Menestyksekästä valohoitoa M103:n kylmäkäynnistykselle

[saki]

mites oliko tää just sellanen vaiva mihin sai jonkun edullisen lääkkeen kehitettyä? eli saakos sen jotenkin fiksattua? tätä samaa murhetta tais olla noissa vanhemmissa pikku meseissä kans.. hmm.. epäilin just jotain tuollaista. tollanenhan vois aiheuttaa tietty myös kiusaa käyntiin lähdössä..

liekö uus osa pitkä hintanen? vai saako edes irtonaisena?

[Ponton]

rehtijii kertoo täällä http://mersuforum.net/forum/viewtopic.p ... 4&start=30

[saki]

tää kuulostaa järkevältä.. miltä tuo kokeilu kuulosti siirtää niitä tassuja sen verran että kulunut alue jää pois käytöstä.. ? voiko onnistua? tän kikkareen avaamalla siis ilmeisesti kuitenkin ainakin näkee onko vika siinä? eli jos näyttää hyvältä ei kannata vaihtaa..

voisiko ylijännitesuojareleen väsyminen tehdä samaa?

edittiä viällä.. koska toi käynnistymisen "hankaluus" on tietty kans ihan todellinen ongelma mut se varmaan voinee kans johtua tästä.. toi sitte tosta releestä.. tai sitte jostain ihan muusta..

oishan hieno peli jos ei tärisis valoissa seistessä ja lähtis aina ekalla käyntiin koskematta kaasuun..

tarvis varmaan koittaa käynnistää autoa niin et valuu samalla eteenpäin.. josko lähtis sillon paremmin..

[Juha K.]

Viime viikkoina on alkanut allekirjoittanutta yhä enämpi nyppimään W126 ässänmobiilin pitkä vieteri etenkin kylmäkäynnistyksessä. Ja moottorinahan toimii M103 (300). Tästä on paljon puhuttu täällä forumilla - itsekin olen viasta tuon tuosta kommentoinut, mutta hämmennän vielä omalta osaltani tätä seosta.

Vika on siis seuraavanlainen:
Auto vaatii kylmänä, esim. seisottuaan yön yli kylmässä tallissa, n. 5-6 sekunnin starttauksen. Välillä täytyy näyttää avainta kerrassaan kaksi kertaa. Kun ässä(hessu)mobiili tästä sitten heräjää tulille, niin motti syttyy ontuen. Aiemmin kuvio oli se, että näin talvisaikaan moottori heräsi paremmin ilman lohkoa kuin lohkolla lämmitettynä. Nyt silläkään ei tunnu enää olevan juuri merkitystä. Aina mokoma on lähtenyt kuitenkin käyntiin. Pari päivää sitten lyhensin vieteriä painamalla kaasua kesken kylmästarttauksen, minkä vaikutus oli se, että auto lähes "räjähti" käyntiin, kun pedaali oli saavuttanut kliimaksipisteen. Kyseinen ässä vaatii lämpimänä, kun moottori on ollut pysähdyksissä n. vajaa puoli tuntia, myös pitkän vieterin tai tuplastarttauksen.

Oheisella viestillä omalta osaltani tämän kylmäkäynnistys-keskustelun aikoinaan avasin. Edellä siis oman ässäni taudinkuvaus, joka tauti on pysynyt voimassa aivan näihin päiviin saakka. Maanantaina ässään vaihdettiin määränjakaja. Aivan ei varallisuus taipunut uuteen (Veholla 1800 euroa ja ilman vaihto-osaa balttiaralaa 3000 euroa), mutta jossain vaiheessa oli tallin nurkkaan kulkeutunut Vehon roskalavalle tuomittu hyväkuntoinen, numeroa pienemmän M103:sen yläkerta imusarjoineen ja KE-Jetronik -tykötarpeineen. Ei muuta kuin siitä hazardilla määränjakaja veke ja kokeeksi alkuperäisen paikalle.

Ja lopputulos: ainakin tähän päivään saakka jokainen kylmäkäynnistys on ollut kaikkea muuta kuin sahaamista. Auto heräjää eloon iloisesti lyhyen vieterin vetämänä.

Ässässä on ollut toinenkin ongelma, joka sekin on paikallistettu KE-Jetronikiin. Eli toisinaan, esim. maantieajon jälkeen liikennevaloihin hidastaessa, auto saattaa yhtäkkiä sammua. Voi olla, että määränjakajan vaihto paransi tämänkin vian, mutta ellei, niin sitten täytynee vaihdattaa vielä ilmamassanmittarikin. Mystinen sammuminen johtunee enemmän siitä.

Sinänsä kiva juttu, että kylmäkäynnistysvika on ilmeisesti tullut kuntoon. Ikävää taasen se, että kaikki oli kiinni ehkä kilohinnaltaan auton kalleimmasta osasta. Mitä järkeä pyytää moisesta kulutusosasta tuollaisia summia, oli se sitten kuinka tarkkaa hienomekaniikkaa hyvänsä? Pysyvät määränjakajat varmasti valmistajalla hyllyssä. Vai tälläkö tavoin DaimlerChrysler väittämästään klassikkojen arvostuksesta huolimatta pyrkii salakavalasti edistämään niitten varhaiseläkkeelle siirtämistä?

[Ponton]

Mitä järkeä pyytää moisesta kulutusosasta tuollaisia summia, oli se sitten kuinka tarkkaa hienomekaniikkaa hyvänsä? Pysyvät määränjakajat varmasti valmistajalla hyllyssä.

Hienoa kun sait kuntoon. Missäs noita Vehon roskalavoja pääsee tonkiin???
1800 euroa vaihto-osalla määräjakajasta on SIKA hinta. Sinne vaihdetaan ne kulutushilut sisään ja uudelleen myyntiin. En tiedä johtuuko hinta Boschista vai mistä, mutta kyllä Mersukin siinä välistä vetää.

[Aku P]

Voi olla, että määränjakajan vaihto paransi tämänkin vian, mutta ellei, niin sitten täytynee vaihdattaa vielä ilmamassanmittarikin. Mystinen sammuminen johtunee enemmän siitä.:

Anteeksi maalaisuuteni, mutta eikö nuo ole samassa klimpissä, ilmamäärämittari ja määräjakaja; ilmamäärämittarin lautasen akseli ohjaa vuorostaan määränjakajan "mäntiä" (tai miksi niitä kutsuisi). Vai halkeaako se ilmanputsarin alla oleva härdelli muka kahdeksi?

[Ponton]

Vai halkeaako se ilmanputsarin alla oleva härdelli muka kahdeksi

Kun irrotat määränjakajan kiinnitysruuvit (+ liitännät), niin voit nostaa sen mäntineen irti. Ilmamäärämittari jää paikoilleen, välissä O-rengas riivisteenä.

ilmamäärämittarin lautasen akseli ohjaa vuorostaan määränjakajan "mäntiä" (tai miksi niitä kutsuisi).

Siis yhtä "annostelu"-mäntää, jossa on soikea aukko/suutin. Mitä enemmän mäntä painuu sisään sitä suurempi ala aukoista aukeaa ja sitä enemmän polttoainetta pääsee virtaamaan suuttimille. Perussäädöllä (säätöruuvilla) asetetaan ilmamäärämittarin läpän ja männän asennon välinen suhde siten, että seoksen lambda = ~ 1, kun EHA:lla ei ole ohjausta. Ilmamäärämittari ja jakaja (= sovitettu pari) on suunniteltu siten, että lambda pysyy suht vakiona koko kierroslukualueella.

Joka suuttimelle on jakajassa vielä oma paine-ero venttiili (= kalvo), joiden yhteistä paine-eroa ECU/EHA säätää, esim. lambda-säätö, kylmäkäyntirikastus, moottorijarrutus (jossa alakammioiden paine, ohjauspaine, ohjataan samaksi kuin yläkammion paine, systeemipaine, jolloin k.o. paine-ero venttiilit sulkeutuvat).

[Aku P]

Ilmamäärämittari ja jakaja (= sovitettu pari)

Eli uuden jommankumman asentaminen ei ole ihan plug and play-homma?

Kiitos noin muuten kattavasta vastauksesta.

[Ponton]

Eli uuden jommankumman asentaminen ei ole ihan plug and play-homma

On, on. Tuolla sovitetulla tarkoitin, että varaosanumeroiden pitää mätsätä.

Mistä syystä muuten kokonaisia ilmamäärämittareita on jouduttu vaihtamaan?
Yleensähän se on vain läpän asentopotikka, joka kuluu.

[Juha K.]

Mistä syystä muuten kokonaisia ilmamäärämittareita on jouduttu vaihtamaan?
Yleensähän se on vain läpän asentopotikka, joka kuluu.

Asentajasmiäs epäilikin, että ässäni nuo sammahtamisoireilut liittyisivät nimenomaan tuohon potikkaan, ja sanoi, että meilkein olisi kannattevampaa vaihtaa koko ilmamassanmittari kuin pelkkä potikka. Nämä osat meikäläisellä siis löytyvät myös purkuosana ja samasta klimpistä hyödynsimme tällä kertaa pelkän määränjakajan.

Tänä aamuna kokeilin käynnistymistä ensimmäistä kertaa lohkon avulla. Lähti paremmin kuin aiemmin, mutta ei yhtä iloisesti kuin "kylmänäkylmänä". Alan epäillä josko kyseessä olisi ominaisuus? Tosin aiempi piiiiiiiiiiitkä vieteri tai kaksi piiiiiiitkääää vieteriä oli kyllä mielestäni jo iän ja kulumisen mukanaan tuoma vika. Ja voihan olla, että uusi käyetty määränjakajakaan ei ole enää parhaassa hapessaan. Mutta uutta en kokeile ihan heti (1800 euroa)!

[Aku P]

Lähti paremmin kuin aiemmin, mutta ei yhtä iloisesti kuin "kylmänäkylmänä". Alan epäillä josko kyseessä olisi ominaisuus?

No, ei se ihan tehtaan inssien mukaan toimi, mutta ominaisuudesta voitaneen kyllä puhua, siksi paljon tuota pidempää vieteriä puolilämpimän / lohkossa olleen M103:n osalta esiintyy. Esimerkiksi meidän pihalla parhaillaan on mun 209 tkm ajettu M103 ja veljeni paremman puoliskon 440 tkm ajettu samanlainen, ja molemmissa ihan samat temput. Meikäläisen auto kulki maantielenkin keskiviikkona 11,06 litralla /100km ja tuo toinen (W126 300SE aut) menee seka-ajossa noin kympillä, eli kauhean paljon siellä ei voi mitään virhetoimintaa konehuoneissa olla.