Eli kysymys;
Mihin tuo tehoboksi liitetään ja mitä se käytännössä tekee?
Ajaisiko saman asian vaikka säätövastus, jonka kytkisi käynnistyksen yhteydessä katkaisijalla pois?
Näin vw dieseleihin kajonneena tekisi mieli kokeilla tähänkin, jos onnistuu.
Volkkarissahan säätövastus ja yksi kiinteä vastus liitetään polttoaineen lämpötila-anturin väliin, mutta mihinkäs tässä sen laittaisi?
Mutta jos joku vastaa, kiitoksia!
terv; hra kokeilumieli.
sprinter 210 d tehoboksi ja muita virittelykysymyksiä.
Ei ole tällä forumilla ollut oikein pioneerihenkeä kenelläkään tuon selvittämisesksi, itse en edes tiedä millainen pumppu hävelissä on ja miten se päättelee oikein ruiskutusmäärän.
Jonkun se tutkimustyö vain pitäisi tehdä.
Ahtopaineen tietoa ja ilmaamäärää voi helposti huijata, mutta niistä ei vältämättä ole hyötyä sellaisenaan.
Jonkun se tutkimustyö vain pitäisi tehdä.
Ahtopaineen tietoa ja ilmaamäärää voi helposti huijata, mutta niistä ei vältämättä ole hyötyä sellaisenaan.
Lisää tietoa: www.skg.fi
niin, ymmärtääkseni vokkeleissahan pumpparikoneissa huijataan polttoaineen lämpötilaa ja jakajapumpullisissa määrätietoa tietääkseni, mutta kaippa niissä voi jotain muitakin konsteja olla.
Nyt on jo kuitenkin pientä hajua mersuun tehtävistä toimenpiteistä, niin ilmoittelen, kun tulee tehtyä jotain.
Kyllä kaikkea täytyy kokeilla
Nyt on jo kuitenkin pientä hajua mersuun tehtävistä toimenpiteistä, niin ilmoittelen, kun tulee tehtyä jotain.
Kyllä kaikkea täytyy kokeilla
digituning
Näyttäisi tarjoavan tuollaista: Sprinter 210/210/410 2.9 td 75 kW/102 hp 220 Nm 152 km/h 106 kW/144 hp 330 Nm 160 km/h 699,-
W213 220d +W242 electric drive
Eli missäs tämä pumpun liitin mahtaa sijaita sitten?
Yleinen tiedoksianto: Minä en tullut tänne kuuntelemaan jeesusteluja jostain, mikä olisi tuplasti helpompaa ja kalliimpaa! kokeilijaluonne kokeilee jotain jippoja ja kertoo sitten hyviä ja huonoja puolia esim tämmösestä!
Että semmosta. Minulla on muuten kakkosautona/ kengitysautona vanha bemari, kun ei ollut varaa laittaa uutta ferraria jääautoksi!
edit, veskola: Otti niin silmään tuo HUUTAMINEN, että pienensin äänenvoimakkuutta
Yleinen tiedoksianto: Minä en tullut tänne kuuntelemaan jeesusteluja jostain, mikä olisi tuplasti helpompaa ja kalliimpaa! kokeilijaluonne kokeilee jotain jippoja ja kertoo sitten hyviä ja huonoja puolia esim tämmösestä!
Että semmosta. Minulla on muuten kakkosautona/ kengitysautona vanha bemari, kun ei ollut varaa laittaa uutta ferraria jääautoksi!
edit, veskola: Otti niin silmään tuo HUUTAMINEN, että pienensin äänenvoimakkuutta
pumpun liitin
Ompi suojattu siinä mustassa muovipussissa,nippu siteellä pystyyn kammettu.Siinä akun vieressä /edessä alapuolella.
Jamppa
mm sprinttereitä löytyy
Jamppa
mm sprinttereitä löytyy
Noniin, nyt on sprinterissä evry paikallaan. Ajamaan en vielä ole päässyt, kun teen pikku fiksausta siihen, mutta evryn kanssa paikallaan polkemista on kokeiltu.
Alunperin Tuo ei oikein ole kierrosherkkä eikä oikein pölläytykään, Mutta nyt, kun on evry kiinni, niin jo vain kierrosherkkyyttä löytyy ja savuakin tulee.
Itse laitoin näin ensi alkuun 300 ohmisen kiinteän vastuksen ja 3kohm trimmerin+ katkaisijan väliin ja kytkin pumpun liittimien 7-8 väliin.
Nyt on paljon kierrosherkempi ja saa pöllyäkin aikaan. Kerron kulutuksesta, kun auto lähtee taas pitempään reissuun.
Johdot tinasin+laitoin kutistesukan kanssa niin potikkaan, katkaisijaan sun muuallekin.
Täytyy vielä koittaa jotain 200 ohmista kiinteää tuon 300:n tilalle ja katsoa meneekö vikatilaan.
Mutta joulun alla palataan asiaan kulutuslukemien merkeissä sun muissa.
EDIT: Täytyypäs vielä kysyä, että missäs kaikissa mersuissa on sama pumppu kuin tässä?
Alunperin Tuo ei oikein ole kierrosherkkä eikä oikein pölläytykään, Mutta nyt, kun on evry kiinni, niin jo vain kierrosherkkyyttä löytyy ja savuakin tulee.
Itse laitoin näin ensi alkuun 300 ohmisen kiinteän vastuksen ja 3kohm trimmerin+ katkaisijan väliin ja kytkin pumpun liittimien 7-8 väliin.
Nyt on paljon kierrosherkempi ja saa pöllyäkin aikaan. Kerron kulutuksesta, kun auto lähtee taas pitempään reissuun.
Johdot tinasin+laitoin kutistesukan kanssa niin potikkaan, katkaisijaan sun muuallekin.
Täytyy vielä koittaa jotain 200 ohmista kiinteää tuon 300:n tilalle ja katsoa meneekö vikatilaan.
Mutta joulun alla palataan asiaan kulutuslukemien merkeissä sun muissa.
EDIT: Täytyypäs vielä kysyä, että missäs kaikissa mersuissa on sama pumppu kuin tässä?
http://www.mersuforum.net/forum/viewtopic.php?t=45188
Mites tuossa? Peekoo on kokeillut ilmeisesti 2. ja 3. napojen väliin.
290 väyrysessä on sama moottori. Ja näin ollen sama pumppu.
Tiedä sitten toimiiko sama kikka esim 220d väykyssä jossa on lucaksen sähköohjattu jakajapumputin.
Mites tuossa? Peekoo on kokeillut ilmeisesti 2. ja 3. napojen väliin.
290 väyrysessä on sama moottori. Ja näin ollen sama pumppu.
Tiedä sitten toimiiko sama kikka esim 220d väykyssä jossa on lucaksen sähköohjattu jakajapumputin.
Älkääs nyt vaan sekoittako noita liitinnapojen ja sen pumpulta tulevan kaapelin numerointia. Olen nyt kaukana autostani, joten en voi asiaa tarkistaa, mutta liitin oli muist. 10-napainen. Siihen tulee 7 johdinta, joista kaksi ohuinta mittaa polttoaineen lämpötilaa ja kaksi paksuinta (muist. punamusta ja musta valk.) tuo katkotun tasajännitteen syöttöä säätävälle sähkömagneetille. Loput kolme: JOHDINNUMEROT 1-3, (liittimen ohjaimenpuolelta värit valk. pun. ja kelt.); kakkonen on yhteinen mittauskeloille. Numero1 on paluutieto vertailukelalta ja numero kolme on paluutieto syötön todellisesta asennosta. Tähän väliin 2-3 on kytketty tuo n. 300 ohmin vastus(voi olla säädettävä, kytkimellä valittava tai miten vaan on asian halunnut toteuttaa). Olennaista on kuitenkin se, että tuolla paluutiedon muutoksella kerrotaan ohjainlaitteelle, että ei ole vielä tarpeeksi kääntynyt tuo syöttöä suurentava akseli, että anna vaan lisää sitä katkottua tasajännitettä sille sähkömagneetille.
Sopivan vastusarvon ennalta arvaaminen ei onnistu, koska se riippuu tuon koko säädin laitteen asennosta pumpun rungossa.
Periaatteessa sama asia kuin pienentää tätä vastusta on tämän säätimen (saksaksi mengenstellwerk) siirto vauhtipyörään päin. Säätimen siirto ei aiheuta vikatietoa, mutta liian suuri poikkeutus vastuksella sen tekee.
Jos siirrät säädintä paljon, se aiheuttaa matalilla kierroksilla ajettaessa tärinää nousseen tyhjäkäyntisyötön takia. Kaasupoljin anturi kertoo, että syöttöä pitäisi vähentää, mutta suuri perussyöttö pitää kierroksia väkisin tuolla 1000rmin päällä.
Sopivan vastusarvon ennalta arvaaminen ei onnistu, koska se riippuu tuon koko säädin laitteen asennosta pumpun rungossa.
Periaatteessa sama asia kuin pienentää tätä vastusta on tämän säätimen (saksaksi mengenstellwerk) siirto vauhtipyörään päin. Säätimen siirto ei aiheuta vikatietoa, mutta liian suuri poikkeutus vastuksella sen tekee.
Jos siirrät säädintä paljon, se aiheuttaa matalilla kierroksilla ajettaessa tärinää nousseen tyhjäkäyntisyötön takia. Kaasupoljin anturi kertoo, että syöttöä pitäisi vähentää, mutta suuri perussyöttö pitää kierroksia väkisin tuolla 1000rmin päällä.
Niin. Tuosta liittimen ja johtimien numeroinneista.
Elikkäs, Vastus siis LIITTIMEN NAPOIHIN 7-8. Elikkäs niihinhän siis tulee johtimet 2-3 vissiinkin.
Eli kaksi eri asiaa puhua vaikka liittimen numeroinnista ja johtimien numeroinnista.
Kunhan saan tuon tuolta ajoon ja nähdään, että mitä vaikutti, niin täytyy kokeilla alentaa tuota kiinteää vastusta.
Onkos tuossa autossa "ahtopaineanturia" ja jos on, niin missäpäin? Ja mitenköhän sitä lähtisi huijaamaan. Ei siis älytöntä nostoa, vaan pikku kokeilu siihenkin. Eihän se vain ole siinä kuulerilta tulevassa putkessa, melkein ekana pellin alla?
Mielessä pyörähti, että jos tuo evry toimii toivotulla tavalla, niin rakennan systeemin siten, että normaaliajossa syöttöjä on vain vähän nostettu, mutta kaasupolkimeen mikrokytkin, että kun polkaisee pohjaan, niin astuu peliin totaalisyöttö ja hiukan nostetu ahtopaine.
Täytyy vain seurailla, ettei tuo rupea vääntämään liian alhaalta. Eiköhän siihenkin lääke keksitä. Sähköllähän sekin toimii;)
Täytyy vielä tukkia egr ja sitten ruveta rakentelemaan kaikkea muuta kivaa....
Elikkäs, Vastus siis LIITTIMEN NAPOIHIN 7-8. Elikkäs niihinhän siis tulee johtimet 2-3 vissiinkin.
Eli kaksi eri asiaa puhua vaikka liittimen numeroinnista ja johtimien numeroinnista.
Kunhan saan tuon tuolta ajoon ja nähdään, että mitä vaikutti, niin täytyy kokeilla alentaa tuota kiinteää vastusta.
Onkos tuossa autossa "ahtopaineanturia" ja jos on, niin missäpäin? Ja mitenköhän sitä lähtisi huijaamaan. Ei siis älytöntä nostoa, vaan pikku kokeilu siihenkin. Eihän se vain ole siinä kuulerilta tulevassa putkessa, melkein ekana pellin alla?
Mielessä pyörähti, että jos tuo evry toimii toivotulla tavalla, niin rakennan systeemin siten, että normaaliajossa syöttöjä on vain vähän nostettu, mutta kaasupolkimeen mikrokytkin, että kun polkaisee pohjaan, niin astuu peliin totaalisyöttö ja hiukan nostetu ahtopaine.
Täytyy vain seurailla, ettei tuo rupea vääntämään liian alhaalta. Eiköhän siihenkin lääke keksitä. Sähköllähän sekin toimii;)
Täytyy vielä tukkia egr ja sitten ruveta rakentelemaan kaikkea muuta kivaa....
Noniin, nyt on sitten käyty ajamassa evryn kanssa, kyydissä kolme 6mm vaneerilevyä(pituutta kopin verran, leveyttä n. 30 cm auki kopin leveyden+rautapuntit taka-akselin taka puolella. Alla continentalin uudet kitkapyörät, tankki täynnä.
Tuloksia:
Jos potikan kääntää nollaan(eli pelissä on 30ohm):
Auto aivan eri laite, kuin vakiona. Ei pölläytä kuin vähän ja vääntöä hiukka liikaakin... Jyrkkään soraylämäkeen kolmosella lyö pyörät tyhjää
Mutta järkeä käyttämällä ei hajota paikkoja.
Potikka puolessa välissä:
No juu, hiukka vähemmän voimaa alhaalla kuin edellisessä, mutta kuitenkin vieläkin puhutaan ihan eri autosta. Eli tämä voipi olla pikku pyörityksessä hyvä vaihtoehto.. (tai senhän jo tietää, että varmasti mersu-uskovaiset ei näe mitään hyvää muussa kuin lastussa)
Potikkaa käännetty hivenen:
On kierrosherkempi, vääntöä hippu lisää. Mutta kuitenkin eron huomaa....aika lievää silti...
Eli tämmöistä. Sanotaampa nyt oma mielipide tähän boksilastuevry keskusteluun:
Tiedän muutaman ihmisen, ketkä ajavat volkkareilla matka ajoa ja käyttävät evryä ainoastaan ohituksissa ja välillä normaaliajossa, mutta ei täysillä. Molemmilla passatti(vm 97 molemmat tdi 90hp ja 110hp). Kummallakaan ei ole ollut ongelmia tekniikan keston suhteen(saahan sen ratakiskonkin mutkalle, eli järkeäkin saa käyttää). Toisella vempeleellä ajettu 260tkm ja toisella 470tkm.
Eli evry ei varmasti ole lastun veroinen lähellekään, mutta kuitenkin, pientä piristystä silläkin saa.
Boksin voi mielestäni rinnastaa aika paljon tässä tapauksessa evryyn.
Lastu olisi täälläkin ollut vaihtoehto, mutta jos tuo systeemi toimii, niin sitten ajetaan pelkällä evryllä. Nimittäin tuolla kerettiin ihan hyvin ennenkin, mutta kokeilunhalu ja pikku piristys kiinnosti.
Suurin syy kuitenkin, miksi kokeilin ennemmin evryä ennen lastua, on evryn hinta/hp.
Jos minulla olisi peukalo keskellä kämmentä ja rahaa pussi pullollaan (ja vielä voisi pölläyttää alimmaisia), niin tottakai ostaisin uuden pakettiauton, Veisin sen jonnekin pajaan ja vaihattaisin osia ja ite ei tarttisi kuin vihellellä. Mutta kun ei...
Meinasin tuon egr:n tuosta tulpata seuraavana, laittaa ahtopainemittarin(teollisuusmittarin) ja kokeilla huijata ahtopaineanturia(en tod. aijo nostaa tappiin asti,hyvä jos ollenkaan, eli kunhan kokeilen).
Kulutuslukemista kerron heti, kun joulun maissa tuo lähtee pitempään reissuun. Toki sekin voi venähtää
Kiitti ja kuitti.
Tuloksia:
Jos potikan kääntää nollaan(eli pelissä on 30ohm):
Auto aivan eri laite, kuin vakiona. Ei pölläytä kuin vähän ja vääntöä hiukka liikaakin... Jyrkkään soraylämäkeen kolmosella lyö pyörät tyhjää
Mutta järkeä käyttämällä ei hajota paikkoja.
Potikka puolessa välissä:
No juu, hiukka vähemmän voimaa alhaalla kuin edellisessä, mutta kuitenkin vieläkin puhutaan ihan eri autosta. Eli tämä voipi olla pikku pyörityksessä hyvä vaihtoehto.. (tai senhän jo tietää, että varmasti mersu-uskovaiset ei näe mitään hyvää muussa kuin lastussa)
Potikkaa käännetty hivenen:
On kierrosherkempi, vääntöä hippu lisää. Mutta kuitenkin eron huomaa....aika lievää silti...
Eli tämmöistä. Sanotaampa nyt oma mielipide tähän boksilastuevry keskusteluun:
Tiedän muutaman ihmisen, ketkä ajavat volkkareilla matka ajoa ja käyttävät evryä ainoastaan ohituksissa ja välillä normaaliajossa, mutta ei täysillä. Molemmilla passatti(vm 97 molemmat tdi 90hp ja 110hp). Kummallakaan ei ole ollut ongelmia tekniikan keston suhteen(saahan sen ratakiskonkin mutkalle, eli järkeäkin saa käyttää). Toisella vempeleellä ajettu 260tkm ja toisella 470tkm.
Eli evry ei varmasti ole lastun veroinen lähellekään, mutta kuitenkin, pientä piristystä silläkin saa.
Boksin voi mielestäni rinnastaa aika paljon tässä tapauksessa evryyn.
Lastu olisi täälläkin ollut vaihtoehto, mutta jos tuo systeemi toimii, niin sitten ajetaan pelkällä evryllä. Nimittäin tuolla kerettiin ihan hyvin ennenkin, mutta kokeilunhalu ja pikku piristys kiinnosti.
Suurin syy kuitenkin, miksi kokeilin ennemmin evryä ennen lastua, on evryn hinta/hp.
Jos minulla olisi peukalo keskellä kämmentä ja rahaa pussi pullollaan (ja vielä voisi pölläyttää alimmaisia), niin tottakai ostaisin uuden pakettiauton, Veisin sen jonnekin pajaan ja vaihattaisin osia ja ite ei tarttisi kuin vihellellä. Mutta kun ei...
Meinasin tuon egr:n tuosta tulpata seuraavana, laittaa ahtopainemittarin(teollisuusmittarin) ja kokeilla huijata ahtopaineanturia(en tod. aijo nostaa tappiin asti,hyvä jos ollenkaan, eli kunhan kokeilen).
Kulutuslukemista kerron heti, kun joulun maissa tuo lähtee pitempään reissuun. Toki sekin voi venähtää
Kiitti ja kuitti.
Kunnossa on pelit täälläkin. Kulutus pompsahti eka parilla tankilla litran kaks, mutta on palautunut normaaliksi kun ensi-innostus helpotti.
Tulipa sellainenkin havainto, että taitaa olla sama boxi ja pumppu noissa 210-412 -97--99 malleissa. Ainakin boschin sivut tarjoaa samoja varaosia kaikkiin. Eli tehoero on toteutettu määränsäätimen asennolla ja tyhjäkäynnin säädöllä (mitä ei voi vehon mukaan tehdä). No sekin selvinnee kun saan softan ja kaapelin kotiin.
Tuo pakolämpöjen ja-paineiden nousu selvinnee myös kunhan saan mittarit ja anturit paikoilleen. Tätä varten pitänee tilata monitoiminäyttö (3xlämpötila, 2xpaine ym.), jolta saa yhteensä 8 eri mittaustietoa. Osa moottorin omilta antureilta (esim. map) ja osa itse asennettavia.
Nuo lämmöt ja paineetha nousee ihan niinkuin muissakin kun syöttöjä lisätään ruiskutusaikaa pidentämällä. Tuo lisäys kun menee normaalisyötön jatkoksi. Tämän takia ennakkoa pitäisi lisätä, mutta kun samalla vähennetään siirtopumpun antamaa painetta (ahdas pa-linja yms.) niin ennakko pyrkiikin siirtymään myöhäisemmälle. No softalla tämä käytös pitäisi näkyä käyrältä.
Eikun odotellaan.
Tulipa sellainenkin havainto, että taitaa olla sama boxi ja pumppu noissa 210-412 -97--99 malleissa. Ainakin boschin sivut tarjoaa samoja varaosia kaikkiin. Eli tehoero on toteutettu määränsäätimen asennolla ja tyhjäkäynnin säädöllä (mitä ei voi vehon mukaan tehdä). No sekin selvinnee kun saan softan ja kaapelin kotiin.
Tuo pakolämpöjen ja-paineiden nousu selvinnee myös kunhan saan mittarit ja anturit paikoilleen. Tätä varten pitänee tilata monitoiminäyttö (3xlämpötila, 2xpaine ym.), jolta saa yhteensä 8 eri mittaustietoa. Osa moottorin omilta antureilta (esim. map) ja osa itse asennettavia.
Nuo lämmöt ja paineetha nousee ihan niinkuin muissakin kun syöttöjä lisätään ruiskutusaikaa pidentämällä. Tuo lisäys kun menee normaalisyötön jatkoksi. Tämän takia ennakkoa pitäisi lisätä, mutta kun samalla vähennetään siirtopumpun antamaa painetta (ahdas pa-linja yms.) niin ennakko pyrkiikin siirtymään myöhäisemmälle. No softalla tämä käytös pitäisi näkyä käyrältä.
Eikun odotellaan.
Joo, nyt kulutusta: Eka reissu pohjoiseen, koko aika säätövastus pienimmillään, eli vetoja eniten.Nopeus siinä 120 koko aika. Tankillisen kulutus 11,2l/100km.
Toinen reissu namiska käytössä vain ohituksissa(täysillä tietenkin), kulutus 7,5l/100 km ja rajoitusten mukaan muuten.
Ei ole ollut mitään ongelmia. Kun potikka on pienimmillään, niin pitää vain aina tyrkätä nelonen tupaan, kun lähtee ohittamaan, ettei jyrise
Toivottavasti on edes jotain apua näistä.
Toinen reissu namiska käytössä vain ohituksissa(täysillä tietenkin), kulutus 7,5l/100 km ja rajoitusten mukaan muuten.
Ei ole ollut mitään ongelmia. Kun potikka on pienimmillään, niin pitää vain aina tyrkätä nelonen tupaan, kun lähtee ohittamaan, ettei jyrise
Toivottavasti on edes jotain apua näistä.
Re: sprinter 210 d tehoboksi ja muita virittelykysymyksiä.
Onko jotain keinoa tarkistaa että määränsäädin on lähelläkään oikeaa paikkaa?
Potilas on 312D sprintteri joka on tekniikaltaan kunnossa mutta kaasua antamalla savuttaa aika häijysti, autoon on vaihdettu kkk k14 ahdin (om606) ja edelleenkaan ilma ei riitä polttamaan kaikkea polttoainetta. Erityisesti savua saa aikaan kun polkaisee kaasun pohjaan pieniltä kierroksilta, aiheuttaa takana ajavalle pienen ongelman koska savua tulee niin ettei tietä näy
Potilas on 312D sprintteri joka on tekniikaltaan kunnossa mutta kaasua antamalla savuttaa aika häijysti, autoon on vaihdettu kkk k14 ahdin (om606) ja edelleenkaan ilma ei riitä polttamaan kaikkea polttoainetta. Erityisesti savua saa aikaan kun polkaisee kaasun pohjaan pieniltä kierroksilta, aiheuttaa takana ajavalle pienen ongelman koska savua tulee niin ettei tietä näy
-00 C200CDI AT
-83 300GD A
-83 300GD A