200d teho
Re: 200d teho
Eiköhän se ole pumppupajalla laitettu siten, ettei tarvitse tuon tapin kanssa askarrella ja pumppu antaa kyllä kaiken kunhan on kaasuvaijeri riittävän kireällä.
Toinen pitää kaasupoljinta pohjassa ja jos pumpun ja lohkon väliin menevä tanko ei kädellä painettaessa uppoa yhtään syvemmälle vaan vastaa tuohon tappin, niin silloiin pumppu antaa kaiken syötön. Edellyttäen että se pumppu on muutoin ehjä, eikä esimerkiksi savutuksenestokello rajoita syöttöä.
Lisää tietoa: www.skg.fi
200d teho
Elikkä lueskelin veskolan sivun juttuja ja jäi mielen päälle ison turbon ahtopaineiden nopea nousu.Eli miten näihin paineiden nousuun voidaan vaikuttaa että alakierroksille kans sais poweria. Auttaako hukkaportin jousen vaihto jäykempään?
Re: 200d teho
Se riippuu niin monesta asiasta.
No aloitetaan perusteista. Ahtimen sisällä on hukkaportti, joka on vähän samanlainen osa kuin kannessa oleva pakoventtiili, oikeastaan se on enemmän läppämäinen osa, joka tukkii reiän. Läppä on pakotettuna reiän päälle jousen avulla. Pakokaasu pyörittää turbiinia (=siipiropelli), jolloin akselin toisessa päässä olevalla toisella ropellilla saadaan ahtopainetta. Koska turbiini hidastaa pakokaasun pääsyä pakoputkeen alkaa muodostumaan painetta, ns. pakopainetta.
Pakopaine vaikuttaa tuohon läppään ja kun paine on tarpeeksi suuri läppä aukeaa ja pakopaine pääsee purkautumaan pois, suoraan turbiinin ohi pakoputkeen. Jotta läppä ei aukeisi liian aikaisin on jousen oltava riittävän jäykkä, sen pitää jaksaa pitää läppä tiukasti paikallaan vaikka pakopaine nousee suhteellisen korkeaksi.
Läppää aukaistaan ahtopaineen avulla, ns. hukkaportin kellolla. Sen avulla läppään vaikuttaa myös ahtopaineen suuruuteen verrannollinen voima. Kun ahtopaine alkaa nousta läppään vaikuttaa siis sekä pakopaine, että ahtopaine hukkaportin tangon välityksellä. Tietylla ahtopaineella ja pakopaineella nuo voimat voittavat jousen vastavoiman ja portti aukeaa ja ahtopaineeksi muodostuu tuo kyseinen ahtopaine ja järjestelmä pitää paineen suunnilleen siinä...no kunnes mennään "yli alueen"
Mikäli jousi vaihdetaan jäykempään niin luonnollisesti tarvitaan suurempi ahto- ja pakoaine portin aukaisemiseksi ja sitten ahtopaine kasvaa. Löysällä jousella hukkaportti saattaa aueta jo hieman ennen kuin haluttu ahtopaine saavutetaan, portti aukeaa jo pelkästään pakopaineesta ja siten ahdin ei herää niin aikaisin kuin haluttaisiin. Tässäkkin tilanteessa porttiin kuitenkin vaikuttaa sekä ahto- että pakopaine. Portin liian aikaista avautumista voidaan välttää estämällä ahtopaineen vaikutus edellä olevassa tilanteessa rajapainekytkimellä. Estetään siis ahtopeineen vaikutus hukkaportin kellolle kunnes tietty rajapaine on saavutettu. Tieyissä tilanteissa näin saadaan ahdin heräämään aikaisemmin mutta ei vältämättä kaikissa. Pitäisi tietää aukeaako portti todella hieman liian aikaisin.
On olemassa eräs tapa, jolla ilman rajapainekytkintä voidaan estää ahtopaineen vaikutus hukkaportin kellolle. Tämä soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi kiihdytystilanteisiin paikaltaan. Viivästytetään hukkaportin kellon täyttymistä. Kun ollaan paikallaan hukkaportin kellolla on nollapaine. Kaasupohjaan, jolloin ahto- ja pakopainetta alkaa muodostumaan. Hukkaportin kellolla on aina tietty sisätilavuus ja mikäli estämme ilman virtausta imusarjasta kellolle alkaa kello täyttyä hitaammin paineilmasta verrattuna imusarjaan. Ahtopaine saattaa nousta esimerkiksi sekunnissa mutta ahtopainekellon täyttyminen ei peineen nousu kestääkin 3 sekuntia. Noin ollen kello ei ehdi osallista läpään avaamiseen ja läppä pysyy tieukasti kiinni. Hetken kuluttua kellollakin alkaa olla sama paine kuin imusarjassa ja portti aukeaa ja ahto rajoittuu haluttuun. Tämä viive tehdään yksinkertaisestikuristamalla ilman kulkua kellolle. Noin millin läpimittaisen reiän aiheuttama virtauksen hidastaminen tekee sopivan viiveen.
Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että letkussa olevalla kuristuksella hidastetaan paineennousua, siinä ei muuteta painetta mitenkään. Toisin sanoen sillä hidastetaan portin avautumista. Minulla on kohtuuhyviä kokemuksia juurikin tästä, rajapainekytkintä en ole koskaan kokeillut, sekin saattaa olla ihan yhtä toimiva juuri oikein mitoitettuna. Reikiä, kuristuksia ja vuodatuksia on kuitenkin itse helppo tehdä eikä niiden tekeminen kamsa mitään.
Kokonaan toinen tarina on miten moottorista saadaan pakopainetta mahdollisimman alhaisilla kierroksilla. Fysiikan lakien mukaan mitä suurempi on kaasun (pakokaasu) lämpötila on sitä suurempi tilavuus eli rajoitetussa tilassa sitä suurempi paine syntyy. Mikäli jollakin konstilla saadaan moottorista kuumempia pakokaasuja sitä suurempi paine saavutetaan ja sitä aikaisemmin ahdin alkaa pyörimään.
Edelleen konsteja on monia, voidaan eristää pakokanava sekä pakosarja siten, että niiden ollessa "kylmiäkin" pakokaasu ei pääse jäähtymään putken seinämästä. Toisaalta voidaan vaikuttaa palamistapahtumaan, ennakkoon ja saadaan sitten kuumempia kaasuja. Toisaalta moottoria ei voida säätää siten, että se tuottaa korkeilla kierroksilla ja täydellä teholla liian kuumia kaasuja, jotka sulattavat männät tai venttiilit tai hajottavat jotain muuta olellista tai laskevat tehoa dramaattisesti.
Mitään viisasten kiveä ei ole keksitty perinteisessä ahtimessa, jolla takuuvarmasti saataisiin suuri ahdin heräämään pienillä pakokaasunmäärillä eli pienessä moottorissa. Bensiinimoottoreissa voidaan polttaa ylimääräistä bensaa pakosarjassa (paukku), jolloin ahdin saadaan heräämään vaikka auton ollessa paikallaan mutta dieseliss tuo ei ole mahdollista, eikä se ole katukäytössä järkevääkään. VNT ahdin on ehkä se paras ratkaisu jos on ihan pakko saada (pieni) moottori vääntämään heti alhaalta ja sitten halutaan vielä paljon tehoa hyviin korkeilla kierroksilla.
>>Auttaako hukkaportin jousen vaihto jäykempään?
Eli lyhyemmin kuin yllä, luultavasti ei auta yhtään. Siitä aiheutuisi vain suurempi ahtopaine.
No aloitetaan perusteista. Ahtimen sisällä on hukkaportti, joka on vähän samanlainen osa kuin kannessa oleva pakoventtiili, oikeastaan se on enemmän läppämäinen osa, joka tukkii reiän. Läppä on pakotettuna reiän päälle jousen avulla. Pakokaasu pyörittää turbiinia (=siipiropelli), jolloin akselin toisessa päässä olevalla toisella ropellilla saadaan ahtopainetta. Koska turbiini hidastaa pakokaasun pääsyä pakoputkeen alkaa muodostumaan painetta, ns. pakopainetta.
Pakopaine vaikuttaa tuohon läppään ja kun paine on tarpeeksi suuri läppä aukeaa ja pakopaine pääsee purkautumaan pois, suoraan turbiinin ohi pakoputkeen. Jotta läppä ei aukeisi liian aikaisin on jousen oltava riittävän jäykkä, sen pitää jaksaa pitää läppä tiukasti paikallaan vaikka pakopaine nousee suhteellisen korkeaksi.
Läppää aukaistaan ahtopaineen avulla, ns. hukkaportin kellolla. Sen avulla läppään vaikuttaa myös ahtopaineen suuruuteen verrannollinen voima. Kun ahtopaine alkaa nousta läppään vaikuttaa siis sekä pakopaine, että ahtopaine hukkaportin tangon välityksellä. Tietylla ahtopaineella ja pakopaineella nuo voimat voittavat jousen vastavoiman ja portti aukeaa ja ahtopaineeksi muodostuu tuo kyseinen ahtopaine ja järjestelmä pitää paineen suunnilleen siinä...no kunnes mennään "yli alueen"
Mikäli jousi vaihdetaan jäykempään niin luonnollisesti tarvitaan suurempi ahto- ja pakoaine portin aukaisemiseksi ja sitten ahtopaine kasvaa. Löysällä jousella hukkaportti saattaa aueta jo hieman ennen kuin haluttu ahtopaine saavutetaan, portti aukeaa jo pelkästään pakopaineesta ja siten ahdin ei herää niin aikaisin kuin haluttaisiin. Tässäkkin tilanteessa porttiin kuitenkin vaikuttaa sekä ahto- että pakopaine. Portin liian aikaista avautumista voidaan välttää estämällä ahtopaineen vaikutus edellä olevassa tilanteessa rajapainekytkimellä. Estetään siis ahtopeineen vaikutus hukkaportin kellolle kunnes tietty rajapaine on saavutettu. Tieyissä tilanteissa näin saadaan ahdin heräämään aikaisemmin mutta ei vältämättä kaikissa. Pitäisi tietää aukeaako portti todella hieman liian aikaisin.
On olemassa eräs tapa, jolla ilman rajapainekytkintä voidaan estää ahtopaineen vaikutus hukkaportin kellolle. Tämä soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi kiihdytystilanteisiin paikaltaan. Viivästytetään hukkaportin kellon täyttymistä. Kun ollaan paikallaan hukkaportin kellolla on nollapaine. Kaasupohjaan, jolloin ahto- ja pakopainetta alkaa muodostumaan. Hukkaportin kellolla on aina tietty sisätilavuus ja mikäli estämme ilman virtausta imusarjasta kellolle alkaa kello täyttyä hitaammin paineilmasta verrattuna imusarjaan. Ahtopaine saattaa nousta esimerkiksi sekunnissa mutta ahtopainekellon täyttyminen ei peineen nousu kestääkin 3 sekuntia. Noin ollen kello ei ehdi osallista läpään avaamiseen ja läppä pysyy tieukasti kiinni. Hetken kuluttua kellollakin alkaa olla sama paine kuin imusarjassa ja portti aukeaa ja ahto rajoittuu haluttuun. Tämä viive tehdään yksinkertaisestikuristamalla ilman kulkua kellolle. Noin millin läpimittaisen reiän aiheuttama virtauksen hidastaminen tekee sopivan viiveen.
Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että letkussa olevalla kuristuksella hidastetaan paineennousua, siinä ei muuteta painetta mitenkään. Toisin sanoen sillä hidastetaan portin avautumista. Minulla on kohtuuhyviä kokemuksia juurikin tästä, rajapainekytkintä en ole koskaan kokeillut, sekin saattaa olla ihan yhtä toimiva juuri oikein mitoitettuna. Reikiä, kuristuksia ja vuodatuksia on kuitenkin itse helppo tehdä eikä niiden tekeminen kamsa mitään.
Kokonaan toinen tarina on miten moottorista saadaan pakopainetta mahdollisimman alhaisilla kierroksilla. Fysiikan lakien mukaan mitä suurempi on kaasun (pakokaasu) lämpötila on sitä suurempi tilavuus eli rajoitetussa tilassa sitä suurempi paine syntyy. Mikäli jollakin konstilla saadaan moottorista kuumempia pakokaasuja sitä suurempi paine saavutetaan ja sitä aikaisemmin ahdin alkaa pyörimään.
Edelleen konsteja on monia, voidaan eristää pakokanava sekä pakosarja siten, että niiden ollessa "kylmiäkin" pakokaasu ei pääse jäähtymään putken seinämästä. Toisaalta voidaan vaikuttaa palamistapahtumaan, ennakkoon ja saadaan sitten kuumempia kaasuja. Toisaalta moottoria ei voida säätää siten, että se tuottaa korkeilla kierroksilla ja täydellä teholla liian kuumia kaasuja, jotka sulattavat männät tai venttiilit tai hajottavat jotain muuta olellista tai laskevat tehoa dramaattisesti.
Mitään viisasten kiveä ei ole keksitty perinteisessä ahtimessa, jolla takuuvarmasti saataisiin suuri ahdin heräämään pienillä pakokaasunmäärillä eli pienessä moottorissa. Bensiinimoottoreissa voidaan polttaa ylimääräistä bensaa pakosarjassa (paukku), jolloin ahdin saadaan heräämään vaikka auton ollessa paikallaan mutta dieseliss tuo ei ole mahdollista, eikä se ole katukäytössä järkevääkään. VNT ahdin on ehkä se paras ratkaisu jos on ihan pakko saada (pieni) moottori vääntämään heti alhaalta ja sitten halutaan vielä paljon tehoa hyviin korkeilla kierroksilla.
>>Auttaako hukkaportin jousen vaihto jäykempään?
Eli lyhyemmin kuin yllä, luultavasti ei auta yhtään. Siitä aiheutuisi vain suurempi ahtopaine.
Lisää tietoa: www.skg.fi
200d teho
Elikkä varmaanki tarkoitat letkua joka tulee hukkaporttiin kiinni?Se jos on mulla paikoillaan hukkaportissa niin ahtopaineet nousee max 1.0bar ja kun otan letkun irti ja tulppaan letkun niin ahtopaineet nousee 1.5bar ainakin,ja sillon on potkua selvästi enemmän.Mutta jos tekee letkuun reijän niin mitenkä sitten tulee se viive?
Itte ulkopuolisena ymmärsin ettei itse letkuun tule millin reikää josta paine tulee pihalle, vaan letkun sisään kuristin-nippeli, jossa on se millin reikä...
Samanlainen periaate kun esim. puutavaranosturin kourankääntäjä. Siinä on ennen rotaattoria nippa jossa on juurikin millin luokkaa oleva reikä rajoittamassa öljyn virtausta. (Paineeseenhan se ei tosin vaikuta) Sitä sitte porailemaan isommaksi jos koura ei pyöri omaan makuun ja työtahtiin riittävän nopeasti.
Samanlainen periaate kun esim. puutavaranosturin kourankääntäjä. Siinä on ennen rotaattoria nippa jossa on juurikin millin luokkaa oleva reikä rajoittamassa öljyn virtausta. (Paineeseenhan se ei tosin vaikuta) Sitä sitte porailemaan isommaksi jos koura ei pyöri omaan makuun ja työtahtiin riittävän nopeasti.
Re: 200d teho
remmiahdia auttaa tuohon vaivaan parhaitenniemema kirjoitti:Elikkä lueskelin veskolan sivun juttuja ja jäi mielen päälle ison turbon ahtopaineiden nopea nousu.Eli miten näihin paineiden nousuun voidaan vaikuttaa että alakierroksille kans sais poweria. Auttaako hukkaportin jousen vaihto jäykempään?
