Niinhän se yleensä on että tieto lisää tuskaa. Ja plasebovaikutus on omakohtaisesti myös koettu monen monituista kertaa.
Muistuu hyvin joskus nuoruudessa kun käytössä oli hifi-45/3:t ja hifi 100/1 subbari. Säätelin subin tasot kohdalleen ja kuuntelin aikani. Eräs päivä sitten tuntui siltä että bassoa olisi hyvä saada aavistuksen tukevammalle tasolle joten käänsin potikkaa hieman kovemmalle. Selkeä parannus ääneen.
Seuraavana päivänä tuntui taas siltä että bassoa tarvisi vieläkin lisää, joten käänsin potikasta vielä varovasti tasoa kovemmalle. Enhän halunnut nostaa subin tasoa niin korkeaksi että se alkoi paikallistua omana äänilähteenään. Taas tuntui pelittävän paremmin.
Kolmantena päivänä epäilys alkoi herätä kun tuntui taas siltä että bassoa pitäisi saada tukevammaksi. Käänsin tasoa kovemmalle oikein reilusti ja kas kummaa, mitään ei tapahtunut. Ihmeissäni aloin pyöritellä jokaista potikkaa mahdollisen kosketushäiriön selvittämiseksi ja yhtäkkiä subbari pärähtikin soimaan kovalla voimakkuudella.
Eli koska laitteet oli päällä ja väänsin tasoa hyvin vähän isommalle, oma mielikuvitus tuotti sellaisen fiiliksen että bassoa tuli oikeasti lisää vaikka yhtikäs mitään ei kuitenkaan oikeasti tapahtunut jakosuotimen huonon juotoksen takia (ei ollut muuten itse tehty suodin). Tämä ja muut kokemani efektit musiikin kuuntelussa ovat vakuuttaneet minut siitä että kaapeleissa eroja kuulevat ovat oikeasti vakuuttuneita eroista vaikkeivät niitä testin aikana erottaisikaan ts. kaapelit voisi helposti vaihtaa lennosta ilman harrastajan kuunteluelämyksen häiriintymistä.
Äänentoistossa on kuitenkin niin monta tekijää jotka oikeasti vaikuttavat ääneen ja tekijöitä joiden fysikaalisesti mitattava vaikutuskin on tuhatluokkaa suurempi kuin millään välijohdolla että näiden kautta pääsee aina johtopelistä poiketen ihan oikeaan parannukseen äänentoistossa. Jo pelkästään kahden tehtaan linjalta tulleen dynaamisen elementin vasteessa on moninkerroin enemmän eroa kuin yhdenkään tarkoitukseen sopivan välijohdon välinen ero. Keskimäärin tietysti dynaamiset elementitkin on yleensä sen verran hyvin tehtyjä ettei eroa tarkallakaan kuuntelulla kuule, huolimatta siis siitä että niiden välillä kuitenkin on paljon suurempia eroja kuin välijohtojen välillä.
Sensijaan jo säteilykentän pieni muutos esimerkiksi tapauksessa jossa jalustakaiutin asetetaan jalustan sijasta tv:n päälle on sokkotestissä päivänselvästi kuultavissa. Välijohdoista käytetään superlatiiveja ilman että muutosta kuitenkaan erotetaan ABX testissä. Kaiuttimen sijoituksesta ei juuri kukaan huutele maailmalla vaikka siinä eron kuulee useimmiten helposti ABX testissä.
Eikö ole aika jännä juttu? Toinen niistä kun ei maksa mitään..
Siitä asti eri kulkuvälineissä on yleensä ollut hyvillä ominaisuuksilla varustettu perussetti, eli tällä hetkellä vaatimuksina ainoastaan riittävä sisäänrakennettu vahvari (ei hyvä), MP3 toistoon kykenevä CD-soitin ja RDS-raario. Kaapelit hyvät ja kaiuttimia ei valita halpahallin hyllystä vaan otetaan parempaa keskikastia. 
Ite oon tehny päätevahvistimia vasta -90luvun puolella. 
