W210 290 TD 1997, suomiauto, tärinävikaa jo 1,5 v/ 45 000 km, monilla rengaskerroilla. Eliminointitesti tehty myös toisen auton rengas satsilla. Daimlerillani ajettu 265 000 km.
Olen vaihtanut ja tarkastanut/tarkistuttanut lähes kaikki liikkuvat osat voimansiirrosta. Perä ja vetoakselit ovat vielä kysymysmerkki.
Oireet: 80-100 km/h alkaa resooninen n. yhden-kahden sekunnin taajuudella tuleva jyrhällys, ei raaka jyrinä. Kuvaan sitä kirjaimin: jyrr...jyrr...jyrr. Saundissa ei ole voimakasta raudan ääntä, toisaalta tuntuu, kuin jyrinä olisi voidelllussa kohdassa?? Vänkärin penkki täräjää ja tärinä tuntuu pahimmillaan myös ratissa. Kerran tuntui, kuin kaikki olisi hajalla.
Nyt kysyn, koska käsikopelolla on mahdoton todeta vetarin vaurio, että millä tavalla olette tunteneet persauksissanne, kun vetari alkaa mennä muusiksi, mutta ei ole vielä total kaput?
Tai kysymys myös niin päin, että mikä vaurioaste on saanut vaihtamaan vetoakselin ja ongelma on ollut poissa, kuin puun tikku sormesta?
Vetoakselivian oireita
On vaihdettu ja...
Eli:
Laakeri ja ristikko vaihdettu, akselin tasapainotus tehty. Sen yhteydessä tasapainottaja sanoi, että boori on väljä. Tasapainotti vain takimmaisen osan kardaanista.
Myöhemmin eräs MB "asiantuntija" sanoi, että boorissa pitääkin olla välystä.
Jälkikäteen olen pohtinut, että onko tasapainotus mennyt väärin, kun vain takaosa sai painot ja etuosa jäi kokonaisuudesta huomiotta? Eli akseli olisikin edelleen epätasapainossa.
Onko muilla havaintoja, millainen välys on W210:n kardaanin boorissa, vai onko se tiukka?
Laakeri ja ristikko vaihdettu, akselin tasapainotus tehty. Sen yhteydessä tasapainottaja sanoi, että boori on väljä. Tasapainotti vain takimmaisen osan kardaanista.
Myöhemmin eräs MB "asiantuntija" sanoi, että boorissa pitääkin olla välystä.
Jälkikäteen olen pohtinut, että onko tasapainotus mennyt väärin, kun vain takaosa sai painot ja etuosa jäi kokonaisuudesta huomiotta? Eli akseli olisikin edelleen epätasapainossa.
Onko muilla havaintoja, millainen välys on W210:n kardaanin boorissa, vai onko se tiukka?
Tämä perustuu kyllä 124-een, mutta luulisin niiden voimansiirron olevan pitkälti sama.
Kardaanin pätkät ovat tehtaalla tasapainotettu kokonaisyuuudessa. Eli jos kardaani katkaistaan, niin on laitettava takaisin samaan keskenäiseen asentoon. Jos nyt vain yksi puolisko tasapainotetaan erikseen, niin saattaa (huom! saatttaa, rrippuu tehtyjen muutoksien määrästä) akseli kasattuna olla epätasapainossa.
Liitos on kiristettävää mallia eli jos mutteri on auki, niin boorit ovat väljät ja vasta mutterin kiristys tiukkaa ne.
Jos nyt joku tosiaan tietää, että asiat on 210 tapauksessa toisin, niin oikaskaa asiaa.
Kardaanin pätkät ovat tehtaalla tasapainotettu kokonaisyuuudessa. Eli jos kardaani katkaistaan, niin on laitettava takaisin samaan keskenäiseen asentoon. Jos nyt vain yksi puolisko tasapainotetaan erikseen, niin saattaa (huom! saatttaa, rrippuu tehtyjen muutoksien määrästä) akseli kasattuna olla epätasapainossa.
Liitos on kiristettävää mallia eli jos mutteri on auki, niin boorit ovat väljät ja vasta mutterin kiristys tiukkaa ne.
Jos nyt joku tosiaan tietää, että asiat on 210 tapauksessa toisin, niin oikaskaa asiaa.
Nopeusalue viittaisi vahvasti kardaaniin.
Tässä edellä jo kerrottiin oleellinen, mutta vahvistan vielä:
124:ssa kardaani tasapainotetaan kokonaisena ja se on siten tasapainossa
vain oikein koottuna. Luultavasti tässä on sama juttu.
Ensimmäiseksi voisi tarkistaa kohdistusmerkeistä, onko kardaani koottu
oikeaan asentoon. Jos on, voisi silti kokeilla toista asentoa. Kolmanneksi
tasapainottaisin koko kardaanin. Tai oikeastaan lähettäisin koko kardaanin
heti tasapainotukseen, niin säästyisi aikaa, kun se toinen pää on jo
tasapainotettu erikseen.
Kardaanin korjaus ja tasapainotus ei onnistu kerrasta ihan joka paikassa.
Esim. KO-Met osaa homman.
Tässä edellä jo kerrottiin oleellinen, mutta vahvistan vielä:
124:ssa kardaani tasapainotetaan kokonaisena ja se on siten tasapainossa
vain oikein koottuna. Luultavasti tässä on sama juttu.
Ensimmäiseksi voisi tarkistaa kohdistusmerkeistä, onko kardaani koottu
oikeaan asentoon. Jos on, voisi silti kokeilla toista asentoa. Kolmanneksi
tasapainottaisin koko kardaanin. Tai oikeastaan lähettäisin koko kardaanin
heti tasapainotukseen, niin säästyisi aikaa, kun se toinen pää on jo
tasapainotettu erikseen.
Kardaanin korjaus ja tasapainotus ei onnistu kerrasta ihan joka paikassa.
Esim. KO-Met osaa homman.
Ei nyrkkipajatyötä
Manuaali laatikko.
Kohditusmerkit on taatusti kohdallaan. Tasapainottaja näytti oikeat merkit.
Boorissa, tai oikeammin liitoskohdassa W210 kardaanissa ei ole ns. keskimutteria, toisin kuin aiemmissa malleissa. Boori vain pukataan paikalleen.
Kardaanin tasapainotti Pajakulma Oulu.
Olisi mukava tietää, onko muilla välystä W210:n kardaanin boorissa, vai onko se visu.
Kohditusmerkit on taatusti kohdallaan. Tasapainottaja näytti oikeat merkit.
Boorissa, tai oikeammin liitoskohdassa W210 kardaanissa ei ole ns. keskimutteria, toisin kuin aiemmissa malleissa. Boori vain pukataan paikalleen.
Kardaanin tasapainotti Pajakulma Oulu.
Olisi mukava tietää, onko muilla välystä W210:n kardaanin boorissa, vai onko se visu.