Vesiruiskutus
Vesiruiskutus
Miksei vesiruiskutusta ole vielä kokeiltu liittää superturboihin ja onhan sellainen katsastuslaillinen. Ainakaan se purkaminen ei ole iso temppu.
Toisaalta eikö vesiruiskutus olisi helpompi tapa korvata puuttuva cooler noissa vakioturbodieseleissä. Vaikuttaa aika suoraviivaiselta asentaa tuommonen:
http://www.offroadpaja.fi/Aquamist/Aquamist.htm
Tuntuu että vaparikoneista rakennetuissa turboissa tuo voisi helpottaa kestävyyttä.
Keskustelua aiheesta vesiruiskutus...
Toisaalta eikö vesiruiskutus olisi helpompi tapa korvata puuttuva cooler noissa vakioturbodieseleissä. Vaikuttaa aika suoraviivaiselta asentaa tuommonen:
http://www.offroadpaja.fi/Aquamist/Aquamist.htm
Tuntuu että vaparikoneista rakennetuissa turboissa tuo voisi helpottaa kestävyyttä.
Keskustelua aiheesta vesiruiskutus...
Lisää tietoa: www.skg.fi
Justiinsa kun ensihuuman mentyä ohi hetken pohdiskelinan55 kirjoitti:Vesiruiskutusta käytettiin jo vuosikymmeniä sitten ainakin joissakin lentokoneiden mäntämoottoreissa. Hämärän muistikuvan mukaan niistä saatiin tarvittaessa hetkellisesti noin 15% tehonlisäys.

...mutta kun haetaan sitä viimeistä tehoa ja varsinkin pienellä turbolla niin mikä ettei ? Pitäisköhän kokeilla, eihän se maksakkaan kuin jotain 600 €...

Lisää tietoa: www.skg.fi
Kuten tuolla ensimmäisen viestin linkissäkin kerrottiin, veden sijasta voi käyttää myös metanolia (tai vesi-metanoli-seosta), joka ei jäädy.
Mauri kirjoitteli joskus että tehoa ei saa enempää koska pumpusta loppuu kitu. Eli ilman jäähdyttämisellä tuskin saisi enää lisää hevosia? Tai tietysti metanolia voisi käyttää lisäpolttoaineena, samaan tapaan kuin k-jetin kylmäkäynnistyssuutinta seoksen rikastamisessa...
Mauri kirjoitteli joskus että tehoa ei saa enempää koska pumpusta loppuu kitu. Eli ilman jäähdyttämisellä tuskin saisi enää lisää hevosia? Tai tietysti metanolia voisi käyttää lisäpolttoaineena, samaan tapaan kuin k-jetin kylmäkäynnistyssuutinta seoksen rikastamisessa...
[url=http://koti.mbnet.fi/arbiter/hotrod.jpg]Mese[/url]
Mikäs piru noissa vesisuihkuissa sitten noin paljon maksaa, vai vetääkö siitä joku noin paljon välistä?
Hytrauliikkaputiikista letkut, pumppu ja suuttimet, joku purnukka tankiksi ja vaikka mikrokytkin kaasupolkimen alle joka ohjaa koko härdelliä...?
Ja mobilistit muistelee noita joskus käytetyn ihan perinteisissäkin automobiileissa, tosin ihan vaan tuomaan ajoon taloudellisuutta...

Hytrauliikkaputiikista letkut, pumppu ja suuttimet, joku purnukka tankiksi ja vaikka mikrokytkin kaasupolkimen alle joka ohjaa koko härdelliä...?
Ja mobilistit muistelee noita joskus käytetyn ihan perinteisissäkin automobiileissa, tosin ihan vaan tuomaan ajoon taloudellisuutta...


300D W123 -79 (Projektina vuodesta 2002)
-
- Asiantuntija
- Viestit: 713
- Liittynyt: Ke 18.08.2004 14:30
- Paikkakunta: Se rennompi voorumi...
Itse näkisin tuon vesiruiskutusjärjestelmän lähinnä toissijaisena vaihtoehtona jos kunnon välijäähdytystä ei saada rakennettua. Tietysti tuo samalla pesee palotilasta karstat pois. Varmaan moni tunteekin vanhan kikan karstanpoistosta kaatamalla vettä imuilman sekaan. Mutta ei siitä sen enempää ainakaan tässä topikissa.
Eräs tunnetuimmista vesiruiskutusjärjestelmien tekijöistä on tuo ensimmäisessä viestissä mainittu Aquamist.
http://www.aquamist.co.uk/
Tee-se-itse ohjeita:
http://www.autospeed.com/cms/A_0115/article.html (loppuartikkelin lukeminen vaatii lukuoikeuksien ostamisen)
Yksi mielenkiintoinen idea on ruiskuttaa vettä intercoolerin kennon ulkopinnalle jolloin se jäähdyttää kennoa, useita artikkeleita:
http://www.autospeed.com/cms/search/ind ... rch=Search
Ameriikan poikien pohdintaa vesiruiskutuksesta diesel-Mersussa:
http://www.buymbparts.com/forum/showthread.php?t=159
Lisää juttua googlen keskusteluryhmähaun tuloksissa:
http://groups.google.fi/groups?hl=fi&lr ... .autot.%2A
Puhdas vesi olisi paras jäähdytyksen kannalta koska sen höyrystämiseen tarvitaan paljon enemmän lämpöä kuin metanolin tai etanolin höyrystämiseen. Ongelmana tietysti jäätyminen talvella, toisaalta eipä talvella tarvi niin suurta jäähdytystehoakaan.
Suurimpana teoreettisena haittana näkisin sen, että höyrystynyt vesi vie tilaa ilmalta. Vesi ei osallistu palamisreaktioon joten sylinteriin tuleva kaasuseoksen happipitoisuus on pienempi kuin intercoolerilla samaan lämpötilaan viilennetyn ilman happipitoisuus. Paras viilennin olisi luonnollisesti ilokaasu N2O, koska se paitsi viilentää ahtoilmaa, myös lisää ahtoilman happipitoisuutta. Valitettavasti ilokaasu on paitsi kallista, myös laitonta katukäytössä Suomessa.
Eräs tunnetuimmista vesiruiskutusjärjestelmien tekijöistä on tuo ensimmäisessä viestissä mainittu Aquamist.
http://www.aquamist.co.uk/
Tee-se-itse ohjeita:
http://www.autospeed.com/cms/A_0115/article.html (loppuartikkelin lukeminen vaatii lukuoikeuksien ostamisen)
Yksi mielenkiintoinen idea on ruiskuttaa vettä intercoolerin kennon ulkopinnalle jolloin se jäähdyttää kennoa, useita artikkeleita:
http://www.autospeed.com/cms/search/ind ... rch=Search
Ameriikan poikien pohdintaa vesiruiskutuksesta diesel-Mersussa:
http://www.buymbparts.com/forum/showthread.php?t=159
Lisää juttua googlen keskusteluryhmähaun tuloksissa:
http://groups.google.fi/groups?hl=fi&lr ... .autot.%2A
Puhdas vesi olisi paras jäähdytyksen kannalta koska sen höyrystämiseen tarvitaan paljon enemmän lämpöä kuin metanolin tai etanolin höyrystämiseen. Ongelmana tietysti jäätyminen talvella, toisaalta eipä talvella tarvi niin suurta jäähdytystehoakaan.
Suurimpana teoreettisena haittana näkisin sen, että höyrystynyt vesi vie tilaa ilmalta. Vesi ei osallistu palamisreaktioon joten sylinteriin tuleva kaasuseoksen happipitoisuus on pienempi kuin intercoolerilla samaan lämpötilaan viilennetyn ilman happipitoisuus. Paras viilennin olisi luonnollisesti ilokaasu N2O, koska se paitsi viilentää ahtoilmaa, myös lisää ahtoilman happipitoisuutta. Valitettavasti ilokaasu on paitsi kallista, myös laitonta katukäytössä Suomessa.
So long, and thanks for all the fish
- Antti A.
- Dieselspesialisti
- Viestit: 121
- Liittynyt: Ti 04.11.2003 22:13
- Paikkakunta: Mynämäki / Turku
http://www.kolumbus.fi/rauno.anteroinen ... pamaus.htmstonehead kirjoitti:tuli kans nähtyä kun yhteen tiisseli pullinki vehkeeseen sekoitettiin vesiruiskun sekaan metanolia : täys veto päällä ja scanian V8:sta tuli silmän räpäyksessä kaks nelipyttyistä rivimoottoria
eki_83 kirjoitti: Ja mobilistit muistelee noita joskus käytetyn ihan perinteisissäkin automobiileissa, tosin ihan vaan tuomaan ajoon taloudellisuutta...![]()

....oli ainakin vielä n. 10 v. sitten . Syytä en tiedä . Ehkä vaikeus kehittää
kaikenkattavat säännöt , kuten jokkissäännöt muutenkin on.'
Kuulin jopa sodassakin olleen SISU n( Nyk . rek. KAL - 1 )
palvelleen sodan jälkeen samalla autoilijalla aina heidän lopulliseen
eroonsa asti käyttäen vesiruiskutusta.
Huhut kertoo myös , että hän joutui maksamaan " dieselveroa"
verottoman polttoaineen käytöstä.

Pitäiskö kokeilla Zetorilla

Olenkohan ymmärtänyt väärin? Mielestäni vesi kuumuuden ja paineen alla höyrystyy hapeksi ja vedyksi. Ainakin peruskoulun fysiikan tunneilta tällaista muistelisin. Ja käsittääkseni kummatkin ainesosat edes auttavat palamisreaktiota.Melitos kirjoitti: Suurimpana teoreettisena haittana näkisin sen, että höyrystynyt vesi vie tilaa ilmalta. Vesi ei osallistu palamisreaktioon joten sylinteriin tuleva kaasuseoksen happipitoisuus on pienempi kuin intercoolerilla samaan lämpötilaan viilennetyn ilman happipitoisuus.
Kerkeääkö vesi höyrystyä moottorissa, lyhyen vierailun aikana?
Mikäli itse mitään muistan (-83 peruskoulu jäi taakse)pravda kirjoitti:Olenkohan ymmärtänyt väärin? Mielestäni vesi kuumuuden ja paineen alla höyrystyy hapeksi ja vedyksi. Ainakin peruskoulun fysiikan tunneilta tällaista muistelisin. Ja käsittääkseni kummatkin ainesosat edes auttavat palamisreaktiota.
Kerkeääkö vesi höyrystyä moottorissa, lyhyen vierailun aikana?
Ei vaan muuttaa vain olomuotoaan nestemäinen -> kaasumainen. Tuo olomuodon muutos sitoo hurjasti energiaa (=lämpöä). Muutos takaisinpäin vedeksi on myös mahdollinen kun paine nousee (sen takia kompressorin painekoteloon kertyy vettä).
Kun korkeapaineinen (12 bar) vesi ruiskutetaan matalampaan paineeseen eli painekoteloon/paineputkeen kuvittelisin, että vesi muuttuu jo siinä vaiheessa kaasumaiseksi. Tämä tapahtuu koska paineen muutos aiheuttaa olomuodon muutoksen (perunoita keitellessä painekattilassa vesi kiehuu (=höyrystyy, eli kaasuuntuu) vasta korkeammassa, esim 140 asteessa), ja vastaavasti kädenlämpöinen vesi alkaa kiehua kun asiasta imetään ilma pois ("negatiivinen" paine).
Koulussa 'hajotettiin' vettä vedyksi ja hapeksi sähkövirran avulla.
ja juu:
Kun veden lämmittämistä jatketaan muuttuu vesi kaasuksi, sen molekyylien lämpöliike muuttuu tarpeeksi nopeaksi ja kaikkein nopeimmat irtautyvat muide molekyylien välisestä vetovoimasta. Tämä prosessi vaatii myös energiaa kuten edellinenkin ja vapauttaa sitä muuttuessaan päinvastaiseksi.
Lisää tietoa: www.skg.fi
Muistelisin, että vesi hajoaa suoraan vedyksi ja hapeksi vasta yli 2 500 °C:n lämpötilassa.pravda kirjoitti: Olenkohan ymmärtänyt väärin? Mielestäni vesi kuumuuden ja paineen alla höyrystyy hapeksi ja vedyksi. Ainakin peruskoulun fysiikan tunneilta tällaista muistelisin. Ja käsittääkseni kummatkin ainesosat edes auttavat palamisreaktiota.
Kerkeääkö vesi höyrystyä moottorissa, lyhyen vierailun aikana?
-
- Asiantuntija
- Viestit: 713
- Liittynyt: Ke 18.08.2004 14:30
- Paikkakunta: Se rennompi voorumi...
Joo, kyllähän se höyrystyy, vesihöyryksi.pravda kirjoitti: Olenkohan ymmärtänyt väärin? Mielestäni vesi kuumuuden ja paineen alla höyrystyy hapeksi ja vedyksi. Ainakin peruskoulun fysiikan tunneilta tällaista muistelisin. Ja käsittääkseni kummatkin ainesosat edes auttavat palamisreaktiota.
Kerkeääkö vesi höyrystyä moottorissa, lyhyen vierailun aikana?
Sensijaan itse vesimolekyyli ei hajoa vedyksi ja hapeksi moottorin läpi mennessään. Eli kuten tuossa jo sanottiin veden olomuodon muuttuminen nesteestä kaasuksi (vesihöyryksi) sitoo lämpöä imuilmassa. Palamisreaktioon vesi ei osallistu, paitsi ehkä sitä hidastaen, koska palava ilma-polttoaineseos lämmittää paitsi itseään, myös palotilassa mukana olevaa ylimääräistä vettä.
Jos vesi hajoaisi vedyksi ja hapeksi niin se vaatisi energiaa. Sitten sama energia vapautuisi vedyn palaessa joten edelleen lopputulos olisi plusmiinusnolla...
So long, and thanks for all the fish
veskola kirjoitti:
Koulussa 'hajotettiin' vettä vedyksi ja hapeksi sähkövirran avulla.
Kun veden lämmittämistä jatketaan muuttuu vesi kaasuksi, sen molekyylien lämpöliike muuttuu tarpeeksi nopeaksi ja kaikkein nopeimmat irtautyvat muide molekyylien välisestä vetovoimasta. Tämä prosessi vaatii myös energiaa kuten edellinenkin ja vapauttaa sitä muuttuessaan päinvastaiseksi.
Näihän se tais olla, on vaan hetki tosta ylä-asteesta ja taisin nukkua ne tunnitMelitos kirjoitti: Joo, kyllähän se höyrystyy, vesihöyryksi.

Nehän oli mielenkiintoisimmat tunnit heti teknisten töiden jälkeen, juuri muuta ei olekkaan jäänyt mieleenpravda kirjoitti:Näihän se tais olla, on vaan hetki tosta ylä-asteesta ja taisin nukkua ne tunnit

Lisää tietoa: www.skg.fi
Volvofoorumilla ainakin yhdessä 240 turboprojektissa on tarkoitus toteuttaa tuo vesiruisku ahtoputkeen...pumppuna taisi olla 300-sarjan Volvon bensapumppu ja suuttimena kjetin suutin ja sitten painekytkin.
2000 W208 Mercedes Benz 320 CLK "Berliininmunkki"
1989 Porsche 944 turbo (GTS rep.)
ex: 1991 W201 Mercedes Benz 190E 1.8
ex: 1995 W202 Mercedes Benz C36 AMG
ex: 1988 W124 Mercedes Benz 300CEa
----------------------------------------------
1989 Porsche 944 turbo (GTS rep.)
ex: 1991 W201 Mercedes Benz 190E 1.8
ex: 1995 W202 Mercedes Benz C36 AMG
ex: 1988 W124 Mercedes Benz 300CEa
----------------------------------------------
Riittääkö bensapumpun 'tuotto' nostamaan paineen yli 10 barin ?Petri M. kirjoitti:Volvofoorumilla ainakin yhdessä 240 turboprojektissa on tarkoitus toteuttaa tuo vesiruisku ahtoputkeen...pumppuna taisi olla 300-sarjan Volvon bensapumppu ja suuttimena kjetin suutin ja sitten painekytkin.
Minulla kävi sellainen villi idea, että käyttäisi ilmapumppua, joka pumppaa painesäiliön yläpuolella olevaan aukkoon paineilmaa ~10 bar max. Painesäiliö on noin 1/2 ...3/4 vettä, ja ulosotto on alareunassa. Tuohon vielä elektroniikalla ohjattu kytkin/suutin.
Pumppua ei tarvitse käyttää kuin silloin tällöin, ja kerätä paine säiliöön. Säiliönä toimii siis sellainen omakotitalon lämmitysjärjestelmään tarkoitettu paisuntasäiliö, jotain 30...litrainen.
Suutinta tulisi ohjata elektroniikalla lähinnä kierrosten ja ahtopaineen funktiona, jotta saadaan täsmälleen oikea suhde koneeseen menevään ilmaan (=happeen) nähden. Kun kone käy hitailla kierroksilla, ei ole mitään järkeä suihkuttaa sinne suuttimen täydeltä. Suhteen pitää olla tarkalleen oikea, jotta saadaan haluttu parannus, eikä homma muutu huononnukseksi.
Kyllähän tuo pelkkä painekytkinkin toimii, sillä paineen noustessa yleensä myös kierrokset nousevat nopeasti. Huono juttu tuossa lienee, että suihkutetaan jo täydellä määrällä vaikka ruiskutuspumppu ei vielä anna täysiä, eikä kone ota vielä täysiä ilmamääriä.
Kaikillahan on tuollainen ilmapumppu jo valmiina, ainakin mikäli on paineilmajousitus

Lisää tietoa: www.skg.fi
Oheisesta linkistä löytyy vesiruiskutuksesta teoriaa ja Tee-Se-Itse-ohjeet laitteistolle.
http://www.dawesdevices.com/howto.html
http://www.dawesdevices.com/howto.html
Tässäpä kuvia tapauksesta. Kyllä ainakin minusta yksi v8 voittaa kaksi neloskonetta.stonehead kirjoitti:tuli kans nähtyä kun yhteen tiisseli pullinki vehkeeseen sekoitettiin vesiruiskun sekaan metanolia : täys veto päällä ja scanian V8:sta tuli silmän räpäyksessä kaks nelipyttyistä rivimoottoria
http://www.kolumbus.fi/rauno.anteroinen ... pamaus.htm
Duoda, mitäs jos lisäisi veteen pikkuisen H2O2:ta? Siis vetyperoksidia. kompensoituisi pienellä lisäyksellä veden viemä tila ja kun lisäisi muutaman prosentin lisää, niin saisi ylimääräistä happea lisää palotilaan. Eikös se ollut jotenkin niin että kun happipitoisuus kasvaa 1% niin palonopeus n. kaksinkertaistuu (ainakin vapaassa tilassa). Siis köyhän miehen ahdin yhdistettynä vesisuihkutukseen. H2O2 vaan vaatii ruostumattomat laitteet, rst/hst/Ti tai muovi, jotta eivät hapetu. Mahtaako moottori ruostua piloille tuommoisella patentilla. H2O2 on "halpaa".Melitos kirjoitti:Suurimpana teoreettisena haittana näkisin sen, että höyrystynyt vesi vie tilaa ilmalta. Vesi ei osallistu palamisreaktioon joten sylinteriin tuleva kaasuseoksen happipitoisuus on pienempi kuin intercoolerilla samaan lämpötilaan viilennetyn ilman happipitoisuus. Paras viilennin olisi luonnollisesti ilokaasu N2O, koska se paitsi viilentää ahtoilmaa, myös lisää ahtoilman happipitoisuutta. Valitettavasti ilokaasu on paitsi kallista, myös laitonta katukäytössä Suomessa.
-
- Asiantuntija
- Viestit: 713
- Liittynyt: Ke 18.08.2004 14:30
- Paikkakunta: Se rennompi voorumi...
Nojoo...AK47 kirjoitti:Duoda, mitäs jos lisäisi veteen pikkuisen H2O2:ta? Siis vetyperoksidia. kompensoituisi pienellä lisäyksellä veden viemä tila ja kun lisäisi muutaman prosentin lisää, niin saisi ylimääräistä happea lisää palotilaan. Eikös se ollut jotenkin niin että kun happipitoisuus kasvaa 1% niin palonopeus n. kaksinkertaistuu (ainakin vapaassa tilassa). Siis köyhän miehen ahdin yhdistettynä vesisuihkutukseen. H2O2 vaan vaatii ruostumattomat laitteet, rst/hst/Ti tai muovi, jotta eivät hapetu. Mahtaako moottori ruostua piloille tuommoisella patentilla. H2O2 on "halpaa".
Ongelmana on tuon H2O2:n epästabiilius. Se pyrkinee hajoamaan vedeksi ja hapeksi jo ennen puristustahtia ja sitten happi pyrkii regoimaan. Luulen että imusarja ja sylinterin sisuskalut hapettuisivat pilalle varsin nopeasti. Kyseessä on kuitenkin melko raju hapetin. Teoriassahan tuo tietysti olisi oiva hapetin. Luulen kuitenkin että ko aine olisi jo laajemmassa käytössä esim ilokaasun vastineena jos ongelmat olisivat helposti ratkaistavissa.
Peroksidia käytetään vahvana seoksena suoraan rakettimoottoreissa. Seos johdetaan reaktiokammioon jossa on esim hopeaseinämät. Hopea toimii katalyyttinä ja H2O2 hajoaa erittäin nopeasti vedeksi ja hapeksi. Samalla seoksen tilavuus kasvaa ja rakettimoottorissa syntyy työntövoimaa. Googlella löytyy tarinaa kun hakee h2o2 engine ja h2o2 helicopter -sanoilla.
So long, and thanks for all the fish
Miksi painetta pitäisi olla yli 10 baria? Bensapumpun paine riittää varmasti sumuttamaan veden ahtoputkeen. Riittäähän se sumuttamaan bensankin imukanavaan. Ongelmaksi bensapumpulla ja suuttimilla tulee se että ne eivät pidemmän päälle tykkää vedestä vaan menevät jumiin.veskola kirjoitti:Riittääkö bensapumpun 'tuotto' nostamaan paineen yli 10 barin ?Petri M. kirjoitti:Volvofoorumilla ainakin yhdessä 240 turboprojektissa on tarkoitus toteuttaa tuo vesiruisku ahtoputkeen...pumppuna taisi olla 300-sarjan Volvon bensapumppu ja suuttimena kjetin suutin ja sitten painekytkin.
t. Mika
Autossa pitää olla turbo!
Re: Vesiruiskutus
Otto-moottorin juttuja enemmän tuo vesiruiskutus, tullut ittekin kokeiltua ja toimii hyvin. Dieseliin en sitä kyllä kokeilisis ainakaan tehonnosto mielessä. Eri juttu jos ajattelee pakokaasupäästöjä, tuolla sais typen oksideja alas koska palamislämpötila tippuu. Saattaa kyllä tippua tehotkin samalla.veskola kirjoitti:Miksei vesiruiskutusta ole vielä kokeiltu liittää superturboihin ja onhan sellainen katsastuslaillinen. Ainakaan se purkaminen ei ole iso temppu.
Toisaalta eikö vesiruiskutus olisi helpompi tapa korvata puuttuva cooler noissa vakioturbodieseleissä. Vaikuttaa aika suoraviivaiselta asentaa tuommonen:
http://www.offroadpaja.fi/Aquamist/Aquamist.htm
Tuntuu että vaparikoneista rakennetuissa turboissa tuo voisi helpottaa kestävyyttä.
Keskustelua aiheesta vesiruiskutus...
Re: Vesiruiskutus
Valmistajan subjektiivinen mielipide asiasta:Petri K kirjoitti:
Dieseliin en sitä kyllä kokeilisis ainakaan tehonnosto mielessä. Eri juttu jos ajattelee pakokaasupäästöjä, tuolla sais typen oksideja alas koska palamislämpötila tippuu. Saattaa kyllä tippua tehotkin samalla.
http://www.aquamist.co.uk/rescr/faq/text-a.html#diesel
http://www.aquamist.co.uk/rescr/faq/diesel.html
t. Mika
Autossa pitää olla turbo!
En ole aivan varma vastauksesta mutta kuvittelen asian olevan näin:mikan kirjoitti:Miksi painetta pitäisi olla yli 10 baria?<...>
t. Mika
Kun suuttimella oleva nestemäinen vesi on puristettu kohtalaisen korkeaan paineeseen, esimerkiksi 10 bar, ja suutin aukeaa veden paine pääsee laskemaan nopeasti. Ajatellaan yksittäistä vesipisaraa putkessa, aluksi ympärillä on 10 barin vedenpaine ja ykskaks ympärillä onkin vain 2 barin ilmanpaine eli ahtopaine. Yksittäisen pisaran kannalta paine laskee 10 -> 2.
Koska aineen olomuotoon (kiinteä,neste,kaasu) vaikuttaa paitsi lämpötila myös paine, näkisin että paineen nopea laskeminen aiheuttaa olomuodon muutoksen nesteestä kaasuksi (tai ainakin helpottaa sitä). Tämä ilmiöhän on tuttu kaikille nestekaasupullojen käyttäjille. Kun kaasua päästetään ulos pullon paine laskee jolloin nestettä höyrystyy lisää, olomuodon muutos vaatii lämpöä, joka otetaan kaasusta, nesteestä ja pullon seinämistä, jolloin pullo jäähtyy ja vetää härmään.
Olomuodon muutos sitoo siis paljon lämpöä, ja tämä oli juuri se mitä haettiin. Vesipisaran ympärillä oleva ilma jäähtyy rajusti, vesipisara muuttuu kaasumaiseksi. Ahtoilman lämpötiloissa päästään jopa alle ympäristön lämpötilojen ja kaupan päälle saadaan palotapahtumaan vesihöyryä hillitsemään, hmm, jotakin. Systeemi toimii vähän samaan tyyliin kuin ilmastointilaite
Kolmen barin tapauksessa on vaikea kuvitella, että vesi kovin helposti höyrystyisi kun ahtopaine on 2 baria. Tilannehan sama kuin puutarhaletkussa on 1 bar painetta (tyypillisesti on noin 4 bar) ja lorotat vettä imuputkeen...tosin pienen pienet suuttimen reiät auttanevat tuossa mutta silloin suuttimen tuotto jää väkisinkin pieneksi. Kyllähän se 3 barilla saavutettava palolämpötilojen lasku helpottaa nakuttavaa bensakonetta tai ylipaineella sulamispisteessä olevaa dieseliä.
Mielipiteitä, olenko jo metsässä, luultavasti olen


Lisää tietoa: www.skg.fi