eli vuosimalli on -99, ahdin on garrett gt23v.
ongelma on että ahtopaine huojuu aika suurta väliä, kun kaasun laittaa reippaasti pohjaan käy ahtopaine piikkinä jopa kahdessa kilossa, mutta putoaa ja säilyttää noin 1.5bar. osakaasulla kiihdyttäessä saattaa pitää pitkäänkin tuollaista 1.7-1.8bar painetta.. muutenkin ahtopaineessa on yllättävän suurta huojuntaa, esim ohituksissa jne..
auto on demec:in laittama (ahdin, välijäähy, putkisto) ja karalan lastuttama..
eli jos jollakin vakio 320cdi:n omistajalla on mittari (tai muuten asiasta tietää) niin:
- onko vakiona millaiset ahtopaineet?
- nouseeko ahtopaineet tasaisesti maksimiarvoon ja pysyy siinä, vai tekeekö mootorinohjaus ns. ahtopainepiikkiä, eli nostaa ylemmäs kun kaasuun koskee ja sitten palauttaa takaisin alemmas?
- onko eroa kiihdytettäessä täysillä tai osakaasulla?
- onko ahtopaineiden säätöön mitään manuaalikeinoa?
- onko pari kiloa jo kriittisen paljon, alkaako heikoin lenkki löytyä?
E 320cdi ahtopaineista
.
No, onkos tässä nyt mikä probleemina ?
Ahtopaine käyttäytyy eri tavoin, riippuen aina kaasupolkimen asennosta.
Niin sen kuuluukin käyttäytyä.
Ahtopainepiikkikin kuuluu asiaan, sitä voidaan pienentää lisäämällä ahtimen siipiä liikuttavan tangon mittaa.
Vakiona taidetaan olla ~1,3bar ahdoissa.
Osakaasulla piikittää pidempään, koska ohjelma korjaa siipien asentoa hiukan myöhemmin, ettei vakiossa moottorissa paineet tipahtaisi siinä vaiheessa.
En suosittele minkään "korvaavan" järjestelmän rakentelua.
Mikäli nykyinen systeemi ei tomi, siis savuttaa, tai menee vikatilaan, niin yhteys Karalaan.
Kaksi kiloa ei ole vielä liikaa kestävyydelle.
Siellä se paine ei ole montaa sekunttia kerrallaan.
Kun moottorista otetaan tehoa huomattavasti yli vakion, niin että lähestytään jo ahtimen toimintakyvyn rajaa, niin silloin toiminta muuttuu juuri kuvaamaasi suuntaan.
Se johtuu ihan sen toimintaperiaatteesta.
Toiminta äärevöityy.
Vastaavan suuntaiset toiminnot, pikkuisen pienemmillä paineilla, tapahtuu ihan vakiossakin moottorissa.
No, onkos tässä nyt mikä probleemina ?
Ahtopaine käyttäytyy eri tavoin, riippuen aina kaasupolkimen asennosta.
Niin sen kuuluukin käyttäytyä.
Ahtopainepiikkikin kuuluu asiaan, sitä voidaan pienentää lisäämällä ahtimen siipiä liikuttavan tangon mittaa.
Vakiona taidetaan olla ~1,3bar ahdoissa.
Osakaasulla piikittää pidempään, koska ohjelma korjaa siipien asentoa hiukan myöhemmin, ettei vakiossa moottorissa paineet tipahtaisi siinä vaiheessa.
En suosittele minkään "korvaavan" järjestelmän rakentelua.
Mikäli nykyinen systeemi ei tomi, siis savuttaa, tai menee vikatilaan, niin yhteys Karalaan.
Kaksi kiloa ei ole vielä liikaa kestävyydelle.
Siellä se paine ei ole montaa sekunttia kerrallaan.
Kun moottorista otetaan tehoa huomattavasti yli vakion, niin että lähestytään jo ahtimen toimintakyvyn rajaa, niin silloin toiminta muuttuu juuri kuvaamaasi suuntaan.
Se johtuu ihan sen toimintaperiaatteesta.
Toiminta äärevöityy.
Vastaavan suuntaiset toiminnot, pikkuisen pienemmillä paineilla, tapahtuu ihan vakiossakin moottorissa.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
kiitos, eli ongelma oli juurikin se ettei ollut tietoa onko tuo normaalia vai ei. kun noita bensaturboja olen rakennellut on tavoitteena aina ollut saada ahtopaine nousemaan haluttuun rajaan ja pysymään siinä tasaisena. täytyy kokeilla pidentää hieman tankoa, mikäli siitä säätö löytyy, jos se hieman rauhoittaisi tuota huojuntaa, kun tuollaiset parinkilon hetkelliset piikit on kyllä aivan turhia.
varmaan tuo ahdinkin alkaa olemaan rajoilla, karalan penkkilapussa kun lukee 205kw..
yhden kerran on vikatilaan mennyt, eli toimi muuten normaalisti, muttei ahtanut lainkaan. täytyypä seurata tilannetta..
kiitos tiedoista.
varmaan tuo ahdinkin alkaa olemaan rajoilla, karalan penkkilapussa kun lukee 205kw..
yhden kerran on vikatilaan mennyt, eli toimi muuten normaalisti, muttei ahtanut lainkaan. täytyypä seurata tilannetta..
kiitos tiedoista.
.
Siinä alipainekellon tangossa on ihan ruuvisäätö.
Kun tangon mittaa pidentää, niin siivetkin aukeaa enemmän.
Sillä voisi olla vaikutusta siihen, miten äkkiä ahdin saa ahtopaineen "kuriin".
Sinun autosi ahtimessa on myös säätöruuvi, jolla voi säätää sitä asentoa, missä siivet ovat eniten kiinni.
Säätötanko vetää ahtimen vivun sitä vasten käynnistettäessä moottoria.
Siitä jos säätää sitä siipien "alkuasentoa" enempi aukinaiseksi, niin ahtopaineen nousu hiukan hidastuu -> Polttoaineen syötönlisäyskin hiukan hidastuu -> ahtopiikki jää pienemmäksi.
Se ahtimen säätely vaatisi kyllä ensin irroittelua ja rakenteeseen tutustumista.
Toiminta poikkeaa jonkin verran hukkaportillisista.
Periaatteellisesti, sekä mekaanisesti.
Pakopainemittari täytyy olla, jotta saa oikean kuvan ahtimen käytäytymisestä.
Periaattensa puolesta ko ahdintyyppi toimii Mersussa yksinkertaistetusti seuraavalla tavalla:
- Siipien perusasento, siis se asento, kun moottori on sammuksissa, tai vikatilassa, on että ahtimen säätösiivet ovat auki.
Sitä, että ovatko ne aivan auki, ei voi etukäteen sanoa, se riippuu vipujen ja tankojen mitoista ja säädöistä.
- Kun moottori käynnistetään, vetää järjestelmä siivet "kiinni".
Sitä, menevätkö ne siivet aivan suppuun, ei myöskään voi tietää etukäteen, sekin täytyy tarkistaa, mikäli asiaan haluaa perehtyä, sekin riippuu säädöistä.
Joissain (lähinnä alipainesäätöisissä) ahtimissa on tähän asentoon ihan oma säätöruuvinsa.
Siipien kiinni- asennolla saavutetaan ahtimen herääminen jo pienillä moottorin kierroksilla. = paljon alavääntöjä, jotka sitten rikkoo kaiken.
- Kun ahtopaineessa saavutetaan tietty taso, vähän ennen max ahtopainetta.
Taso riippuu erinäisistä seikoista, joita en kaikkia edes tiedä.
Mutta se on noin 1bar tasolla.
Silloin järjestelmä hiukan raottaa siipiä.
Sillä varaudutaan tulevaan max ahtopaineeseen.
Siis, ettei syntyisi suurta piikkiä.
Ahdot rauhoittuisi max tasolle, eivätkä jäisi humppaamaan siihen.
Ahdin rupeaisi virtaamaan paremmin ja näin mahdollistaisi myös paineen mukana tulevan suuremman syöttömäärän ja tehon.
Pakopaine pysyisi kurissa.
Samoin ahtimen lämpörasitus.
- Kun max ahtopaine tavoitetaan, niin järjetelmä käyttää siipiä auki.
Tämä yleensä leikkaa sen nousun heti.
Siivet palautuvat "raotettuun" asentoon ja yleensä myös jäävät siihen.
Ahtimen hyötysuhteen huononeminen nimittäin yleensä aiheuttaa sen, ettei myöhäisempiä aukaisuja juurikaan enää tarvita.
Lisäksi vakio-ohjelmassa syöttöjä aletaan jo melko aikaisessa vaiheessa pienentämään, joka aiheuttaa itseasiassa ahtojen tippumisen luontojaan kierrosten noustessa.
Näin on voitu laittaa entistä pienempi ahdin .
Jotta säätöjen muutoksista saisi jotain etua moottorille, niin tarvitaan tosiaan mittarit ja mielellään läppäri ja sopivia ojelmia, joilla tehdyt muutokset näkee todellisina.
Tankojen muutoksissa milli on jo iso mitta, niin että myös siihen mittaukseen riittävän tarkka mitta.
Paljon aikaa ja kärsivällisyyttä.
Perstuntumalla ei saa kun vahinkoa aikaiseksi.
Kannattaa perehtyä myös ihan koko moottorin toimintaperiaatteeseen perusteellisesti, jotta myös ainakin olisi mahdollista ymmärtää tekemiensä muutosten vaikutus.
Virittämisessä ei ole mitään ihmeellistä.
Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan vaan perusasioiden ympärillä pyörimistä, siinä kaikki.
Näissä ei todellakaan ole mitään "salaisuuksia".
Mitä ei voi järjellä ymmärtää, eikä perustellusti selittää, ei myöskään ole totta.
Siinä alipainekellon tangossa on ihan ruuvisäätö.
Kun tangon mittaa pidentää, niin siivetkin aukeaa enemmän.
Sillä voisi olla vaikutusta siihen, miten äkkiä ahdin saa ahtopaineen "kuriin".
Sinun autosi ahtimessa on myös säätöruuvi, jolla voi säätää sitä asentoa, missä siivet ovat eniten kiinni.
Säätötanko vetää ahtimen vivun sitä vasten käynnistettäessä moottoria.
Siitä jos säätää sitä siipien "alkuasentoa" enempi aukinaiseksi, niin ahtopaineen nousu hiukan hidastuu -> Polttoaineen syötönlisäyskin hiukan hidastuu -> ahtopiikki jää pienemmäksi.
Se ahtimen säätely vaatisi kyllä ensin irroittelua ja rakenteeseen tutustumista.
Toiminta poikkeaa jonkin verran hukkaportillisista.
Periaatteellisesti, sekä mekaanisesti.
Pakopainemittari täytyy olla, jotta saa oikean kuvan ahtimen käytäytymisestä.
Periaattensa puolesta ko ahdintyyppi toimii Mersussa yksinkertaistetusti seuraavalla tavalla:
- Siipien perusasento, siis se asento, kun moottori on sammuksissa, tai vikatilassa, on että ahtimen säätösiivet ovat auki.
Sitä, että ovatko ne aivan auki, ei voi etukäteen sanoa, se riippuu vipujen ja tankojen mitoista ja säädöistä.
- Kun moottori käynnistetään, vetää järjestelmä siivet "kiinni".
Sitä, menevätkö ne siivet aivan suppuun, ei myöskään voi tietää etukäteen, sekin täytyy tarkistaa, mikäli asiaan haluaa perehtyä, sekin riippuu säädöistä.
Joissain (lähinnä alipainesäätöisissä) ahtimissa on tähän asentoon ihan oma säätöruuvinsa.
Siipien kiinni- asennolla saavutetaan ahtimen herääminen jo pienillä moottorin kierroksilla. = paljon alavääntöjä, jotka sitten rikkoo kaiken.
- Kun ahtopaineessa saavutetaan tietty taso, vähän ennen max ahtopainetta.
Taso riippuu erinäisistä seikoista, joita en kaikkia edes tiedä.
Mutta se on noin 1bar tasolla.
Silloin järjestelmä hiukan raottaa siipiä.
Sillä varaudutaan tulevaan max ahtopaineeseen.
Siis, ettei syntyisi suurta piikkiä.
Ahdot rauhoittuisi max tasolle, eivätkä jäisi humppaamaan siihen.
Ahdin rupeaisi virtaamaan paremmin ja näin mahdollistaisi myös paineen mukana tulevan suuremman syöttömäärän ja tehon.
Pakopaine pysyisi kurissa.
Samoin ahtimen lämpörasitus.
- Kun max ahtopaine tavoitetaan, niin järjetelmä käyttää siipiä auki.
Tämä yleensä leikkaa sen nousun heti.
Siivet palautuvat "raotettuun" asentoon ja yleensä myös jäävät siihen.
Ahtimen hyötysuhteen huononeminen nimittäin yleensä aiheuttaa sen, ettei myöhäisempiä aukaisuja juurikaan enää tarvita.
Lisäksi vakio-ohjelmassa syöttöjä aletaan jo melko aikaisessa vaiheessa pienentämään, joka aiheuttaa itseasiassa ahtojen tippumisen luontojaan kierrosten noustessa.
Näin on voitu laittaa entistä pienempi ahdin .
Jotta säätöjen muutoksista saisi jotain etua moottorille, niin tarvitaan tosiaan mittarit ja mielellään läppäri ja sopivia ojelmia, joilla tehdyt muutokset näkee todellisina.
Tankojen muutoksissa milli on jo iso mitta, niin että myös siihen mittaukseen riittävän tarkka mitta.
Paljon aikaa ja kärsivällisyyttä.
Perstuntumalla ei saa kun vahinkoa aikaiseksi.
Kannattaa perehtyä myös ihan koko moottorin toimintaperiaatteeseen perusteellisesti, jotta myös ainakin olisi mahdollista ymmärtää tekemiensä muutosten vaikutus.
Virittämisessä ei ole mitään ihmeellistä.
Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan vaan perusasioiden ympärillä pyörimistä, siinä kaikki.
Näissä ei todellakaan ole mitään "salaisuuksia".
Mitä ei voi järjellä ymmärtää, eikä perustellusti selittää, ei myöskään ole totta.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
no nyt tuli tietoa enemmän kuin parissa kuukaudessa yhteensä. eli autossa oli eräs ongelma, ahdin "sirisi/vinkui" kun kaasua lisäsi, ja sen paikallistin siihen kun ahtimen säädöt on siinä kiinni-asennossa ja ne siitä lähtee aukeamaan. säädin aavistuksen siitä säätöruuvista siipiä aukipäin, jolloin ahtimen "sirinä" kevyesti kiihdytettäessä poistui. ja se ääni oli oikeasti kohtuullisen kova, sai jopa ihmisten päitä kääntymään kadulla..
eli eilen säätelin, ja tänään huomasin kyllä perstunnolla että ahdin ei niin hyvin reagoinut kaasuun, mutta se ahtopaine piikki nousi ylemmäksi kuin aiemmin, noin 0.1-0.2bar verran. eli hieman eri tavalla kuin olisi pitänyt..
täytyypä perehtyä asiaan lisää..

eli eilen säätelin, ja tänään huomasin kyllä perstunnolla että ahdin ei niin hyvin reagoinut kaasuun, mutta se ahtopaine piikki nousi ylemmäksi kuin aiemmin, noin 0.1-0.2bar verran. eli hieman eri tavalla kuin olisi pitänyt..
täytyypä perehtyä asiaan lisää..
.
Nyt sitten sitä tangon mittaa jatkamalla saat sitä siipien "raotusta" suuremmaksi ja myös sitä "auki"- asentoa enemmän auki.
Tämän pitäisi kyllä rauhoittaa sitä piikkiä.
Kierrosluku, jolla max ahdot saavutetaan siirtyy myös vähän ylemmäs.
Johtuu mm. siitä, että siipien suurempi raottaminen hidastaa osaltaan ahtojen nousuvauhtia.
Jos tangon mitta menee liian pitkäksi, seuraa vikatilaa liian pienen ahtopaineen takia.
Se ei ole vakavaa.
Lyhennät sitten.
Ja jos haluat, voi Mika muuttaa sitä ohjelman pyytämää ahtopainetta, mikäli tuntuu toimivan paremmin "uusilla asetuksilla".
Laske niitä mutterin kierroksia, tai mittaa rakotulkilla tarkasti.
Niin tiedät sitten aina viimeisen toimivan kokoonpanon asetuksen.
Se säätäminen on kyllä palkitsevaakin, kun huomaa löytäneensä sen "parhaan" kohdan.
Mikä ei suinkaan ole se kohta, mihin se on "jäänyt" tehtaan jäljiltä.
Mutta tehdasasetuksilla se kyllä varmaan pelaa, ei sen puoleen.
Sekin voi jonkun normaalimman ihmisen mielestä olla jotenkin merkitsevää.
Se, että auto samalla "rauhoittuu", johtuu vaan siitä, että mersussa syötön määrää ohjataan ahtopaineanturin antaman tiedon perusteella.
Kun ahtopaine nousee hitaammin -> nousee tehokin hitaammin.
Mutta siitä ei kannata välittää.
Ahtimen toiminta on tärkeämpi.
Syöttöjä voi lisuuttaa käytännössä miten haluaa.
Niitä vääntöjä kyllä saa käytännössä aina niin paljon että auto hajoaa, se ei ole se ongelma.
Nyt sitten sitä tangon mittaa jatkamalla saat sitä siipien "raotusta" suuremmaksi ja myös sitä "auki"- asentoa enemmän auki.
Tämän pitäisi kyllä rauhoittaa sitä piikkiä.
Kierrosluku, jolla max ahdot saavutetaan siirtyy myös vähän ylemmäs.
Johtuu mm. siitä, että siipien suurempi raottaminen hidastaa osaltaan ahtojen nousuvauhtia.
Jos tangon mitta menee liian pitkäksi, seuraa vikatilaa liian pienen ahtopaineen takia.
Se ei ole vakavaa.
Lyhennät sitten.
Ja jos haluat, voi Mika muuttaa sitä ohjelman pyytämää ahtopainetta, mikäli tuntuu toimivan paremmin "uusilla asetuksilla".
Laske niitä mutterin kierroksia, tai mittaa rakotulkilla tarkasti.
Niin tiedät sitten aina viimeisen toimivan kokoonpanon asetuksen.
Se säätäminen on kyllä palkitsevaakin, kun huomaa löytäneensä sen "parhaan" kohdan.
Mikä ei suinkaan ole se kohta, mihin se on "jäänyt" tehtaan jäljiltä.
Mutta tehdasasetuksilla se kyllä varmaan pelaa, ei sen puoleen.
Sekin voi jonkun normaalimman ihmisen mielestä olla jotenkin merkitsevää.
Se, että auto samalla "rauhoittuu", johtuu vaan siitä, että mersussa syötön määrää ohjataan ahtopaineanturin antaman tiedon perusteella.
Kun ahtopaine nousee hitaammin -> nousee tehokin hitaammin.
Mutta siitä ei kannata välittää.
Ahtimen toiminta on tärkeämpi.
Syöttöjä voi lisuuttaa käytännössä miten haluaa.
Niitä vääntöjä kyllä saa käytännössä aina niin paljon että auto hajoaa, se ei ole se ongelma.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5