Automaattisen tasonäädön periaate

[rainerb]

Siirränpä tämän aiheen omakseen, kun tulin aluksi vastanneeksi ihan toisen otsikon alle..


Eli nyt minun pitää oikein tarttua näppikseen, kun tuo farkun takapään tasonsäädön toiminta palloineen on minusta joskus vähän hämärästi kerrottu tai ymmärretty. Vanhana Sitikkamiehenä on pallojen kanssa tullut renattua ennekin.

Korjatkaa, jos menee väärin, minä yritän nyt järkeillä systeemin toiminnan:


Takapäässä on sekä kierrejouset (joita sitikassa ei ole), että joustinpallot. Molemmat antavat joustoa. Sitikassa pallot hoitavat koko jouston, Mersussa kierrejouset ilmeisesti kantavat suurimman osan kuormasta.

Iskunvaimennus toimii niin, että kun perä painuu nopeasti esim. alas, niin ns. "iskari" (eli sen näköinen kappale, ei pallo) työntää hydraulinestettä palloon, jossa oleva kaasuseos antaa periksi ja painuu kasaan. "Iskari" on siis itse asiassa hydraulimäntä eikä perinteinen iskari. Varsinainen iskunvaimennus on toteutettu (ainakin Sitikassa) kuristamalla palloon menevää hydraulinesteen virtausta. Kuristus lienee pallon suuaukon kohdalla?

Tasonsäädössä pitkään painuneena ollut takapää (joka on siis myös painanut pallon kaasuja kasaan) nostetaan takaisin ylös pumppaamalla järjestelmään lisää hydraulinestettä joka painaa "iskarimäntiä" takaisin ylöspäin. Tällöin palloon jää teoriassa hiukan vähemmän "joustovaraa" kaasun ollessa edelleen puristettuna, mutta kierrejousien toiminta on edelleen ennallaan, ja iskunvaimennus toimii edelleen hydraulinesteen virratessa pallon suusta edestakaisin.

Kun perä alkaa pompottamaan, niin kaasut ovat ilmeisesti karanneet palloista tai pallon sisällä oleva kalvo on mennyt rikki. Siitä seuraa että a) pallon "joustovara" on poissa eikä se toimi iskarina kun ei öljytkään virtaa edestakaisin ja b) jos se iskarin näköinen mokkula todella on pelkkä hydraulimäntä, niin sillä ei ole paikkaa jonne puristaa öljyä sisäänjoustossa, ja siksi jousitus on "kova".

Menikö lähelle totuutta?

[dumpi]

Niinhän tuo pääpiirteittäin toimii, iskunvaimennusosuudesta en olisi samaa mieltä. Huom. seuraava perustuu pohdintaan, ei tietoon.

Mikäli iskunvaimennusventtiilit olisi sylinterin ja pallon välissä, tapahtuisi seuraavaa.
Sisään joustossa kuristus toimisi oikein, mutta ulosjoustossa ei ole mitään mikä kuristaisi koska männän liikettä ei rajoita hydraulisesti mikään.
Männän tullessa ulos nopeammin kuin öljyä ehtii virrata tilalle, tapahtuu myös kavitointia. Tullut usein esille normi hydrauliikka ratkaisuissa.

Mielestäni iskari on toiminnaltaan normaali, paitsi tasonsäätö tehdään tuomalla öljyä sisään ja jousto paineakuilla.
Iskarin sisällä on sama paine männän ja männänvarren puolella, nostava voima on männän ja männänvarren pinta-alan erotuksen kokoinen.
123 farkun iskari käsissä pyöritelleenä tuli tällainen mieleen.

Maansiirtokoneissa on näkynyt myös tämän tyyppisiä jousitusratkaisuja

[rainerb]

Tuossa sinun pohdinnassasi on minusta se ongelma että se ei selitä tasonsäädön toimintaa. Senhän on vaikutettava iskareihin jotta perä nousisi.

Jospa kavitointia vähentäisi se, että järjestelmä on paineen alla?

[dumpi]

Kyllä, kyllä. Iskariin se vaikuttaakin. Elikkä yksinkertaistettuna, normaali hydraulisylinteri jonka varren ja männän puoli on yhdistetty esim. letkulla ja siihen johdetaan paine. Varsi tulee ulos voimalla joka on
Paine x (männän halkaisija - varren halkaisija).

Iskarissa "yhdistäjäletkuna " on iskarin venttiilistö.


Hankala selittää asiaa joka kaaviona olis helppo.

[Petteri Kivimäki]

Ja koko soppaan vaikuttaa lisäksi tasonsäätimellä olevan säätövarren mukanaan tuoma pelivara. Eli lyhyempi säätö tuottaa venttiililtä vähemmän painetta, pidempi simuloi painavampaa kuormaa, joten lisää pökköä, eiks je? (sanonta jota inhoan eniten maailmassa!)

Vaihdoin uudet paineakut ja tymäkältä tuntuu iskunvaimennus. Parempi niin kun löperöltä. Puhhuh, kun olisi joku PP-diesel -pumpugurun tapainen tasonsäätöguru niin olisi hänelle asiaa..

[rainerb]

Kyllä, kyllä. Iskariin se vaikuttaakin. Elikkä yksinkertaistettuna, normaali hydraulisylinteri jonka varren ja männän puoli on yhdistetty esim. letkulla ja siihen johdetaan paine. Varsi tulee ulos voimalla joka on
Paine x (männän halkaisija - varren halkaisija).

Iskarissa "yhdistäjäletkuna " on iskarin venttiilistö.


Hankala selittää asiaa joka kaaviona olis helppo.

Juu, meistä monet on aika visuaalisia, ja piirtäminen auttaa. En minä nyt oikein tajua (taaskaan ) . Jos hydraulipumpulta johdetaan yhtä paljon painetta molemmille puolille iskaria, niin eihän se minnekään nouse? Vai ollanko jo yksinkertaistettu vähän liikaa?

Sitikoissa oli tasonsäädölle fiksu venttiili/liukusysteemi, joka painoi toiselle puolelle mäntää painetta, jos jousitus oli alhaalla, ja päästi pois jos se oli korkealla pidemmän aikaa.

[juhaoh]

"Normaali" iskunvaimennin, johon tulee lisäksi öljynpaine ulkopuolelta ja tätä painetta voidaan säätää tasonsäätöventtiilillä.

[esprit911]

Tervehdys

Onko kellään varmaa tuntumaa, miten auto käyttäytyy, jos pallukoista olisi esim. kalvot sökönä? Tottahan perä on varmaan kuin yhtä puuta, kun ei ole kaasua puristumassa kokoon. Minulla jysähtää kolmessakympissäkin suojatienhidasteessa takapäässä. Katsastusasemalla ei löytynyt mitään eritystä syytä siihen ainakaan monivarsituennasta.

Vaihdoin viime vuonna uudet putket tasonsäätöventtiililtä pallukoille ja lisäksi pallukoiden ja iskarien väliset letku ja putkiyhdistelmät. Tasonsäätöventtiili hoiti vivun ohjaamana kuormituksen kasvaessa takapäässä lisää öljyä iskareihin. Kuormituksen keventyessä öljyä virtaa paluupuolelta takaisin säiliöön reippaammin.

Sain hyvän perustelun myös hydrauliöljyn tyypistä eräältä asiakkaalta KL-varaosassa Tampereella. Ajattelin ensin laittaa ATF:ää, mutta paineen kestossa on kuulemma eroa. Liekö asiassa perää?

[cuuno]

...takapää pompottaa jousien varassa ...et voi olla huomaamatta ...ja öljyn arvo pitää olla 15

[juhaoh]

Tervehdys

Onko kellään varmaa tuntumaa, miten auto käyttäytyy, jos pallukoista olisi esim. kalvot sökönä? Tottahan perä on varmaan kuin yhtä puuta, kun ei ole kaasua puristumassa kokoon.

Perässä ei ole nopeaa joustoa, hitaassa töyssä toimii jotenkuten. Mutta tosiaan tesävässä töyssyssä ei ehdi joustaa, tuntuu kuin olisi iskunvaimentimen paikalla parrun pätkät.

[JarkkoN]

Eikös tämä tasonsäädön iskunvaimennus toimi niin kuin tavallinen kaasuiskari.

Iskunvaimennus vastustaa korin nopeita liikkeitä. Pyörän
liike pakottaa öljyn virtaamaan kapeasta reijästä, mikä
on sitä raskaampaa, mitä nopeammin sitä yritetaan tehdä.
Pyörän liike-energia muuttuu lämmöksi eli öljy lämpiää.
Kaasunpaine estää öljyä vaahtoamasta niin helposti ja
lisää samalla jousituksen kantavuutta.

Tasonsäädössä on sitten lisäksi korin korkeuteen yhdistetty venttiili, joka
säätää öljyn määrää ja siten hitaasti nostaa tai laskee koria.
Öljyputken toinen pää on sitikkamaisessa jousipallossa, jossa
kaasu ja öljy on erotettu kumikalvolla. Kaasu joustaa eli toimii
kaasujousena. Teräsjousi kantaa kuitenkin pääosan kuormasta.

Tavallisessa kaasuiskarissa ei ole kovin paljon kaasua, mutta muutenhan sekin
toimii jousena. Siinä ei ole myöskään öljyn määrän säätöä.

[Peltsi]

Juu, meistä monet on aika visuaalisia, ja piirtäminen auttaa. En minä nyt oikein tajua (taaskaan ) . Jos hydraulipumpulta johdetaan yhtä paljon painetta molemmille puolille iskaria, niin eihän se minnekään nouse? Vai ollanko jo yksinkertaistettu vähän liikaa? .

Kuvitellaan että molemmin puolin mäntää on sama paine. Varren puolella pinta-ala, joka työntää mäntää taaksepäin on rengasmainen. Männän puolella pinta-ala on pyöreä, koska siellä ei ole vartta tiellä. Silloin paine aiheuttaa erilaiset voimat koska pinta-alat ovat erilaisia. Tämä voimien erotus on iskaria ulospäin työntävä voima. Eli voima riippuu varren halkaisijasta. Vastaava ulospäintyöntävä voima saadaan normaalilla hydraulisylinterillä, jossa männän halkaisija on sama kuin edellisen esimerkin varren halkaisija.

Tasonsäädössä on sitten lisäksi korin korkeuteen yhdistetty venttiili, joka
säätää öljyn määrää ja siten hitaasti nostaa tai laskee koria.
Öljyputken toinen pää on sitikkamaisessa jousipallossa, jossa
kaasu ja öljy on erotettu kumikalvolla. Kaasu joustaa eli toimii
kaasujousena. Teräsjousi kantaa kuitenkin pääosan kuormasta.

Mun mielestä venttiili säätää painetta eikä määrää. Paineakut ovat siellä öljyn tilavuuden muutoksen takia, koska iskarissa on eri määrä öljyä silloin kun se on sisässä vs ulkona. Tilavuusero tulee sisäänmenevän varren tilavuudesta.

Silloin kun kalvo on rikki niin pumppu painaa pallon täyteen öljyä. Möykkyyn ajaessa iskarista lähtee öljyä poispäin koska tilavuus siellä pienenee. Paineakkuun se ei pääse koska se on jo täynnä öljyä. Silloin ainoa vaihtoehto on pumpun painerajan kautta säiliöön.

Tuo iskari on periaatteessa samanlainen kuin kaasuiskari, mutta siinä on automaattinen paineensäätö. Se säätää painetta sen mukaan että saadaan haluttu korkeus.

Näin minä olen miettinyt, korjatkaa jos olen väärässä.

[Petteri Kivimäki]

Silloin kun kalvo on rikki niin pumppu painaa pallon täyteen öljyä. Möykkyyn ajaessa iskarista lähtee öljyä poispäin koska tilavuus siellä pienenee. Paineakkuun se ei pääse koska se on jo täynnä öljyä. Silloin ainoa vaihtoehto on pumpun painerajan kautta säiliöön.

Ei, vaan öljy siirtyy paluulinjaan tasonsäätimen poisvirtausventtiililtä, jonka avautumispaine on 30+6 baaria. Löytyy teoksesta "Mercedes Benz. Taulukkokirja. Henkilöautot W107, W124, W126 ja W201". Sieltä kohdasta "Korkeustasonsäätö" ja "Hydropneumaattinen jousitus".

[JarkkoN]

Kyllä se venttiili säätää määrää eikä painetta.

Jos säädetään takapään korkeutta vaihtamalla venttiilin asentoa,
niin paineakkujen paine ei muutu lainkaan. Toisella puolella kalvoa on
typpikaasun paine, toisella iskarin öljynpaine. Molemmat ovat vakiot.
Kaasunpaine on vakio, jos tilavuus on vakio. Tilavuus ei muutu, jos
autoa ei kuormata raskaammaksi.

Jos autoa kuormataan raskaammaksi, teräsjousi ja kaasujousi painuu
kasaan. Tasonsäätöventtiili avautuu ja päästää lisää öljyä iskariin, joka
venyy ja nostaa autoa, kunnes venttiili sulkeutuu.

Paineistetun typpikaasun tehtävä on toimia jousena. Se puristuu
kasaan, jos autoa kuormataan. Samaten se tietysti joustaa ajossa.

Näin tätä toimintaa kuvataan korjauskäsikirjassa.

[Peltsi]

Eikö siellä paineakuissa ole aika iso paine jo tyhjänäkin, luokkaa 100-150bar? Normaalitilanteessa akku on siis täynnä kaasua, eikä öljyä yhtään. Kun auto on tyhjänä niin periaatteessa öljyn paine pitäisi olla 0bar eli kaikki kuorma onjousien varassa. Sitten kun kuormaa lisätään niin paine nousee kun säätöventtiili pitää perän oikeassa tasossa. Paineakkuun ei mene vielä öljyä jos paine on alle paineakun "tyhjäpaineen". Vasta kun paine on yli 100-150bar niin öljyä menee sinne. Mun käsityksen mukaan tuo paine on niin korkea että normaalisti sitä ei ylitetä kuin möykyissä hetkellisesti.

Pakko sen paineen on muuttua jos säätötangolla säädetään perää ylemmäs vaikka kuorma on sama. Sen voi testata ottamalla peräkoukusta kiinni ja nostamalla vaikka 5senttiä ylemmäs perää. Siihen tarvitaan joku voima. Se voima saadaan iskarin paineen nostolla kun säädetään tangosta. Samalla takajousen kuorma helpottuu saman verran eli kuormaa siirretään takajouselta iskarille.

Tämä on mun omaa mietiskelyä, oletteko samaa mieltä?

[Petteri Kivimäki]

Eikö siellä paineakuissa ole aika iso paine jo tyhjänäkin, luokkaa 100-150bar?

Taulukkokirja antaa jousivaraajalle täytöspaineeksi uutena 23+1 baaria ja miniminä 15 baaria.

Tää koko tasonsäätö olisi hyvä juttuidea Tähdellisiin. Luulis kiinnostavan kohtuullisen monia, sillä tuon systeemin sai jo pystäriinkin lisävarusteena. Eli siis 60-luvulta saakka!

[JarkkoN]

Kun ADS nostaa perää, niin totta kyllä painoa siirtyy rautajousilta
kaasujousille ja öljyn paine nousee. Säätösuure on kuitenkin öljyn
määrä eikä paine. Säätöjärjestelmä tunnistaa jousituksen korkeuden, johon
vaikuttaa iskunvaimentimessa olevan öljyn määrä. Öljyhän ei puristu
kasaan, joten paineen muutokset öljyssä eivät näy säätöventtiilille.
Öljyn määrän muutos sen sijaan näkyy suoraan perän korkeuden muutoksina.

Jos jollain kiinnostuneella saksa on hallussa, niin voin lähettää tarkat
kuvaukset ADS:n toiminnasta ja rakenteesta. Valitettavasti ei ole samaa
suomeksi tai englanniksi. Voitaisin sitten katsoa yhdessä, olenko ymmärtänyt
toiminnan oikein.

[Petteri Kivimäki]

Pistäs tuleen: posti ät kamera-petteri.fi

Tuttava-insinöörillä on nettikäännöstä parempi käännösohjelma, voisin kokeilla sitä.. Lukiosaksa ei oikein riitä.

[Peltsi]

Kun ADS nostaa perää, niin totta kyllä painoa siirtyy rautajousilta
kaasujousille ja öljyn paine nousee. Säätösuure on kuitenkin öljyn
määrä eikä paine. Säätöjärjestelmä tunnistaa jousituksen korkeuden, johon
vaikuttaa iskunvaimentimessa olevan öljyn määrä. Öljyhän ei puristu
kasaan, joten paineen muutokset öljyssä eivät näy säätöventtiilille.
Öljyn määrän muutos sen sijaan näkyy suoraan perän korkeuden muutoksina.

Jos jollain kiinnostuneella saksa on hallussa, niin voin lähettää tarkat
kuvaukset ADS:n toiminnasta ja rakenteesta. Valitettavasti ei ole samaa
suomeksi tai englanniksi. Voitaisin sitten katsoa yhdessä, olenko ymmärtänyt
toiminnan oikein.

Oikeassa taidat olla. Laita minunkin postiin tuo kuvaus, pitää kokeilla kääntää jollakin. Osoite on paupelt ät suomi24.fi

[JarkkoN]

OK.

MB-CD:lla on 12 tiedostoa ADS:sta. Lähetin sinulle toiminnan
yleiskuvauksen saksaksi, siinä on 14 sivua. Hauskoja lukuhetkiä!

Valitettavasti MB:n korjaamo-CD toimii vain Windowsissa (hmph) ja jouduin
hiukan kikkailemaan, että sain aikaan jonkin tiedoston, joka aukeaa
jollain työkalulla. Tiedosto on postscriptia ja se aukeaa ainakin GSview:lla.