300SL Maalaus- ja Sisustusprojekti
300SL Maalaus- ja Sisustusprojekti
...
Viimeksi muokannut Andreas, Ti 13.08.2024 11:09. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
no mikä se ihmetyttää?? 
Edelliset mercedekset:
W 123 240 D -1984
W 107 450 SLC -1973
W 124 220CE -1992
w ??? 508 -1979
W170 230 SLK -1998
--------------------------------------------
Tämänhetkiset ajoneuvot:
1983 Mercedes 300SD
2002 316 Mercedes Sprinter ála FRANKIA 7000 (mobilehome)
2001 986 Porsche Boxster S
KTM 690 Rally 2008
W 123 240 D -1984
W 107 450 SLC -1973
W 124 220CE -1992
w ??? 508 -1979
W170 230 SLK -1998
--------------------------------------------
Tämänhetkiset ajoneuvot:
1983 Mercedes 300SD
2002 316 Mercedes Sprinter ála FRANKIA 7000 (mobilehome)
2001 986 Porsche Boxster S
KTM 690 Rally 2008
Ei voi sanoa muuta kuin, että äijät osaavat hommansa.
Silmäilin tuota metallin suojausta ja ainakin tuossa Jaggen projektissa se tehtiin esimerkillisesti., myös kotelorakenteiden osalta. Silmiin tarttui myös oheinen teksti: "Any enclosed sheet metal is primed
and rust proofed - if they had done this
at the factory Lawrence would be out of work"
Silmäilin tuota metallin suojausta ja ainakin tuossa Jaggen projektissa se tehtiin esimerkillisesti., myös kotelorakenteiden osalta. Silmiin tarttui myös oheinen teksti: "Any enclosed sheet metal is primed
and rust proofed - if they had done this
at the factory Lawrence would be out of work"
Tuolla lukee että kaikki sisustan osat ovat kromattuja ja korihan on alumiinia.Andreas kirjoitti:Näyttäisi siltä, että sisustan teräsosat jätetään ilman minkäänlaista suojaa korroosiota vastaan. Kummastuttaa noinkin pieteetillä tehdyn sisustuksen ollessa kyseessä.
(siis tuo 300SL)
Viimeksi muokannut Aapo.T, La 12.02.2005 20:57. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
W114.011 250 1974 M130.923
W115.010 220 1969 M115
http://www.flickr.com/photos/zenitmania/
W115.010 220 1969 M115
http://www.flickr.com/photos/zenitmania/
E - TYPE
No joo. En nyt näin Lauantai-ilta jaksanut kauhean syvällisesti syventyä kuviin, mutta yhden museo -63 E-Typen toiselle rakentaneena ja kun tällä hetkellä on työn alla ( myös toiselle ) -73 mallinen avo V12 E -Type ilmastoinnilla, niin on todettava ettei varsinaisessa korissa ole yhteen alumiinista pintapeltiä. (Rollssi ja Bentley on sitten erikseen). On olemassa kisakäyttöön tehtyjä koreja joissa mm. konepelti (täydellisenä n. 150 kg) on alumiinia, mutta ne ihan oma tarinansa. Kuva missä näkyy taka-akseli kasattuna ja jossa pohjatuki on kromattu on hyvä esimerkki jenkki entisöinnistä. Kyllä se on alunperin ollut ihan mustaksi maalattua peltiä. Näyttää vaan tosi hyvältä (maallikon silmissä ) kromattuna Uusi alkuperäistyyppinen johtosarja näyttää kanssa tosi hienolta. Totuus on kuitenkin se että ilmoittamalla Visa - korttisi numeron saat moisen valmiina Briteiltä. Eikä oikeastaan maksa maltaita. Näin minäkin ole tehnyt. Vastaan tietysti lisäkysymyksiin jos niitä syntyy. Oma mielipiteeni (vähän kärjistettynä) kuitenkin on (muutaman vanhan Jenkin sieltä ostaneena) että siellä on tosi hyviä automaalareita, muttei taida olla yhtään ammattinsa osaavaa autopeltiseppää. Mätä- ja kolariviat korjataan kanaverkolla, kitillä, ja kaikella sillä mitä yleensä nurkista löytyy. Maalari hoitaa auton sitten ihan viimeisen päälle. Ja täällä sitten törmätään ongelmiin termoplastisen värin kanssa.
C220 CDI Kombi - 03 Elegance
115 220 b - 71 autom. museokats.
Ex.
124 - 92, 230 automaatti + nahat, AC, tempomat ym.
C280 Kombi - 99 Elegance, Tip-Tronic, AC, ESP, kattoluukku, tempomat ja paljon muuta.
W201 - 92. 1.8 bensa, 4-vaiht, AC, tempomatic 572000 km kone avaamatta.
C180 Kombi - 97 Elegance, manuaali AC ym. pientä.
C280 Kombi - 98 AC, autom. ym
C180 Elegance - 94 AC
124 300 TD - 90 manuaali, AC
124 300 TD - 90 autom.
2 x 107 350 SLC
114 250 CE
123 230 TE
115 220 b - 71 autom. museokats.
Ex.
124 - 92, 230 automaatti + nahat, AC, tempomat ym.
C280 Kombi - 99 Elegance, Tip-Tronic, AC, ESP, kattoluukku, tempomat ja paljon muuta.
W201 - 92. 1.8 bensa, 4-vaiht, AC, tempomatic 572000 km kone avaamatta.
C180 Kombi - 97 Elegance, manuaali AC ym. pientä.
C280 Kombi - 98 AC, autom. ym
C180 Elegance - 94 AC
124 300 TD - 90 manuaali, AC
124 300 TD - 90 autom.
2 x 107 350 SLC
114 250 CE
123 230 TE
Nyt kun mainitsit tuon hitsauksen, niin siellä tuli tosiaan esille eräs merkillisyys jollaista en ole ennen nähnyt.Andreas kirjoitti:Olet oikeassa Caide siinä, että suurin osa jenkkien body-shopeista harrastaa surullisenkuuluisia "bondo-leivoksia" ja hitsaus tuntuu olevan tuntematon työmenetelmä.
Käyttävät päällekkäissaumoissa näköjään pistehitsausta ja niinhän tehdään autotehtaissakin, ei siinä mitään. Mutta kaveri teki pistehitsillä myös päittäissaumaa jossakin kohtaa, se oli ennennäkemätöntä. Hitsausmuodonmuutokset ovat varmasti niin helpommin hallittavissa kuin sulahitsauksessa mutta tiivis tuollainen sauma ei ole. Näyttivät käyttävän myös koritinaa ja todennäköisesti tuo mainitsemani saumakin tinattiin hitsauksen jälkeen.
E - TYPE
Andreas kirjoitti:
" joko kesällä auto pääsee baanalle "?
Näinhän se on että se joka maksaa myös kertoo mitä haluaa.
Toi -65 mallinen avo näyttää olevan tarkastikin entisöity kun taas - 73 mallista on aika paljon vapaammin käsitelty.
Valmistuuko kesäksi - kunpa tietäisi. Auto on kanssa ollut purettuna ihan atomeina, eli seiso pyörillä, mutta taka-akselikaan ei ollut oma. Sen jälkeen se on päältä, sisältä ja alta vesipesty siten että KAIKKI mikä pellin päällä on ollut on poissa. Siitä sitten peltitöiden jälkeen maalarille. Nyt se on menossa nippuun, mutta yleiskunto (vuosien ulkosäilytyksen jälkeen) oli sellainen ettei yhtäkään osaa voi laittaa kiinni ilman että sille tekee jotain - yleensä aika suurta. Kyllä toi keltapassivoitu jarrutehostaja ja läpiruostunut lämppäripaketti on kuin omasta albumista. Valitettavasti ei moista voi tehdä päätyönä, ja ilta- ja viikonlopputunnit taitavat loppua kesken kun lehdessä jo luki että ekat muuttolinnut ovat saapuneet. Mutta lienee se mahdollista. Verhoilijakin jo sovittaa uutta vihreää rättiä kunnostetun, hiekkapuhalletun ja pulverimaalatun
kehikon päälle. Ihan niinkuin noissa kuvissa.
" joko kesällä auto pääsee baanalle "?
Näinhän se on että se joka maksaa myös kertoo mitä haluaa.
Toi -65 mallinen avo näyttää olevan tarkastikin entisöity kun taas - 73 mallista on aika paljon vapaammin käsitelty.
Valmistuuko kesäksi - kunpa tietäisi. Auto on kanssa ollut purettuna ihan atomeina, eli seiso pyörillä, mutta taka-akselikaan ei ollut oma. Sen jälkeen se on päältä, sisältä ja alta vesipesty siten että KAIKKI mikä pellin päällä on ollut on poissa. Siitä sitten peltitöiden jälkeen maalarille. Nyt se on menossa nippuun, mutta yleiskunto (vuosien ulkosäilytyksen jälkeen) oli sellainen ettei yhtäkään osaa voi laittaa kiinni ilman että sille tekee jotain - yleensä aika suurta. Kyllä toi keltapassivoitu jarrutehostaja ja läpiruostunut lämppäripaketti on kuin omasta albumista. Valitettavasti ei moista voi tehdä päätyönä, ja ilta- ja viikonlopputunnit taitavat loppua kesken kun lehdessä jo luki että ekat muuttolinnut ovat saapuneet. Mutta lienee se mahdollista. Verhoilijakin jo sovittaa uutta vihreää rättiä kunnostetun, hiekkapuhalletun ja pulverimaalatun
kehikon päälle. Ihan niinkuin noissa kuvissa.
C220 CDI Kombi - 03 Elegance
115 220 b - 71 autom. museokats.
Ex.
124 - 92, 230 automaatti + nahat, AC, tempomat ym.
C280 Kombi - 99 Elegance, Tip-Tronic, AC, ESP, kattoluukku, tempomat ja paljon muuta.
W201 - 92. 1.8 bensa, 4-vaiht, AC, tempomatic 572000 km kone avaamatta.
C180 Kombi - 97 Elegance, manuaali AC ym. pientä.
C280 Kombi - 98 AC, autom. ym
C180 Elegance - 94 AC
124 300 TD - 90 manuaali, AC
124 300 TD - 90 autom.
2 x 107 350 SLC
114 250 CE
123 230 TE
115 220 b - 71 autom. museokats.
Ex.
124 - 92, 230 automaatti + nahat, AC, tempomat ym.
C280 Kombi - 99 Elegance, Tip-Tronic, AC, ESP, kattoluukku, tempomat ja paljon muuta.
W201 - 92. 1.8 bensa, 4-vaiht, AC, tempomatic 572000 km kone avaamatta.
C180 Kombi - 97 Elegance, manuaali AC ym. pientä.
C280 Kombi - 98 AC, autom. ym
C180 Elegance - 94 AC
124 300 TD - 90 manuaali, AC
124 300 TD - 90 autom.
2 x 107 350 SLC
114 250 CE
123 230 TE
Mutta eikö tuo 300SL ollut alumiinikorilla? Niin olin lukevinani Tosin kyllä se suola sitä alumiiniakin syö yhtä pahasti.Andreas kirjoitti: Ai niin.. vakio-SL:n kori on terästä siksi arvelutta kuinka mahtaa pelti muhia noiden kynnyskoteloiden kohdalla kun suoloja sisältävä nahka on liimattu suoraan paljaalle teräkselle.
W114.011 250 1974 M130.923
W115.010 220 1969 M115
http://www.flickr.com/photos/zenitmania/
W115.010 220 1969 M115
http://www.flickr.com/photos/zenitmania/
Millähän ihmelitkulla ne noissa kuvissa ton viimeisen kiillon hioo tohon lakkaan. Näyttäis ihan tyyliin fairi+ joku muu ?
SEKKIMIES
ex. MB W123 280E -80
ex. MB W123 300D -81
ex. MB W126 280S -81
ex. MB W126 280SE -82
ex. MB W126 500SEC -81
ex. MBW202 200D -95
MB W126 500SEC -83
Toyota Corolla Verso DCat-06
Volvo V40 -02
ex. MB W123 280E -80
ex. MB W123 300D -81
ex. MB W126 280S -81
ex. MB W126 280SE -82
ex. MB W126 500SEC -81
ex. MBW202 200D -95
MB W126 500SEC -83
Toyota Corolla Verso DCat-06
Volvo V40 -02
Hitsausmuodonmuutokset liittyvät olennaisesti lämmöntuontiin. Mitä enemmän tuot lämpöä, sitä enemmän tulee muodonmuutoksia. Jos muodonmuutokset eivät pääse vapaasti tai ohjatusti tapahtumaan, syntyy vetelyä. Tarkotan vapaalla ja ohjatulla muodonmuutoksilla sitä, että esim. oikealla hitsausjärjestyksellä lämpiämisen ja jäähtymisen aiheuttamat venymät hallitaan tai osa levyn reunoista on vapaita sallien muodonmuutokset. Tai sitte vaan yksinkertasesti ootellaan tarpeeksi, että edellinen sauma vieressä on jäähtyny, ettei tuoda liikaa lämpöä.an55 kirjoitti: Käyttävät päällekkäissaumoissa näköjään pistehitsausta ja niinhän tehdään autotehtaissakin, ei siinä mitään. Mutta kaveri teki pistehitsillä myös päittäissaumaa jossakin kohtaa, se oli ennennäkemätöntä. Hitsausmuodonmuutokset ovat varmasti niin helpommin hallittavissa kuin sulahitsauksessa mutta tiivis tuollainen sauma ei ole. Näyttivät käyttävän myös koritinaa ja todennäköisesti tuo mainitsemani saumakin tinattiin hitsauksen jälkeen.
Kyllä se on sama, hitsaako migillä (magilla), pillillä, tigillä tai jollain pistehitsauskoneella, aina on kyse metallin sulattamisesta - muutoinhan se ei olisi edes hitsausta. Ainoastaan lämpömäärällä vaikutetaan lopputulokseen, siis muodonmuutoksiin tässä tapauksessa. Toiset hitsausmenetelmät tuovat enemmän lämpöä hitsiin kuin toiset.
Ymmärrettävää on, että tökätään muutama heppi saumaan ja täytetään loput jollain, esim. tinalla, joka jenkeissä on ollut 50-luvulta lähtien yleistä (vrt. leadsleds!) ihan vaan helpottaakseen pellin vetelyä. Mutta kysymys kuuluukin, pitääkö aina tehdä helpoimmalla tavalla, kuten pakkelilla ja kanaverkolla tai pistehitseillä ja koritinalla?
Pistehitsillä saadaan nätti hitsisauma, kun piste sulattaa paikallisesti metallin, eikä välttämättä roiski. Ja luulen, että aika usein ulkomailla autojen entisöintiä harrastavilla ei välttämättä ole muuta hitsausvehettä kuin pistekone. Siellä kun ei yleensä hitsailla ruostepaikkoja vaan vaihdetaan kokonaan tehdasuusi pelti, joka hitsataan samalla tavoin kuin tehtaalla aikanaan.
Kahta en vaihda - merkkiä ja vaihdetta.
1990 300 E aut. Rauchsilber | 1979 220 D aut. Kaledoniengrün
1990 300 E aut. Rauchsilber | 1979 220 D aut. Kaledoniengrün
Arkikielessä hitsaamisella tosiaan tarkoitetaan juuri sulattamista. Joissakin erikoisissa hitsausmenetelmissä liitoksia tosin tehdään myös ilman sulaa. Puhuin sulahitsauksesta tässä tapauksessa tuon eron takia pistehitsaukseen - jota ei määritellä sulahitsauksiin, vaan puristushitsauksiin.Sami H. kirjoitti:an55 kirjoitti: Käyttävät päällekkäissaumoissa näköjään pistehitsausta ja niinhän tehdään autotehtaissakin, ei siinä mitään. Mutta kaveri teki pistehitsillä myös päittäissaumaa jossakin kohtaa, se oli ennennäkemätöntä. Hitsausmuodonmuutokset ovat varmasti niin helpommin hallittavissa kuin sulahitsauksessa mutta tiivis tuollainen sauma ei ole. Näyttivät käyttävän myös koritinaa ja todennäköisesti tuo mainitsemani saumakin tinattiin hitsauksen jälkeen.
Kyllä se on sama, hitsaako migillä (magilla), pillillä, tigillä tai jollain pistehitsauskoneella, aina on kyse metallin sulattamisesta - muutoinhan se ei olisi edes hitsausta. Ainoastaan lämpömäärällä vaikutetaan lopputulokseen, siis muodonmuutoksiin tässä tapauksessa. Toiset hitsausmenetelmät tuovat enemmän lämpöä hitsiin kuin toiset.
Noinhan se juuri on, että lämmöntuonnin merkitys on suuri. Lisäksi tällaisissa ohutlevyhitsauksissa joita autojen korjauksissa käytetään, myös hitsattavien kappaleiden saumojen sovitteilla on suuri vaikutus tuohon muodonmuutokseen.
Kyllähän siinä tinaamisessakin on omat ongelmansa sen vetelyn kanssa. Tuossa esimerkin tapauksessa se taisi olla ainoa keino saada siitä pistehitsisaumasta tiivis.
Puristushitsaus on myös sulahitsausta! Aina kun hitsataan, on lämmönlähde olemassa, on se sitten mekaaninen (esim. puristus, kitka), kaari, liekki tai mikä tahansa. Myös ammattikielessä hitsaaminen tarkoittaa materiaalin sulamisen kautta tapahtuvaa liittämistä. Idea on, että liitoksessa kaksi liitettävää pintaa liittyy materiaalin sulamisen kautta.
Jos liitos tehdään puhtaasti mekaanisesti puristusliitoksena, on liitos tulosta geometriasta, ei materiaalin sulamisesta. Tämä ei ole hitsausta vaan mekaanista liittämistä.
Jos liitos tehdään puhtaasti mekaanisesti puristusliitoksena, on liitos tulosta geometriasta, ei materiaalin sulamisesta. Tämä ei ole hitsausta vaan mekaanista liittämistä.
Kahta en vaihda - merkkiä ja vaihdetta.
1990 300 E aut. Rauchsilber | 1979 220 D aut. Kaledoniengrün
1990 300 E aut. Rauchsilber | 1979 220 D aut. Kaledoniengrün
Tämä uhkaa karata vallan tähän hitsauksesta keskusteluun, eikä se taida monia kiinnostaa...Sami H. kirjoitti:Puristushitsaus on myös sulahitsausta! Aina kun hitsataan, on lämmönlähde olemassa, on se sitten mekaaninen (esim. puristus, kitka), kaari, liekki tai mikä tahansa. Myös ammattikielessä hitsaaminen tarkoittaa materiaalin sulamisen kautta tapahtuvaa liittämistä. Idea on, että liitoksessa kaksi liitettävää pintaa liittyy materiaalin sulamisen kautta.
Jos liitos tehdään puhtaasti mekaanisesti puristusliitoksena, on liitos tulosta geometriasta, ei materiaalin sulamisesta. Tämä ei ole hitsausta vaan mekaanista liittämistä.
Alkuperäinen asiahan oli noissa entisöintikuvissa nähty päittäissaumojen pistehitsaus. Siitä totesin, että pistehitsaus ei aiheuta niin paljon hitsausmuodonmuutoksia kuin useat tunnetut sulahitsaukset (kaasu, MIG/MAG,TIG). Se johtuu osittain hitsiin tuodun lämmön määrästä, joka pistehitsauksessa on muita mainittuja menetelmiä vähäisempi.
Hitsausmenetelmät jaetaan karkealla tasolla kahteen eri kategoriaan: sulahitsauksiin (kaasu, kaari, laser,puikko, TIG jne.) ja puristushitsauksiin (kitka, vastus, tapitus, kiekko, piste jne). Sulahitsaukset voi karkeasti tunnistaa siitä, että niissä on "vapaa" sula-alue - useimmissa se on myös nähtävissä. Puristushitsauksissa yhtenä tekijänä on puristus ja usein toisena tekijänä lämpö. Lisäksi hitsin "sula" on usein liitettävien kappaleiden välissä näkymättömissä.
Ammattikielessä puhutaan hitsauksesta kyllä juuri noin. Jos ollaan ihan tarkkoja, niin hitsauksen määrittelyssä sanotaan hitsauksen olevan kappaleiden yhdistämistä toisiinsa joko lisäainetta käyttäen tai ilman lisäainetta. Lisäksi määrittelyssä mainitaan liitos saatavan aikaan jollakin seuraavista menettelytavoista: sulattamalla liitospinnat, voimakkaalla plastisella muokkauksella tai diffuusion avulla. Tästä seuraa, että määrittelyn mukaan hitsausta on myös kappaleiden liittäminen ilman sulaa. Esimerkkejä sellaisista menetelmistä ovat muun muassa kylmäpuristushitsaus, jossa puristusvoima muokkaa pintoja aiheuttaen atomisidoksia ja rajapinnoilla seosaineiden diffuusiota. Sekä varsinainen diffuusiohitsaus jossa metallipinnat saatetaan niin läheiseen kosketukseen toistensa kanssa, että pintojen välille muodostuu atomien välisiä sidosvoimia diffuusion vaikutuksesta.
Re: ot:tä
Tarkoitatko pistehitsilaitteella sitä puristusmekanismia jossa elektrodit ovat kiinni, eli puikkokone olisi vain virtalähteenä?MikaVeee kirjoitti:Onkos teillä tietoa saako esim. puikkokoneeseen (invertteri tai muuntaja) laitettua/viritettyä pistehitsilaitetta ?
Uteliaana _harrastus_mielessä kyseleepi Mika Veee
Kaikenlaista toki voi rakennella, mutta luulisin tuollaisen virittelyn olevan aika hankalaa. Pistehitsauksessa virrat ovat puikkolaitteisiin verrattuna paljon suuremmat, joten siinä tulee vastaan ensimmäinen ongelma. Joihinkin hyvin ohuisiin levyihin virta voisi riittää, mutta jo 1 mm:n vahvuinen levy tarvitsee noin 8 kA.
Tästä tuli mieleen, kun viimeviikolla katsoimme sellaista laatuohjelmaa kuin Pimp My Ride (tarjoilee tuo MusicTV). Ne pimppasi siinä sellaista vanhaa Volkswagen Typ 2 -pakettiautoa, jossa katon vesikourun päällä ja kynnyskoteloissa oli ruosteesta läpireikiä.Andreas kirjoitti:Olet oikeassa Caide siinä, että suurin osa jenkkien body-shopeista harrastaa surullisenkuuluisia "bondo-leivoksia" ja hitsaus tuntuu olevan tuntematon työmenetelmä.
No, ne korjasivat ne reiät sitten laittamalla alumiininpalan suoraan ruosteen päälle (liimalla?) ja paklaamalla ja maalaamalla päälle. En asiaan jaksanut niin edes kiinnittää huomiota, mutta tyttöystäväni
(joka ei edes ole ns. autoihmisiä) kiljui täyttä kurkkua että "eikö nuo saatanan amerikkalaiset osaa edes hitsata?". Ja luulen kyllä, että jopa tuo meidän emäntä olisi osannut tehdä paremman ruostepaikan. 
-Daaz
Speed kills, but it also makes you very fast.
114.073 1976 (H) – 114.023 1974 (H) – 114.073 1975 (V) – 114.073 1974 (V) – 126.046 1990 (M)
114.073 1976 (H) – 114.023 1974 (H) – 114.073 1975 (V) – 114.073 1974 (V) – 126.046 1990 (M)
Joo-o..
Ei ne osaa hitsasta. Tekevät lentokoneetkin niittaamalla ja liimamalla.
Nykyään yhä enemmän liimaamalla. Liimaus on yleistymässä vauhdilla ja
liimat todella kehittyneitä. Meillä vaan pitää kaikki tehdä sulattamalla rautaa ennenkuin uskotaan että kiinni on ja pysyy muodossaan. Pistehitsauspihdit
pystyy liittämään lähes mihin tahansa virtalähteeseen jos vaan powerit riittää.
Kevyet mallit autopeltiduuniin ovat ajastimella varustettuja mutta ei vesijäähdytettyjä eikä paineilmatoimisia.
Marcus
W107 1977
W201 1989
..ja muuta.
Ei ne osaa hitsasta. Tekevät lentokoneetkin niittaamalla ja liimamalla.
Nykyään yhä enemmän liimaamalla. Liimaus on yleistymässä vauhdilla ja
liimat todella kehittyneitä. Meillä vaan pitää kaikki tehdä sulattamalla rautaa ennenkuin uskotaan että kiinni on ja pysyy muodossaan. Pistehitsauspihdit
pystyy liittämään lähes mihin tahansa virtalähteeseen jos vaan powerit riittää.
Kevyet mallit autopeltiduuniin ovat ajastimella varustettuja mutta ei vesijäähdytettyjä eikä paineilmatoimisia.
Marcus
W107 1977
W201 1989
..ja muuta.