Sähköoppineille

[dankeite]

Sähkömiehet, miten laskeskellaan minkä kokosta johtoa mihinki tarvitaan? Eli siis, kuinka räknään tarvinko 1.5 tai 2.5 neliömillimetrin kuapelia.

[mikajamersu]

ja käyttötarkoitus oli?

[Haisuli]

^^Riippuu minkäläisesta sähköstä on kyse.
Korkeammilla virroilla poikkipinta-alan tarve kasvaa.
Enpä taaskaan ehtinyt. [Edit.]

[Perttu K]

Aika hyvä nykkisääntö on, että 1mm/10A. maksimissaan. Tuon voi toki ylittääkin, mutta jännitehäviö kasvaa liiaksi. Tuostahan saa kätevästi, että 1.5neliön johto kestää 15A, mikä tekee 12v järjestelmässä 180W ja 2.5 vastaavasti 25A ja 300W. Nuohan ovat siis sellaisia käytännön järkeviä ylärajoja. Monissa paikoissa kuten valoasennuksissa on viisasta käyttää jokatapauksessa 2.5neliön johtoa tai vieläkin paksumpaa. Se ei ole sen kalliinpaa, ja jännitehäviöt pienenee. Sitäpaitsi 2.5 neliöinen on mekaanisesti lujempaa. Liiasta paksuudesta ei ole koskaan haittaa.

Foorumilla oli muuten linkki jännitehäviölaskuriin. Sillä voi kätevästi laskeskella eri paksuisille ja pituisille johdoille jännitehäviöitä, erilaisilla kuormituksilla.

[spede10]

Johdon poikkipinnan määrää käytettävä virta, ei jännite.

[Haisuli]

^Totta, kirjoitin väärin yllä.

[Jarno.v]

Poikkipinta-alan määrää myös virran kestoaika, eli esim. jos startin piuha mitoitettaisiin pakkas-aamujen mukaan, niin saisi olla aika jöötiä.
nyrkkisääntöjä:
10-15A= 1.5mm2
15-20A= 2.5mm2
20-25A= 4mm2
25-35A= 6mm2
40-50A= 10mm2
50-70A= 16mm2
70-100A= 25mm2
jne. jotakin tämmöstä luokkaa ite laittasin, mutta tosiaan tuo virran lyhytkestoisuus esim .startatille sallii laittaa(kustannussyistä) vaikka 16mm2 piuhan vaikka huippuvirta toista jopa kolmatta sataa ampeeria.

[Mika.T]

Riippuu minkäläisesta sähköstä on kyse.
Korkeammilla virroilla poikkipinta-alan tarve kasvaa.

Ja vastaavasti jännitteen (U) kasvaessa poikkipinta-alan tarve pienenee (jos teho ( I ) pysyy samana). Tosin auto ympyröissä jännite on joko 12V tai 24V

[dankeite]

Kiitoksia kaikille, tuo nyt oli tommonen abropoo kysymys moneen eri käyttötarkoitukseen.

[10jykä]

"Kovalle" (<230v) sähkölle on standardisoitu ampeerit/johdinpoikkipinta.
Muuttujina on mm. säikeen lukumäärä, massiivijohdin, yms. seikat.
Jos ei ole "asiantuntija" tietoon niin käytä myös 12-24V jännitteille niin isoo johdinpoikkipintaa kun mahtuu/lompsa kestää.
Eipä tule onkelmia jännitehäviöiden kanssa !.

[Jarno.v]

"Kovalle" (<230v) sähkölle on standardisoitu ampeerit/johdinpoikkipinta.
.

Normaaleissa yksilankaisissa MMJ johdoissa:
10A = 1.5mm2
16A = 2.5mm2
20A = 4mm2
25A = 6mm2
35A = 10mm2
siinäpä tärkeimmät.. Sitten on eri nopeusluokan automaattisulakkeita(a, b tai c) joista yleensä käytetään b ja c luokkaa(b on nopeampi eli laukeaa herkemmin). Jos vedetään pitkiä linjoja sulakkeelta pistorasiaan niin pitää käyttää nopeampaa johtimen impedanssin noustessa(ei kuparikaan suprajohde ole).
Tästä syystä myös syytä välttää monien metrien jatkoroikka-mysteerejä koska linjaan saattaa muodostua niin suuri impedanssi että laite menee oikosulkuun(ja esim. jännite runkoon) eikä sulake pala.

[Haisuli]

^Vikavirtasuojaa kannattaa käyttää, halpa henkivakuutus!
Kuparikin on käsittääkseni suprajohde, kunhan se vain on riittävän kylmää, lähellä abs 0 pistettä.

[Jarno.v]

^Vikavirtasuojaa kannattaa käyttää, halpa henkivakuutus!
.

Tämän kanssa ei muuten pelaa vanhemmat kolmivaihevehkeet. Kun ne on alunperin tehty nelinapaiselle pistokkeelle joissa nolla/suojamaa samassa. Ne kylläkin saa pelaamaan hieman epävirallisesti.
Tuo vikavirtasuoja kylläkin nykyään pakollinen uusien rakennusten ns. kosteissa ym. tiloissa. Ja hyvä että onkin.

[timo76]

Sähkömiehet, miten laskeskellaan minkä kokosta johtoa mihinki tarvitaan? Eli siis, kuinka räknään tarvinko 1.5 tai 2.5 neliömillimetrin kuapelia.

Olisko kysymykseen vastausta kellään vai pitääkö etsiä jokin fortumilla sovittu taulukko mistä katsotaan?

Oli hiljattain töissä puhetta kyseisestä aiheesta ja sen verran kiinnostaa että jos joku tietää miten homma lasketaan, niin niin...

Järkikin sanoo ettei parkkivalo tarvi peukalon paksuista kaapelia edes varmuuden vuoksi, mutta laturin ja startin perään ei ole liioittelua. Aattelinpa ite että käyttötarkoitus olisi sivuseikka ja laskutapa olis sama 6 voltin ruohonleikkurissa ja 400 voltin hitsissä.

[spede10]

Autotekniikassa peruslaskut ovat helppoja.

Lähdetään kaavasta P=I x U, jossa P on teho watteja (VA), I on virta ampeeria (A) ja U on jännite volttia (V).

Tästä sitten virran kaava on I=P / U.

Esimerkki:

Laitteen teho on 100 W, paljonko virta on 12 voltin järjestelmässä?

I = 100 VA/12 V
I = 8,33 A

[timo76]

Jep tuohon vielä kykenen, mutta kuinka isoa johtoa vähintään pitää olla ettei johdin ole sulakkeena? Ja mielellään joku laskennallinen peruste.

En oikeesti tarvi tietoa mihinkään mutta kunhan kiinnostaa.

[pt]

Autotekniikassa peruslaskut ovat helppoja.

Lähdetään kaavasta P=I x U, jossa P on teho watteja (VA), I on virta ampeeria (A) ja U on jännite volttia (V).

Tästä sitten virran kaava on I=P / U.

Esimerkki:

Laitteen teho on 100 W, paljonko virta on 12 voltin järjestelmässä?

I = 100 VA/12 V
I = 8,33 A

Pilkun viilausta...

P = Watteja

S = VA(VolttiAmpeereja

Näillä tosin tulee ero, kun aletaan puhua hieman pidemmälle viedystä ajattelusta sähkötekniikassa.

Eli kun tulee kelat, konkat ym mukaan, niin homma ei olekkaan enää ihan noin. Hienoja kulmia ym juttuja otetaan hommaan mukaan.

[Jarno.v]

Näillä tosin tulee ero, kun aletaan puhua hieman pidemmälle viedystä ajattelusta sähkötekniikassa.

Eli kun tulee kelat, konkat ym mukaan, niin homma ei olekkaan enää ihan noin. Hienoja kulmia ym juttuja otetaan hommaan mukaan.

Joo päästään eri lajin "tansseihin" käsiksi jne. Mutta sekin vielä menee kun vain kaavat tietää, sitten kun lasketaan konkka/käämi/vastus -kytkentöjen toimintaa eri impulsseilla laplacen avulla niin ollaan niin sanotusti munia myöten...

[Kaitsute]

Ja kun vielä hieman viilataan , niin et tee sillä tiedolla mitään koska elektronit kulkee ainoastaan johtimen ulkopinnalla.

Laske säikeiden lukumäärä, niiden ulkovaipan pinta-ala ja joku hyvämuistinen voisi kertoa siitä eteenpäin ku on tuosta koulusta sentään hieman aikaa.

[Dodii]

Sekä tietenkin johdon pituus vaikuttaa...

Jos vedät vaikka 5cm jotain 1,5mm² johtoa, niin siitä voi ilman suurempia jännitehäviöitä pistää aika paljonkin ampeereja, toki ei mitenkään niin paljoa, että se johdon pätkä toimisi sulakkeena.

Mutta esim jos tarvitaan 10A virtaa 12V järjestemässä, ja matkan pituus on vaikka 3 ja 10m, niin kyllä jälkimmäiseen kandee laittaa jo 2,5mm² piuhaa, kun alussa "riittää" jo 1mm²... Tietty riippuen käyttökohteesta, mutta esim lisävaloille (,niin silloin ei kande pihistellä johdon paksuudessa, väh 2,5mm² kandee laittaa)...

Ja toki ylipaksusta johdosta ei ole haittaa, virran kulun ja jännitehäviön kannalta, mutta sitten kun se ei mahdu enää mistään ja liittimien hankinta on hankalaa yms yms, ni sitten se on jo tyhmää... nim: "lisäpitkille menee osittain 4mm² piuhaa" Ja tuohon kokoonhan löytyy vielä hyvin liittimiä...

[AK47]

Ja kun vielä hieman viilataan , niin et tee sillä tiedolla mitään koska elektronit kulkee ainoastaan johtimen ulkopinnalla.

Mielenkiintoinen tieto, löytyisikö referenssiä asiasta?

[Haisuli]

Sähkövirta on johtimessa kaikkialla olevien elektronien liikettä.

[spede10]

Sähkövirta on johtimessa kaikkialla olevien elektronien liikettä.

...jota vain kukaan ei ole vielä pystynyt todistamaan. Oletetaan, että se on sitä.

Mitä tulee noihin laskentakaavoihin, niin voin tietysti vetäistä kaikki mahdolliset.
Mutta kun joku asiaa tuntematon kysyy niitä, niin eiköhän ihan tollainen nyrkkisääntökaava riittäne?

Jos pilkkua aletaan viilaamaan, niin pitänee ottaa huomioon myös lämpötilat, liitosten ylimenovastukset jne., jne.

[Haisuli]

^Nyrkkisäännöillä pärjää pitkälle.
Mutta käsittääkseni elektronien liike johtimessa on ihan selvä fakta, näin on koulussa ainakin kerrottu.
Atomit sen sijaan liikkuvat todella vähän ja hitaasti.
Jopa transistorikytkimen mitoittaminen pull up vastuksineen on varsin helppoa, kun on muutama peruskaava hallussa.

[e320]

Käsittääkseni tasavirta kulkee koko johtimen pinnalla suunnilleen tasapuolisesti, mutta mitä korkeampi taajuus johtimeen syötetään, sitä tarkemmin elektronien liike keskittyy pintakerrokseen. Radiotaajuuksilla tuo yleensä vasta tulee merkittäväksi seikaksi tosin.

[karjis]

Niin ja onhan silläkin merkitystä onko johto yksi vai monisäikeinen ja johtimessa käytetty materiaali esim. kupari,alumiini jne...

[karjis]

Niin ja mitä enemmän liikkuu elektroneja, niin sitä suurempi virta.