Syötön ym säätöä...

[Mikko Vuorsola]

Morjensta, kyselin jo joskus aikaisemmin hiukan syötöstä ja sen säädöstä.
Nyt ollaan siinä tilanteessa että OM603:n turbo asuu GD:N konehuoneessa, Konetilassa majailee myös Man Filterin leikkuupuimurin ilmansuodin. Ahtimeksi on vaihdettu Garretin GT23 VNT ahdin ( luovuttajana on ollut (E320CDI)
seuraavaksi ilma kulkee 60mm alumiiniputkistoa pitkin koko etumaskin kokoiselle intercoolerille, siitä imusarjalle ja pakokaasut poistuvat ahtimelta koko matkan 3" putkea pitkin.
Nyt kun polkaisee lapun lattiaan, ahtopaineet ampaisee välittömästi 1,4-1,5 baariin, syöttöä en ole säätänyt ja hajuakaan mustasta (voima)savusta ei tule putken päästä.
Miten syöttöä säädetään ja mistä? Onko useampia säätöruuveja ja missä järjestyksessä ruuvataan?
Onko mahdollista että kone käy "laihalla"?

Osaako kukaan arvioida minkälaisissa teholukemissa liikutaan?

-mikko-

[Jussi k]

onhan siipien säätö turbosta rakennettu?????
et lähtee suurentaan pakopesää ku lähtee polkeen..........

[Mikko Vuorsola]

Jep,jep. Alipainekello on vaihdettu painekelloon.
tosin huomasin juuri kun ajoin koeajon että kellossa on jotain hämärää , jäi siivet "auki" asentoon ja ahtopainetta alkoi tulla vasta huippukierroksilla.

[MeSee]

Kun kerran näköjään Porissa majailet, suosittelen visiittiä mynä-dieseliin, niin tulee kerralla hyvä...

[veskola]

Kun kerran näköjään Porissa majailet, suosittelen visiittiä mynä-dieseliin, niin tulee kerralla hyvä...

Mynä-Dieselin pumppu ja VNT ahdin, kohta taitaa olla maasturinkin vetokoneisto lujilla tai pakopaineet tapissa.

Kannattaa siis olla varovainen sen liian suuren alaväänön kanssa. Eikös VNT ahtimessa ole jokin ruuvi, jolla estät siipiä menemästä liian tiukalle. Voisi olla hyvä ajatus säätää siitä ahdin vähän ikäänkuin väljemmäksi...

Jollei pumppua ole vielä säädetty niin teho on alkuperäisellä tasolla, vai ?

Pumpun kotisäätötopiceja pitäisi kyllä löytyä tältä forumilta...mutta kun olet noin hyvin tehnyt jo kaiken muun, niin nyppää tosiaan se pumppu irti ja vie Mynään, tosin sinne joutuu vähän jonottamaan...

[Mikko Vuorsola]

En tiedä varmaksi oliko moottorin luovuttanut auto edellisen omistajan toimesta ruuvattu?? Ahtopaine nousi vakiona noin yhteen kiloon.

Vnt ahtimessa on ainakin painekellon tangossa pituussäätö jolla voi vaikuttaa ahtimen toimintaan, mitään erillistä ruuvia en ole huomannut.

Taidampa sitten soitella sinne mynädieseliin, paljon kehuja on kuulunut kyseisestä firmasta. Onko muuten kellään tietoa mitä tuollainen pieni "diesel huolto" maksaa noin suurin piirtein? säädöt + 7mm elementit, uudet suutinkärjet ja tehon mittaus?

Eniten jännitää laatikon (722.3) kestävyys, hyvinhän se ainakin vielä toimii ja sopivan napakasti vaihtaa vaihdetta. Maasturissahan kardaanit on todella paljon tukevammat kuin henkilöautoissa, kardaaniputken seinämävahvuuskin on jotain 8mm luokkaa ja ristikot halkaisijaltaan noin 10cm. Taka-akselia ei saa rikki kuin polttopillillä, etuakselilta sitten voikin paukkua vetonivelet tai vetoakselit, itseltäni on hajonnut molemmilta puolilta nivelet kertaalleen. Varsinkin kun alla on toisinaan 35/16-15 SS Boggerit.

[Mauri H.]

722,3 kestää enemmän kuin uskotkaan, ja jos se nyt vanhuuttaan antautuu, niin yhteydenotto Konehuolto Siekkiselle ja voit unohtaa laatikkomurheet kokonaan. Sen takaan.

[tuikku]

.
Vnt - ahtimessa ei ole tarkoitus sillä tangolla yrittääkkään säätää paineita, tai mitenkään ahtimen toimintaa, siellä on ne siivet sitä varten.

Sen tangon pituus pitää olla sellainen, että siivet pääsevät varmasti täysin "auki" asentoon.

Veskun mainitsema ruuvi, jota vasten käyttövipu tulee, on sitten "auki" asennon vastakkaisella puolella. 8 mm mutteri + 4 mm kuusiokolo.
Jos on alunperin alipaineella toimiva kello ollut, niin pitää löytyä, jos taas sähkösäätöinen, niin ei.

Ruuvilla säädetään käyttövivun/siipien "kiinni" asentoa.

Mitä enemmän ruuvista kierretään siipiä auki, sitä enemmän pakokaasuja virtaa siipien "ohi". Ahdin "herää" myöhemmin.
Mitä pienemmälle siipien annetaan kääntyä, sitä aikaisemmin ahdin "herää".

"Omien" sovellutusten heikkous on, että säätösiivet toimivat vaan ikäänkuin hukkaporttina, mikä ei ollenkaan vastaa ahtimen alkuperäistä toimintamallia.
Periaatteessa, mitä pienemmällä säätösiivet ovat, sitä suuremmaksi pakopaine kasvaa, ennenkuin haluttu ahtopaine saavutetaan.
Mutta tämä ei ole ihan koko totuus.
Tärkeää on myös sen ahtimen toisen puolen, kompuran toiminta.
Suurestakaan pakopuolesta ei ole hyötyä, mikäli ahdin ei kykene tuottamaan haluttua ilmamäärää/ahtopainetta, silloin ääritilanteissa pysyvät siivet koko ajan kuitenkin kiinni.
Vnt - ahtimien kanssa ei kannata yrittääkkään olla optimistinen sen tuoton suhteen, se on tavattoman heikko. -> pakopaineita/ - lämpöjä on vaikea saada pysymään kohtuullisina.

Itse olisin ollut perinteisen, hukkaportillisen ahtimen kannalla.
Niistä on runsaasti tietotaitoa, ja hinta kohtuullinen.
Vnt,t on lisäksi tarkoitettu hiukan eri moottorityypille.
.

[Mikko Vuorsola]

Löysin ahtimesta säätövivun alta sen pienen säätöruuvin jolla säädetään siipien kiinnioloa. Laitoin maasturiin VNT ahtimen koska maastoajossa tarvitaan monesti voimakasta alavääntöä, ja eritäin harvoin voimaa yläkierroksilla joskus raskaissa suopätkissä vedätettäessä. Yleisesti voimantarve on hyvin lyhyt aikaista, yleensä vain muutamia sekuntaja kerrallaan.
Tässä tapauksessa ilmeisesti painekellon jousella voi vaikuttaa siipien avautumiseen, eli mitä löysempi jousi niin sitä pienemmällä ahtopaineella siivet avautuu?
Olinn tänään maastossa ajamassa ja hyvin tuntui toimivan.
Millaisissa arvoissa pakopaine saa turvallisesti liikkua? Miten se olisi viisainta mitata?

[Mauri H.]

Millaisissa arvoissa pakopaine saa turvallisesti liikkua? Miten se olisi viisainta mitata?

Pakosarjaan vaan jokin sopiva nippa kiinni ja siitä mittaus.

Pakopaine ei saisi nousta ahtopainetta korkeammalle, vaikka VNT-turboissa tuppaa niin usein tekemään.

[tuikku]

.
Niitä painekellon jousien kanssa vekslaamisa helpompi tapa on laittaa ohivuotoa säädettävällä venttiilillä.

Tosin yhden kilonkin ahtopaine riittää jo reilusti yli kahdensadan horsen.

Laita pakopainemittari vaan paikoilleen, ja hae se kompromissi sen heräämisen ja pakopaineiden kanssa kohdalleen.

Sitten, kun järjestelmä ja sen toiminta on niin tuttua, ettei täältä juuri tarvitse neuvoja kysellä, voit niitä tehoja enempi tavoitella.
.

[Mikko Vuorsola]

Tarkoitatko että kelloon sopivan löysä jousi ja sitten kelloon menevään ahtopaineletkuun bleederi jolla saa päästettyä osan letkussa olevasta paineesta ulkoilmaan?
Täytyykö letkun alkupäähän laittaa joku kuristin koska kellolle menevä letku on sisähalkaisijaltaan noin 3mm ja vain 10 cm pitkä?

[tuikku]

.
Vieläkin on hiukan epäselvää, haluatko ahtopainetta lisää, vai vähemmän.

Se ahtopaine, mihin kello on alunperin säädetty riittää varmasti kaikkiin kuviteltavissa oleviin tarpeisiin. Ihan kaikkiin.
Jos nostat ahtopainetta, loppuu vaan ahtimen kapasiteetti ketikohtajoutuin.

Toisaalta, jos ei savua tule, niin sitä on turha hävetä. Joku arempi olisi jopa mielissään.

Bleedaamalla saa vaan lisää.
Letkuja, tai jousia ei tarvi vaihtaa.
Toteutus juuri niin, kun uumoilit.

Tehon kannalta määräävin tekijä on se polttoaineen syöttöpumppu.
Samoten vääntöjen. Sekä toiminnan ylipäänsä.
.

[nokileka]

Nyt kun polkaisee lapun lattiaan, ahtopaineet ampaisee välittömästi 1,4-1,5 baariin, syöttöä en ole säätänyt ja hajuakaan mustasta (voima)savusta ei tule putken päästä.
Miten syöttöä säädetään ja mistä? Onko useampia säätöruuveja ja missä järjestyksessä ruuvataan?
Onko mahdollista että kone käy "laihalla"?

voisit kokeilla säätää ensin ahtamatonta syöttöä morkoolin päältä ruuvista. eli pumpun päällä olevasta rasiasta 10mm mutteri auki ja keskellä olevaa ruuvia kierros auki. voi olla hieman tympeä homma imusarja paikoillaan, mutta yleensä ruuvi liikkuu ihan kevyesti.

[Mikko Vuorsola]

Ahtopaineen saaminen ei ole ongelma, sitä on kyllä kotitarpeiksi.
Minun mielestäni se kellon jousi on hiukan liian jäykkä eli paineet nousee turhankin paljon, rajoitinruuvin nykyisellä asetuksella ahtopaineet nousee reilusti yli mittarin asteikon (1,5bar) eikä kello säädä johdinsiipiä mielestäni tarpeeksi auki, eikös sen kellon tehtävä tässä tapauksessa ole pitää ahtopaineet suurinpiirtein vakiona, esim yhdessä baarissa.

[tuikku]

Tarkoitatko että kelloon sopivan löysä jousi ja sitten kelloon menevään ahtopaineletkuun bleederi jolla saa päästettyä osan letkussa olevasta paineesta ulkoilmaan?

Kysymyksesi oli vastaus kysymykseesi.

Sen, että aukeavatko siivet varmasti täysin auki, voi testata irroittamalla käyttövivun tangosta, sekä lukitsemalla sen auki- asentoon, vaikkapa rautalangalla. Sen jälkeen vaan kokeilemaan, nouseeko ahtopaine vielä.
.

[nokileka]

Ahtopaineen saaminen ei ole ongelma, sitä on kyllä kotitarpeiksi.
Minun mielestäni se kellon jousi on hiukan liian jäykkä eli paineet nousee turhankin paljon, rajoitinruuvin nykyisellä asetuksella ahtopaineet nousee reilusti yli mittarin asteikon (1,5bar) eikä kello säädä johdinsiipiä mielestäni tarpeeksi auki, eikös sen kellon tehtävä tässä tapauksessa ole pitää ahtopaineet suurinpiirtein vakiona, esim yhdessä baarissa.

laita ylimääräinen jousi tankoon vetään sitä kaverina auki. voit kokeilla sillä onko painerasian jousi liian jäykkä.

[Jussi k]

Jep,jep. Alipainekello on vaihdettu painekelloon.
tosin huomasin juuri kun ajoin koeajon että kellossa on jotain hämärää , jäi siivet "auki" asentoon ja ahtopainetta alkoi tulla vasta huippukierroksilla.

onko kello muutettu alkuperäisestä vai joku muu painekello????

[juudas]

Laitoin maasturiin VNT ahtimen koska maastoajossa tarvitaan monesti voimakasta alavääntöä, ja eritäin harvoin voimaa yläkierroksilla joskus raskaissa suopätkissä vedätettäessä. Yleisesti voimantarve on hyvin lyhyt aikaista, yleensä vain muutamia sekuntaja kerrallaan.
Tässä tapauksessa ilmeisesti painekellon jousella voi vaikuttaa siipien avautumiseen, eli mitä löysempi jousi niin sitä pienemmällä ahtopaineella siivet avautuu?
Olinn tänään maastossa ajamassa ja hyvin tuntui toimivan.
Millaisissa arvoissa pakopaine saa turvallisesti liikkua? Miten se olisi viisainta mitata?

Näin maasturi miehenä, suosittelisin mynä pumppua 7mm tapeilla ja ahtimeksi hx-40 niin voimaa varmasti löytyy saman verran alhaalla kuin nyt vakio pumpulla vnt ahtimella. Voimaa ei ole koskaan liikaa, etenkään maastossa
ainakin moottorin pitäsi kestää kun ahdin ei ahdista

[petska]

Vois kait se pelata 7mm tapeilla vaikka onkin vnt ahdin kun vaan seurailee pakopaineita eikös paloviidalla pelaa ihan kivasti... taitaa holsetti olla maasturiin turhan ylävireinen....

[Mikko Vuorsola]

Olen yrittänyt soitella sinne Mynädieseliin mutta niillä on vastaaja päällä ja siellä sanotaan että koko huhtikuun korjaamo suljettuna... ei tule ihan justiinsa mynäpumppua Mikon maasturiin.

"voisit kokeilla säätää ensin ahtamatonta syöttöä morkoolin päältä ruuvista. eli pumpun päällä olevasta rasiasta 10mm mutteri auki ja keskellä olevaa ruuvia kierros auki. voi olla hieman tympeä homma imusarja paikoillaan, mutta yleensä ruuvi liikkuu ihan kevyesti"


Saako ahdonalaista syöttöä säädettyä? ja mistä?.

[Vieras]

Onko tämä ruuvi siinä pumpun päällä olevan rasian kyljessä, osoittaa auton takapäähän päin? 13mm mutteri ja karaan sopii 6mm avain.

Rasia on pumpun päällä ja siihen menee yksi letku. Mutteri ja ruuvi on rasian päällä ne sojottaa suoraan ylöspäin.

Saako ahdonalaista syöttöä säädettyä? ja mistä?.

Pumpun sisältä. Takalevy irti ja:
http://kotisivu.mtv3.fi/mb250td/mb-dpumppu.jpg

[Mikko Vuorsola]

Jep, löysin jo kyseisen kuvan tässä vanhoja topicceja surffailessani, mitkä ne kaksi ruuvia on joille ei ole selitystä? Maksimikierrosten yläpuolella lienee jonkinlainen tyhjäkäynnin säätöön liittyvä?