250d säklättää

[rumilus]

Kylläpä on muuten tehtaalta tulleissa diesel moottoreissa putkien pituus eroja.Ja diesel seppä sanoi vielä että saksalaiset autot noudattaa enemmän tarkkaa putken pituutta kuin muut joilla on kai parin sentin toleranssia.
Rumilus höpöttää kirja tietoa kun mulla on käytännön tietoa ja monen kymmenen vuoden dieselkorjaajan oma kokemus.Siis itse en ole dieselseppä.

Hä? Siis että noissa sylinterikohtaisissa putkissa olisi muka edes millien eroja? Tuntuu jokseenkin ufolta väitteeltä, eiköhän noita tehdä kymmenientuhansien kappaleiden sarjoissa ja roboteilla. Isot heitot tarkoittaisivat väistämättä, että joka kone joudutaan kasaamaan käsin ja taivuttelemalla ja leikkaamalla sovittelemaan putket kohdilleen.

Eli enkö nyt ymmärtänyt yllä olevaa väitettä ihan oikein?

Tällä foorumilla olen jo tottunut monenlaisiin väitteisiin ja kommentteihin.
Sinäkin Aku P seulot kommenteista paskanjauhajat pois, jotka eivät tiedä
asiasta mitään.

[atlas]

Kylläpä on muuten tehtaalta tulleissa diesel moottoreissa putkien pituus eroja.Ja diesel seppä sanoi vielä että saksalaiset autot noudattaa enemmän tarkkaa putken pituutta kuin muut joilla on kai parin sentin toleranssia.
Rumilus höpöttää kirja tietoa kun mulla on käytännön tietoa ja monen kymmenen vuoden dieselkorjaajan oma kokemus.Siis itse en ole dieselseppä.

Hä? Siis että noissa sylinterikohtaisissa putkissa olisi muka edes millien eroja? Tuntuu jokseenkin ufolta väitteeltä, eiköhän noita tehdä kymmenientuhansien kappaleiden sarjoissa ja roboteilla. Isot heitot tarkoittaisivat väistämättä, että joka kone joudutaan kasaamaan käsin ja taivuttelemalla ja leikkaamalla sovittelemaan putket kohdilleen.

Eli enkö nyt ymmärtänyt yllä olevaa väitettä ihan oikein?

Tästäpä väittely nytalkoi.
Minäkin ennen olin mieltä että putket on oltava millilleen saman mittaiset mutta kun k-autoon teetin kerran uuden putken niin tuli sepän ,joka on tehnyt töitään yli 30 v ,niin sanoi että putkien pituus eroa on paljon auton valmistajasta riippuen.Saket on tarkimpia pituuksissaan.
Minustakin tuntuu oudolta että tehdas linjalta lähtee eri pituuksia mutta tämä tieto tuli vain korviini asentajalta.
Sovitaan niin että ne on oltava millilleen saman mittaiset niin kuin järkeen kävis.

[JeremyH]

Ei kai sillä putken pituudella mitään väliä ole, kunhan virtaus vastus on kaikissa sama vai?

[Jari Ke]

OT:si menee. Tämän on viimeinen kerta kun minä kommentoin rumilus -nimimerkin juttuja yhdessäkään tropiikissa. Yleisesti näin meneteltynä haitta minimoituu kaikkien osalta

rumilus ei todellakaan mikään asiantuntija ole se nyt on ihan varma juttu se vaikka itte kovasti muuta vakuuttelee.

[atlas]

Miksiköhän muut di/insinöörit eivät ota mitään kantaa yhden mustan lampaan väittelyyn koska onhan niitä käsittääkseni täällä aika paljonkin.
Itse olen väitellyt kaveri piirissä.työ puolen kone suunnittelioiden kanssa kun "he" laskevat kestävyyksiä muka huomioon ottaen kaikki luonnon ja fysiikan lait.Ja on ollut vaikeaa kun inssi on joutunut kenttä tiedon takia muuttamaan uudelleen laskelmiaan ja ottamaan tavan pulliaisten neuvoja millainen tämäkin osa on oltava.
Moottori suunnittelu puolellakin on monta "sutta " tehty ja tullaan tekemään.
Monesti mennään metsään kun teoria ei kohtaa käytäntöä.
On tosi myös että koneen käyttäjä olisi oltava insinööri koulutus koska muuten se ei kestä kun on laskettu ja käyttäjän tekemät virheitä ei ole laskettu varmuus kertoimeen.
Käyttö kentällä on myös oltava käsi kädessä teorian kanssa.
Ja tällaiset keskustelut menee YLI MINÄ keskustelun tai pelkästään teoria tietämyksen piikkiin kun ilman insinööri koulutusta olevat eivät yhteiskunnassamme ole mitään muuta kuin YLIMÄÄRÄISTÄ KUONAA.
Viisaus korostuu myös nöyryytenä ja myöntämisenä omina virheinä eikä
itsensä ylistämisenä.
En tarkoita haukkua inssejä koska tuttavani on myös inssi ,päin vastoin
ihailen suorastaan kun kaveri ajattelee asioita eri tavalla ja huomioiden kaikki "lait" ja täten saadaan toisenlaista näkö kantaa asioihin ja etenkin käytännön tietoa jota tavan tallaajilla on kokemuksen kautta mikä kestää ,mikä ei.Ja "meillä on myös kokemusta muista hyvin/huonosti tehdyistä konstruktioista joiden tietoa käytetään/sovelletaan uusiin ja uusiin haasteisiin.
Tällaisia terveisia .

[rumilus]

Moottorisuunnittelussa niinkuin monessa muussakin suunnittelussa kaikki lähtee siitä, että tietää mitä tekee.
Voidaan päätyä vain yhteen ratkaisuun, et voi tietää tulevaisuutta jos et tunne historiaa.
Helpottaa perkeleesti, kun on esimerkiksi 20-30-vuoden kokemus tekniikan opiskelusta ja laaja-alainen perehtyminen alaan.
Laitan tämän ketjun omasta puolestani poikki, koska se tuo pahansuopaisuutta joillekin foorumilaisille.

[dealer]

Helpottaa perkeleesti, kun on esimerkiksi 20-30-vuoden kokemus tekniikan opiskelusta ja laaja-alainen perehtyminen alaan.

Näitä keskusteluja seuratessa voisi olettaa että 20-30-vuoden kokemus tekniikan opiskelusta ei ainakaan helpota oloa, pikemminkin tieto näyttäisi lisäävän tuskaa ?

[veskola]

Ei kai sillä putken pituudella mitään väliä ole, kunhan virtaus vastus on kaikissa sama vai?

Tuolla pituudella on sikäli merkitystä kun se vaikuttaa putken tilavuuteen, ja kun polttoaine puristettaessa aivan hitusen puristuu niin suuren tilavuuden putkessa paine nousee hitaammin kuin pienemmän tilavuuden.

Tuosta, että yhdessä putkessa paine alkaa nousta hitaammin seuraa se, että sen putken ruiskutus alkaa myöhemmin kun avautumispaine saavutetaan myöhemmin.

Alkuperäinen kysymys olikin, paljonko tuolla parin sentin erolla on merkitystä ja siihen ei ole tullut vastausta. Ilmeisesti se ero on merkityksetön. Sitä vain ei pysty itse mittaamaan aivan helposti...no ehkä liimaamalla jonkinlaisen anturin suuttimen kylkeen ja kuuntelemassa (tietokoneella) milloin avautuminen tapahtuu ja sitten ajetaan pitkiä kokeiluja, jotta hajonta eliminoituus pois ja vaihdetaan putkia eri pituisiksi.

No ehkä en itse ala tuommosia testejä kuitenkaan tekemään.

Niin ja tietysti se putkikin laajenee paineesta, se miten vähän se laajenee onkin eri asia.

Kiinnostaa kanssa kuinka suureksi se paine siellä putkessa nousee, sehän menee reilusti yli avautumispaineen, varsinkin 7mm pumpussa vieläkin enemmän kuin vakiossa. Muutenhan ne elementit ei vaikuttaisi yhtään mitään tehoon ja se on kyllä kokeiltu ihan liikenteen seassa ja poliisienkin kirjallisesti dokumentoimana että kyllä vaikuttaa. Ainoa konsti saada pikkusesta reijästä mälliä läpi enemmän on painaa kovemmalla paineella...niin ettäs tiedätte.

[rumilus]

Jos aikaisemmista kertomuksista ei selvinnyt, mikä merkitys on tarkalleen samanpituisilla ruiskutusputkilla, niin sillä ei ole tässä Veskolan visioinnissa mitään merkitystä. Ruiskutusviivettä/jättämää on vaan paineen ja nesteen virtausnopuden funktioina.
Jo kahden sentin pituusero ruiskutusputkissa vaikuttaa epäedullisesti moottorin toimintaan. Moottori saa taas uuden värähtelyjen epätasapainon.
Kun päätellään, jos virtausnopeus elementiltä lähtiessä on esim. 1500 m/s, niin painetta täytyy olla luokkaa 400 baria. Tämä oli vain suurpiirteinen veto, toki siihen vaikuttaa monet tekijät. Paineen ja tilavuuden voi laskea V1/V2=p1/p2 kaavalla joko suoraan- tai kääntäen verrannollisena.

[napa]

no niin, nyt kun rumilus vielä lisää tuohon omaan teoriaansa sen kusevan suuttimen, niin mitähän värähtelyjä se saa moottorille aikaan ei luulis ainakaan mitään hyviä fiboja tulevan koneelle

muuten rumilus, oletko saanut sitä mun viimeksi lähettämää yv:tä., kun ei ole kuulunut vastausta (siitä kulissista vain taas olis juttua...)

[rumilus]

no niin, nyt kun rumilus vielä lisää tuohon omaan teoriaansa sen kusevan suuttimen, niin mitähän värähtelyjä se saa moottorille aikaan ei luulis ainakaan mitään hyviä fiboja tulevan koneelle

muuten rumilus, oletko saanut sitä mun viimeksi lähettämää yv:tä., kun ei ole kuulunut vastausta (siitä kulissista vain taas olis juttua...)

Kusevat suuttimet eivät enää moottorin käyttölämpötilassa paljonkaan vaikuta niihin kuuluisiin värähtelyihin, kunhan vaan on ruistusmäärät kohdallaan...ja näin ne yleensä on. Poikkeuksia tietenkin on, riippuen polttoaineen ruiskutuspaineista, ruiskutustekniikoista, kammiotyypeistä jne., vauriosuuttimilla ei yleensä kuormiteta moottoria epänormaalisti...testattavat moottorit täytyy olla " terveitä ".

Ps.Poika on vielä sotimassa, palataan asiaan myöhemmin.

[Sami H.]

Yritin kysellä tässä ketjussa aiemmin vähän kiertäen kaartaen, että voisko yhdistelmällä kunnossa olevat suuttimet ja laakerivikaisella (reilu välys poikittaissuunnassa) pumpulla saada aikaseks samanlainen naputus tyhjäkäynnillä kuin kunnossa olevalla pumpulla ja viallisella (lorottavalla) suuttimella. Mitäs kokemuksia on?

[rumilus]

Yritin kysellä tässä ketjussa aiemmin vähän kiertäen kaartaen, että voisko yhdistelmällä kunnossa olevat suuttimet ja laakerivikaisella (reilu välys poikittaissuunnassa) pumpulla saada aikaseks samanlainen naputus tyhjäkäynnillä kuin kunnossa olevalla pumpulla ja viallisella (lorottavalla) suuttimella. Mitäs kokemuksia on?

Ei lorottavasta suuttimesta mitään naputusta kuulu.
Äkkiä ruiskutuspumppu rementtiin tai kunnossaoleva tilalle.
Jos tuollaisa välyksiä ilmenee pumpussa, en käyttäisi moottoria hetkeäkään.
Mistä muuten olet varmistanut " pumpun välyksen " ?
Ettet vaan ole heilutellut ennakkosäätimestä havaitoasi.

[kuuno]

Melkoinen kollastus siitä vaan kuuluu kun suutin kusee. Ei kuulu suuttimesta vaan moottorista.

[Sami H.]

Laitan tämän ketjun omasta puolestani poikki

Taisit luvata liikoja.

Kuului naputus tyhjäkäynnillä, remontoin pumpun, naputus loppui.

[rumilus]

Edit: Alla.

[rumilus]

Vai sellainen heppuli olet.
Kyselee ja nautiskelee, mitä toiset vastailevat.
Olisiko vähän narsistisia mieltymyksiä

[Mika.T]

Melkoinen kollastus siitä vaan kuuluu kun suutin kusee. Ei kuulu suuttimesta vaan moottorista.

Jep. Palamisääniä.

[rumilus]

Kehoittaisin " vieräleukoja " menemään korvalääkärille tai opetella käyttämään alkeellista moottoristetoskooppia.

Palautetaan mieliin muutama kammiotyyppi ; pyörre, etu, esi ja tangenttiaalinen ruiskutussuunta, niistä voisi lähteä opiskelemaan alkeita, mitä vaikutusta em. kammiotyypeillä on merkitystä.

[japperi]

Johan tuo on naurettavaa vääntämistä,jokainen vähänkin dieselien kanssa tekemisissä ollut tietää että kuseva suutin aiheuttaa melkoisen kalkatuksen koneessa,oli sitten kammiotyyppi mikä tahansa.
Turhaa tuo selvää asiaa vastaan väittäminen.

[Jari Ke]

Yritin kysellä tässä ketjussa aiemmin vähän kiertäen kaartaen, että voisko yhdistelmällä kunnossa olevat suuttimet ja laakerivikaisella (reilu välys poikittaissuunnassa) pumpulla saada aikaseks samanlainen naputus tyhjäkäynnillä kuin kunnossa olevalla pumpulla ja viallisella (lorottavalla) suuttimella. Mitäs kokemuksia on?

Käytin pumppua mynällä tässä taannoin ja toinen laakereista oli vaihtokunnossa. Ei loppu mutta selvästi väljä. Käyntiääneen ei ollu mitään vaikutusta kun uuden vaihtoi eikä väljyyttä havainnu etukäteen mistään.

No tietty varmaan alkaa oireilemaan kun oikein loppuun menee. Siitähän on ollu juttua tälläkin foorumilla

Sen sijaan vääränlainen suuttimen sumukuvio vaikutti käyntiääneen sekä kulutukseen. Ei muuten kussu ja silti selvä juttu. Epäilinkin sellaista käyntiäänen perusteella pakoputken päästä kuunneltuna ja siksi tarkistutin eikä turhaan.

Tuossa vaiheessa kansiremppa oli jo tehty

[veskola]

En mä nyt ymmärtänyt mitä tekemistä putken virtausnopeudella ja pituudella on, kun se alkaa virrata sieltä putken toisesta päästä välittömästi kun toisesta päästä pökätään Pidemmän putken täyttämiseen menee tietysti enemmän aikaa mutta sehän tehdään vain kerran kun moottori otetaan käyttöön.

Neste on kuin rautatanko siellä välissä.

[Jari Ke]

En mä nyt ymmärtänyt mitä tekemistä putken virtausnopeudella ja pituudella on, kun se alkaa virrata sieltä putken toisesta päästä välittömästi kun toisesta päästä pökätään Pidemmän putken täyttämiseen menee tietysti enemmän aikaa mutta sehän tehdään vain kerran kun moottori otetaan käyttöön.

Neste on kuin rautatanko siellä välissä.

Justiinsa näin.

Ideaalitapaus olis tietty se että putket olis samanmittaiset mutta kokeiltu on tuotakin ettei ole niin väliä. Laitettiin jarruputki Audin suutinputkeksi kun ei ollu muuta vuotavan tilalle väliaikaisesti. Ei sitten mitään vaikutusta käyntiääneen tms. vaikka jarruputken mitta sekä sisähalkaisiakin oli aivan muuta kuin orkkis suutinputken.

Virivehkeet voi sitten olla erijuttu.

Kuseva suutin on paljon haitallisempi mäntien kantilta ajateltuna ja sen kyllä taatusti kuulee käyntiäänessä ihan käyntilämmössäkin. Vääränlainen sumukuviokin kuuluu ainakin tietyissä tapauksissa.

[Sami H.]

Käytin pumppua mynällä tässä taannoin ja toinen laakereista oli vaihtokunnossa. Ei loppu mutta selvästi väljä. Käyntiääneen ei ollu mitään vaikutusta kun uuden vaihtoi eikä väljyyttä havainnu etukäteen mistään.

Hyvä, että joltain löyty tähän kokemusta. Tätä vähän kaipailinkin.

No tietty varmaan alkaa oireilemaan kun oikein loppuun menee. Siitähän on ollu juttua tälläkin foorumilla

Itekin muistan lukeneeni, että se laakerin kuluminen vaikuttaa just johonkin näistä loppupään sylintereistä (5 tai 6) naputuksena (vai miten se oli?), mutta kun en löytäny sitä juttua millään. En enää edes muista, luinko sen vai kuulinko dieselpajan ukoilta.

[Janne]

http://www.youtube.com/watch?v=EvCH1BzRBOQ

Tuon selkeempää nostajan kalinaa ei ole tullut kuunneltua aikoihin.

Itelle tulossa 8 myyntierää. 8,90 eur/kpl.

[Jari Ke]

http://www.youtube.com/watch?v=EvCH1BzRBOQ

Tuon selkeempää nostajan kalinaa ei ole tullut kuunneltua aikoihin.

Itelle tulossa 8 myyntierää. 8,90 eur/kpl.

Jaa'a. Varmaan nuo kuulokkeet tekee sit tepposia. Kun tulis pihaan tuo vehke niin sit vois sanoa jotain. Eikä maksais mitään

Kerro kokemuksia kuis kävi omassasi vaihdon jälkeen

[veskola]

Niin tuosta kusevasta suuttimesta, se termi "kuseva", varmaankin yliopistopoikien suussa tarkoittaa jotain ihan muuta, kuin itse sen ymmärtäisin. Itse ymmärrän kusevan siten, että suutin päästää nestettä hiljakseltaan ulos vielä sitten kun ruiskutuspumppu ei pökkää nestettä sieltä putkentoisesta päästä liikkeelle.

Polttoaine valuu sylinteriin hiljakseltaan kuin puutarhaletkusta silloin kun syttymiselle ei ole edes enää edellytyksiä. Vaikka siellä olisikin purustus päällä ja sinne valuteltaisiin hiljakseltaan polttoainetta, ei lopputuloksena olisi kuin paljon savua ja vähän tehoa. Juuri sen takia polttoaine sinne yritetään sumuttaa mahdollisimman suurella paineella, jotta saadaan mahdollisimman pieniä pisaroita, joiten on helppo ensin höyrystyä paineesta (lämpötilasta) ja sitten syttyä kaasumaisessa olomuodossaan.

Juuri tuon takia uudemmissa moottoreissa on niitä pienen pieniä reikiä paljon ja mahdollisimman suuri paine. Noissa vanhanaikaisissa koneissakin olisi käytetty suurempaa painetta mutta ei vain osattu tehdä sitä asiaa mekaanisesti toimivaksi.

Ei se seuraavakaan ruiskutus sitten ala ihan oikein kun se suutinon sillä jotenkin päässyt valumaan tyhjäksi.

Toisaalta pitäisikö ymmärtää termi kuseva sitten, että se suutin ruiskuttaa kyllä juuri oikeaan aikaan, eli suuttimen avautumispaineesta eteenpäin ja loppuu sitten oikeaan aikaan mutta suihku onkin samanlainen kuin mulkun päästä pyttyyn eikä sumu kuten pitäisi. Tuossakin tapauksessa tulee savua ja tehoa ei synny, kun palaminen tapahtuu epäpuhtaasti hapenpuutteen vuoksi ihan tuon edellä mainitun hienosumuisen pisaroinnin puutteen vuoksi. Iso pisara ei kertakaikkiaan voi palaa puhtaasti ja savuttomasti. Jokainen tietää miten ja miksi takka savuttaa kun se ei saa ilmaa. Lämpöä (tehoa) ei ainakaan silloin synny, ainoastaan päästöjä.

[napa]

itse sanon kusevaksi suuttimeksi sellaista, joka ei saa enää sumua muodostettua oikealla pisarakoolla ja yleensä ilmiöön liittyy avautumispaineen romahtaminenkin, eli suutin alkaa kusemaan sylinteriin jo hieman aikaisemmin, kuin pitäisi ja toisaalta lorottelee sinne vielä silloinkin, kun ei pitäsi...

[rumilus]

Ruiskutus hoitaa oman tehtävänsä...kusee tai ei. Ruiskutusmäärät keikkuu kuitenkin kutakuinkin samana.
Moottorin nelitahtikierrossa hoitaa hommansa täytösvaihe...palotilaan menee imulla/paineella niin kauan tavaraa kun venttiili antaa aukiolollaan siihen mahdollisuuden. Käyttölämpöisessä moottorissa palaa varsin hyvin isompimolekyylinenkin pisarakoko, tehoa ei kuitenkaan saada niin paljon kuin kovalla paineella ja pienipisaraisella polttoainesuihkulla. Polttotapahtumaan siten saadaan kasvatettua palamisilmaa suurempi määrä, puhutaan ns. sekoittumissuhteesta.

[veskola]

...jaahas, sä et ole näköjään ymmärtänyt ollenkaan miten tuo dieselmoottori toimii