Vito etujarrulevyt jumittaa - apua kaivataan
Vito etujarrulevyt jumittaa - apua kaivataan
-99 Vitossa alkoi jarrut jurnuttamaan, joten kävin hakemassa uudet levyt ja palat. Vaan eipä tuo vaihtaminen ihan helppoa ollutkaan. Jarrusatula ja satulan kehikko irtosivat suht' kivuttomasti (kannattaa irrottaa se satula ensin, jotta kehikon yläpultin avaamiselle tulee enemmän tilaa). Ja jopa se jarrulevyn kiinnitysruuvi irtosi lopulta iskumeisselillä. Eli kaikki tarvittavat nippelit irti ja jarrulevyn pitäisi irrota nykäisemällä?
Vaan ei. Naputtelin ensin pienemmällä, lopulta hieman isommalla lekalla. Lopputuloksena koko sisempi levynpuolisko sirpaleina lattialla, mutta muu osa ei ole inahtanutkaan navan päältä. Mikä kikka tähän on? Täytyykö tuo ulosvetäjällä nykäistä vai mistä tämä nyt kiikastaa? Ja jos ulosvetäjä on oikea (ja ainoa) työkalu, niin osaatteko neuvoa, mistä noin suurta (n. 300 mm) ulosvetäjää kannattaisi haeskella? Ja montako sakaraa siinä olisi hyvä olla? Tuntuu niin hauraalta tuo levy, että pelkään sen vain napsahtavan, jos ulosvetäjällä houkuttelee pois.
Piti oikein varmistaa uusia levyjä tutkimalla, että levyn kuuluisi irrota em. toimenpiteillä. Renkaanpulttien rei'istä kurkkimalla voisin vaikka vannoa, että kierteet ovat osa jarrulevyä, minkäänlaista saumaa ei erota.
Olen ohittanut ns. point-of-no-returnin tässä projektissa ja auto pysyy paikallaan, kunnes homma on saatu loppuun. Näinpä hyviä vinkkejä otetaan vastaan!
PS. Tuo kuskin puoleinen levy taisi olla aika hengenvaarallisessa kunnossa. Se ei kenties vielä paksuudeltaan alittanut minimirajaa, mutta ruoste oli syövyttänyt levyn todella haperoksi. Luulen, että kunnon jarrutuksessa lopputulos olisi ollut sama kuin nyt lekalla naputtaen. Tarkistakaa omanne ja vaihtakaa ajoissa (kunhan saadaan ohjeet levyn irrottamiseen)!
Vaan ei. Naputtelin ensin pienemmällä, lopulta hieman isommalla lekalla. Lopputuloksena koko sisempi levynpuolisko sirpaleina lattialla, mutta muu osa ei ole inahtanutkaan navan päältä. Mikä kikka tähän on? Täytyykö tuo ulosvetäjällä nykäistä vai mistä tämä nyt kiikastaa? Ja jos ulosvetäjä on oikea (ja ainoa) työkalu, niin osaatteko neuvoa, mistä noin suurta (n. 300 mm) ulosvetäjää kannattaisi haeskella? Ja montako sakaraa siinä olisi hyvä olla? Tuntuu niin hauraalta tuo levy, että pelkään sen vain napsahtavan, jos ulosvetäjällä houkuttelee pois.
Piti oikein varmistaa uusia levyjä tutkimalla, että levyn kuuluisi irrota em. toimenpiteillä. Renkaanpulttien rei'istä kurkkimalla voisin vaikka vannoa, että kierteet ovat osa jarrulevyä, minkäänlaista saumaa ei erota.
Olen ohittanut ns. point-of-no-returnin tässä projektissa ja auto pysyy paikallaan, kunnes homma on saatu loppuun. Näinpä hyviä vinkkejä otetaan vastaan!
PS. Tuo kuskin puoleinen levy taisi olla aika hengenvaarallisessa kunnossa. Se ei kenties vielä paksuudeltaan alittanut minimirajaa, mutta ruoste oli syövyttänyt levyn todella haperoksi. Luulen, että kunnon jarrutuksessa lopputulos olisi ollut sama kuin nyt lekalla naputtaen. Tarkistakaa omanne ja vaihtakaa ajoissa (kunhan saadaan ohjeet levyn irrottamiseen)!
- vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
Kyllä niiden levyjen kuuluisi lähteä sieltä ihan pajavasaralla huitomalla siihen levyn keskelle, pultinreikien kohdalle. Ei ole ainakaan itsellä tullut vielä autoa vastaan mistä ei olisi lähtenyt levy irti tuolla konstilla. Ja jos tulisi niin ehkä näyttäisin sille rälläkkää.
Omassakin tötterössä on jarruremontti edessä, vaikka palaa on vielä yli 5mm edessä ja takana. Syy on jarrujen kuumeneminen. Kestää tehdä yhden pitkän jarrutuksen mutta sitten ei ole enään ketään kotona. EBC:n ultimax jarruja tässä olen haaveillut. Levyistä en vielä tiedä että laitanko ebc:t vai jotkin muut. Kuitenkin etu ja takalevyt ja palat menee uusiksi. Samoten seisontajarruvaijerit ja kengät. Ja ehkä muutan seisontajarrun käsijarruksi. Kahva istuimien väliin. Tosin samaan paikkaa on subbarikotelo suunnitteilla , että saa sitten nähdä mitä teen. Hyvin on hapettunut minunkin viton jarrut ym.
Omassakin tötterössä on jarruremontti edessä, vaikka palaa on vielä yli 5mm edessä ja takana. Syy on jarrujen kuumeneminen. Kestää tehdä yhden pitkän jarrutuksen mutta sitten ei ole enään ketään kotona. EBC:n ultimax jarruja tässä olen haaveillut. Levyistä en vielä tiedä että laitanko ebc:t vai jotkin muut. Kuitenkin etu ja takalevyt ja palat menee uusiksi. Samoten seisontajarruvaijerit ja kengät. Ja ehkä muutan seisontajarrun käsijarruksi. Kahva istuimien väliin. Tosin samaan paikkaa on subbarikotelo suunnitteilla , että saa sitten nähdä mitä teen. Hyvin on hapettunut minunkin viton jarrut ym.
- JuriPotkuri
- Mersumies
- Viestit: 518
- Liittynyt: Ti 22.11.2005 18:05
- Paikkakunta: Helsinki-Kallio
Kyllä joo lämpö auttaa, ja olethan sinne väliin yriittänyt tunkea irrottavia kemikaaleja. Itse olen kuullut kehuttavan Rost-offia (olikohan Wurthin valmiste) tai sitten ihan perinteistä naftaa/löpöä. Se kanssa tunkeutuu joka väliin. Anna vaikuttaa vähän aikaa ja sitten lämpöä ja varovasti lekaa...
Jo on kumma jos ei rupea laikka irtoamaan...
Terv.Juri
Jo on kumma jos ei rupea laikka irtoamaan...
Terv.Juri
Maalla, merellä ja ilmassa...
Kiitoksia vastauksista. Haeskelinkin sopivaa ulosvetäjää, ja löysin vain yhden riittävän suuren. Hintaa tuolla on 300 euroa, joten jää ostamatta. Eli täytyy vielä yrittää lekalla paukuttelua. Eniten tuossa hommassa tietysti askarruttaa se, mitä napa/pyöränlaakeri tykkää paukuttelusta. Mutta kenties minulla on ollut väärä tekniikka. Olen paukuttanut sisäpuolelta siihen suuntaan, johon levyn haluan liikkuvan. Kenties tuo vastakkainen suunta toimii paremmin. Jonkin verran paukutin keskiosan reunoille, tosin.
Ja kyllä, olen suihkinut CRC:n irroitusöljyä (MoS2) pyöränpulttien reikiin, ajatuksena, että se siitä tunkeutuu levyn ja navan välimaastoon. Saa nähdä, olisiko tilanne parempi illalla, kun pääsen kokeilemaan uudestaan. Sisäpuolelle lienee myös hyvä yrittää suihkia irrotusainetta.
Millä keinolla tuohon olisi hyvä lämpöä antaa? Riittäisikö kuumailmapuhallin? Kaasuhitsausvehkeet eivät tule kyseeseen, enkä oikein uskaltaisi myöskään pikkupulloilla tuossa taloyhtiön pihassa alkaa tohottamaan.
Ellei lähde napaan paukuttelemalla, niin saatan yrittää porata levyyn reiät, joiden avulla irrottamiseen voi käyttää pienempää ulosvetäjää.
Uskomattoman lujassa on. Tuossa minun autossa alustan ruostesuojaus on tehty hyvin, ja autossa on epä-Vitomaisen vähän ruostetta noin kokonaisuudessaan. Ilmeisesti ruoste on sitten siitä ottanut itseensä ja konsentroitunut näihin paljaisiin paikkoihin oikein kunnolla.
Jos tuo levy tuosta irtoaa, niin kannattaisikohan uuden levyn asennuksessa jotenkin pyrkiä varmistamaan helpompi irroitus? Eli tulisiko navan ja levyn väliin sivellä jotain kemikaalia? Ja mikä olisi sopiva mönjä siihen?
Ja kyllä, olen suihkinut CRC:n irroitusöljyä (MoS2) pyöränpulttien reikiin, ajatuksena, että se siitä tunkeutuu levyn ja navan välimaastoon. Saa nähdä, olisiko tilanne parempi illalla, kun pääsen kokeilemaan uudestaan. Sisäpuolelle lienee myös hyvä yrittää suihkia irrotusainetta.
Millä keinolla tuohon olisi hyvä lämpöä antaa? Riittäisikö kuumailmapuhallin? Kaasuhitsausvehkeet eivät tule kyseeseen, enkä oikein uskaltaisi myöskään pikkupulloilla tuossa taloyhtiön pihassa alkaa tohottamaan.
Ellei lähde napaan paukuttelemalla, niin saatan yrittää porata levyyn reiät, joiden avulla irrottamiseen voi käyttää pienempää ulosvetäjää.
Uskomattoman lujassa on. Tuossa minun autossa alustan ruostesuojaus on tehty hyvin, ja autossa on epä-Vitomaisen vähän ruostetta noin kokonaisuudessaan. Ilmeisesti ruoste on sitten siitä ottanut itseensä ja konsentroitunut näihin paljaisiin paikkoihin oikein kunnolla.
Jos tuo levy tuosta irtoaa, niin kannattaisikohan uuden levyn asennuksessa jotenkin pyrkiä varmistamaan helpompi irroitus? Eli tulisiko navan ja levyn väliin sivellä jotain kemikaalia? Ja mikä olisi sopiva mönjä siihen?
- vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
OK. Testaan tätä illalla. Ja kenties käytän tätä projektia tekosyynä kunnollisen kuumailmapuhaltimen hankkimiseen. Lienee se ainakin mukavampaa puuhaa jarrulevyn föönaaminen kuin lekalla paukuttelu, jos ei lopputuloksessa ole eroa. Mistä hyvä, tehokas ja halpa kuumailmapuhallin?
Ja kuparitahnaa sivelen napaan ennen uuden levyn asentamista, jahka siihen vaiheeseen pääsen.
Vito500tkm. Mainitset, että pidemmän jarrutuksen jälkeen jarrut ovat kadoksissa. Kuvasi perusteella en uskaltaisi kovin raskasta/pitkää jarrutusta noilla levyillä tehdä. Luulen, että tuo levysi on muutaman jarrutuksen päässä täydellisestä poksahtamisesta. Älä kovin pitkään venytä vaihtamistasi.
Vito500tkm, mainitsit ylempänä, että aiot subbaria laittaa kuskin penkin viereen. Oliko sinulla 1+2 -penkit? Jos oli, niin tuossa on kuvasarjaa oman subbarin rakentelusta:
http://s87.photobucket.com/albums/k153/ ... 20project/
Jos sinulla on 1+1 -penkit, niin penkkien väliin mahtunee suurempikin laatikko ja kenties suurempi subbari-elementti. Itselläni elementin halkaisija (8 tuumaa) määräsi minimikorkeuden, mutta tätä mittaa ei ollut mahdollista toteuttaa koko laatikon osalta penkin rakenteiden vuoksi. Siksi elementti on korkeampi elementin kohdalta. Elementin vaatima "korkkaamisvara" puolestaan vaati kotelon syvyyden rajoittamista tässä kotelon korkeammassa osassa. Lopputuloksena hieman kiemurainen kotelo, mutta sopii kuin nyrkki silmään. Kotelon sisätilavuus on aika lähellä maksimia (n. 15 litraa), kun käytetään 22-millistä seinää. Muut rajoitukset estivät helpommat kotelomuodot (mm. elementin magneetin taakse jätettävä 50 mm tila ilmanvaihdon takaamiseksi), joten tämä kotelon muoto ja elementin suuntaus oli ns. "ainoa vaihtoehto".
Ja kuparitahnaa sivelen napaan ennen uuden levyn asentamista, jahka siihen vaiheeseen pääsen.
Vito500tkm. Mainitset, että pidemmän jarrutuksen jälkeen jarrut ovat kadoksissa. Kuvasi perusteella en uskaltaisi kovin raskasta/pitkää jarrutusta noilla levyillä tehdä. Luulen, että tuo levysi on muutaman jarrutuksen päässä täydellisestä poksahtamisesta. Älä kovin pitkään venytä vaihtamistasi.
Vito500tkm, mainitsit ylempänä, että aiot subbaria laittaa kuskin penkin viereen. Oliko sinulla 1+2 -penkit? Jos oli, niin tuossa on kuvasarjaa oman subbarin rakentelusta:
http://s87.photobucket.com/albums/k153/ ... 20project/
Jos sinulla on 1+1 -penkit, niin penkkien väliin mahtunee suurempikin laatikko ja kenties suurempi subbari-elementti. Itselläni elementin halkaisija (8 tuumaa) määräsi minimikorkeuden, mutta tätä mittaa ei ollut mahdollista toteuttaa koko laatikon osalta penkin rakenteiden vuoksi. Siksi elementti on korkeampi elementin kohdalta. Elementin vaatima "korkkaamisvara" puolestaan vaati kotelon syvyyden rajoittamista tässä kotelon korkeammassa osassa. Lopputuloksena hieman kiemurainen kotelo, mutta sopii kuin nyrkki silmään. Kotelon sisätilavuus on aika lähellä maksimia (n. 15 litraa), kun käytetään 22-millistä seinää. Muut rajoitukset estivät helpommat kotelomuodot (mm. elementin magneetin taakse jätettävä 50 mm tila ilmanvaihdon takaamiseksi), joten tämä kotelon muoto ja elementin suuntaus oli ns. "ainoa vaihtoehto".
- vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
Kyllä levyä ja palaa on mutta kun ne ei pidä.
Ehkä osasyynä on kasvanut moottorin teho ja sen käyttö
.
On muuten hienossa kunnossa toi sun vitosi. Ei näy ruostetta.
Ja komian subbarilootan on rakentanut paikalleen.
Miten muuten subbari kuuluu tuossa paikkaa?
Omassa on ollut subbarilaatikko etuistuimien taka ja auton perässä. Soi huomattavasti paremmin kun subbari on auton takana. Istuimen alla en ole vielä kokeillut. Ja tarkoitus olisi laittaa 15" 65 litran refleksi koteloon. Tuohon istuimien väliin. Istuimet on 1+2 edessä kuten sinullakin.
Istuinrungon jotuu rälläkällä pilkkomaan. Elementti ylöspäin ja putki etujalkatilaan.
Ehkä osasyynä on kasvanut moottorin teho ja sen käyttö

On muuten hienossa kunnossa toi sun vitosi. Ei näy ruostetta.
Ja komian subbarilootan on rakentanut paikalleen.
Miten muuten subbari kuuluu tuossa paikkaa?
Omassa on ollut subbarilaatikko etuistuimien taka ja auton perässä. Soi huomattavasti paremmin kun subbari on auton takana. Istuimen alla en ole vielä kokeillut. Ja tarkoitus olisi laittaa 15" 65 litran refleksi koteloon. Tuohon istuimien väliin. Istuimet on 1+2 edessä kuten sinullakin.
Istuinrungon jotuu rälläkällä pilkkomaan. Elementti ylöspäin ja putki etujalkatilaan.
Biltemasta ja vastaavista paikoista saa sellaisen kertakäyttöpulloilla (retkikeittimen pullo) toimivan "tohon", se on ollut aika kätevä, kun se sytyttää napista painamalla. Tuo ei maksa paljonkaan, ja sillä olen sytyttänyt joskus jopa saunan pesäää
Lämmityksessä kannattaa miettiä lämpölaajentumista, tarkoitus on lämmittää se levy ja jäähdyttää napaa, jolloin reikä suurenee ja se reiässä oleva tappi supistuu. Jäähdyttämistä voi tehdä sillä crc pullolla.
Tosiaan lyönnit vastoin maalaisjärkeä levyä kohti, sama pätee naulojen irroitukseen rakennuksesta, lyö kerran sisään niin lähtee helpommin ulos.
Ennen kuin tuota aloittaa, niin kannattaa ruiskia se napa täyteen irroitusöljyä ja ajella pari päivää voimakkaasti jarrutellen, mutta se nyt ei tässä enää auta.
Aivan aluksi tietysti kaikki saumakohdat putsataan hyvin teräsharjalla...eiköhän se jumita siitä napareiästä.
Kyllä se siitä, lopussa kiitos seisoo:


Lämmityksessä kannattaa miettiä lämpölaajentumista, tarkoitus on lämmittää se levy ja jäähdyttää napaa, jolloin reikä suurenee ja se reiässä oleva tappi supistuu. Jäähdyttämistä voi tehdä sillä crc pullolla.
Tosiaan lyönnit vastoin maalaisjärkeä levyä kohti, sama pätee naulojen irroitukseen rakennuksesta, lyö kerran sisään niin lähtee helpommin ulos.
Ennen kuin tuota aloittaa, niin kannattaa ruiskia se napa täyteen irroitusöljyä ja ajella pari päivää voimakkaasti jarrutellen, mutta se nyt ei tässä enää auta.
Aivan aluksi tietysti kaikki saumakohdat putsataan hyvin teräsharjalla...eiköhän se jumita siitä napareiästä.
Kyllä se siitä, lopussa kiitos seisoo:

Lisää tietoa: www.skg.fi
Vito500tkm, subbari kuuluu tuossa oikein hyvin. Matalat taajuudethan eivät ole kovin herkkiä suuntaukselle. Ja kun on väliseinän oikealla puolella (ohjaamossa), niin ääniaallot eivät vaimennu väliseinän vuoksi. Sinulla tuota väliseinää ei tainnut olla, joten mielestäni sinulla ei sijainnilla ole mitään väliä. Ei teoriassa eikä käytännössä. Jos subbarin virittää oikein korkealle (yli 100 Hz), niin sitten saattaa jo alkaa erottamaan äänen sijainnin. Mutta eihän subbaria viritetä noin korkealle... Mikäli subbarisi kuulostaa paremmalta taaempana (kauempana), niin luultavasti johtuu ennemminkin sinulle paremmin sopivasta viiveestä (basso tömähtää oikeassa kohdassa) kuin absoluuttisesti subbarin tuottaman soundin paremmuudesta. Itse en subbarin sijoittelussa pyrkisi muuhun kuin auton käytettävyyden säilyttämiseen ja subbarin tilavuuden maksimoimiseen tiettyyn rajaan asti (15 litraa on sekin aika paljon, jos elementti on suunniteltu senkokoiselle kotelolle). Paljon suurempi merkitys äänenlaadulle on muilla kanavilla. Näinpä itse hain ratkaisun, jossa subbari ei vie kuormatilaa, eikä vaadi rakenteellisia modifikaatioita. Vaikka keskipenkki hyvin harvoin onkin käytössä, en silti lähtisi heikentämään sen rakennetta - luultavasti ei normipenkkiin verrattuna kovin vahva ole alun alkaenkaan.
Tuollainen jäähdytetty levy toimii kai niin, että levyiltä lämpö johtuu levyjen välisiin ripoihin, jotka jäähtyvät ilmavirran vaikutuksesta. Jos nämä levyjen väliset rivat ovat oikein haperoa tekoa, kuten minulla, ei lämmönjohtavuuskykykään liene enää alkuperäisen kaltainen. Eli lämpö ei johdu levyiltä noihin jäähdytysripoihin ja edelleen pois jarrulevykonstruktiosta. Se voisi selittää, miksi jarrut ylikuumenevat. Toinen selitys on jarrupalojen materiaali. Kaipa niissä on aina kyse kompromissista kulutuskestävyyden, kitkan ja lämmöntuoton välillä. Ehkä palasi ovat sitä sorttia, joka ei paljon kulu, mutta jäähtyy hitaasti ja/tai kuumenevat nopeasti.
Veskola, kyllä uudet osat näyttävät hienoilta. Ilmeisesti sinä vaihdoit myös satulat ja satulan kannattimet? Vai saitko kunnostamalla nuo noin hyvän näköiseksi? Miten? Vai eivätkö ne sinulla ruosteessa ollutkaan? Itse tyydyn nyt käyttämään vanhoja osia, vaikka aika heikossa hapessa ovatkin. Ja muuten tuo navan ja levyn välinen sauma "irvistää" ainakin millin, joten ei se siitä kanita. Taitaa vain olla koko kiinnityspinnaltaan hitsautunut napaan kiinni, onhan tuossa aika otolliset olosuhteet sellaiselle.
Haen Bilteman tohottimen. Naputtelen ensin vasaralla, lekan pistän takaisin hyllyyn. Ellei irtoa vasaralla naputtamalla, sytytän tohottimen ja lämmitän jarrulevyn keskilieriötä (samalla jäähdyttäen napaa sprayllä) ja yritän vasaralla uudestaan.
Kiitoksia vinkeistä. Raportoin, miten kävi.
Tuollainen jäähdytetty levy toimii kai niin, että levyiltä lämpö johtuu levyjen välisiin ripoihin, jotka jäähtyvät ilmavirran vaikutuksesta. Jos nämä levyjen väliset rivat ovat oikein haperoa tekoa, kuten minulla, ei lämmönjohtavuuskykykään liene enää alkuperäisen kaltainen. Eli lämpö ei johdu levyiltä noihin jäähdytysripoihin ja edelleen pois jarrulevykonstruktiosta. Se voisi selittää, miksi jarrut ylikuumenevat. Toinen selitys on jarrupalojen materiaali. Kaipa niissä on aina kyse kompromissista kulutuskestävyyden, kitkan ja lämmöntuoton välillä. Ehkä palasi ovat sitä sorttia, joka ei paljon kulu, mutta jäähtyy hitaasti ja/tai kuumenevat nopeasti.
Veskola, kyllä uudet osat näyttävät hienoilta. Ilmeisesti sinä vaihdoit myös satulat ja satulan kannattimet? Vai saitko kunnostamalla nuo noin hyvän näköiseksi? Miten? Vai eivätkö ne sinulla ruosteessa ollutkaan? Itse tyydyn nyt käyttämään vanhoja osia, vaikka aika heikossa hapessa ovatkin. Ja muuten tuo navan ja levyn välinen sauma "irvistää" ainakin millin, joten ei se siitä kanita. Taitaa vain olla koko kiinnityspinnaltaan hitsautunut napaan kiinni, onhan tuossa aika otolliset olosuhteet sellaiselle.
Haen Bilteman tohottimen. Naputtelen ensin vasaralla, lekan pistän takaisin hyllyyn. Ellei irtoa vasaralla naputtamalla, sytytän tohottimen ja lämmitän jarrulevyn keskilieriötä (samalla jäähdyttäen napaa sprayllä) ja yritän vasaralla uudestaan.
Kiitoksia vinkeistä. Raportoin, miten kävi.
- vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
häh, kyllä ne ihan alkuperäiset on, enkä muuta tehnyt kuin pyyhin pölyt niistä. Joskus nuo valokuvat antavat paremman ulkonäön mitä todellisuus on, autolla on ajettu tuossa noin 200 tkm.sevye kirjoitti:Ilmeisesti sinä vaihdoit myös satulat ja satulan kannattimet?
Isolla vasaralla vaan eli pikku lekalla

[edit: ja kun kuvaa katsoo oikein tarkkaan niin en edes pölyjä pyyhkinyt]

Lisää tietoa: www.skg.fi
No niin. Kyllähän se on niinkuin erään kiinteistövälittäjän mainoksessa, että kokemus ratkaisee. Autiolla saarella en olisi ikinä keksinyt alkaa naputtamaan jarrulevyä napaa kohti, joten kiitokset teille vinkistä. Sillä se siis lähti. Kuten suunnittelin, en ryhtynyt lekalla puuhaan, vaan aivan normi timpurinvasaralla. Kymmenkunta lyöntiä tämän työkalun maksimiteholla irrotti levyn navasta. Tämän jälkeen levy pyöri navan ympärillä, mutta ei suostunut tulemaan pois navan päältä. Naputtelin taas sisäpuolelta ulospäin sillä seurauksella, että ulompikin jarrukiekko irtosi jarrulevyn keskiöstä. Tässä vaiheessa oivalsin kammeta jarrulevyn keskiön pois pienellä sorkkaraudalla. Olkavarren yläkohdassa on sopiva vastinpinta kampeamiselle ja tavara irtoaa näppärästi, kun kampeaa tätä vasten.
Apukuskin puolella koko paketin irrottamiseen meni alle 10 minuuttia. Siitäkin iso osa kului jarrusatulan tukevaan ripustamiseen siten, ettei jarruletku joudu vääntö- tai vetorasitukseen. Ja tällä puolella en vaivautunut edes käyttämään irroitusöljyjä. Toki muodon vuoksi ruikkasin hieman irrotettaviin kohtiin, mutta ei se varmaan ehtinyt mitään vaikuttamaan. Uudet osat menivät ongelmitta paikoilleen, joten ilman vastoinkäymisiä selkeästi enin osa ajasta menee vanhojen säilytettävien osien putsaamiseen. Uusien osien kiinnityksestä sen verran, että olin kyllä tyytyväinen, että sain jarrulevyn kiinnitysruuvin ehjänä pois. Uusi levy oli sen verran väljempi/sileämpi keskireiästään, että kokoamista helpotti se, että levyn sai ruuvilla kiinni. Niin, ja puhdistetun navan ja uuden jarrulevyn väliin laitoin kuparitahnaa. Samoin laitoin pari tippaa kuparitahnaa jarrupalojen päätyihin. Satulan liukutapit liikkuivat kaikki hyvin, joten niitä en alkanut putsaamaan taikka kuparitahnaamaan.
Eri ketjuissa on ollut puhetta jarrulevyjen ja -palojen merkeistä ja ostopaikoista. Mainittakoon nyt, että hain omat osani Fixus-liikkeestä. Asioin kyseisessä firmassa ensimmäisen kerran ja täytyy oikein kehua, miten asiallista palvelua siellä sain (Mankkaan/Sinimäen toimipiste), vertailukohtana vaikkapa Motonet Espoo. Levyjen merkki taisi olla Zimmermann, jarrupalat ovat ETF-merkkiset. CRC brake cleanerin ja kuparitahnatuubin kanssa noin 110 euron setti. Aika kohtuuhintaista, mielestäni. Asennuksen perusteella laatutavaraa, eikä koeajonkaan perusteella valittamista. Eivät kitise. Saa nähdä, miten kestävät.
Jarrunesteen pinta nousi sen verran, että jouduin poistamaan ehkä puoli desiä. Tässä yhteydessä havaitsin, että jarruneste on aika huonossa kunnossa. Täysinäiseen säiliöön katsomalla lähes mustaa, mutta kirkkaaseen astiaan imettynä Pommacin väristä. Vaihtoon menevät siis. Osaatteko antaa vinkkiä sopivista välineistä ja työohjeista tähän hommaan? Tuleeko ABS huomioida jotenkin? Entä taka/etujarrujen paineensäädin? Ja tuleeko tuossa käyttää DOT4:a vai DOT5.1:a? Näitähän ei saisi sekoittaa keskenään, mutta mistä tiedän, kumpaa tuo systeemissä oleva tavara on?
Veskola. Juu, ymmärrän nyt. Omakin paketti näyttää juuri samalta remontin jälkeen. Satulan ja satulan pidikkeen teräsharjaus ja CRC-kylvetys saivat ne näyttämään hieman etäämmältä ihan uudenveroisilta. Minulla on aika ilmavat vanteet ja toivon, että uusien levyjen loiste säilyy pitkään. Näyttää hyvältä.
Vito500tkm. Joo, nuo seisovat aallot voivat vaikuttaa asiaan. Itse en ole niihin koskaan törmännyt, ja myönnettävä on, että olen sijoittanut aiheen lokeroon "henkimaailman juttuja". Tai teoriassa kai tuo on ihan järkeenkäypää, mutta asian huomioiminen laitteiston suunnittelussa käytännössä mahdotonta, sillä vaatisi auton sisätilojen täydellisen 3D-mallintamisen. Jos subbarin voi kätevästi siirtää paikasta toiseen, niin vaihtoehtoisista sijoituspaikoista voi ja tulee tietysti valita se, joka toimii parhaiten. Tyhjältä pöydältä lähtiessä otan kuitenkin tavoitteeksi nuo edellämainitut kriteerit. Jos lopputulos sitten kuulostaa huonolta, niin palaan suunnittelupöydälle. Suljetun kotelon subbarin kohdalla kai melko harvoin joutuu pettymään lopputulokseen, mikäli valitsee tarpeitaan vastaavan laadukkaan elementin ja tekee kotelon huolella - tukevaksi ja tiiviiksi. Muut kuin suljetut kotelot ovat huomattavasti herkempiä mitoitus(ja sijoitus-?)virheille, enkä niihin siksi oikein viitsi ryhtyä. Niillä kai periaatteessa pyritään herkempään boksiin. Minä ratkaisen asian vahvistimella eli annan hieman epäherkemälle subbarilleni enemmän poveria. SPL-kisoissa ei tällä taktiikalla menesty, mutta aikomukseni ei ole osallistua.
Apukuskin puolella koko paketin irrottamiseen meni alle 10 minuuttia. Siitäkin iso osa kului jarrusatulan tukevaan ripustamiseen siten, ettei jarruletku joudu vääntö- tai vetorasitukseen. Ja tällä puolella en vaivautunut edes käyttämään irroitusöljyjä. Toki muodon vuoksi ruikkasin hieman irrotettaviin kohtiin, mutta ei se varmaan ehtinyt mitään vaikuttamaan. Uudet osat menivät ongelmitta paikoilleen, joten ilman vastoinkäymisiä selkeästi enin osa ajasta menee vanhojen säilytettävien osien putsaamiseen. Uusien osien kiinnityksestä sen verran, että olin kyllä tyytyväinen, että sain jarrulevyn kiinnitysruuvin ehjänä pois. Uusi levy oli sen verran väljempi/sileämpi keskireiästään, että kokoamista helpotti se, että levyn sai ruuvilla kiinni. Niin, ja puhdistetun navan ja uuden jarrulevyn väliin laitoin kuparitahnaa. Samoin laitoin pari tippaa kuparitahnaa jarrupalojen päätyihin. Satulan liukutapit liikkuivat kaikki hyvin, joten niitä en alkanut putsaamaan taikka kuparitahnaamaan.
Eri ketjuissa on ollut puhetta jarrulevyjen ja -palojen merkeistä ja ostopaikoista. Mainittakoon nyt, että hain omat osani Fixus-liikkeestä. Asioin kyseisessä firmassa ensimmäisen kerran ja täytyy oikein kehua, miten asiallista palvelua siellä sain (Mankkaan/Sinimäen toimipiste), vertailukohtana vaikkapa Motonet Espoo. Levyjen merkki taisi olla Zimmermann, jarrupalat ovat ETF-merkkiset. CRC brake cleanerin ja kuparitahnatuubin kanssa noin 110 euron setti. Aika kohtuuhintaista, mielestäni. Asennuksen perusteella laatutavaraa, eikä koeajonkaan perusteella valittamista. Eivät kitise. Saa nähdä, miten kestävät.
Jarrunesteen pinta nousi sen verran, että jouduin poistamaan ehkä puoli desiä. Tässä yhteydessä havaitsin, että jarruneste on aika huonossa kunnossa. Täysinäiseen säiliöön katsomalla lähes mustaa, mutta kirkkaaseen astiaan imettynä Pommacin väristä. Vaihtoon menevät siis. Osaatteko antaa vinkkiä sopivista välineistä ja työohjeista tähän hommaan? Tuleeko ABS huomioida jotenkin? Entä taka/etujarrujen paineensäädin? Ja tuleeko tuossa käyttää DOT4:a vai DOT5.1:a? Näitähän ei saisi sekoittaa keskenään, mutta mistä tiedän, kumpaa tuo systeemissä oleva tavara on?
Veskola. Juu, ymmärrän nyt. Omakin paketti näyttää juuri samalta remontin jälkeen. Satulan ja satulan pidikkeen teräsharjaus ja CRC-kylvetys saivat ne näyttämään hieman etäämmältä ihan uudenveroisilta. Minulla on aika ilmavat vanteet ja toivon, että uusien levyjen loiste säilyy pitkään. Näyttää hyvältä.
Vito500tkm. Joo, nuo seisovat aallot voivat vaikuttaa asiaan. Itse en ole niihin koskaan törmännyt, ja myönnettävä on, että olen sijoittanut aiheen lokeroon "henkimaailman juttuja". Tai teoriassa kai tuo on ihan järkeenkäypää, mutta asian huomioiminen laitteiston suunnittelussa käytännössä mahdotonta, sillä vaatisi auton sisätilojen täydellisen 3D-mallintamisen. Jos subbarin voi kätevästi siirtää paikasta toiseen, niin vaihtoehtoisista sijoituspaikoista voi ja tulee tietysti valita se, joka toimii parhaiten. Tyhjältä pöydältä lähtiessä otan kuitenkin tavoitteeksi nuo edellämainitut kriteerit. Jos lopputulos sitten kuulostaa huonolta, niin palaan suunnittelupöydälle. Suljetun kotelon subbarin kohdalla kai melko harvoin joutuu pettymään lopputulokseen, mikäli valitsee tarpeitaan vastaavan laadukkaan elementin ja tekee kotelon huolella - tukevaksi ja tiiviiksi. Muut kuin suljetut kotelot ovat huomattavasti herkempiä mitoitus(ja sijoitus-?)virheille, enkä niihin siksi oikein viitsi ryhtyä. Niillä kai periaatteessa pyritään herkempään boksiin. Minä ratkaisen asian vahvistimella eli annan hieman epäherkemälle subbarilleni enemmän poveria. SPL-kisoissa ei tällä taktiikalla menesty, mutta aikomukseni ei ole osallistua.
- vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
Hyvä että irtosi. Edullisilta kuulostaa noi jarruosat. Motonetissä on 115,5e. Tikkurilan TAV:ssä pelkät palat oli jotain 86e. Ajattelin omaani laittaa noi EBC ultimax jarrupalat. Tietäisi vaan että kuka niitä myy täällä pääkaupunkiseudulla
, vai joutuuko tilaamaan.
Yleensä jarrunesteen merkkivalon syttyessä nestettä ei kuuluisi lisätä vaan tarkastaa jarrulevyjen ja palojen kuluneisuus. Yleensä ovat vaihto kunnossa kun varoitusvalo palaa! Jos lisää nestettä niin sitten joutuu imemään ne lisätyt nesteet pois, kun jarruosat vaihdetaan.

Yleensä jarrunesteen merkkivalon syttyessä nestettä ei kuuluisi lisätä vaan tarkastaa jarrulevyjen ja palojen kuluneisuus. Yleensä ovat vaihto kunnossa kun varoitusvalo palaa! Jos lisää nestettä niin sitten joutuu imemään ne lisätyt nesteet pois, kun jarruosat vaihdetaan.
Joo. Ja Veholla oli 350-400 euroa vastaava paketti.
Minua hieman hymyilytti tuo EBC R90 Ultimax tuotekuvaus, erityisesti toteamus siitä, että jarrulevyt on asennettava suoraan siitä huolimatta, että jarrupalat kompensoivat värinät. Miten jarrulevyt asennetaan vinoon? Jos se olisi mahdollista, niin luultavasti kokemuksesta tietäisin, kuinka se tehdään.
Tuon perusteella en kyllä paloja ostaisi. Sen sijaan harkitsin Ferodon paloja, jotka Fixuksessa maksoivat 62 eur/akseli. Huomasin kuitenkin, että 28 euron ETF-palat olivat saaneet TM:n testissä viisi tähteä, joten tyydyin näihin. Ja ehkä hyvä niin, sillä vanhoissa paloissani luki Ferodo, ja pienen koeajon perusteella nämä ETF:t toimivat aivan samalla tavalla - ei paremmin, ei huonommin. Ja syy ei ole se, että Ferodot olivat loppu, niissä oli noin 50% pintaa jäljellä. Luulen, että kun jarrupalojen joukosta poistetaan kaikki surkeimmat tapaukset, niin jäljellejäävät ovat aika samanarvoisia, poislukien kisakäyttöön tarkoitetut palat. Jos haluaa enemmän jarrutehoja, niin täytyy siirtyä suurempiin ja paremmin jäädytettyihin jarrulevyihin.
Ensiksi tulee tietysti laittaa muu osa jarrusysteemistä kuntoon. Vasta sen jälkeen kannattaa optimoida jarrupalojen vaihdolla. Itsellänikin on vielä tekemistä, mutta toivon nesteiden vaihdon (ja siinä yhteydessä tehtävän ilmauksen) parantavan tilannetta. Ottaisin yhä kiitollisena vastaan työohjeita Viton jarrujen ilmaukseen. Jarrut eivät todellakaan ole kovin herkät, vaan vaativat selkeästi enemmän jalkavoimaa kuin useimmat samanikäiset hlö-autot (muista pakuista ei ole hirveästi kokemusta, ei edes toistista Vito-yksilöistä). Ja joskus jarrujen tuntuma on hieman pehmeä, jonka syyksi siis epäilen ilmaa jarrulinjoissa. Jossain vaiheessa epäilin pääsylinterin olevan viallinen, mutta kuulin, että polkimen tienoilta kuuluva suhahdus jarruttaessa on normaalia. Lähinnä tuo suhahdus epäilytti. Onko teillä eriäviä mielipiteitä?
Minua hieman hymyilytti tuo EBC R90 Ultimax tuotekuvaus, erityisesti toteamus siitä, että jarrulevyt on asennettava suoraan siitä huolimatta, että jarrupalat kompensoivat värinät. Miten jarrulevyt asennetaan vinoon? Jos se olisi mahdollista, niin luultavasti kokemuksesta tietäisin, kuinka se tehdään.

Ensiksi tulee tietysti laittaa muu osa jarrusysteemistä kuntoon. Vasta sen jälkeen kannattaa optimoida jarrupalojen vaihdolla. Itsellänikin on vielä tekemistä, mutta toivon nesteiden vaihdon (ja siinä yhteydessä tehtävän ilmauksen) parantavan tilannetta. Ottaisin yhä kiitollisena vastaan työohjeita Viton jarrujen ilmaukseen. Jarrut eivät todellakaan ole kovin herkät, vaan vaativat selkeästi enemmän jalkavoimaa kuin useimmat samanikäiset hlö-autot (muista pakuista ei ole hirveästi kokemusta, ei edes toistista Vito-yksilöistä). Ja joskus jarrujen tuntuma on hieman pehmeä, jonka syyksi siis epäilen ilmaa jarrulinjoissa. Jossain vaiheessa epäilin pääsylinterin olevan viallinen, mutta kuulin, että polkimen tienoilta kuuluva suhahdus jarruttaessa on normaalia. Lähinnä tuo suhahdus epäilytti. Onko teillä eriäviä mielipiteitä?
Jarrulevyt saa vinoon kun jättää sinne ruostekökköä väliin alle...ja kokemustahan mulla tuosta ei ole 

Lisää tietoa: www.skg.fi
- vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
Tuttua toi jarrujen pehmeys. Poljinta saa painaa aika paljon että jarrut ottaa kunnolla. Dynamometrillä etujarrutehot on erittäin hyvät, mutta takana aika heikot. Takajarrut menee kutenkin leimasta läpi. Muistaakseni tuota jarrupaineensäädin juttua on foorumilla käsitelty aikaisemminkin. En sitten tiedä onko kukaan saannut niitä takajarruja tehokkaaksi tekemälläkään. Ja toinen juttu vitoissa on käsijarrun tehottomuus, joka on vitoissa yleinen riesa, kun leimasta pomppaa sen takia. Joskus vaatii melkoista virittelyä/säätämistä, että saa sen pitämään ja leiman lappuun. Puhumattakaan siitä että saa sen kuormapäällä pysymään mäessä.
Ei sitä vielä tiedä mitkä jarrut minun vitoon tulee. Ei lomalla viitsi mitään tehdä. Jotenka harkinta aikaa vielä 3 viikkoa. Noi ETF palat on myös yksi vaihtoehto, jos noita EBC:n paloja ei helpolla löydy, niinkuin nyt näyttää.
Ei kai noissa jarrunesteiden vaihdossa mitään ihmeellistä ole. Jarruneste on DOT 4. Litran purkki pitäisi riittää. Homman alottaisin kokeilemalla että kaikki ilmaruuvit lähtee auki. Vaihto järjestyksessä O/T, V/T, O/E, V/E. Takajarruista valutetaan enemmän läpi kun on pidemmät putket.
Omiin jarruihin ei tuolla nesteiden vaihdolla ollut vaikutusta.
Ei sitä vielä tiedä mitkä jarrut minun vitoon tulee. Ei lomalla viitsi mitään tehdä. Jotenka harkinta aikaa vielä 3 viikkoa. Noi ETF palat on myös yksi vaihtoehto, jos noita EBC:n paloja ei helpolla löydy, niinkuin nyt näyttää.
Ei kai noissa jarrunesteiden vaihdossa mitään ihmeellistä ole. Jarruneste on DOT 4. Litran purkki pitäisi riittää. Homman alottaisin kokeilemalla että kaikki ilmaruuvit lähtee auki. Vaihto järjestyksessä O/T, V/T, O/E, V/E. Takajarruista valutetaan enemmän läpi kun on pidemmät putket.
Omiin jarruihin ei tuolla nesteiden vaihdolla ollut vaikutusta.
Muutaman päivän ajelujen jälkeen jarrut ovat "herkistyneet". Kilsoja ei ole tullut kuin muutama kymmenen. Olisiko tässä vain käynyt niin, että uudet osat kaipasivat hieman sisäänajoa? Vieläkään ei olla ihan huipputuntumassa, mutta kyllä näillä jo pärjää. Taidan siirtää jarrunesteiden vaihdon sopivampaan ajakohtaan.
Viikonloppuna pesin ja vahasin Vitoni. Pyrin tekemään tällaisen suursiivouksen kerran vuodessa. Lopputulos on jälleen riemu silmälle, mutta ikäväkseni totesin, että nuo uudet hohtavat jarrulevyt ovat jo pintaruosteessa. En siis tarkoita kitkapintoja vaan jarrulevyn keskiötä. Tuo on aika muhkea osa, joka näkyy erittäin hyvin vanteen reikien läpi. Pari päivää aikaisemmin iloitsin uusien jarruosien ulkonäköäkin ehostavasta vaikutuksesta, mutta ilo oli ennenaikaista. Millähän tuo keskiö olisi pitänyt käsitellä, jotta ruostumisen olisi estänyt? Vaimon 2-vuotiaassa autossa ei jarrulevyssä ole näkyvissä lainkaan ruostetta. Eli ilmeisesti jokin keino on olemassa.
Huomasin pari pienempää fiksattavaa kohtaa. Takalasin pyyhkijä ei toimi, vaikka molemmat siihen liittyvät sulakkeet ovat ehjät. Olisiko pyyhkijän rele mennyt, kuinka tyypillinen on tämän osan rikkoutuminen? Oletteko joutuneet vaihtamaan tätä osaa? KL-varaosat listaa osan nr. 14399 "lasinpyyhkijän rele". Onko etu- ja takalasinpyyhkijälle samanlainen osa? Vai pidättekö todennäköisempänä moottorin hajoamista? Moottori on KL-varaosissa 108 euron hintainen osa, rele 40 euroa. Miten autosähköjä hyvin vähän korjaillut selvittää, kumpi osa on viallinen? Yleismittari väännetään mittaamaan jännitettä ja plus-piuha kytketään releen johonkin napaan ja musta piuha auton runkoon? Mikä napa releestä? Ja jos jollakulla löytyy kuvaa kyseisestä releestä tai sen tunnistetiedot (numerokoodi, väri, muoto, tms.), niin otan mielelläni tietoja vastaan. Tuo kuskin penkin alusta näyttää olevan niin täynnä pieniä sähköbokseja, että piuhojen seuraaminen sulakerasialta releelle ei ehkä ole helpoin tapa paikallistaa pyyhkijän relettä.
Toinen probleema on apukuskin puoleinen ajovalo. Se kerää tuntuvan määrän kosteutta sisäpinnalleen mm. pesun yhteydessä. Eli lasia pitävät klipsit irti ja umpion sekä lasin sisäpinnan puhdistus. Vaan mitä sitten? Ilmeisesti tuossa on jokin kumitiiviste välissä ja ilmeisesti se ei enää pidä. Mistä näitä saa? Onko Veho-only? Voisiko tuon korvata jollain metritavaralla? Vai olisiko kyseessä jonkun vedenpoistoreiän tukkeentuminen?
Viikonloppuna pesin ja vahasin Vitoni. Pyrin tekemään tällaisen suursiivouksen kerran vuodessa. Lopputulos on jälleen riemu silmälle, mutta ikäväkseni totesin, että nuo uudet hohtavat jarrulevyt ovat jo pintaruosteessa. En siis tarkoita kitkapintoja vaan jarrulevyn keskiötä. Tuo on aika muhkea osa, joka näkyy erittäin hyvin vanteen reikien läpi. Pari päivää aikaisemmin iloitsin uusien jarruosien ulkonäköäkin ehostavasta vaikutuksesta, mutta ilo oli ennenaikaista. Millähän tuo keskiö olisi pitänyt käsitellä, jotta ruostumisen olisi estänyt? Vaimon 2-vuotiaassa autossa ei jarrulevyssä ole näkyvissä lainkaan ruostetta. Eli ilmeisesti jokin keino on olemassa.
Huomasin pari pienempää fiksattavaa kohtaa. Takalasin pyyhkijä ei toimi, vaikka molemmat siihen liittyvät sulakkeet ovat ehjät. Olisiko pyyhkijän rele mennyt, kuinka tyypillinen on tämän osan rikkoutuminen? Oletteko joutuneet vaihtamaan tätä osaa? KL-varaosat listaa osan nr. 14399 "lasinpyyhkijän rele". Onko etu- ja takalasinpyyhkijälle samanlainen osa? Vai pidättekö todennäköisempänä moottorin hajoamista? Moottori on KL-varaosissa 108 euron hintainen osa, rele 40 euroa. Miten autosähköjä hyvin vähän korjaillut selvittää, kumpi osa on viallinen? Yleismittari väännetään mittaamaan jännitettä ja plus-piuha kytketään releen johonkin napaan ja musta piuha auton runkoon? Mikä napa releestä? Ja jos jollakulla löytyy kuvaa kyseisestä releestä tai sen tunnistetiedot (numerokoodi, väri, muoto, tms.), niin otan mielelläni tietoja vastaan. Tuo kuskin penkin alusta näyttää olevan niin täynnä pieniä sähköbokseja, että piuhojen seuraaminen sulakerasialta releelle ei ehkä ole helpoin tapa paikallistaa pyyhkijän relettä.
Toinen probleema on apukuskin puoleinen ajovalo. Se kerää tuntuvan määrän kosteutta sisäpinnalleen mm. pesun yhteydessä. Eli lasia pitävät klipsit irti ja umpion sekä lasin sisäpinnan puhdistus. Vaan mitä sitten? Ilmeisesti tuossa on jokin kumitiiviste välissä ja ilmeisesti se ei enää pidä. Mistä näitä saa? Onko Veho-only? Voisiko tuon korvata jollain metritavaralla? Vai olisiko kyseessä jonkun vedenpoistoreiän tukkeentuminen?
Niin en viitsinyt pilata fiilistäsi ruostuu se kohta kommentilla.
Uuden levyn voisi maaltata vasaralakalla, toki paras olisi jos se olisi jo valmistajan toimesta keltapassivoitu. En tiedä pystyisikö keltapassivoinnin tehdä jälkikäteen, eli haittaako jos sen jarrupinnan antaa pinnoittua samalla, vai pitääkö se sitten sorvata auki. Nimittäin kyllähän se siitä kuluu auki. Sitäkään en tiedä meneekö levy pilalle keltapassivoinnissa, ehkä joku tuuninkiheba saattaa tietää.
Umpion ja lasin välissä on kumilla pinnoitettu vaahtomuovi, joka todennäköisesti hajoaa lopullisesti kun sen irroitat. Luulen että saat uudet KL-varaosista.
Vitossa on sama vika kuin w124:ssa, eli umpiot keräävät kosteutta. Olen itse porannut sinne tuuletusreiät, mutta eivätpä nekään ole auttaneet. Haulla löytyy tarinaa noista w124:n tuuletusreikien poraamisesta.
Tarkista myös sen takakannen tiiviste samalla. Umpiosta lähtee/naarmuuntuu heijastinpinta heti jos vain hipaisetkin sitä...joten varovasti jos siihen tarvitsee koskea.
Uuden levyn voisi maaltata vasaralakalla, toki paras olisi jos se olisi jo valmistajan toimesta keltapassivoitu. En tiedä pystyisikö keltapassivoinnin tehdä jälkikäteen, eli haittaako jos sen jarrupinnan antaa pinnoittua samalla, vai pitääkö se sitten sorvata auki. Nimittäin kyllähän se siitä kuluu auki. Sitäkään en tiedä meneekö levy pilalle keltapassivoinnissa, ehkä joku tuuninkiheba saattaa tietää.
Umpion ja lasin välissä on kumilla pinnoitettu vaahtomuovi, joka todennäköisesti hajoaa lopullisesti kun sen irroitat. Luulen että saat uudet KL-varaosista.
Vitossa on sama vika kuin w124:ssa, eli umpiot keräävät kosteutta. Olen itse porannut sinne tuuletusreiät, mutta eivätpä nekään ole auttaneet. Haulla löytyy tarinaa noista w124:n tuuletusreikien poraamisesta.
Tarkista myös sen takakannen tiiviste samalla. Umpiosta lähtee/naarmuuntuu heijastinpinta heti jos vain hipaisetkin sitä...joten varovasti jos siihen tarvitsee koskea.
Lisää tietoa: www.skg.fi