Pakopaineen mittausta gt23v ahtimella

[paloviita]

Tänään tuli vihdoin mitattua pakopaineet tuolla gt23 vnt-ahtimella (ahdin peräisin 320 CDI:stä).

Moottori on 250 turpo, ahtopaine 1,4-1,5 bar, välijäähdytin riittävä, ilmansuodatin alkuperäinen - ilmamassamittari poistettu, putki katille asti 3-tuumaista.

Pakopaine oli noin 0,4 bar korkeampi kuin ahtopaine, kunnes painerasia alkoi avata ahtimen siipiä ja pakopaine putosi ahtopaineen kanssa suunnilleen samalle tasolle. Ahtopaine saavuttaa asetetun 1,5 barin tason noin 2200 kierroksella. Kierrosten noustessa pakopuoli alkoi kuitenkin ahdistaa ja 5500 kierroksella pakopaine oli jo 3 bar.

Pakoputken paine ahtimen jälkeen nousi tasaisesti kuormituksen mukaan. Vedätyksessä 5500 kierroksella putkiston paine oli 0,45 bar.

Näillä ajoarvoilla savunmuodostus runsasta.

Ilmansuodattimen ja ahtimen välistä alipainetta en tullut mitanneeksi.

ELI

- korkealle nousee pakopaine tälläkin ahtimella. Paine lisää moottorin lämpörasitusta, mutta tietääkö joku kuinka paljon vastapaine syö tehoa?

- Yllättävän suuri on myös pakoputkiston vastus. Jompi kumpi äänenvaimentimista? Down pipen jälkeinen putkisto on 300 DT alkuperäismallia.

- Vaikealta tuntuu yhdistää hyvää alakierrosvääntöä ja toisaalta tehokasta hengitystä korkeilla kierroksilla. Pitänee alkaa miettimään 2-vaihe ahtamista.

[Mauri H.]

Et kertonut mikä oli käytetty syöttömäärä.

Mutta päivänselväähän se on että pakoputki ahdistaa, se on kuitenkin tehty vain 150 hv tehoille, vaimentimet on perseestä, ja se vajaa 2.5 tuumaa on liian pienikin, 3 tuumainen olisi sopiva.

Myös turbon riittämättömyys oli aika ilmeistä. Sellainen turbo joka riittää 350 hv tehoille ei oikein voi olla mukana 2000 kierroksella, paitsi joku suuri muuttuvasiipinen. Toisekseen se suuri alavääntö ei ole mitään kovin fiksua. Vaikka tätähän on jo monesti käsitelty. Nää koneet vaan on kierroskoneita, ei niitä ole edes tehty mielettömiksi alarekisterijyriksi. Nykydieselit on asia erikseen, mutta niissä veto loppuukin 4000 kierrokseen.

[paloviita]

Et kertonut mikä oli käytetty syöttömäärä.

120 ml.

[Mauri H.]

Et kertonut mikä oli käytetty syöttömäärä.

120 ml.

Joo joo, eipä ihme ettei mitoitukset riittäneet Noilla soppamäärillä tarvii jo kunnon vehkeet, mistään alle 9-litran vakiodieseleistä ei sellaisia oikein löydy.

[TDIfreak]

Kannatan pakoputken uusimista. Yllättävän paljon se loppuputki voikin ahdistaa. Jos vielä on painetta niin katti saanee kyytiä?

Ja kyllä kai se alipainekin kannattaa vielä mitata. Jos ahdin joutuu tekemään 1,5 bar ahtopaineen jostain 0,2 bar alipaineesta, niin todellinen painesuhde onkin 1,7 bar ja ollaanko silloin enää kompressorin kartalla? Johdinsiipiä joutuu pitämään pienellä jotta ahtimen kierrokset riittäisi tuon painesuhteen tuottamiseen ja mitäs muuta siitä seuraa kuin kauheasti pakopainetta.

Voi kun saisi Holsetin kompuran tuohon vnt:n akseliin helposti kiinni.

[tuikku]

.
Eikös tuolla syöttömäärällä tehoa pitäisi olla jo reilusti yli 300 hv ?
Ahdinhan käy jo huomattavan pieneksi siitäkin syystä, pakoputken lisäksi.
Käsittääkseni tuosta ahtimesta loppuu "kapasiteetti" jo alle kolmensadan.
Gt 25,ssa taitaisi olla vielä muutaman millin suurempi se pakopuolen "aukko"(+siipi), kompurasiipien ollessa samankokoiset. 25,seen on vielä helppo vaihtaa, kun se on kiinnitykseltään ja molemminpuolisilta "putkiltaan" lähes identtinen. Voiskos siitä olla apua, tuntuisi vaan aika helpolta "ensiavulta", niitä (gt2559vnt) näyttäisi kuitenkin olevan aika helpostikkin saatavissa. Ei taida kuitenkaan ahtimen lisäksi pelkkä takapöntön vaihto riittää, niinkun mulla.
Itse asiassa taitaa jo kaikken osien mitotus olla tapissa, tai ylikin.

Kestääkö todella vauhtipyörä tuon rasituksen ?
Vääntojäkin on varmaan nyt reilusti yli viidensadan.
Käy ihmeessä rullilla, niin tiedetään ne väännötkin.
Perskules, kun se oli niin kallis ostaa, eikä käytettyjä ole.
Tätä menoa menee leipä lasten suusta, mutta ei auta.


Tähän minun autooni, jossa ei kierroksia ota, kun omistaja (+ vaimo, joka kiihtyy vanhaksi ja vihaiseksi ihmiseksi yllättävänkin hyvin), tuollainen vähän päälle kahden tonnin sijoittuva maksimivääntö kyllä sopisi hyvin.

[mKA]

holset?..

[paloviita]

Viimeyönä tein uuden pakoputken. Putkiston ahdistus loppui, mutta pakosarjan paine ei laskenut. Pikemminkin päinvastoin. (onko jollain teoriaa miksi näin?)

Tuskin tuolla nyt mitään 500 Nm vääntöjä vielä on. Tai 300 hevosen tehoja.

Loput tehot saisi käyttöön Holsetilla, mutta tostaiseksi arvostan mukavaa ja hiljaista ajettavuutta 1500-3000 rpm alueella huipputehoa enemmän...Kilpurit asia erikseen.

Huomenna on tarkoitus käydä rullilla.

[Petri K]

- Vaikealta tuntuu yhdistää hyvää alakierrosvääntöä ja toisaalta tehokasta hengitystä korkeilla kierroksilla. Pitänee alkaa miettimään 2-vaihe ahtamista.

Näinhän se menee, jos haluat heti tyhjäkäynniltä hyvät väännöt. Iso ja pieni ahdin tai sitten joku riittävän iso vnt-ahdin. Tuolla 23:sella noilla 120 kuution syötöillä rikkoo vain koneen jos kaikkea aikoo käyttää. Eri asia jos malttaa kaasun kanssa (harvalla vain hermot pitää)

[Petri K]

Oletko mitannut tuon pakoputken vastapaineen ennen ja jälkeen muutostyön? Ja kysellään nyt vielä lisää kun alettiin. Minkäkokoinen turbiinisiipi tuossa ahtimessa on. Näppituntumalla pitäisi tuolle 120 kuution syötölle 5000 kierroksella olla ainakin 60 mm siipi ettei ahdistaisi.

Tämä nyt on vain oma mielipide. Mielenkiinnolla odottelen penkitystuloksia. Tosin lähden huomenna Angolaan työreissulle poralautalle joten en tiedä pääsenkö koska niitä katselemaan.

[veskola]

Olisi yksi tyhmä kysymys tähän väliin, mistä sen tietää paljonko syöttöä on kun sitä ruuvia renkkaa koko ajan ? Näin ainakin minä olen mennyt tekemään.

[MeSee]

laskemalla kuinka paljon kiertelee...
joo ei kyllä tarkkaan sitä sit enää tiedä mut hajulla pysyy kyllä

[tuikku]

.
Ajatellanpa tilannetta, että ahtimella pusketaan ilmaa pulloon, jonka pohjassa on pieni reikä, huomattavasti pienempi, kun suuaukko, niin on helpompi hahmottaa.

Niin kauan, kun ilma mahtuu suosiolla pohjassa olevan reiän kautta poistumaan, on pullon läpi virtaavan ilman todellinen määrä sama, kun ahtopaineesta laskettu.

Kun ahtopainetta edelleen nostetaan, rupeaa paine pullon sisällä nousemaan. Mitä suuremmaksi painetta nostetaan, sitä suuremmaksi tulee ero todellisen, pullon läpi virtaavan ilmamäärän ja ahtopaineesta lasketun ilmamäärän välillä. Jossain pisteessä tullaan siihen tilanteeseen, että paine (ahto ja pullon sisällä) kyllä nousee jyrkästi, mutta läpi virtaava ilmamäärä ei enää käytännössä yhtään. Pullon pohjassa oleva reiän koko määrää lopussa pullon läpi virtaavan ilman määrän.

Jos tämä viisastelu pitää paikkaansa, niin eikö sen mukaan ole käytännössä turha nostaa ahtopainetta enää sen jälkeen, kun pakopaine lähtee "jyrkästi" nousuun. Mikä se "tarkka" määrä on, sitä en tiedä.
Koska polttoaineen tehokkaaseen polttamiseen tarvitaan sitä "todellista" ilmaa, jonka määrä ei enää nousekkaan siihen ahtopainemittarin osoittamaan tahtiin.

Asianhan voi kääntää toisinkin päin.
Että vaikka ahtopainetta laskee, siten että pakopaineen saa "siedettävälle" tasolle, niin todellinen, moottorin läpi virtaavan ilman määrä ei juurikaan laske.


Joo..
Kari se kärttää aina pulloa...

[paloviita]

No niin, mittaukset jatkuu. Viimeyönä tehty pakoputki on siis vaihdelaatikon takapäähän asti 3 tuumaista ja siitä eteenpäin 2,5 tuumaista. Vaimentimena ainoastaan Motonetista ostettu Dynomax, jolle luvataan 376 kuutiojalan virtaus minuutissa (paineella 20,3 tuumaa vesipatsasta).

Kuvittelin, että näiden muutosten jälkeen pakoputkisto ei enää ahdistaisi, mutta ei auta kuvitella. Pitää mitata.

Todellisuudessa uudella putkistolla paine oli 5500 rpm vedätyksessä 0,5 bar!

Rälläköin putken päästä vaimentimen pois ja paine tippui 0,3 bariin. Kyllä 2,5 tuuman putki todellakin siis ahdistaa

En ole enää varma, voiko vakioputkella tehtyyn mittaukseen luottaa. Sillähän tuo paine oli 0,45 bar (luulisi olevan enemmän...). Mittauksissa käytettiin eri painemittareita, jälkimmäisessä mittari oli tarkempi.

Mittasin myös suodatinkotelon alipaineen. Maksimiarvoksi tuli 0,1 bar @ 5500 rpm. Siinäkin lienee 0,1 baria liikaa.


Kaimalle tiedoksi: ahtimen pakopuolen ulostulon halkaisija on 47 mm.

[Mauri H.]

ahtimen pakopuolen ulostulon halkaisija on 47 mm.

Älyttömän ahdas noille kaasumäärille. Ajattele että tuo syöttömäärä pitäisi riittää n. 400 hv:n tuottamiseen viitoskoneesta. Siinä tarvii jo HX40:sen kokoisen ahtimen 65 mm pakosiivellä ja about 17 numeron pesällä, jos siis perinteisestä ahtimesta puhutaan.

[veskola]

Ajatellanpa tilannetta...

Näinhän se menee, aihettahan on pyöritelty forumilla iät ja ajat ja itse olen ottanut tälläisen ajatusmallin. Ajatellaan pakosarjaa, jossa on pakopainetta 3 baria, pakoventtiili aukeaa ja mäntä alkaa puskemaan kaasuja ulos koneesta. Kun vastassa on 3 barin paine sylinteriin jää väkisinkin enemmän pakokaasuja verrattuna tilanteeseen, jossa pakopaine olisi vain 1 bar ja pakoventtiili sulkeutuu.

Seuraavaksi avautuu imuventtiili ja ahtopaine alkaa työntämään ilmaa sylinteriin, jossa onkin jo jäämiä edellisestä poistotahdista, siellä on itseasiassa [pakopaine*palotilavuus] verran hapetonta kaasua-> eli ilmatäytös heikkenee. {juu tiedän bareja ja tilavuutta ei kuulu kertoa keskenään mutta ajatusmallina noin}

Näin ollen ahtaminen pitäisi lopettaa juurikin siihen kun ahtopaine ja pakopaine erkaantuvat toisistaan, tai vähän sen päälle.

Kaimalle tiedoksi: ahtimen pakopuolen ulostulon halkaisija on 47 mm.

Ymmärränkö väärin vai onko tämä todellista, siis se aukko, johon pakoputki kiinnittyy on vain 47 mm vai onko siipi 47 mm ? Pieneltä tuntuu kun mullakin sentään ahtimen pakoaukko sopii suoraan 2,5 tuuman putkeen, tietysti ropelli siellä syvemmällä on onneton.

[JP74]

Olehan Paloviita varovainen siellä penkissä, ettei levähdä kone, varsinkin jos on jarruttava penkki. Kovalla alaväännöllä lämmöt lähtee herkästi nousemaan moisella mittaustavalla. Kiihtyvyyteen perustuvassa penkissä sai ainakin omassa autossa nousemaan paineet, kun mittauksen alussa testaaja hinkkasi auton omaa jarrua vasten hetken, että turbo heräsi ja sen jälkeen vapautti jarrun, jolloin paineet pysyivät halutussa. Lämmöt eivät nouseet yhtään yli normaalin.

Mielenkiintoista mittaustietoa sinänsä nämä pakopaineet ja eri osien vaikutus niihin ja muuhun koneen ominaisuuksiin. Kiinnostavia topicceja!

[Mikko K]

Edelleen oikeea turboa kehiin Kohta räjähtää

[Antti M.]

Ajatellanpa tilannetta...

Näinhän se menee, aihettahan on pyöritelty forumilla iät ja ajat ja itse olen ottanut tälläisen ajatusmallin. Ajatellaan pakosarjaa, jossa on pakopainetta 3 baria, pakoventtiili aukeaa ja mäntä alkaa puskemaan kaasuja ulos koneesta. Kun vastassa on 3 barin paine sylinteriin jää väkisinkin enemmän pakokaasuja verrattuna tilanteeseen, jossa pakopaine olisi vain 1 bar ja pakoventtiili sulkeutuu.

Seuraavaksi avautuu imuventtiili ja ahtopaine alkaa työntämään ilmaa sylinteriin, jossa onkin jo jäämiä edellisestä poistotahdista, siellä on itseasiassa [pakopaine*palotilavuus] verran hapetonta kaasua-> eli ilmatäytös heikkenee. {juu tiedän bareja ja tilavuutta ei kuulu kertoa keskenään mutta ajatusmallina noin}

Mutta turbokoneissa ruukaa imu- ja pakoventtiili olla hetken yhtäaikaa auki, jolloin puhdas ilma huuhtelee sylinterin pakokaasuista, vaan tokihan jos pakosarjan vastapaine on suuri, ei kaikki pakokaasut välttämättä poistu sylinteristä. Ja toisekseen mitä suurempi vastapaine pakopuolella, sitä suuremman työn mäntä joutuu tehdä puskiessaan pakokaasuja ulos.

[veskola]

Mutta turbokoneissa ruukaa imu- ja pakoventtiili olla hetken yhtäaikaa auki, jolloin puhdas ilma huuhtelee sylinterin pakokaasuista, vaan tokihan jos pakosarjan vastapaine on suuri, ei kaikki pakokaasut välttämättä poistu sylinteristä. Ja toisekseen mitä suurempi vastapaine pakopuolella, sitä suuremman työn mäntä joutuu tehdä puskiessaan pakokaasuja ulos.

No juuri kun ei voi huuhdella kun painero on juuri väärään suuntaan ja maalaisjärjellä ajatellen kaasujen on pakko kulkea väärään suuntaan sen aikaa kun sekä pako- että imu on auki, siis mikäli pakopaine on vaikkapa 2 * ahtopaine. Kyllähän se virtaus tottelee fysiikan lakia

Nimenomaan sitten tulee vielä päälle tuo ylimääräinen työ männälle kun joutuu pumppaamaan piukkaan paikkaan kaasuja...ei ole helppoa männälläkään.

[AH]

Mittasin myös suodatinkotelon alipaineen. Maksimiarvoksi tuli 0,1 bar @ 5500 rpm. Siinäkin lienee 0,1 baria liikaa.

Mittasin tuosta omasta kulkuneuvostani suodattimen ja turbon välisen alipaineen, mittaus juuri ennen turboa huohotusletkun reiästä. Tuloksena alkaen n. 4500 rpm on alipainetta 0.1 bar, joskaan ei juuri siitä lisäänny. Auto on kaikin puolin vakio, syöttöjä vain hiukan normaalia enemmän. Ilmamassamittari on paikallaan, mutta läppä lukittu auki. Ilmansuodatin hieman likaantunut..

[paloviita]

Wolkkari-harrastajien tarinoiden innoittamana tein tänäiltana pieniä kokeita: Asensin alipainekellon avaamaan vnt-ahtimen johdinsiivet. Alipaine päästetään kellolle mankkuventtiilin kautta.

Ajelin ensin kokeeksi siten, että mankkuventtiilin katkaisija oli auton sisällä. Tasaisessa 120 km/h ajossa ahtopaine on noin 0.5 bar ja pakosarjan paine noin 1 bar. Kun kääntää alipaineen avulla johdinsiivet auki, ahtopaine putoaa lähes nollaan ja pakopaine (oletettavasti, ei mitattu tällä kertaa) 0.2-0.3 bariin.

Yritin tasakaasuajossa tunnustella vaikuttaako ahto- ja pakopaineen pudotus kulkuun (morkoolin eli lisärikastuksen letku oli kokeessa tulpattuna). 2-vaihteella, 4000 rpm, ahtopaine noin 0.9 bar. Johdinsiipien avaus pudottaa ahtopaineen lähes nollaan ja moottori kiertää selkeästi vapaammin. Kun alipaineohjaus poistetaan, ahtopaine nousee takaisin 0.9 barin tasolle ja tunne on kuin olisi kytketty lievä pakokaasujarru päälle. Ero kierroksissa n. 200-300 rpm.

Tein samanlaisen kokeen 4 ja 5 -vaihteilla 100 km/h ja 120 km/h, eli noin 2500 rpm ja ahtopaine 0.5 bar. Vaikutus kulkuun oli selvästi lievempi. Eniten ahtopaineen muutos tuntui vaikuttavan pakoääniin; 0.5 barin ahdoilla ääni oli hiljaisempi kuin johdinsiivet avattuina.

Liitin lopuksi mankkuventtiilin ohjauksen kaasuvivustossa olevaan mikrokytkimeen. Johdinsiivet ovat nyt auki tyhjäkäynnillä ja pienillä kaasupolkimen asennoilla. Tasakaasulla 5. vaihteella mankkuventtiili katkaisee alipaineen (ja päästää johdinsiivet ylipaineohjaukselle) noin 140 km/h nopeudessa.

Nyt pakovastus on matka-ajossa aiempaa pienempi (ainakin teoriassa), moottorijarrutuksissa pakopaine ei nouse ja kun moottorin sammuttaa tyhjäkäynniltä, puhallin ei jää pitkäksi aikaa pyörimään ilman kunnon voitelua (niinkuin se ennen jäi).

Yllättävän hyvin systeemi tuntuu näinkin karkealla ohjauksella toimivan. Ajelen toistaiseksi näin ja seuraan mielenkiinnolla onko pakovastuksen pudotuksella mitään vaikutusta polttoaineen kulutukseen.

[dbwarrior]

Wolkkari-harrastajien tarinoiden innoittamana tein tänäiltana pieniä kokeita: Asensin alipainekellon avaamaan vnt-ahtimen johdinsiivet. Alipaine päästetään kellolle mankkuventtiilin kautta.

Kröhöm. Taisi siinä olla mukana yksi PSA-yhtymän auto harrastajan projekti mukana innoittamassa

Juu mielenkiinnolla seurataan millaisa kokemuksia saat omassa autossa tuosta rakennelmasta. Itsellä ei ole ollut kuin pelkkää hyvää.

[paloviita]

[quote="dbwarriorKröhöm. Taisi siinä olla mukana yksi PSA-yhtymän auto harrastajan projekti mukana innoittamassa

[/quote]


Juu, oikeassa olet. Tuohon aikaan yöstä ei ajatus ollut enää kirkkaimmilaan ja hetkeksi unohdin, että sinähän ajeletkin ranskiksella.

Kiitos vinkeistä!

[paloviita]

Ajelen toistaiseksi näin ja seuraan mielenkiinnolla onko pakovastuksen pudotuksella mitään vaikutusta polttoaineen kulutukseen.

Nyt on kolme tankillista ajettu siten, että ahdin menee pintakaasulla "lepoasentoon". Kulutus tuntuisi olevan noin puoli litraa pienempi. Eli matkassa menee kuudella litralla ja seka-ajossa 7 litran kahta puolta.

[nokileka]

miten normiajossa kuluu soppaa?

[paloviita]

miten normiajossa kuluu soppaa?

Ajelen tavallisesti kehä III molemmin puolin. Arkisin lisäksi motaria edestakaisin Vantaalta Järvenpäähän. Tällaisessa ajossa kulutus on vaihdellut 6,7-7,3 l/100 km. Kahdeksan litran lukemiin pitää survoa jo tosissaan. Toki hetkelliset kulutukset kiihdytyksissä ovat huimia (115 ml/1000 iskua x5), mutta toisaalta matka-ajossa tuntuu pääsevän jopa 6 litralla.

[nokileka]

totta, isoilla poltoilla ei voi kovin kauan ajella motarilla, alkaa vauhtia kertymään turhan paljon...

[opelmies]

Pakopaineita mittailtu.....
Ahdistin on garrett gt20 vnt
pakopaine nousee n0,2 bar ennen ahtopainetta kunnes vnt siivet alkavat avautumaan. 1 bar ahtopaineessa siivet aukeavat kokonaan jolloin pakopaine laskee noin 0,6 kiloon (tämän tapahtumiseen pitää kuitenkin olla kierroksia n 2000rpm). Ahtopaine pysyy kilossa ja pakopaine nousee kierrosten mukana 3000rpm 1 bar-->4000rpm n 2bar

Näyttää jäävän td 10mm pumpulla jo pieneksi vnt, mistä johtuen suurin tehokin lähti 3600rpm.

[MickeyFIN]

Kierrosten noustessa pakopuoli alkoi kuitenkin ahdistaa ja 5500 kierroksella pakopaine oli jo 3 bar.

Pakoputken paine ahtimen jälkeen nousi tasaisesti kuormituksen mukaan. Vedätyksessä 5500 kierroksella putkiston paine oli 0,45 bar.

Näillä ajoarvoilla savunmuodostus runsasta.

IHME?

Nyt marssit vaan kiltisti kaaniakauppaan ja tilaat itsellesi sopivan turbon...mikään 93Mn ei muuten riitä sanoisin sen tiedän olevan aika pieni omassa kaaniassa.