Eikös se olekin oikea ekoteko, kun ajaa vanhalla autolla? Ei kulu metallia eikä öljyjä ym. tököttejä muoveihin ynnä muihin, jalometallitkin säästyvät kun ei uusia katteja tarvita...flosse kirjoitti: PS. On sitten kokonaan toinen asia tuo luonnon kuormittaminen tms. arvot. Mutta silloinkin on huomioitava elinkaariajattelu. Auto kuluttaa oikeastaa jo suunnittelupöydältä asti
Näin minäkin sen näen. Tosin autoingenjöörikamraadini omaa toisen mielipiteen.Timo L. kirjoitti:
Eikös se olekin oikea ekoteko, kun ajaa vanhalla autolla? Ei kulu metallia eikä öljyjä ym. tököttejä muoveihin ynnä muihin, jalometallitkin säästyvät kun ei uusia katteja tarvita...
Täysin totta tuo edellä mainittu, mutta kiinnostaisi tietää mikä tai mitkä tekijät vanhoissa dieselkoneissa on oikeasti lisäämässä kulutusta. Jos siellä olisi vaikka joku "pullonkaula" jota "avartamalla" vois saada helposti kulutusta ja päästöjä alenemaan sekä vaikka lisää tehojakin samalla. Itelläni tulee ainoastaan turbotus tai pakoputken vaihto mieleen kun en tosiaankaan tunne noita koneita kovin hyvin. Ei taida täällä kukaan muukaan tota mahdollista pullonkaulaa tietää. Voiskohan aihetta lähestyä vertaamalla samantehoisia uusia ja vanhoja koneita. Joitain hyviä arvauksiahan jo esitettiin aiemmin.flosse kirjoitti:Jos tonnin (siis hinnaltaan) auto vie 8-11 litraa dieseliä, niin mikä on sen merkitys. Siis nykynuorisoa (esim. 9v-poikaani) lainaten 'Mitä välii.'
Jos otetaan vertailukulutuseroluvuksi kolme litraa á 0,75 € saadaan 2.25€/100km.
Ajellaan 30000km, joka on 300 satakm:ää => 300*2,25 = 675 €
Paljonko 124:nen tai 201:nen keskimäärin maksaa hankittaessa enemmän kuin 123?
Eli, summasummarum. Halpa auto saa kuluttaa aikas paljon ennen kuin se merkitsee jotain verrattuna hankintahinnaltaan kalliinpiin autoihin.
Toisin kuin väität 123:n ilmanvastus on ratkaisevasti suurempi kuin 201:n. Pelkät kertoimethan tuli jo esille (123 = 0,42 cw ja 201 = 0,34 cw), mutta 123 on otsapinta-alaltaan huomattavasti suurempi.kimseppanen75 kirjoitti: Omassani 190D -85 ilmanvastuskerroin on niinkin suuri kuin 0,34 ja väitän edelleen, ettei siinä ole paljon eroa 123 koriin. (Kaivakaa nyt joku jostain 123 korin lukema niin voitte todistaa mun olevan väärässä tossakin.) Niin kiitos hyvistä ilmanvastustaulukoista Timo L.
Ai se menikin noin. Täytys ottaa varmaan tampereen yliopistossa keväällä matikan ja fysiikan kurssi. Muistin metsurikurssin pohjalta 10 vuoden takaa, että tossa 0,34 cw:ssä olis jo ollut mukana otsapinta-ala. Leka mitä se rekkakuski siittä massasta sanoi?Leka kirjoitti:Toisin kuin väität 123:n ilmanvastus on ratkaisevasti suurempi kuin 201:n. Pelkät kertoimethan tuli jo esille (123 = 0,42 cw ja 201 = 0,34 cw), mutta 123 on otsapinta-alaltaan huomattavasti suurempi.kimseppanen75 kirjoitti: Omassani 190D -85 ilmanvastuskerroin on niinkin suuri kuin 0,34 ja väitän edelleen, ettei siinä ole paljon eroa 123 koriin. (Kaivakaa nyt joku jostain 123 korin lukema niin voitte todistaa mun olevan väärässä tossakin.) Niin kiitos hyvistä ilmanvastustaulukoista Timo L.
201:n kokonaisvatus on 0,34 cw x 1,90 m2 = 0,64 (sori en muista miten yläindeksit laitetaan)
Ja vielä, kun saadaan 123:n otsapinta-ala selville niin tulee senkin kokonaisvastus ilmi. Timo tai joku !
Joo muakin hieman vielä mietityttää tuo ettei massalla olisi vaikutusta tasasessa teoria-olosuhteessa. Meillähän kuitenkin on painovoima, eli paino.kimseppanen75 kirjoitti:Tarkoitin tolla "massalla ei ole paskan vertaa vaikutusta energian kulutukseen" tasaista vauhtia tasaisella tiellä. Eli siis teoriaa. Olen edelleen sitä mieltä, että jos meillä on vaikka 1000km pitkä puhtaaksi aurattu jäätie jolla ajaa rekka (umpikoppinen) tasaista 80 kmh vauhtia ensin 30 tonnin kuorman kanssa päästä päähän ja ilman kuormaa takaisin niin kulutuksen ero ei ole kuin jotain 0-2%. Massa ei vaikuta kappaleen siirtämiseen tarvittavaan energiamäärään kuin kitkan osalta. Ja kitkan muutos on aika pieni nykyisillä laakeroinneilla. Se on sitten ihan eri asia jos ajellaan savolaiskarjalaisessa up and down maastossa.
Siis mitä ihmettä? Mikä rekkakuski?kimseppanen75 kirjoitti:Ai se menikin noin. Täytys ottaa varmaan tampereen yliopistossa keväällä matikan ja fysiikan kurssi. Muistin metsurikurssin pohjalta 10 vuoden takaa, että tossa 0,34 cw:ssä olis jo ollut mukana otsapinta-ala. Leka mitä se rekkakuski siittä massasta sanoi?
Erehty varmaan, mä kun sen rekkakuskin tähän sotkin...Leka kirjoitti:Siis mitä ihmettä? Mikä rekkakuski?kimseppanen75 kirjoitti:Ai se menikin noin. Täytys ottaa varmaan tampereen yliopistossa keväällä matikan ja fysiikan kurssi. Muistin metsurikurssin pohjalta 10 vuoden takaa, että tossa 0,34 cw:ssä olis jo ollut mukana otsapinta-ala. Leka mitä se rekkakuski siittä massasta sanoi?
Ai hieman... Alkaa jo harhautua alkupäreisestä aiheesta, mutta kun joku vielä esittäisi faktoja sen sijaan, että vaikuttaa laakereihin vähän niin ja näin sekä että painovoimalla on vain hieman vaikutusta maantiellä liikkumiseen... No joo.lede kirjoitti:Tasaisen tien tapauksessa painovoimalla ei ole vaikutusta kuin ehkä noihin vierintävastuksiin, jotka hieman kasvavat massan kasvaessa.
Mielestäni aika huonoja esimerkkejä, juostessa joudutkin kamppailemaan painovoiman kanssa ihan eritavalla. Otetaan parempi:raul kirjoitti:Uskomatonta, väitän siis yhä vastaan, väittää että massalla ei olisi merkitysti, joskin vähäinen, kun meidän painollisissa olosuhteissa on aina!
Mietitäänpä kuva mielessä.
Auto ajaa eteenpäin, suunta eteenpäin. Massa (painon) suunta taas on kuten todettua painovoiman takia yksiselitteisesti ALAS. Eli auton eteenpäin vievällä voimalla on jonkinlainen vastavoima!
Teoreettinen olosuhde voisi olla esim. dynamometri / juoksumatto.
Siinähän ei ilmanvastuksesta tarvitse huolehtia. Siinäkin massa vaikuttaa, vai väitätkö että kun juokset itse siinä, ja yhtäkkiä heitetään selkään 20kg täyspakkaus, että juokset yhä samalla energialla!!!?
Lause, että massan (yhdistelmän) saatua tasaiseen vauhtiin, ei massan määrällä enää olisi vaikutusta, vaikka se salaperäisesti vaihtelisikin, voidaan kääntää yhtähyvin näinpäin että kun se massa nyt on vauhdissa, niin voimalla, eli liikkeelle saavalla energiallakaan ei olisi vaikutusta!!! Vaikka kuvitteellisesssa tapauksessa volvo Fh16 vetää 30.000 puoliperässä, vaihdetaankin veturiksi g-mersu, eikä sillä siis pitäisi olla vaikutusta.
Lisäksi kuormituksesta vielä. Lähellä teoreettista tilaa on sähkö siirtyminen, en muista kuinka paljon poikkeaa valon nopeudesta, eli sähkö siirtyy kohtalaisen vapaana vastavoimista. Lisätään kuormitusta (~~massaa...) niin ei enää siirrykään yhtä nopeasti.
No, pahoittelut taas hätäisestä kirjoittelusta toiv. täst saa jotain tolkkua!
On tullut huomattua joo, ja näissä tapauksissa vaikuttaa myös auton kulkuun...Mauri H. kirjoitti:Autossa myöskään ei kauheita eroja synny siinä ajatko yksin vai onko päällä täysi lasti, omien kokemusten mukaan kolmilitrainen mersu (300 TE) ei pahemmin välitä kuormasta, 1.6:nen Corolla sen sijaan kuluttaa huomattavasti enemmän suomen maanteillä kuorman kanssa kuin yksin ajaessa, tässä tapauksessa koneen koolla on merkitystä.
raul kirjoitti:Uskomatonta, väitän siis yhä vastaan, väittää että massalla ei olisi merkitysti, joskin vähäinen, kun meidän painollisissa olosuhteissa on aina!
Mietitäänpä kuva mielessä.
Auto ajaa eteenpäin, suunta eteenpäin. Massa (painon) suunta taas on kuten todettua painovoiman takia yksiselitteisesti ALAS. Eli auton eteenpäin vievällä voimalla on jonkinlainen vastavoima!
Teoreettinen olosuhde voisi olla esim. dynamometri / juoksumatto.
Siinähän ei ilmanvastuksesta tarvitse huolehtia. Siinäkin massa vaikuttaa, vai väitätkö että kun juokset itse siinä, ja yhtäkkiä heitetään selkään 20kg täyspakkaus, että juokset yhä samalla energialla!!!?
Lause, että massan (yhdistelmän) saatua tasaiseen vauhtiin, ei massan määrällä enää olisi vaikutusta, vaikka se salaperäisesti vaihtelisikin, voidaan kääntää yhtähyvin näinpäin että kun se massa nyt on vauhdissa, niin voimalla, eli liikkeelle saavalla energiallakaan ei olisi vaikutusta!!! Vaikka kuvitteellisesssa tapauksessa volvo Fh16 vetää 30.000 puoliperässä, vaihdetaankin veturiksi g-mersu, eikä sillä siis pitäisi olla vaikutusta.
Lisäksi kuormituksesta vielä. Lähellä teoreettista tilaa on sähkö siirtyminen, en muista kuinka paljon poikkeaa valon nopeudesta, eli sähkö siirtyy kohtalaisen vapaana vastavoimista. Lisätään kuormitusta (~~massaa...) niin ei enää siirrykään yhtä nopeasti.
No, pahoittelut taas hätäisestä kirjoittelusta toiv. täst saa jotain tolkkua!
Vai tuliskohan siitä paremminkin lämpöenergiaa. Väitän, että massan tuoma lisäenergian tarve auton liikuttamiseksi tasamaalla tasanopeudella menee lämmöksi. Nythän me voidaan arvioida paljonko kilowatteja kuluu sadan kilometrin matkalla tien, renkaiden ja laakerien kuumenemiseen. Aika marginaalisen pieni määrä kokonaisenergian tarpeesta.Olin just aikeis sössöttää jotain saman suuntaista. Eli teorias massa ei vaikuta kun nopeus ja olosuhteet pysyvät vakiona.lede kirjoitti:Hieman fysiikkaa lukeneena voin kertoa että massa ei vaikuta tasaisen nopeuden ylläpitoon tarvittavaan voimaan tasaisella tiellä, siis teoriassa. Laakereiden ja renkaiden vierintävastus saattaa käytännössä kasvaa muutamalla prosentilla, mutta sekin on marginaalista jokatapauksessa. Sen sijaan massan kiihdyttäminen tai nostaminen ylämäkeen tarvitsee energiaa, ja verrannollisesti massaan. Tosielämässä tasaisia teitä ei ole olemassa eikä liikenne salli ajamista tasaisella nopeudella. Niinpä käytännössä se massa vaikuttaa kulutukseen näiden kiihdytysten ja nostojen välityksellä.
Painovoiman vaikutus massaan on vertikaalista, eli ylös-alas suunnassa. Ilman painovoimaa massan voisi nostaa ylämäkeen ilman energiaa eli autot kiihtyisivät yhtä hyvin ylä- ja alamäkeen kuin tasaisellakin. Tasaisen tien tapauksessa painovoimalla ei ole vaikutusta kuin ehkä noihin vierintävastuksiin, jotka hieman kasvavat massan kasvaessa.
Jospa tämä yhtään selvensi asioita
Hyvä lada-veto tähän väliinkimseppanen75 kirjoitti: Yritätkö härnätä minua tolla sähköllä? Taaskin muistaisin metsurikurssin pohjalta, että sähkö kulkee valonnopeudella. Piste. Eli sähkön nopeutta ei voida muuttaa millään konstilla (paitsi ladassa).
. Mutta onkohan siellä ollut todella pimeää siellä metsurikurssilla; valon nopeus tyhjiössä on n. 300.000 km/s. Sitä tarkoitin, ja se ei todellakaan ole käytännössä ihan sama. Tosi on. 
