Muuttuvasiipinen ahdin 290TD koneeseen

[TIMO T T]

Tervehdys

Tässä olisi kysymyksiä johon toivoisin sekä tietoa ja kokemuksia mutta myös hyvät ehdotukset ja mielipiteet ja varotukset olisi tärkeitä. Myös joku triviaalitieto auttaisi eteenpäin. Kysymysasettelu saattaa olla kömpelö koska omaa kokemusta on niin vähän.

Tarkoituksena olisi lisätä tehoa w210 290TD (Automaatti). koneeseen. Kone on jo kerran lastutettu, mutta tehonlisäyksen määrä ja luonne ei oikein innostanut. Koneessa on kiinteäsiipinen ahdin Gt20 joka olisi tarkoitus vaihtaa. ajatuksena on laittaa gt23v muuttuvasiipinen ahdin. (=320 cdi:n ahdin) Tavoitetehomäärä liikkuu 200-230 hp paikkeilla ja väännöksi riittää varmasti reipas 400nm. Pakosarjaan ja cuuleriin ei ollut tarkoitus koskea (mutta ei sitä koskaan tiedä…) Tärkeää olisi nimenomaan saada vääntöä alakierroksille.

Sopiiko gt23v:n ahdin gt20:n tilalle. Molemmissa on kolmiolaippa mutta onko pulttijako sama. Miten ahtopaineen säätö on toteutettu. Onko moottorissani magneettiventtiili joka ohjaa maksimipaineita ja sopiiko se sellaisenaan gt23v:n ohjaamiseen. Mitä pitäisi ottaa huomioon tällaisen vaihdon yhteydessä.

Miten pumppu ja suuttimet. Riittäkö pumppu ja suuttimet tavoitetehoille. Koneessa on Bossin jakajapumppu. Nämä puheet pumpun ja suuttimien säätämisestä esim ”Mynällä” koskeeko se myös tätä konetta, vai vain yleensäkin vaan vanhempaa tekniikkaa.

Kunhan saan homman tehtyä niin lupaan laittaa Foorumille infopaketin ja tiivistelmän kokemuksistani tämän projektin suhteen.

[veskola]

Sopiiko gt23v:n ahdin gt20:n tilalle. Molemmissa on kolmiolaippa mutta onko pulttijako sama.

Ei sovi, eli tässä on GT23V:n pakolaippa:
Klick

ja tuossa taasen sen GT20:n laippa:
Klick

Ahtopaineen säädön voisi miltei muuntaa perinteiseksi, eli jättää siitä tietokoneet pois...ja samalla toivoa, ettei tuo aiheuta vikatiloja.

[TIMO T T]

Sopiiko gt23v:n ahdin gt20:n tilalle. Molemmissa on kolmiolaippa mutta onko pulttijako sama.

Ei sovi, eli tässä on GT23V:n pakolaippa:
Klick

ja tuossa taasen sen GT20:n laippa:
Klick

Ahtopaineen säädön voisi miltei muuntaa perinteiseksi, eli jättää siitä tietokoneet pois...ja samalla toivoa, ettei tuo aiheuta vikatiloja.

Kävin juuri tekemässä tarkistusmittauksen. En oiken pystynyt ahdinta irroittamatta mittaamaan kuin yhden pulttivälin joka oli 72 mm.???? Joku mitoista oli näytti olevan alle ton, eli pultinvälit olivat eri mittaisia ja viittaisi sittenkin saman tyyppiseen laippaan gt23v:n kanssa. (ei se mahdollisen väliaipan rakentaminen olisi kuitenkaa vielä pysäyttänyt projektia. )

Mikäköhän etu siinä olisi jos elektronisen ohjauksen jättäisi pois?

Eli, vinkkiä ja linkkiä otetaan edelleen mielellään vastaan
Tässä vaihessa kaikki tietoja kokemus kelpaa, Tätä kantapään kautta oppimista olen harrastanut jo niin paljon että pienetkin helpotukset ei haittais

[TIMO T T]

Kävin juuri tekemässä tarkistusmittauksen. En oiken pystynyt ahdinta irroittamatta mittaamaan kuin yhden pulttivälin joka oli 72 mm.???? Joku mitoista oli näytti olevan alle ton, eli pultinvälit olivat eri mittaisia ja viittaisi sittenkin saman tyyppiseen laippaan gt23v:n kanssa. (ei se mahdollisen väliaipan rakentaminen olisi kuitenkaa vielä pysäyttänyt projektia. )

Vastaan tässä itse itselleni. Juu kyllä se pulttiväli on oli 72mm (siis keskeltä keskelle) tossa kuvassa se vaan oli merkitty hasusti nimenomaan se väli 66 milliseksi joten ei kai tässä tartte muuta kuin ruveta laipanteko puuhiin....

[veskola]

Kyllä, siinä minun tushipiirroksessa on väli reiän reunasta reunaan 66 mm eli kun mitataan reiän keskeltä keskelle, kuten järkevää on se väli noin 74 mm. Kävin justiinsa mittaamassa, kun on sellainen ahdi tuolla kellarissa, joka on otettu tuon GT20:n alta pois.

Miltei kannattaa unohtaa adapterit ja koittaa löytää jostakin expertti, joka tekee sopivan ja paremmin toimivan pakosarjan.

Sähkö/alipaine ahtopaineen säädön pois jättämisellä haen sitä, kun sen säädön tulee reagoida VNT ahtimella eri tavalla mitä tavallisella hukkaportilla, ettei sitten pakopaineet käy kiihdystilanteessa liian suurina. Näin siis käy mikäli siivet eivät säädy riittävän nopeasti. Tämä juttu on kuitenkin mutua, joten jos joltain löytyy kokemusta niin sana on vapaa. Tosin tähänkin pitäisi löytyä apu mikäli osisi muokata ecun 'vastekarttaa', eli tarkoitan miten ecu ennakoi ahtopaineen nousuun ja säätää alipaineen avulla siipiä jo hieman ennakolta. Vaikeita asiaoita sikäli, että vaatii juurikin ohjelman muokkaamista, enkä ole kuullut moista tehdyn.

Niin ja sitten on se ruiskutusmäärän lisääminen, josta ei vielä ole puhuttu mitään.

[tuikku]

.
Ehdottaisin puolen vuoden tiivistä lukusessiota ensi alkuun.
Niin perusasiat tulee tutummaksi.
Minä en tiedäkkään muuta tietä korvien väliin, kun sieltä kantapäästä...
Aihetta on täällä kyllä käsitelty useampaankin kertaan.
Mm. Ajarol ja Mauri.

Alakerta taitaa hyvin sopia virittämiseen, mutta yläkerta ei oikein.
Suuttimia tekee Bosio. Myy, oliko se nyt Vakiovaruste.
Ohjelmat tekee Mika Karala/Turbotec.com.

Jormallakohan se taisi olla jossain vaiheessa jo valmis moottori myytävänä.
Taitaisi olla lopulta halvin ja helpoin tapa, jos on todella himoja ko. touhuun.

[Mauri H.]

Jorman moottori menikin jo käyttöön, mutta Ajarolilla saattaisi olla yksi kone, en tiedä onko se ylimääräisenä vai ei.

[TIMO T T]

Hyviä, asiallisia vastauksia. Täytyy tunnustaa että kyllä aihetta on aika paljon tullut jo koluttuakin. On vaan huomannut että kysymällä enemmän ja "tietämällä" vähemmän pärjää paremmin.. Saadut tiedot eri keskutelupalstoilla vaan on aika pirtaleisia ja joskus ristiriitaisia. Välillä vaan puhutaan jostain yksittäisistä tekiöistä, eikä aina ole tietoa mitä minkäkin koneen kohdalla tulisi huomioida.

Auto on jo ollut Jyväskylässä Karalalla, jolloin koneesta on puristettu se mikä vakiopalikoilla on saatu. Lastutuksen laatua ei voi käydä moittimaan. Koneessa kun vaan ei ole alakierroksilla vääntöä niin ei ole. Ajaminen on aika tempoilua.
Aluksi kaasua painettessa ei tapahdu oikein mitään ja yhtäkkiä ahtopaineet alkaa nousemaan, automaatti heittää pienempää ja auto ryntää eteenpäin kuin kiimanen hirvi sankan savupilven saattelemana. - ei oiken sovi auton muuten leppoisaan olemukseen.

Kun päähän on iskostunut että tehoja on lisättävä niin siitä ajatuksesta luopuminen on kyllä aika vaikeaa Kiirettä ei ole, en vain viittisi ryhtyä töihin ihan noin vain.

En ihan vielä heitä pois sitä välilaippamahdollisuutta, joskin pakokäppyrän laittaminenkin kiinnostaisi. Ei kukaan haluaisi tarjota omaa peltisarjaansa , Myös aivan joutava vakipakosarja kiinnostaisi. Voisin sitä käyttää jigin tekemiseen peltisarjaa ajatellen. (kaikkea ei tarvise tehdä itse joskin en ole metallitöisä isekkään ihan lapasella tapettava )
Jos pakosarja menee uusiksi niin silloin tulee houkutus uusia myös cuuleri ja hankkia isommat suuttimet..jne

Tuo ajatus sähköisestä ja painekelloon perustuvasta ohjauksesta uskoakseni avautu. Painekellolla ohjataan vain suoraan pakopainesee tai imusarjan alipaineesen perustuvaa painetta. Sähköisesti voidaan ecun avulla otta huomioon myös erillaiset kuormitustilanteet. Luulenpa että nimenomaan Karala taitaisi olla oikea mies näihin tuumailuihin

Sitten sellainen asia. Paljonkohan mahtaa hukkaantua alakiertovääntöä (hidas ahtopaineen nousu) pehmeisiin ahtopaineletkuihin. Letkut pullistuva ahtojen noustessa melkoisesti.

Tämä on tällaista sukukalleuksien puristelua alkuvaiheessa. Projekti riippuu paljon siitä mitä palikoita löytyy ja mihin hintaan sekä siitä mm. mitä tukea/tuomioita täältä foorumilta on saatavissa.

[Mikko K]

Pakosarja kannattaa suosiolla vaihtaa paremmin virtaavaan pelti sarjaan sillä saa sitä alapään heräämistä helpotettua eikä tarvii rakentaa adapteriä väliin. Samco merkkistä silikoni letkua tilalle niin loppuu putkien pullistelut Moni turbo paja myy niitä.

[veskola]

Niin painekello vain ja ainoastaan 'imusarjaan' eli painekoteloon...ei taida olla vielä yhtään pakopaineella ohjattavaa ahdinta tässä maassa, en ainakaan usko vaikka justiinsa siitä juteltiin toisaalla.

Tuo alipaineohjaus on tullut tosiaan mukaan kun systeemiin on haluttu tietokone optimoimaan asioita. Juurikin meille selvisi, että Viton -98 mallissa on tuo sama alipaineohjaus ahtimella kun taasen -97 on perinteinen paineella ohjattava hukkaportti. Ei kummassakaan tavassa periaatteessa mitään vikaa ole, ehkä kotitarvenikkarille tietokoneen puuttuminen säätöjärjestelmästä on helpommin hallittavissa.

Tietokoneen ohjaamana ahtopaine on siis helpompaa hallita, se kykenee ennakoimaan paineen noususta portin avaamistarvetta, ja toisaalta pitämään portin pidempään kiinni eli heräämään aikaisemmin. Kone on kuitenkin yhtä sokea kuin anturinsa ja softa yhteensä eli ne määräävät myös paljon tuossa yhtälössä.

[TIMO T T]

Pakosarja kannattaa suosiolla vaihtaa paremmin virtaavaan pelti sarjaan sillä saa sitä alapään heräämistä helpotettua eikä tarvii rakentaa adapteriä väliin. Samco merkkistä silikoni letkua tilalle niin loppuu putkien pullistelut Moni turbo paja myy niitä.

Toi oli hyvä tieto. Onko jollain kokemusta että letkujen pullistelu todella vaikuttaa ahtopaineiden syntyyn. Paineita ei mulla ole maksimissaan kuin 1.13.

[Melitos]

Onko jollain kokemusta että letkujen pullistelu todella vaikuttaa ahtopaineiden syntyyn. Paineita ei mulla ole maksimissaan kuin 1.13.

Jos mietit minkälaiset tilavuusvirrat koneeseen menee ilmaa (esim tuhansia litroja minuutissa) ja paljonko letkujen pullistelussa tulee ahtopaineen alaiseen järjestelmään lisää tilavuutta (alle litra) niin huomaat ettei sillä ole mitään vaikutusta.

[veskola]

Lisätään vielä, että paineen määränhän määrää säädin, ei letkujen elastisuus.

Joissain poikkeustapauksissa syöttö on niin pienellä, ettei maksimipainetta saavuteta, esimerkiksi omassani kun morkooli on tukittuna.

En sitten osaa sanoa miten tuo paine säätyy lastutetussa TD koneessa, onko ohjelman pyyntö luokkaa 1,1 bar. Enempää ei kuitenkaan kannata ottaa tuolla ahtimella 3 litran koneesta, kuten tiesitkin kun suurempaa ahdinta haet.