HUHUH HUH
Aamulla meinasi tulla ikävä tilanne vein lapsia kouluun kun jyrkässä alamäessä ajoin jotain 50km/h, yksi tyttö käveli jalkakäytävällä selin minuun kouluun päin kun olin hänestä noin 15m päässä hän yht äkkiä heilautti vasenta kättää ja aikoi juosta kadun poikki tientoiselle puolelle kaverinsa luokse, no minä tempasin jarrun pohjaan onneksi tyttö katsoi minuun päin tiellä ollessaan ja jähmettyi siihen kaistan keskelle.
Sain väistettyä jarrut pohjassa vastaantulevan kaistan kautta takaisin omalle kaistalle, kun pysähdyin tyttö seisoi edelleen kivettyneenä kaistani keskellä, itkua tuhertaen. En tiedä mikä auttoi mutta tuli jotenkin se edellispäiväinen harjoittelu mieleen , ESP ja ABS ilman noita en tiedä mitä olisi käynyt.
Olen itse ajanut noin vajaat miljoona kilometriä ja kyllä sitä siellä talviharjoittelussa huomaa ettei osaa yhtään mitään, mitä tulee vaaratilanteisiin, kyllä se kumi palaa ja kurvit menee vauhdilla kunnes tapahtuu jotain yllättävää
Oikeastaan se tärkein opetus harjoituksessa on tajuta että vaikka menee ihan hyvin se ei aina auta, pitää mennä täydellisesti.
Yksi harjoitus todella avasi silmät
Ajettiin keilakujaan , äkki jarrutus ja väistövastaantulevan kaistan kautta omalla kaistalla olevaa "perävaunua " ja takaisin omalle kaistalle muutaman kymmene metrin matkalla vauhdilla 80km/h ja tien pinta jäässä.
Johtopäätökset : ilman mitään apuja ESP/ ABS ei mitään mahdollisuutta tzägällä sai väistettyä "perävaunun " mutta jatko meni pyörien, ilman ESP mutta ABS päällä jotenkin pääsi peräkärryn ohi mutta sen jälkeen alkoi piruetit, kaikki päällä väistö onnistui jarruttaen ja ilman, kunhan vain muisti "runtata" rattia, hämmästykseni oli suuri ei sitä tajua jos ei koe.
Että tuollaista tarinaa

joka oli vielä totta.