Olen kans jotain tommosesta prjektista kuullut. Eikai siitä nyt sentään mitään 700 heppaa tule, mutta kai sentään vähän enemmän kun vakiona. Saisivat pojat sen joskus edes käynti/ajokuntoon niin sekin on jo saavutus.esko kirjoitti:Jeh, minäkin tiedän yhden tyypin, joka pistää tuollaista GT40v (turbiinin exducer ~85mm) möykkyä 2.5L monivenatärpättiin,
oliskos tehoja lähempänä 700 hv ? ........
superturbo
Nii nii. Eikö ongelma juurikin oo ettei ne ahot nouse? Ja oli tärkeetä tai ei, nii mua kiinostaa ihan muuten vaan miten paljo niitä kierroksia/ahtoja on siinä viivalla.norsu kirjoitti:Tärkeämpi kysymys on mielestäni kuinka nopeasti ne ahdot nousee. Eiköhän se savuttelu ja viivalämmitys ole jo nähty juttu. Lisäksi maaliviivan ensin ylittänyt menee jatkoon, ei nopein.jeemu kirjoitti:Joo kyllähän se nii on, että nuot vnt ahtimet on tätä päivää.
Mihis esko saa koneen kierrokset/ahtopaineen nouseen viivalla?
No low rev diesels just "KAMMIO POWER" +7000RPM
www.tarvikemotti.com
www.tarvikemotti.com
Tuon verran tulee jo kahella baarilla, mutta auton "käyttis"luonteesta johtuen (sekä heikosta voimansiirrosta), tuolta tuskin otetaan 5-6 sataa enempää koskaan. Ihmettelen jos tuo voimansiirto kestää edes tuollaisen varovaisen piristyksen. Hieman hullu aihio tuollaiseen mielestäni, mutta hullujahan on maailma täynnä.esko kirjoitti: oliskos tehoja lähempänä 700 hv ? ........
-Vaikka on TT, niin sen ei silti tarvitse olla Audi, jos ei haluu.
Tuossahan siitä videopätkää.jeemu kirjoitti:Nii nii. Eikö ongelma juurikin oo ettei ne ahot nouse? Ja oli tärkeetä tai ei, nii mua kiinostaa ihan muuten vaan miten paljo niitä kierroksia/ahtoja on siinä viivalla.
http://s536.photobucket.com/albums/ff32 ... 0INCAR.flv
Kyllähän nuo ahdot saa lämmittämällä vaikka kuuhun, mutta niinkun näkyy, on toinen auto jo maalissa ennenkuin ahdot nousee tarpeeksi edes lähtöön.
-Vaikka on TT, niin sen ei silti tarvitse olla Audi, jos ei haluu.
1,8,09 kalajoki
tuolla tais olla seuraavat west coast cupin kisa .........
oliskohan kalajoen ympäristön hurjaakin hurjemmat merssu hirmut kans liikkeellä nottei vain katsomossa ...
kokeillaas taas josko toimis jotensakin
kuullaan lisää
oliskohan kalajoen ympäristön hurjaakin hurjemmat merssu hirmut kans liikkeellä nottei vain katsomossa ...
kokeillaas taas josko toimis jotensakin
kuullaan lisää
itte meinasin tulla testaamaan tota w123 om617:lla.ois vaan kaikenmoista laittoa vielä.onneksi kaverilta saa etes jonkumoiset liksit lainaan.
tuli tosta ahtojen noususta viivalla ongelmasta kysymys mieleen että mikseipä diiseliin sais tehtyä ns.paukkua?tai en tiiä onko teillä jo mutta yhtä paljo se ajotuksen raaka myöhästäminen parantaa ahtojen nousua paikallaa niin diiselisä ku pensasaki...vai...?
tuli tosta ahtojen noususta viivalla ongelmasta kysymys mieleen että mikseipä diiseliin sais tehtyä ns.paukkua?tai en tiiä onko teillä jo mutta yhtä paljo se ajotuksen raaka myöhästäminen parantaa ahtojen nousua paikallaa niin diiselisä ku pensasaki...vai...?
Tiedän omiin tarpeisiini riittävästi, loput kokeillaan.
w201 2.5st ralliauto
w210 200CDI
w124 250touring diesel
EX:
500SEL
300SE nivalan jaoksen pojat risti Sheikiksi
w123 om602
w123 om 617a 7mm hx40 341hp
+monia muita
w201 2.5st ralliauto
w210 200CDI
w124 250touring diesel
EX:
500SEL
300SE nivalan jaoksen pojat risti Sheikiksi
w123 om602
w123 om 617a 7mm hx40 341hp
+monia muita
Paukkusysteemejä nakuihin on monenlaisia. Omassani käytän kahta erilaista systeemiä, joista kumpikaan ei liity syötön myöhästämiseen (=savutukseen). Tähän en lue mukaan muuttuvaa pakopesän kokoa (=vnt), enkä sarja-ahtamisen leventämää vetoaluetta (jos sen saan ikinä toimimaan). "Paukku" sovelluksia löytyy mm. sotateollisuudesta, isommista nakukoneista, uusimmasta dieselteknologiasta ym...tdt leka kirjoitti:itte meinasin tulla testaamaan tota w123 om617:lla.ois vaan kaikenmoista laittoa vielä.onneksi kaverilta saa etes jonkumoiset liksit lainaan.
tuli tosta ahtojen noususta viivalla ongelmasta kysymys mieleen että mikseipä diiseliin sais tehtyä ns.paukkua?tai en tiiä onko teillä jo mutta yhtä paljo se ajotuksen raaka myöhästäminen parantaa ahtojen nousua paikallaa niin diiselisä ku pensasaki...vai...?
Muuttuva nokkien ajoitus olisi kiva...
-Vaikka on TT, niin sen ei silti tarvitse olla Audi, jos ei haluu.
paukkua...
Paukkusysteemejä nakuihin on monenlaisia. Omassani käytän kahta erilaista systeemiä,
?
joista kumpikaan ei liity syötön myöhästämiseen (=savutukseen). Tähän en lue mukaan muuttuvaa pakopesän kokoa (=vnt), enkä sarja-ahtamisen leventämää vetoaluetta (jos sen saan ikinä toimimaan). "Paukku" sovelluksia löytyy mm. sotateollisuudesta, isommista nakukoneista, uusimmasta dieselteknologiasta ym...
-tuota paukkua on mietitty ,minkälaista ratkaisua vois olla
Muuttuva nokkien ajoitus olisi kiva... Cool
-muuttavaa nokka akseli ajoitus on tutkittu .... katsotaan, mikä toteutus...
joista kumpikaan ei liity syötön myöhästämiseen (=savutukseen). Tähän en lue mukaan muuttuvaa pakopesän kokoa (=vnt), enkä sarja-ahtamisen leventämää vetoaluetta (jos sen saan ikinä toimimaan). "Paukku" sovelluksia löytyy mm. sotateollisuudesta, isommista nakukoneista, uusimmasta dieselteknologiasta ym...
-tuota paukkua on mietitty ,minkälaista ratkaisua vois olla
Muuttuva nokkien ajoitus olisi kiva... Cool
-muuttavaa nokka akseli ajoitus on tutkittu .... katsotaan, mikä toteutus...
Hornetti löi jälkipolttimen päälle lopussa...
http://www.youtube.com/user/s100bg#play ... qmX-7b0Tfg
http://www.youtube.com/user/s100bg#play ... qmX-7b0Tfg
Onko näissä kovimmissa supereissa apulaitehihnapyörä pienempi, noin 150 mm vai suurempi noin 173 mm.
Paljonko kierroksia esimerkiksi ohjaustehostimen pumppu kestää ?
Paljonko kierroksia esimerkiksi ohjaustehostimen pumppu kestää ?
Lisää tietoa: www.skg.fi
Näinhän tuo Mika T. minua valisti. Nyt on tulossa 2,0 litran kone suuremmalla pyörällä ja tuleekohan siitä ongelmia kun kierrokset nousevat EHKÄ joskus harvoin hetkeksi 6000 rpm kohdalle. Mikäli tavalliset ST mersut selviävät ilman ongelmia 7000+ rpm niin tuskinpa.
Enkä nyt viitsisi vaihtaa pienempää pyörää kun kuitenkin kadulla/maantiellä ajetaan lähes tyhjäkäynnillä ja apulaitteet on suunniteltu sitä silmällä pitäen...kait.
Enkä nyt viitsisi vaihtaa pienempää pyörää kun kuitenkin kadulla/maantiellä ajetaan lähes tyhjäkäynnillä ja apulaitteet on suunniteltu sitä silmällä pitäen...kait.
Lisää tietoa: www.skg.fi
Yleistä pohdintaa pakopesästä viestiketjuun liittyen:
190dee mainitsi kokemuksiaan pakopesän vaihdosta traktorissaan olevaan holsetin 40 ahtimeen. Pakopesän pienentäminen huononsi heräävyyttä ja suuremman pakopesän takaisinvaihto auttoi asiaan.
Miettiessäni mistä asia johtuu istuin sohvalle.
Sellainen seikka tuli mieleeni, että menetetäänkö pesää pienentämällä radiaaliaksiaaliturbiinin radiaalikiihtyvyysominaisuuksia jotka muodostuvat, kun ulkokehällä kiertävää massaa siirretään sisäkehälle.
Tämä ilmiö muodostuu kun kehällä nopeus pysyy samana, kehää pienennettäessä vain kierrosnopeus nousee (taitoluistelijan pyöriminen).
Tällöinhän suuren pesän siiven suoralle osalle tuottama hiihdytysvoima jakautuu tasaisesti 360 astetta. Tällöin aksiaaliturbiiniosa saa tasaisen virtauman.
Pienemmällä pesällä sitävastoin siipeä kohti suurin kiihdytys tapahtunee heti nielun jälkeen, ja siitä syöksyen siiven aksiaaliosaan epätasaisesti.
Lopulta päädyin kuitenkin toteamaan, että pakoventtiililtä lähtevä tupsaus etenee pakosarjaa pitkin nieluun jossa mahdollisimman vapaasti pääsee vaikuttamaan turbiinisiipeen.
Pakopesää ei saisi nielultaan pienentää liikaa siten, että yksittäinen pakopulssi joutuisi ahtautumaan ennen siipeä. Pakopulssin koko vaihtelee litratilavuuden ja sylinterin täytön mukaan. Myös pakosarjan putkenhalkaisija vaikuttaa asioihin.
Pakopesän pehtävä on saattaa pulssi siivelle mahdollisimma tasaisesti ja terävänä antaen pakopulssien energian siiven käyttöön.
Tästä on hyvä jatkaa aihetta itse pakosiipeen.
Suurihalkaisijaista pakosiipeä ihannoidaan, koska halutaan saada mahdollisimman paljon ahtopainetta mahdollisimman vähällä pakopaineella. Tämä käytäntö toimii, koska turbohan on "vipu", jolla kammetaan ilma koneeseen käyttäen hyväksi pakosiiven halkaisijaa ja siipikorkeutta.
Siiven halkaisijaa kasvattamalla saadaan tuotettua vipuvartta ja pinta-alaa, jolla ilmaa on kevyempi kammeta. Siipikorkeudella pelkkää pinta-alaa, johon kaasu vaikuttaa. Eli toisinsanoen lisää vääntöä kuitenkin samalla vipuvarrella.
Pelkällä siiven vaihdolla pesän pysyessä samana aiheuttaa halkaisijan kasvattaminen enemmän viivettä. Siksi suurempi siipi saattaa saada kaverikseen pienemmän pesän (=nielun). Tämä jälkimmäinen voi olla jopa suotavaa, jos moottori tuottaa suuren määrän heikkoja pulsseja korkeilla kierroksilla.
Korkean siiven etuna voisin katsoa suuremman pakonielun käyttömahdollisuutta ja pulssin tasaista jakautumista.
Huonona puolena näkisin ahtaamman pakoaukon, jota kuitenkin kompensoi tasaisempi virtauma.
190dee mainitsi kokemuksiaan pakopesän vaihdosta traktorissaan olevaan holsetin 40 ahtimeen. Pakopesän pienentäminen huononsi heräävyyttä ja suuremman pakopesän takaisinvaihto auttoi asiaan.
Miettiessäni mistä asia johtuu istuin sohvalle.
Sellainen seikka tuli mieleeni, että menetetäänkö pesää pienentämällä radiaaliaksiaaliturbiinin radiaalikiihtyvyysominaisuuksia jotka muodostuvat, kun ulkokehällä kiertävää massaa siirretään sisäkehälle.
Tämä ilmiö muodostuu kun kehällä nopeus pysyy samana, kehää pienennettäessä vain kierrosnopeus nousee (taitoluistelijan pyöriminen).
Tällöinhän suuren pesän siiven suoralle osalle tuottama hiihdytysvoima jakautuu tasaisesti 360 astetta. Tällöin aksiaaliturbiiniosa saa tasaisen virtauman.
Pienemmällä pesällä sitävastoin siipeä kohti suurin kiihdytys tapahtunee heti nielun jälkeen, ja siitä syöksyen siiven aksiaaliosaan epätasaisesti.
Lopulta päädyin kuitenkin toteamaan, että pakoventtiililtä lähtevä tupsaus etenee pakosarjaa pitkin nieluun jossa mahdollisimman vapaasti pääsee vaikuttamaan turbiinisiipeen.
Pakopesää ei saisi nielultaan pienentää liikaa siten, että yksittäinen pakopulssi joutuisi ahtautumaan ennen siipeä. Pakopulssin koko vaihtelee litratilavuuden ja sylinterin täytön mukaan. Myös pakosarjan putkenhalkaisija vaikuttaa asioihin.
Pakopesän pehtävä on saattaa pulssi siivelle mahdollisimma tasaisesti ja terävänä antaen pakopulssien energian siiven käyttöön.
Tästä on hyvä jatkaa aihetta itse pakosiipeen.
Suurihalkaisijaista pakosiipeä ihannoidaan, koska halutaan saada mahdollisimman paljon ahtopainetta mahdollisimman vähällä pakopaineella. Tämä käytäntö toimii, koska turbohan on "vipu", jolla kammetaan ilma koneeseen käyttäen hyväksi pakosiiven halkaisijaa ja siipikorkeutta.
Siiven halkaisijaa kasvattamalla saadaan tuotettua vipuvartta ja pinta-alaa, jolla ilmaa on kevyempi kammeta. Siipikorkeudella pelkkää pinta-alaa, johon kaasu vaikuttaa. Eli toisinsanoen lisää vääntöä kuitenkin samalla vipuvarrella.
Pelkällä siiven vaihdolla pesän pysyessä samana aiheuttaa halkaisijan kasvattaminen enemmän viivettä. Siksi suurempi siipi saattaa saada kaverikseen pienemmän pesän (=nielun). Tämä jälkimmäinen voi olla jopa suotavaa, jos moottori tuottaa suuren määrän heikkoja pulsseja korkeilla kierroksilla.
Korkean siiven etuna voisin katsoa suuremman pakonielun käyttömahdollisuutta ja pulssin tasaista jakautumista.
Huonona puolena näkisin ahtaamman pakoaukon, jota kuitenkin kompensoi tasaisempi virtauma.
Viimeksi muokannut kynsi, To 06.08.2009 08:24. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Turbiinin A/R-suhde (kierukan pinta-ala jaettuna sen painopisteen etäisyyteen akselista) vaikuttaa selvästi turbiinin heräämisominaisuuksiin ja toimintaan huippukierroksilla. Pieni A/R, esim 0,3...0,6 tuumaa, auttaa ahtopaineen heräämiseen alemmilla kierroksilla (bensakoneilla ehkä 1500...3000 kierroksella). Korkea A/R , tyypillisesti yli 1 tuuma, nostaa heräämiskierroksia ylemmille kierroksille (bensakoneilla ehkä 3000...4500 kierroksella). Toisaalta pieni A/R aiheuttaa hengenahdistusta korkeilla kierroksilla, jonne suurmpi A/R sopii paremmin. Kilpureissa käytetään kai korkeita A/R-arvoja ja katuautoilla alempia ajettavuuden parantamiseksi.kynsi kirjoitti:...Sellainen seikka tuli mieleeni, että menetetäänkö pesää pienentämällä radiaaliaksiaaliturbiinin radiaalikiihtyvyysominaisuuksia jotka muodostuvat, kun ulkokehällä kiertävää massaa siirretään sisäkehälle.
Tämä ilmiö muodostuu kun kehällä nopeus pysyy samana, kehää pienennettäessä vain kierrosnopeus nousee (taitoluistelijan pyöriminen)...
Suuri R tuo myös massan hitautta mukaansa, mikä heikentää kiihtyvyyttä. Pieni A taas nostaa virtausvastusta. Eli melkoista kompromissien hakemista tuuria unohtamatta.
tomant
Kiihdytin 190E 201.024
1,951 - 13,077 / 171,51
Käyttöautot C240 203.061, C230 T 202.083 ja 309D 602.417, edelliset C180 203.035 ja C200 202.020
1,951 - 13,077 / 171,51Käyttöautot C240 203.061, C230 T 202.083 ja 309D 602.417, edelliset C180 203.035 ja C200 202.020
tomant kirjoitti:Turbiinin A/R-suhde (kierukan pinta-ala jaettuna sen painopisteen etäisyyteen akselista) vaikuttaa selvästi turbiinin heräämisominaisuuksiin ja toimintaan huippukierroksilla. Pieni A/R, esim 0,3...0,6 tuumaa, auttaa ahtopaineen heräämiseen alemmilla kierroksilla (bensakoneilla ehkä 1500...3000 kierroksella). Korkea A/R , tyypillisesti yli 1 tuuma, nostaa heräämiskierroksia ylemmille kierroksille (bensakoneilla ehkä 3000...4500 kierroksella). Toisaalta pieni A/R aiheuttaa hengenahdistusta korkeilla kierroksilla, jonne suurmpi A/R sopii paremmin. Kilpureissa käytetään kai korkeita A/R-arvoja ja katuautoilla alempia ajettavuuden parantamiseksi.kynsi kirjoitti:...Sellainen seikka tuli mieleeni, että menetetäänkö pesää pienentämällä radiaaliaksiaaliturbiinin radiaalikiihtyvyysominaisuuksia jotka muodostuvat, kun ulkokehällä kiertävää massaa siirretään sisäkehälle.
Tämä ilmiö muodostuu kun kehällä nopeus pysyy samana, kehää pienennettäessä vain kierrosnopeus nousee (taitoluistelijan pyöriminen)...
Suuri R tuo myös massan hitautta mukaansa, mikä heikentää kiihtyvyyttä. Pieni A taas nostaa virtausvastusta. Eli melkoista kompromissien hakemista tuuria unohtamatta.
tomant
Mistä ihmeen tuumista puhut, A jaettuna R on suhdeluku...
Vai onko
Ellet sitä jo huomannut niin tarkoituksenani on kyseenalaistaa kertomaasi yksinkertaista uskomusta, että A/r suhdetta pienetämällä aina herääminen aikaistuu.
Viimeksi muokannut kynsi, To 06.08.2009 10:09. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
http://cgi.ebay.de/Turbolader-Iveco-Str ... 286.c0.m14
Tuo voisi olla yksi vaihtoehto. Siipien koosta ei ole varmuutta, mutta ohjaus on ainakin helppo kun on painekellolla tehty. Rinnalle sitten vielä iso ulkoinen portti mikä toimii varoventtiilinä ja lopullisena ahtojen rajaajana jos ei pesän koon muuttaminen riitä.
Tuo voisi olla yksi vaihtoehto. Siipien koosta ei ole varmuutta, mutta ohjaus on ainakin helppo kun on painekellolla tehty. Rinnalle sitten vielä iso ulkoinen portti mikä toimii varoventtiilinä ja lopullisena ahtojen rajaajana jos ei pesän koon muuttaminen riitä.
diipa daapa...
Tällä nyt ei ole niinkään merkitystä mutta A/R on suhdeluku ja sillä on yksikkö:
Pinta-ala jaettuna pituudella, yksikkö on todellakin tuumia, joka yleensä jätetään aina ilmoittamatta. Jotta A/R luvut ovat vertailukelpoisia ne pitää aina mitata/ilmoittaa tuumina.
Voidaan myös mitata pinta-ala ja pituus milleinä mutta lopuksi pitää muuntaa tulos tuumiksi jakamalla 25.6:lla. Tuuman käyttö on näitä jenkkien kotkotuksia, valitettavasti.
(tuuma * tuuma) / tuuma = tuumaa
(PII * R tuumaa^2) / tuuma = tuumaa
(milli * milli) / milli = milliä (tästä saatu A/R luku ei ole vertailukelpoinen vaain pitää jakaa 25.6:lla)
Ihan niin kuin kilometria tunnissa on suhdeluku, kilometrien suhde tunteihin ja yksikkö on km/h
Pinta-ala jaettuna pituudella, yksikkö on todellakin tuumia, joka yleensä jätetään aina ilmoittamatta. Jotta A/R luvut ovat vertailukelpoisia ne pitää aina mitata/ilmoittaa tuumina.
Voidaan myös mitata pinta-ala ja pituus milleinä mutta lopuksi pitää muuntaa tulos tuumiksi jakamalla 25.6:lla. Tuuman käyttö on näitä jenkkien kotkotuksia, valitettavasti.
(tuuma * tuuma) / tuuma = tuumaa
(PII * R tuumaa^2) / tuuma = tuumaa
(milli * milli) / milli = milliä (tästä saatu A/R luku ei ole vertailukelpoinen vaain pitää jakaa 25.6:lla)
Ihan niin kuin kilometria tunnissa on suhdeluku, kilometrien suhde tunteihin ja yksikkö on km/h
Lisää tietoa: www.skg.fi
Ahaaveskola kirjoitti:Tällä nyt ei ole niinkään merkitystä mutta A/R on suhdeluku ja sillä on yksikkö:
Pinta-ala jaettuna pituudella, yksikkö on todellakin tuumia, joka yleensä jätetään aina ilmoittamatta. Jotta A/R luvut ovat vertailukelpoisia ne pitää aina mitata/ilmoittaa tuumina.
Voidaan myös mitata pinta-ala ja pituus milleinä mutta lopuksi pitää muuntaa tulos tuumiksi jakamalla 25.6:lla. Tuuman käyttö on näitä jenkkien kotkotuksia, valitettavasti.
(tuuma * tuuma) / tuuma = tuumaa
(PII * R tuumaa^2) / tuuma = tuumaa
(milli * milli) / milli = milliä (tästä saatu A/R luku ei ole vertailukelpoinen vaain pitää jakaa 25.6:lla)
Ihan niin kuin kilometria tunnissa on suhdeluku, kilometrien suhde tunteihin ja yksikkö on km/h
Huomasin kyllä ja yritin pohdiskella samaa asiaa. A/R on vain yksi tekijä eikä kerro kaikkea moottorin ja turbon yhteensopivuudesta.kynsi kirjoitti:...Ellet sitä jo huomannut niin tarkoituksenani on kyseenalaistaa kertomaasi yksinkertaista uskomusta, että A/r suhdetta pienetämällä aina herääminen aikaistuu.
tomant
Kiihdytin 190E 201.024
1,951 - 13,077 / 171,51
Käyttöautot C240 203.061, C230 T 202.083 ja 309D 602.417, edelliset C180 203.035 ja C200 202.020
1,951 - 13,077 / 171,51Käyttöautot C240 203.061, C230 T 202.083 ja 309D 602.417, edelliset C180 203.035 ja C200 202.020
Ja siksi on turha rajoittua yhteen kiinteään A/r-lukuun...tomant kirjoitti: A/R on vain yksi tekijä eikä kerro kaikkea moottorin ja turbon yhteensopivuudesta.
tomant
Toi Hannun linkittämä möykky on karunnäköinen, mutta saattaisi toimia merssissä mainiosti.
-Vaikka on TT, niin sen ei silti tarvitse olla Audi, jos ei haluu.
- Rammstein69
- Mersumies

- Viestit: 711
- Liittynyt: Ke 30.03.2005 16:50
- Paikkakunta: Humppila
paineet
kalajoella testit onnistui suurin piirtein ... jarrua vasten vain karkailee punavalolle lähtöpaikalla:(
pakosarjan läppäohjaus toimiin kisamerssussa ahtopaineella , napilla ohjaus että läppä kääntyy pois ... unohtui ........
ja ekassa lähdössä tais tulla ahtopaine ja pakopaine ennätys
vasen mittari on ahtopaine 4 bar asti, oikean puoleinen pakopainemittari 6 bar näyttö , hiukan ylittyy
http://s536.photobucket.com/albums/ff32 ... CEMB09.flv
kuullaan
pakosarjan läppäohjaus toimiin kisamerssussa ahtopaineella , napilla ohjaus että läppä kääntyy pois ... unohtui ........
ja ekassa lähdössä tais tulla ahtopaine ja pakopaine ennätys
vasen mittari on ahtopaine 4 bar asti, oikean puoleinen pakopainemittari 6 bar näyttö , hiukan ylittyy
http://s536.photobucket.com/albums/ff32 ... CEMB09.flv
kuullaan
Nämä pakopesät eivät ole aivan täysin vertailukelpoisia koska se 16:en pakopesä on sorvattu 60:llä pakosiivellä olevasta pesästä ja se 14:en pesä hx40n oma. Heräämisessä ei kyllä tosin ollut kovin huomattavaa eroa eikä pakopaineissakaan ollut suurta eroa.kynsi kirjoitti:
190dee mainitsi kokemuksiaan pakopesän vaihdosta traktorissaan olevaan holsetin 40 ahtimeen. Pakopesän pienentäminen huononsi heräävyyttä ja suuremman pakopesän takaisinvaihto auttoi asiaan.
MB 190 3.0 TD IC
Sprinter 316cdi -04
Sprinter 316cdi -04
Re: paineet
Niin, heh, ja taisi olla sen erillisen hukkaportin ruuvikin vissiin kolomen pierasun momentissa...esko kirjoitti:kalajoella testit onnistui suurin piirtein ... jarrua vasten vain karkailee punavalolle lähtöpaikalla:(
pakosarjan läppäohjaus toimiin kisamerssussa ahtopaineella , napilla ohjaus että läppä kääntyy pois ... unohtui ........
ja ekassa lähdössä tais tulla ahtopaine ja pakopaine ennätys
vasen mittari on ahtopaine 4 bar asti, oikean puoleinen pakopainemittari 6 bar näyttö , hiukan ylittyy![]()
http://s536.photobucket.com/albums/ff32 ... CEMB09.flv
kuullaan
Täällä näytttää edelleen olevan monenlaista isosti puhujia /tietäjää muutenki viisasta,mutta ennenku nuan ootta viisahia nii ajakaa ensin Eskon ohi joka on oikeasti ajanu ja yrittäny EIKÄ vaan soittanu suutaan täälä savuttavista pystyputkista.
[img]http://img.photobucket.com/albums/v296/kolja1/Kuvat/allekirjoitus.jpg[/img]
Tulevaisuuden Bussikuski
Tulevaisuuden Bussikuski
kisaa
stonehead kommenttiin ......... puhisijaa on kyllä on monenlaista mutta ei vaan näy ketään ,,, viivalla kokeilemassa
rohkeesti vaan näyttään kuis hyvät eri toteutus turbosysteemit toimii ..
porin kisas 15.8 tuntui meikäläisellä oleva samanlaaset ongelmat jatkuvan ... ei vaan kaasupolkimella tahdo hallita tosi äkäistä perussyötön nousua ... turbo tahtoo tukehtua dieseliin ...... mutta kyllä kone laulaa kun vaan saa kierroksia ...
motori kuumeni muutaman kerran 120 asteeseen ja suuttimen alusprikat näytti palaneen pois, vain kehykset jäljellä ........
jonkinlaista naputtavaa ääntä kuuluu yläkerrasta valitettavasti kun tänään laitoin tarkastetut suuttimet takaisin paikalleen ... eipä sitten päästä tänä vuonna Alastaroon ennätyksen rikkomaa ...
ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä
rohkeesti vaan näyttään kuis hyvät eri toteutus turbosysteemit toimii ..
porin kisas 15.8 tuntui meikäläisellä oleva samanlaaset ongelmat jatkuvan ... ei vaan kaasupolkimella tahdo hallita tosi äkäistä perussyötön nousua ... turbo tahtoo tukehtua dieseliin ...... mutta kyllä kone laulaa kun vaan saa kierroksia ...
motori kuumeni muutaman kerran 120 asteeseen ja suuttimen alusprikat näytti palaneen pois, vain kehykset jäljellä ........
jonkinlaista naputtavaa ääntä kuuluu yläkerrasta valitettavasti kun tänään laitoin tarkastetut suuttimet takaisin paikalleen ... eipä sitten päästä tänä vuonna Alastaroon ennätyksen rikkomaa ...
ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä
Re: kisaa
onhan siellä ollut se 120 L skodakin monesti viivalla, tosin se ei ole turbolla, vaan ihan aatamin aikuisella roots ahtimellaesko kirjoitti:stonehead kommenttiin ......... puhisijaa on kyllä on monenlaista mutta ei vaan näy ketään ,,, viivalla kokeilemassa![]()
rohkeesti vaan näyttään kuis hyvät eri toteutus turbosysteemit toimii ..
lähtötaktiikka kyllä on ihan eri planeetalta sillä skeidalla, kuin mersuilla, mitä olen kattellu
itte olen tuota skeidaa pitänyt sellaisena hyvänä vertailu kohtana/kilpa kumppanina...
taitaa tältä videolta löytyä, tuo skeida... http://www2.kauhajoki.fi/route67cc/Vide ... 2009_1.wmv
oma projekti on vielä tässä vaiheessa... projekti 124, joutuu hieman tekemään tilaa, että saa takaiskarit vaihdettua
toivotaan nyt, ettei ala mersut vituttamaan niin paljoa, että pitää hankkia toisen merkkinen projekti auto
dieseli koneet ei kyllä jaksa kiinnostaa kilpa-leluissa enää oikeastaan yhtään, ellei niitä ole muutettu metanoli koneiksi... -80 luvulla ja -90 luvun alussa joku "superturbo" mersu olis vielä ollut jotain, mutta nykyään noita nokilekoja tuntuu löytyvän joka kylältä useita kappaleita...
kyllä kilpailutoimintaa harrastaessa pitää olla pitkäjänteinen. ei kaikkea oppikirjoista lueta ja mennä käsikirjoituksen mukaan. aina varsinkin auto asioissa "essonbaarikeskusteluja" on ja pitääkin olla .Oma kokemus näissä asioissa on varikolta ja hatun nosto niille jotka jaksavat vuodesta toiseen kokeilla eri variaatioita moottoreiden ja kilpureiden kanssa . Onnea avain eskolle vielä se merssu mennä pärähtää vartin siihen tahtiin että jopa vetää suuta virneeseen kovasti
ja pojat spekuloida omia järjestelmiään baarijakkaroilla.
Re: kisaa
Onneksi noita vielä muutamat jaksaa oikeesti virittää, eikä vaan pulttaa sitä holsettia ja mynäpumppua kii ja baanalle.napa kirjoitti:. -80 luvulla ja -90 luvun alussa joku "superturbo" mersu olis vielä ollut jotain, mutta nykyään noita nokilekoja tuntuu löytyvän joka kylältä useita kappaleita...
No low rev diesels just "KAMMIO POWER" +7000RPM
www.tarvikemotti.com
www.tarvikemotti.com





