
Kiitos ajatuksista etukäteen.
T:P
Mulla tuo "projekti" on siis parhaillaan ajossa M110 koneella (2.8 ruisku) ja tuo turbodiesel olisi tarkoitus rakennella pikkuhiljaa täysin valmiiksi ja sitten vaan heittää paikalleen. Minä ajattelin sitä 5 pyttyistä konetta sen vuoksi että on vähän lyhyempi (jää tilaa isolla syylarille, flekteille, välijäähylle ja vinssinkin saa vielä aikalailla sisälle ettei keulan ylitys kasva liikaa) ja kenties himpun kevyempi ja silti saa "riittävästi" voimaa. Varsinkin se 2.9 motti olisi ilmeisesti luonteeltaan "väännökäs"?Atte L kirjoitti: Ois mielenkiintoista kuunnella teikäläisten rojektien etenemistä, voipi sitten vertailla kokemuksia!
xr5t kirjoitti:eläkäähän nyt eihän tuo ole mitään erikoista esim.
http://www.powerflash.fi/chiptuning/dat ... 290td.html
eikä tarvi vielä sellaista juuttuvasiipistä jolla hukataan loppupään hevoset
ja löytyyhän sitä vääntöä yli tuplasti enempikin
http://www.powerflash.fi/chiptuning/dat ... 450nm.html
xr5t kirjoitti:ja en ole nähnyt esim, om60x koneista teholappuja jotka olisivat maksimi tehoiltaan samaa luokkaa kuin perinteisillä ahtimilla
Olen tässä yhtä mieltä. Tappien määrä määrää myös saavutettavan maksimiväännön.JarkkoN kirjoitti: Dieselissä väännön määrä riippuu palavan
polttoaineen määrästä. Tämä taas riippuu ruiskutettavan
polttoaineen määrästä ja palamiseen tarvittavan ilman määrästä.
Pumppu pitäisi saada siis ruiskuttamaan paljon ainetta jo
pienillä kierroksilla. .
Olet ajattelusssasi toisaalta oikeassa, toisaalta väärässä. Mikäli kyseessä on kaksi samaa siipeä, niin toki perinteinen virtaa maksimia paremmin (paitsi jos tuon perinteisen A/r on selvästi alle 1.0). Toisaalta, mikäli otetaan normaalimpi tilanne, eli pistetään niin iso vnt mersun kolmelitraseen, että se herää yhtä korkealla kierrosluvulla kuin perinteinen, niin vnt häpäisee perinteisen ylävedossa. Muuttuva A/r kun mahdollistaa huomattavasti suuremman siipikoon.xr5t kirjoitti:no itsellä on sellainen ajatus (voin olla väärässäkin) että perinteisellä pakopesällä saisi suuremman maksimi tehon kuin muuttuvasiipisellä samasta koneesta ajatuksena tässä on se että perinteinen pakopesä on sisä muotoilunsa takia parempi (sileämpi)
ja en ole nähnyt esim, om60x koneista teholappuja jotka olisivat maksimi tehoiltaan samaa luokkaa kuin perinteisillä ahtimilla
Ideasi on hyvä, mutta myöhässä.Turbo-eemeli kirjoitti:Yksi konsti voisi myöskin olla tehty (muutettu) muuttuvageometriseksi ja varustettu hukkaportilla, joko integroidulla tai erillisellä... sopii kaikkiin sylinterilukuihin, jos pakosarja tukee ideaa.
Eikun yritetään muuttaa perinteinen turbo muuttuvageometriseksi, ei todennäköisesti päästä aivan samoihin kun vnt:llä, mutta parantaa perinteistä huomattavasti.norsu kirjoitti:Ideasi on hyvä, mutta myöhässä.Turbo-eemeli kirjoitti:Yksi konsti voisi myöskin olla tehty (muutettu) muuttuvageometriseksi ja varustettu hukkaportilla, joko integroidulla tai erillisellä... sopii kaikkiin sylinterilukuihin, jos pakosarja tukee ideaa.Ulkoisella hukkiksellahan nämä kaikki vnt-projektit on tehty/tuloillaan, tosin se vain poistaa huippupiikit pakopaineesta. Näyttävät myös vaativan dumpin/pässin sakkauksen poistoon, mikä oli ainakin minulle uutta nakuissa. Toisaalta eipä tuo nyt mitään heti riko.
Olin myös aikeissa herättää idean momentin muuntimesta. Muistot armeijasta RaSilla ajelusta metsässä ovat oikein mainiot tuon momentin muuntimen takia mutta voiko sellaisen laittaa suoraan perus automaattilaatikon turbiinin tilalle jos muuten mitoiltaan sopivan löytäisi? Ja öljyn lauhdutushan pitää olla hyvä momentin muuntimen kanssa kun nesteessä syntyy niin paljon kitkaa siellä muuntimessa.JarkkoN kirjoitti:En ole ajatellut asiaa loppuun asti, pitäisi ehkä miettiä ruiskutetun aineen
määrää per kampiakselin kierros. Joka tapauksessa pienillä kierroksilla
lienee vaikeaa saada isoa vääntöä, jos moottori on suunniteltu toimimaan
paljon isommilla kierroksilla.
Kelpaisiko ratkaisuksi automaattilaatikko? Perinteinen momentinmuunnin
muuttaa välityssuhdetta jopa välillä 1:1 - 1:2. Lisäksi sen avulla
kierrokset voi nostaa parhaan väännön alueelle, jos auto ei muuten paikaltaan
liiku. Näin tehdään esim. suorituskykymittauksissa lähtökiihdytyksissä, eli
jarru ja kaasu yhtä aikaa pohjaan ja sitten jarru ylös.