Autolla on ajettu 1370000 kilometriä.
Suurin osa kilometreistä on ajettu taksissa, tuttavani käytössä auto on ollut jo useita vuosia.
Auto on sininen, maalia sieltätäältä paikkailtu ja mm. umpion alla olevat listat alkavat olla puhki - maalia niissä ei ole.
Isommilta kolhuilta auto on kuitenkin säästynyt.
Kuskin penkille istahtaminen tuottaa pienoisen järkytyksen; penkkiä on topattu ja vahvistettu niin että se on kuin puupinon päälle istuisi.

Moottori (240 D) hörähtää heti käyntiin. Joutokäynti on isolla, liian isolla...
Ykkönen päälle, kytkin ylös ja siihen sammui.

Siinäpä se, juuri tuota lähdin kokeilemaan.
Uusi yritys, ja sama juttu.
Moottori tarvitsee reilusti kierroksia, jos nostaa kytkintä normaalisti niin siihen sammuu.
Ongelma on tullut kun eräällä korjaamolla on lisätty syöttöä pumppuun.
Jos tyhjäkäynnin säätää normaalille tasolle, kylmänä auto ei jaksa käydä ollenkaan ellei nosta käsisäädöstä kierroksia reilusti.
Missä vika, tietäjät

Liikkeelle päästyä meno on rauhallista.
Nelosella 70-80 vauhdista kuitenkin kiihdytään selvästi, auto jopa enemmän kuin kuski.
Kuski ei savua, auto jonkinverran.
Syöttöä on oikeasti lisätty, savuarvo on kohonnut 0,6-0,8 paikkeilta 1,5 kohdille.
Pitkä akseliväli tekee auton liikkeistä erittäin rauhallisia, kyyti on hyvää !
Kuopissa toinen tasonsäätöiskari kolahtaa, vika onkin tiedossa.
Ratti on vähän kierossa.
Jarrut ovat oikein hyvät, raskas auto pysähtyy hallitusti - ja sammuu pari kertaa kun käännän sitä sivutien liittymässä.
Ajaessani osaan kuvitella, kuinka mahtava tällainen auto on ollut uutena, ja olisi nytkin "uuden kunnossa".
Vaikutuksen se tekee hieman ränsistyneenäkin, varsinkin kun tiedostaa sen kulkemat kilometrit.
Mese on jokapäiväisessä ajossa, kerran vuodessa omistaja vie sen tutulle korjaamolle joka tekee tarvittavat korjaukset, huollon ja käy katsastamassa auton.
Välillä vaihdetaan öljyt pari kertaa.