeessa.

IMG_20240917_113419 crop.jpg

IMG_20240917_175759 crop.jpg

IMG_20240921_184421 crop.jpg

Tämän touhun jälkeen venttiilikoneisto kyllä hiljeni paljon, mutta ei se uutta vastaavaksi muuttunut. Tyhjäkäynti on myös nyt mielestäni varsin hyvä, ei sekään täydellinen mutta riittävän hyvä yli 300 000km ajetuksi.

Kirjoitellaan vielä pari sanaa KE-jetin suuttimista. Näitähän on kahta erilaista, teräksisen värisiä ja messingin värisiä. Keväällä 2023 tuli tosiaan vaihdettua kaikki suuttimet ja hommasin ne teräksen väriset, halvemmat kun ovat. Niistä yksi heti uudesta asti paskana, vuoti ruiskuttamisen jälkeen ja kuvio oli huono. Erityisesti pienellä virtaamalla, kuten tyhjäkäynnillä, ei tullut kunnon sumua, vaan muutama noro. No, se meni tietysti takuuseen ja auto pelasi näiden osalta hyvin. Syksyllä 2023 tarkistin suuttimet uudestaan. Isolla virtauksella kaikki sumuttivat hyvin. Kuitenkin 3 niistä vuoti ruiskuttamisen jälkeen. Lisäksi pienellä virtaamalla moni suuttimista ei sumuttanut lainkaan, vaan polttoaine tuli noroina. Onnistuin saamaan pahimmat suuttimet takuuseen uutena ja taas alkoi tämän osalta moottori käydä paremmin.

Kesällä 2024 oli venttiilikoneistoremontin takia moottorin yläosa noin kuukauden purettuna ja polttoainelinjat ke-jetille auki. Remontin jälkeen alkoi esiintyä huonoja startteja, erityisesti kuumalla koneella. Oma arvaus oli, että osa suuttimista alkanut vuotaa ruiskuttamisen jälkeen ja imusarjaan/palotilaan höyrystynyt polttoaine saa seoksen liian rikkaaksi vaikeuttaen käynnistymistä. Jaksoin tutkia tätä kuitenkin vasta keväällä 2025. Tosiaan taas oli useita suuttimia pilalla. Päätin tilata 8 uutta ja tällä kertaa valitsin ne kalliimmat messingin väriset. Sen jälkeen on moottori taas käynnistynyt kunnolla.

suuttimet.jpg

Tarkoitus olisi harrastusmielessä rakennella jonkinlainen testipenkki suuttimille. Sitten voisi koittaa puhdistaa ne teräksiset suuttimet ja testata saako niistä enää hyviä. Kierros noita messinkisiä maksaa noin 500 euroa. Niitä ei viitsisi joka kesä vaihtaa Vähän kyllä ihmetyttää, miksi ne menevät noin nopeasti pilalle. Tarkistin polttoainetankin lian ja ruostumisen varalta endoskoopilla ja ihan uudelta näytti.

Öljyvodoista.

No näitähän tässä autossa on riittänyt ja monesta kohtaa jo korjattukin. Talvella 2023 tuli uusittua ohjausvaihteeseen useita tiivisteitä. Tähän löytyi netistä hyvät ohjeet. En vaivautunut tarkistamaan sisäosien kuntoa, uusia kun ei mielestäni enää saa.

IMG_20231224_111614.jpg

Taka-akselin tasonsäätö on aiheuttanut lievää ihmetystä. Kuten mainittu, kesällä 2023 tuli siihen vaihdettua paineletku eteen. Syksyllä 2023 öljyä sai kyllä lisäillä muutamaan otteeseen, kun öljyn määrä säiliössä väheni uhkaavasti kohti tyhjää. Ulkoista vuotoa en löytänyt. 2024 öljyn määrä säiliössä pysyi vakiona eikä lisäyksiä tarvinnut tehdä. 2025 öljyn määrä säiliössä alkoi taas vähentyä. Sen verran hitaasti kuitenkin, että en vielä ole lisännyt öljyä. Nytkään ei ulkoisia vuotokohtia löytynyt. Sen verran kuitenkin säiliö vajunnut, että pitäisi tippoja tai lätäkkö näkyä. Yhtenä vaihtoehtona on toki öljyn vuotaminen moottorin öljytilaan. Tämä asia on toistaiseksi ratkaisematta.

Kesän 2025 aikana alkoi taas moottoriöljyä kertyä auton alle lätäköksi asti. Syylliseksi paljastui öljyn määräanturin läpivienti. Tähän on tiiviste kätevästi vaihdettavissa moottorin sisäpuolelta. Alempi öljypohja pois ja sitten moottori piti vielä pyöräyttää käsin sellaiseen asentoon, ettei ole kanki edessä. Uudella tiivisteellä vuoto tästä kohtaa loppui. Vielä ihan pieni moottoriöljyvuoto on havaittavissa vaihdelaatikon ja moottorin välisellä alueella. Ettei vain olisi moottorin ulostuloakselin stefa… Se on varmasti näppärä vaihdettava. Toivottavasti tulee jostain ylempää, mutta ei kannentiivisteestä.

Screenshot_2026-01-03-17-41-44-01_92460851df6f172a4592fca41cc2d2e6.jpg

Pieni öljyvuoto löytyy myös jostain moottorin etuosasta. Ensimmäisenä kastuu virranjakajan jalka. Vaihdoin sinne juureen o-renkaan, mutta ei auttanut vaivaan. Sijaintinsa puolesta sopisi tasonsäädön öljyn katoamiseen, mutta määrät eivät vastaa.

Ja jottei korjattava kesken loppuisi, niin ilmastoinnin kompressori vuotaa öljyä ja väriainetta. Yhden tiivisteen löysin osaluettelosta, hinta taisi olla reilu 100e. Pitäisi perehtyä aiheeseen, riittääkö tuo yksi tiiviste vai tarvitseeko muutakin. Mikä on tarvittavien osien saatavuus ja hinta. Yksi vaihtoehto on kiinalainen halpiskompura mutta viitsiikö sellaista laitella. Kesällä 2024 alkoi ilmastoinnin teho vaikuttaa jo hieman vajaalta. Keväällä 2025 täytin järjestelmää täytä-se-itse retkikaasulla. Hyvin puhalsi kylmää koko kesän.

Muita kuulumisia.

Tainnut jäädä aiemmista viesteistä pois se, että kesällä 2023 oikeanpuoleinen takasivulasi tippui oven sisään. Tyyppivika näissä. Talvella 2023-24 tuli vaihdettua lasinnostimiin muoviset kiinnikkeet molempiin takaoviin.

Keväällä 2025 auto oli pajalla hitsattavana. Muutama paikka edestä pyöränkoteloista, takakontin pohjassa yksi paikka. Lisäksi takalasin alareunasta hitsattiin yksi paikka. Nyt pitäisi olla kaikki reiät hitsattuna. Takalasin asennuksessa kävi pikku kämmi. Olin hommannut uuden tiivisteen, tarvikevaraosana tietysti. Eikai niin yksinkertaista osaa kukaan onnistu mokaamaan, että pitäisi marmorilta uusi hakea. No, lasi oli kuulemma varsin vaikea paikalleen laitettava, mutta meni kuitenkin lopulta. Hieman jäi kyllä tiiviste/kromilista epätyydyttävästi ja pohdin itse että tuo on kyllä ehkä vaihdettava/aseteltava paremmin paikalleen. Päätöstä helpotti se, että pari viikkoa lasin paikalleen laiton jälkeen se halkesi ylös-alas suunnassa auton vasemmalta puolelta. Onneksi täältä foorumilta löytyi hyväkuntoinen takalasi ja alkuperäinen käytetty tiiviste sopuhintaan. Korjaamo vaihtoi lasin ja meni kuulemma sukkana paikoilleen. Nyt istuu tiiviste/kromilista nätisti. Spekulaationa uusi tarviketiiviste oli aavistuksen liian lyhyt ja pingotti/väänti lasia ylöspäin saaden sen lopulta halkeamaan.

lasi.jpg

Pajalla etsittiin myös syytä siihen miksi takaa oikealta kuuluu esim. soratien kuopissa pientä kolinaa. Kallistuksenvakaajan korikumit vaihdettiin, mutta eipä sillä kuntoon tullut. Myös edestä kuuluu töyssyissä pientä ääntä. Siihenkään ei syyllistä löytynyt. No, auto vietiin sitten pajalta suoraan katsastukseen. Leima tuli mutta kolinat jäi. Ei löytänyt katsastusinsinöörikään niiden aiheuttajaa. Kolinat on vielä korjaamatta.

Kuten voi viestistä päätellä, harrastettavaa riittää vielä kuluvan talven ajaksi ja varmasti vielä useamman vuoden ajalle. Vielä ennen kevättä olisi tarkoitus korjailla kaikkea pientä sieltä sun täältä. Konepellin alla on tullut vietettyä ihan tarpeeksi aikaa, joten taidan suunnata seuraavaksi sisustan pienten puutteiden kimppuun. Näistä kirjoittelen lisää toivottavasti ennen kesää.