No Raul mitä se rekkakuskisi sanoi? Mulla ei nyt ole tässä ketään rekkakuskeja keltä kysellä. Ja rekkakuskithan ovat yleensä lukeneet laajan fysiikan lukiossa.?. Toki rekkamiehet tietää hyvin mikä tilanne on käytännössä kun ei voida ajaa tasanopeudella tasamaalla satoja kilometrejä putkeen. Tarkoitin tolla "massalla ei ole paskan vertaa vaikutusta energian kulutukseen" tasaista vauhtia tasaisella tiellä. Eli siis teoriaa. Olen edelleen sitä mieltä, että jos meillä on vaikka 1000km pitkä puhtaaksi aurattu jäätie jolla ajaa rekka (umpikoppinen) tasaista 80 kmh vauhtia ensin 30 tonnin kuorman kanssa päästä päähän ja ilman kuormaa takaisin niin kulutuksen ero ei ole kuin jotain 0-2%. Massa ei vaikuta kappaleen siirtämiseen tarvittavaan energiamäärään kuin kitkan osalta. Ja kitkan muutos on aika pieni nykyisillä laakeroinneilla. Se on sitten ihan eri asia jos ajellaan savolaiskarjalaisessa up and down maastossa.
Ilmanvastushan se on joka eniten vaikuttaa auton huippunopeuteen. Jos ilmanvastusta ei olis ollenkaan keksittykään niin lupaisin ajaa ladallani suola-aavikolla 1000 kmh nopeutta (mikäli se ei lähtisi lentoon). Ja ilmanvastushan kasvaa jotenkin nopeuden neliössä tai kai vielä rajumminkin. Eli jos nostetaan vauhtia 50 kilsasta 100 kilsaan niin nopeus kasvaa 100% ja ilmanvastus 400% tai enemmän. (oliko joku käynyt lukiossa tai muuten opiskellut noita asioita?) Omassani 190D -85 ilmanvastuskerroin on niinkin suuri kuin 0,34 ja väitän edelleen, ettei siinä ole paljon eroa 123 koriin. (Kaivakaa nyt joku jostain 123 korin lukema niin voitte todistaa mun olevan väärässä tossakin.) Niin kiitos hyvistä ilmanvastustaulukoista Timo L.
Samoin Timon esiin tuoma viides vaihde tietenkin pienentää kulutusta uudempien eduksi kai aika runsaastikin. Sinänsä välityksen muuttumisella ei ole suoranaista vaikutusta kulutukseen. Vaikutushan tulee moottorin kierroslukualueen muuttumisesta ko. moottorille paremmaksi. Eli kierrokset saadaan alueelle jossa moottorin vääntö on parempi = hyötysuhde on ilmeisesti parempi paremmalla vääntöalueella. ?.
Tosta isomman koneen paremmasta taloudellisuudesta tuli mieleeni, että onko bensakoneissa ollut havaittavissa samanlaista ilmiötä? Olen edelleen tostakin sitä mieltä, että pääsääntöisesti pienemmällä koneella PITÄISI päästä pienempään kulutukseen. Toki on selvää, että on poikkeuksiakin ja autojen moottoreiden koot taitavat olla juuri tuolla kokoalueella jossa on poikkeuksia paljon. Tarkotan nyt sitä, että joku mb:n 200d ei vie kaasu pohjassakaan kun kymmenen prosenttia siitä mitä intissä räpläämäni T-72 vaunun 38,88 litranen dieseli tyhjäkäynnillä. Mikäli vertailtas autoissa eri tehoisia sähkömoottoreita niin silloin kai kulutus olisi ihan sama vaikka olis 50 kW tai 500 kW moottorit (tietysti painon pitäisi olla sama jos on kiihdytyksiä ja/tai mäkiä testiradalla). Eli kai se 300d pienempi kulutus perustuu tohon vääntöön ( josta aiheutuu parempi hyötysuhde). Mitä on vääntö noin ihan puhtaasti teoreettisesti tarkasteltuna?
Omalta osaltani vahvistan Jackin lyhyen, mutta täsmällisen kommentin aiheesta vaikka hän ei ehkä mielestään ollut samaa mieltä kanssani. Minähän yritin tarkastella asiaa myös teorian pohjalta. Mielestäni teorioiden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään asioita käytännössä ja sama toisin päin. Jotta jotain asiaa pystyisi kehittämään tai parantamaan ei riitä se, että tietää mitä tapahtuu, vaan täytyisi myös tietää miksi niin tapahtuu. Käykää muuten katsomassa ammattiani. Siitä ehkä selviää miksi yritän olla noin teoreettinen. En ole opiskellut fysiikasta juuri muuta kuin veteen ja lämpöön liittyviä asioita.
Heittäiskö joku kirjallisuuden haltija tähän väliin 123 korin ilmanvastuksen ja ohjekirjojen mukaisia kulutusarvoja eri koreilla ja koneilla eri nopeuksissa
PS! eihän kukaan vaan mittaa kulutusta siten, että tankataan vaan sen verran täyteen, että pistooli ekan kerran sykähtää. Kyllä se pitäs laittaa niin täyteen molemmilla kerroilla että desi tulee jo yli. Ja vielä väärempi tapa on se, että katotaan polttoainemittarista että kun neula laski 3/4 pisteestä 1/4 pisteeseen ajoin niin ja niin paljon ja toi puali tankkia on sitten 27 litraa. Ja sitten pitäisi vielä huomioida auton matkamittarin virhe, joka on ainakin minulla olleissa autoissa käsittääkseni sama kuin nopeusmittarin virhe. Vaikuttaa siis kulutuslukemia 0-15 prosenttia pienentäen jollei ota tota huomioon. (matkalaskujahan näillä mittareilla on kiva kirjoitella)
No tulipa taas kirjoiteltua. Ei tätäkään aihetta tarvii ottaa vakavasti jollei äly riitä. Voihan sitä vaan ajaa mesellä ja hymyillä ni pääsee helpommallakin.
