om602 kierroksien sietokyky?

[tdt leka]

eli paljoko tommonen kone kestää kierroksia ja jos esim tasapainottas joka paikan niin jelppaisko mitää merkittävästi?
enkä kaipaa mitää moraali saarnoja enkä kysymyksiä että miksi ja ei siitoo hyötyä yms

[masah]

tasapainotettuna 6500rpm helpolla ,jos siis ei oo 2,9 kone

[tdt leka]

juu ei ole ku kakspuokki.nii vähä , ite aattelin 7500rpm voi olla kyl turhaa särkemistä vaan.kiertokanki ku sieltä sitte ensmäisenä menöö?

[Aki P]

Kysyppä rumilukselta!!
Mun mielestä 602 kone kun on sisäisesti värinätön niin periaatteessa se kestää äärettömästi kierroksia ennenkuin se värinä tulee koneen ulkopuolelle

[Terho P]

mulla ainakin vapari särähti korvaan aika kovasti jossain 7000rpm paikkeilla vaikka onkin värinätön ...venttiilit taisivat hilpata mäntään tms... mutta meno jatkui.. se oli siis ilman vetoa poljettamista.. jeemulla pirahti nostimet ku oli jotain 7500rpm.. ainiin ja seki oli monivena vitonen jossa pienemmät (lue:köykäsemmät) venttiilit

[tdt leka]

Kysyppä rumilukselta!!
Mun mielestä 602 kone kun on sisäisesti värinätön niin periaatteessa se kestää äärettömästi kierroksia ennenkuin se värinä tulee koneen ulkopuolelle

täytyy melkee kokeilla, ventjouset menee ainaki vaihtoon

[veskola]

Mitkä tulee tilalle ? mitä seetipainetta meinaat ?

[tdt leka]

en vielä tiiä mitä sinne saa.ja lue tuo allekirjotuksen teksti vastaukseksi seetipaine kysymykseen

[veskola]

Siinäpä se kysymys onkin, kun sinne ei oikein saa helposti jäykempiä jousia. Tuplajousia on laitettu ja ehkä joku on teettänyt/tilannut jouset omilla spekseillä. *) Toisaalta tarvekkin taitaa riippua paineesta.

Mullakin on vakiojouset edelleen, mutta venttiilit on kevyemmät, nosto on 10,5 mm. Toki ne jouset on upouudet. Niin ja mulle riittää 6000 rpm

(siis siellä kirjoituspöydällä )

heh, en minäkään seetipaineesta mitään ymmärrä mutta se on se voima, jolla venttiili puristuu kanteen kun venttiili on kiinniasennossa. Tuosta voi siis hieman päätellä millä kiihtyvyydellä se jousi alkaa sitä venttiiliä liikuttamaan täysin auki asennosta kiinni asentoon, kun tiedetään tuo jousen esijännityksen aiheuttama voima sekä jousivakio. Se on noin 30 kg, muistaakseni vakiona. Kiinni menemistä sitten vaikeuttanee se mahtava pakopaine siinä lautasen läheisyydessä, ehkä ? (siis kun mäntä lähtee alaspäin, paine sylinterissä häviää ja venttiilin toiselle puolelle jää se pakopaine painamaan venttiiliä auki). Jokatapauksessa se jousi kannattaa sinne mitoittaa eikä heittää vain jotain arvaamalla ja johonkin satunnaiseen esijännitykseen.

*) Yleensä ne ketkä pelailee noiden asioiden kanssa pitää kokeilunsa salaisuuksina

[tdt leka]

Siinäpä se kysymys onkin, kun sinne ei oikein saa helposti jäykempiä jousia. Tuplajousia on laitettu ja ehkä joku on teettänyt/tilannut jouset omilla spekseillä. *) Toisaalta tarvekkin taitaa riippua paineesta.

Mullakin on vakiojouset edelleen, mutta venttiilit on kevyemmät, nosto on 10,5 mm. Toki ne jouset on upouudet. Niin ja mulle riittää 6000 rpm

(siis siellä kirjoituspöydällä )

heh, en minäkään seetipaineesta mitään ymmärrä mutta se on se voima, jolla venttiili puristuu kanteen kun venttiili on kiinniasennossa. Tuosta voi siis hieman päätellä millä kiihtyvyydellä se jousi alkaa sitä venttiiliä liikuttamaan täysin auki asennosta kiinni asentoon, kun tiedetään tuo jousen esijännityksen aiheuttama voima sekä jousivakio. Se on noin 30 kg, muistaakseni vakiona. Kiinni menemistä sitten vaikeuttanee se mahtava pakopaine siinä lautasen läheisyydessä, ehkä ? (siis kun mäntä lähtee alaspäin, paine sylinterissä häviää ja venttiilin toiselle puolelle jää se pakopaine painamaan venttiiliä auki). Jokatapauksessa se jousi kannattaa sinne mitoittaa eikä heittää vain jotain arvaamalla ja johonkin satunnaiseen esijännitykseen.

*) Yleensä ne ketkä pelailee noiden asioiden kanssa pitää kokeilunsa salaisuuksina

nämähän alakaa olee semmosia asioita mihi tarvis ihan oikiasti rumiluksen tietämystä moottoritekniikasta ja nyt ei tule hymiöitä perään!!
ite en ymmärrä laskelmista juurikaan mitään vaan ruukaan kokeilemalla kokeilla tämmöset asiat mitkä ei mulle muuten aukene ei varmasti helpoin tapa mutta toimiva.mutta tämän asian tietäjiä tunnen ja tuo vakio paineen tietäminen auttaa asiaa, kiitos siitä.

[tdt leka]

no nii niimpä ne vaan pakopuolelle löyty riittävällä seetipaineella olevat jouset ja kaikkiin sopevan hennot sisäjouset kierroksilla auttaan.
ethän nää veskola muuten seetipaineita tarkottanu kun puhuit tosta 30kg?
nokka tulee olikohan 11 tai 12mm nostolla ja nostimet joutuu muuttaan mekaanisiksi.

[veskola]

...ja männistä saa jyrsiä tavaraa pois ?

[tdt leka]

nii joo senki joutuu tarkastaa mutta luultavasti kyllä.vauhtipyörän ku sais sorvasttua niin vois viiä senki tasapainotuksille, kampiakseli tarkastetaan ensin erikseen ja sitte yhesä.toivottavasti ne turbon kanget kestää...

[veskola]

Olikos sulla jonkinlainen virtauslappu kannesta ?

[tdt leka]

arvelekko et sillä on jotenki merkitystä tehojen kannalta?ei tuosa niin paljo ole kanavia muotoiltu et pitäs virtauspenkisä kahtoa, pientä parantelua vaan, eikä noille tarvi paljoa tehäkkään voipi mennä pian huonommaksi...tai sitä mieltä minä oon.
mites muutes mitä painetta tarkotit sillä 30kg?

[veskola]

Katselen tuota omaa lappua ja siinä ei juurikaan nouse virtaus kun ylitetään 10mm nosto...originaalilla kanavalla pakokanava ei virtaa yhtään enempää 12mm:llä kuin 10 mm:llä. Kyllä noilla lapuilla ja mittauksilla sikäli on merkitystä, varsinkin kun tilailet sitä nokka-akselia. Imupuolella nousee hitusen mutta eihän se auta yksinään.

Lapussa lukee tuo 30 kg, en tiedä onko kalibroitu arvo, jokin voima jonkin varren päästä mitattuna vai onko tarkoitus vain vertailla eri asennuspituuksilla. Lapun tekijä varmasti tietää. Mites sulla oli asennuspituudet, nostot ja kilot niillä vakiona ja muutettuna ?

Meinaan toi vakiojousi pitäisi pohjata 11,3 mm nostolla, jos on vakio asennuspituus ja kyllä kait sinne pitää vähän elämisvaraa jättää, vai jätättekö sen vakiojousen löysemmälle ja sitten avustava jousi antaa lisää voimaa

Teho ei nouse lappua katsomalla mutta virheitä voinee välttää, ne on kalliitta kolahduksia.


Enkä tiedä toimiiko toi kansi kun se on työpöydällä.

[tdt leka]

nii juu tossa olet oikeessa, on tuota avarreltu ja seetikulmia muutettu ja loivennettu niin istukasa kuin venttiilisäki sitä en sitte tiiä ollaanko menty huononpaan suuntaan vai ei sen näkee.ja jolla teetätän nokan niin suositteli tuota nokkaa ja tietää kyllä mitä tekee.en ole tosta nostosta ihan varma enää
imupuoli noissa on aika hyvä ja itekki panostin enempi pakopuoleen.

joo ku ite mittailin vaan seetipaineet oikiastaan ja justiin sen et piisaako noi jouset tolla nostolla ja pitäs kyllä piisata ennenku menee putkeksi tai noi pako jouset ainaki mut omat imupuolen ulkojouset on aika tärpillä pitää vielä neki tarkistaa kun saa sen nokan ja tietää sen oikian noston.

[veskola]

Olisikos jollain kuvaa "oikeasta" vehkeestä, jolla mitataan seetipaine ? (tai linkkiä missä aihetta käsittellään)

Onko periaate, että jollain tapilla aletaan painamaan venttiililautasta ja samalla katsotaan heittokellolla milloin liike alkaa, ja silloin pitää toisella silmällä katsoa voimamittaria, joka on lautasta painavan tapin välissä ? (kierosilmäisyydestä on tuossa apua)

Voisi vaikka askarrella tommosen vehkeen.

Sitäkin ihmettelen miten on saatu määritettyä venttiilin jousen pituus nokan ollessa poissa, siis tarkoitan venttiilin ollessa kiinni asennossa...mauserilla ? ...ja onko sitten mitattu jousen voima erikseen tuolla pituudella.

Noissa muissa mittauksissa oli käytössä nostaja, joka oli muistaakseni lukittu siihen puoleen väliin tjms.

BTW: Jousivakioksi on mitattu 3,2 kg/mm -> 10 mm = 32 kg. Nämä kait tehtiin ihkauusilla vakiojousilla.

[tuikku]

.
Sähköohjatun pumpun vakiossa jännitekartassa on mitattuja syöttöarvoja -> 6000rpm asti.
Että on niitä pumppuja (ja moottoreita) ainaskin sinne asti kierrätelty.

Muuten ohjelmassa näyttää olevan 5400rpm jälkeen syöttömäärä nollaa.
Vetoja on kuitenkin jonnekkin +5000rpm nurkille.
Max tehon syöttö ~4400rpm, tai vähän ylikin.

[sikryj]

Olisikos jollain kuvaa "oikeasta" vehkeestä, jolla mitataan seetipaine ? (tai linkkiä missä aihetta käsittellään)

Onko periaate, että jollain tapilla aletaan painamaan venttiililautasta ja samalla katsotaan heittokellolla milloin liike alkaa, ja silloin pitää toisella silmällä katsoa voimamittaria, joka on lautasta painavan tapin välissä ? (kierosilmäisyydestä on tuossa apua)

Voisi vaikka askarrella tommosen vehkeen.

Sitäkin ihmettelen miten on saatu määritettyä venttiilin jousen pituus nokan ollessa poissa, siis tarkoitan venttiilin ollessa kiinni asennossa...mauserilla ? ...ja onko sitten mitattu jousen voima erikseen tuolla pituudella.

Noissa muissa mittauksissa oli käytössä nostaja, joka oli muistaakseni lukittu siihen puoleen väliin tjms.

BTW: Jousivakioksi on mitattu 3,2 kg/mm -> 10 mm = 32 kg. Nämä kait tehtiin ihkauusilla vakiojousilla.

Ainakin, minkä minä olen nähnyt niin siinä mitattiin irtojousi asennuspituuteen puristettuna sekä vielä asennuspituus plus nokan nosto kaikille jousille tämä tarkistus Periaattessa tuon pystyy tekemään vaikka henkilö vaakaa käyttämllä.

[teerola]

Itelle tulis mieleen että nostais jousen painetta samassa suhteess mitä kierroksia nostetaan.
Jos vakiojouset mitoitettu luultavasti 5400rpm 30kg -> 7000rpm 39kg.
Voisiko tämä olla näin helppoa??
Teettämään vaan jousia, ei ole kalliita. Esim lahdessa Jousivesa Oy tekee mittatilaustyönä sellaiset kuin haluaa.

[veskola]

Jousen teettämisessä voi tulla se tosiasia vastaan, että ei voi käyttää niin paksua materiaalia kun se jousi pohjaa aikaisemmin mitä paksumpi on materiaali, eli ei löydy niin paljon vastaan panevaa jousimateriaalia. -> helpompi käyttää tuplajousia, niitä kun saa ihan kaupan hyllyltä. Venttiilinvarsi on liian lyhyt, tai no ei siellä ole tilaakaan nokan alla kasvaa pituutta...tai ei tiedä noista jousen jäykkyyksistä mittään

Tossa lienee aika kova virhemarginaali "irtojousi asennuspituuteen".

Hittolainen, onpahan jotain miettimistä ensi talven pimeinä ja kylminä öinä kun tuota pohdiskelee. Katselin jo semmosia painailmasylintereitä, jotka painavat jousen kiinni. ~1000 N puristusvoima ja meni pienee tilaan.

Pitäisi löytää halpa ja luotettava digitaalinen mittauselementti voimalle.

(samalla vehkeellä kasaa sitten kannenkin, eikä paljon käsi rasitu)

Joopas joo...pitäisi laskea venttiilin nopeus ensin vakionokalla, sitten virinokalla ja suuremmalla kierrosluvulla. Nopeuteenhan vaikuttaa myös nosto ja profiili, eli venttiili lähtee laskeutumaan myöhemmin ja korkeammalta, joten sillä on enempi kiire päästä perille ennen kuin mäntä jysähtää perseeseen.