300 turpodieseli

[ripe]

Voisko joku kertoo, opastaa, voiko tommosen nuorenman 300-turpodieselin laittaa muun merkkiseen autoon. Lähinnä mua vaivaa onko niissä paljon sähkövempeleitä sun muita piuhoja, muitakin kuin startille, hehkuille ja lämpömittarille. Olis tarkotus laittaa 124koppasen tai nuorenman moottori jenkkifarmariin. Muutenhan homma olis helppo kun on tilaa ja leimalla ei pitäs olla vaikeeta, koska auto on ollu alunperin yli 5 litran kasilla. tällähetkellä 123-korisen 300diesel automaatilla, jolla ajanu150 000 km. Varma moottori mutta vähän voimaton isossa autossa.

[Perttu K]

Ei siinä ole muuta kuin sähköinen tyhjäkäynnin säätöjärjestelmä ja kick down. Tyhjäkäyntisysteemin ovat monet tietämättömät jättäneet kytkemättä ja hyvin on pelannut silti. Jos haluaa tehdä sen oikeaoppisesti, niin moottorin lisäksi tarvitaan ELR-rele ja Kick Down -rele, jos kone on automaattilaatikolla. Muuta sähköistä näissä koneissa ei olekaan. Silloin moottori käy hyvin myös kylmänä,kierroslukumittarin saa helposti toimimaan ja kick down toimii niin kuin pitää. Turboissa on vielä järjestelmä joka suojaa moottoria liialliselta ahtopaineelta, mutta se on kyllä niin yksinkertainen, että jos sen haluaa siihen rakentaa niin tuskin siinä mitään ongelmia tulee.

[ripe]

Kiitos tiedoista. Nyt uskaltaa ruveta katteleen jostain semmosta konetta. Eli jos saan jostain esim. kolariautosta mielunmin automaatin kanssa. Täytyy ottaa samalla ELR- ja Kick Down-in releet. Coolerista en tie, jenkkiautoon vois saada sopiin pienen kuorma-autonkin jäähdyttimen suhteellisen helposti.Täytyykin mittailla ja ruveta sitäkin metsästeleen.
Kartani menee uusiks. Nyt siä on mersun ja volvon sekasikiö, nykysellekin koneelle liian pieni on ollu sen kanssa onkelmia.

[Jori Ravantti]

Eikös sellaiseen jenkkifarmariin kävisi joku isompikin diesel? Vaikka Toyota Land Cruiserin 6 pyttyinen turbomalli.

[ripe]

Kävishän sinne, mersu sen vaan olla pitää Tosin se on mersun väärinkäyttöä, pistää laatumoottori pahaan jenkkiin. Tässä kun on lukenu teidän kirjotuksia superturboista, tuntuu ettei kannattas muilla ajaa. Olishan se kiva katkoo jenkiauton vetoakseleita henkilömersun dieselmoottorilla. (10millin elementeiillä ne vois katkeilla) Vois sitten kysellä V8- makasiinista mistä sais semmosia vetareita mitkä kestää kolmelitrasessa nokivasarassa.
Mut siitä toyotan moottorista, se olis kyllä yks hyvä vaihtoehto. Olis varmaan edullisenpi hankkiakin,. Voimaa olis kyllä siinäkin ihan mukavasti, vieläkun sen turbottas ja laittas ison välijäähdyttimen. Entäs pumppu, Tuleeko siitä pullonkaula? eikö ne toyotat ole jakajapumpulla. Tosin mulle riittäs kyllä 150 hevosta ihan hyvin. Ainakin alkuun.
Paljonkos siinä Land Cruiiserin koneessa on litroja ja hevosia vakiona

[Jori Ravantti]

Mulla oli ensimmäisenä autona vuosimallin 1978 Chevrolet Caprise, joka oli bensakoneella ja suunnittelin 18 vuotiaana sen dieselöintiä, mutta jäi silloin vielä suunnitelmaksi. Hieman myöhemmin dieselöin 1970 mallisen Toyota Crown farmarin ja kokemus oli rohkaiseva.

Tänään ajeltiin kaverin kanssa pieni lenkki vuosimallin 1965 Mersu pikkubussilla, josta tehty matkailuauto. Siinä kutoskone. Oliko tilavuutta jotain yli 5 litraa. Vääntävä kone, joka lähtee hyvin käyntiin, eikä kuluta hirveästi. Minusta sellainen olisi kiva kone henkilöautoonkin

Jenkeissä mukava puoli reilusti mitoitettu kone. Kerran olin Chevrolet Blazerin kyydissä, johon oli asennettu Nissan Cedrikin 2,8 litrainen diesel. Yhdistelmä oli mielestäni täysin susi ja aivan liian pieni kone painavaan autoon.

Sensijaan testasin kaverin Caprisea, joka oli siinä vakiona olleella 5,7 dieselillä (en tiedä oliko DX malli vai ei). Se kuitenkin kulki mukavasti ja koneen ääni oli miellyttävä. Ei se tietenkään mikään tykki ollut.

Toyotan HJ:tä olen joskus keajanut ja todennut, ettei vapaasti hengittävä nelilitrainen kutonen vielä kovin leveää hymyä levitä naamalle painavassa autossa, mutta 4 litrainen turbomalli vääntää jo varsin tukevasti ja ilmeisesti turbomallin kone on suoraruiskutteinen ja kuluttaa vähemmän kuin vapaastihengittävä.

Jus kurkistaa tuollaisen HJ:n konepellin alle, niin silmämääräisesti voi todeta tämän nelilitraisen koneen olevan aika jöötinnäköinen tapaus.

Ottaisin ehdottamasti mun w123 300 diesel Mersuun mieluummin tuon Land Cruiserin koneen jos se vaan kävisi myös leimasedällä ja lompakolle!

Tsekkaa oheinen linkki. Siellä jotain tietoa HJ:n tehoista:
http://www.ajovalo.net/Historia/toyota_hj60.htm

[Aku P]

Jus kurkistaa tuollaisen HJ:n konepellin alle, niin silmämääräisesti voi todeta tämän nelilitraisen koneen olevan aika jöötinnäköinen tapaus.

Ottaisin ehdottamasti mun w123 300 diesel Mersuun mieluummin tuon Land Cruiserin koneen jos se vaan kävisi myös leimasedällä ja lompakolle!

Joop. Siinä HJ61;n turbossahan on aivan hillitön vääntö jo tehtaalta tullessa. Ilmeisesti ainakaan nuukaksi säädetyllä W124 300D automaatilla on turha yrittää haastaa valoissa. Muistelisin, että TM sai Land Cruiserin kiihtymään nollasta sataseen noin 15 sekunnissa. Turbossa oli tehoja 100kW/136 hv ja vääntöä lähteestä riippuen 315-332 Nm.

[Mauri H.]

No minulla on ollut kaksi HJ:tä, HJ60, eli ahtamaton ja HJ61:nen, eli turbollinen. Ensinmainitulla kerkesi, mutta ei se 200D:tä pirteämpi ollut. Turbolla homma oli aivan toisin, väänsin siitä syöttöä reippaasti suuremmalle ja kulkua oli oikein kivasti eikä suurikaan vaunu perässä tuntunut missään.

Ihan kauniskäyntinen oli tuo HJ:n kone, mutta esikammiodiesel se nelilitrainen vielä on, vasta HJ80:n 4,2:nen taitaa olla TDi. Jaa, Jorin laittamassa linkissä väitetään suoraruiskuksi, mutta kyllä mielestäni asia ei ollut niin, turbohan esiteltiin jo jossain -86.

Taitavat vaan nuo Cruiserin koneet olla hinnoissaan koska ovat kysyttyjä veneisiin, luotettavia kuin mitkä.

Paikallisessa Cruisereihin erikoistuneessa liikkeessä kerrottiin naapurifirman pojista, jotka työkseen tekivät veneen kuljetunksia jne. Pojat olivat vääntäneet syötöt täysille autostaan ja kuulemma ei nopeusmittari riittänyt enää

[Aku P]

Ihan kauniskäyntinen oli tuo HJ:n kone, mutta esikammiodiesel se nelilitrainen vielä on, vasta HJ80:n 4,2:nen taitaa olla TDi.
:

Tarkennus. Ahtamaton nelilitrainen on pyörrekammiokone, ahdettu nelilitrainenkin on suoraruiskutusmylly. Toyotahan teki melko pitkästi kokonaan uuden koneen 61:aa varten eikä vaan istuttanut turboa vanhan HJ60:n padan jatkeeksi.

[Mauri H.]

Ihan kauniskäyntinen oli tuo HJ:n kone, mutta esikammiodiesel se nelilitrainen vielä on, vasta HJ80:n 4,2:nen taitaa olla TDi.
:

Tarkennus. Ahtamaton nelilitrainen on pyörrekammiokone, ahdettu on suoraruiskutusmylly. Toyotahan teki melko pitkästi kokonaan uuden koneen 61:aa varten eikä vaan istuttanut turboa vanhan padan jatkeeksi.

Hmmm. Tuo hiukan mietityttää koska turbo tuli HJ:hin jo joskus -86, olisiko muka jo ollut suoraruisku...

Vaikka totta on että paljonkaan samoja osia ei vaparin kanssa ollut.

[Aku P]

Hullulta se saattaakin kuulostaa, koskapa näihin "herrasväen autoihin" suoraruiskutus on tullut vasta muutamien viime vuosien aikana ja koko periaate on näiden uudenaikaisten TDi-koneiden myötä esitelty "suurena uutuutena".

Pitää kumminkin muistaa, että työkoneissa suoraruiskutuskoneita on ollut iät ja ajat, ilmeisesti vaan hiljaisempi käyntiääni ja jotkut muut ominaisuudet on saaneet valmistajat tekemään mieluummin kammiorakenteisia motteja.
HJ61:n konettahan nyt voi hyvällä omallatunnolla verrata jonkun kuorma-auton tai veneen moottoriin -- noin mitoituksensa ja muidenkin ominaisuuksiensa puolesta.

[ripe]

kiitos ajatuksistanne, mersuun mä luotan, mut en heivaa noitakaan koneita. Tosin automaatti sen täytyy olla. Voiko toyotan automaattiin luottaa noiden isonpien koneiden kanssa

[Mauri H.]

Hullulta se saattaakin kuulostaa, koskapa näihin "herrasväen autoihin" suoraruiskutus on tullut vasta muutamien viime vuosien aikana ja koko periaate on näiden uudenaikaisten TDi-koneiden myötä esitelty "suurena uutuutena".

Pitää kumminkin muistaa, että työkoneissa suoraruiskutuskoneita on ollut iät ja ajat, ilmeisesti vaan hiljaisempi käyntiääni ja jotkut muut ominaisuudet on saaneet valmistajat tekemään mieluummin kammiorakenteisia motteja.
HJ61:n konettahan nyt voi hyvällä omallatunnolla verrata jonkun kuorma-auton tai veneen moottoriin -- noin mitoituksensa ja muidenkin ominaisuuksiensa puolesta.

No joo, melko yksinkertainenhan se kuitenkin oli, esim. tyhjäkäynnin korotus kylmänä oli hoidettu alipaineella, turhia elektronisia vehkeitä ei koneessa ollut, ja syöttöruuvikin oli pumpun ulkopuolella, sellainen 24mm kannalla oleva mutteri

[Timo L.]

Toyopeteistä kun puhutaan, niin mainittakoon, että pääsin intissä sellaisen uudempikorisen Land Cruiserin rattiin muutamaan otteeseen. Vehje oli ahtamaton, ja suorituskyky ei todellakaan huimannut päätä. Lisäksi ihmetytti vitosvaihde, joka ei laskenut kierroksia/melutasoa juuri lainkaan! Mikähän sen funktio oli? Samanlainen efekti on havaittavissa mummon '96 Corolla 1.3:ssa.

[Mauri H.]

Toyopeteistä kun puhutaan, niin mainittakoon, että pääsin intissä sellaisen uudempikorisen Land Cruiserin rattiin muutamaan otteeseen. Vehje oli ahtamaton, ja suorituskyky ei todellakaan huimannut päätä. Lisäksi ihmetytti vitosvaihde, joka ei laskenut kierroksia/melutasoa juuri lainkaan! Mikähän sen funktio oli? Samanlainen efekti on havaittavissa mummon '96 Corolla 1.3:ssa.

Tai vanhemmissa Hiaceissa.

[Timo L.]

Lisäksi ihmetytti vitosvaihde, joka ei laskenut kierroksia/melutasoa juuri lainkaan! Mikähän sen funktio oli? Samanlainen efekti on havaittavissa mummon '96 Corolla 1.3:ssa.

Tai vanhemmissa Hiaceissa.

Niin, vai oliko syy minussa, joka olin tottunut 250 D:n vitosvaihteeseen..?

[Jori Ravantti]

Tarkennan vielä sitä, että henkilöautorintamalla oleva TDI, CDI, DTI, HIV - vai miten se nyt meni - hehkutus luo värää kuvaa dieseltekniikasta sillä eihän suoraruiskutustekniikka mitään uutta ole. Uutta on lähinnä se, että sitä on otettu käyttöön myös henkilöauton dieseleissä. Taisi Audi olla edelläkävijä siinä vitoskoneellaan jos en väärin muista.

En muista mistä alunperin olen tiedon päähäni saanut, että turbomallin Land Cruiserin kutoskone on/olisi suoraruiskutteinen. Toivottavasti joku osaa varmistaa asian.

Se on jokatapauksessa ihana kone tukevalla väännöllään!

[Mauri H.]

Se on jokatapauksessa ihana kone tukevalla väännöllään!

Joo, ekan kerran HJ60:sen kyydissä oltuaan isäni totesi että tuo koneen ääni kyllä lupaa ihan selvästi että perille päästään ongelmitta, niin hienosti ja siististi se käy.

[Aku P]

No joo, melko yksinkertainenhan se kuitenkin oli, esim. tyhjäkäynnin korotus kylmänä oli hoidettu alipaineella, turhia elektronisia vehkeitä ei koneessa ollut, ja syöttöruuvikin oli pumpun ulkopuolella, sellainen 24mm kannalla oleva mutteri

Eipä sen puoleen ole kuuulunut juttua, että noiden kanssa olisi paljoa ollut ongelmiakaan...ja tämähän on juuri sitä, mistä voi todeta koneen olevan enempi sukua jollekin traktorin koneelle kuin minkälie Xsaran HDI:lle.

Jori on kyllä aivan oikeassa osaltaan muistuttaessaan, että suoraruiskutuksesta on viimeisten noin kymmenen vuoden aikana tehty jotain uutta ja ihmeellistä, kun se on osattu pakata TDI:ksi ja myydä koreissa kuorissa aikaisemmin bensakoneiden kanssa ajelleille ihmisille.

Hakematta tulee mieleen isän veneen Perkins-diesel vuodelta -79.
Neljä litraa, neljä sylinteriä ja -- suoraruiskutus, eikä minkäänlaista hehkutusta koko laitteessa ilmeisesti. Juhlavaa, kun jättimäinen startti työntää melkein 400-kiloisen valurautakasan käyntiin pakkasellakin "väkisin". Tuleehan siitä nyt vähän ( ) savua, mutta tuntuu tuo kestävän aina vaan.

Mitä tästä opimme; suoraruiskutus on tunnettu jopa Englannissa 70-luvulla. Näin ollen se on aivan varmasti tunnettu muualla jo 40-luvulla...

[Jori Ravantti]

Se kaverini vuosimallin 1965 matkailuauton suoraruiskutuskutonen on uskomattoman hyvä lähtemään käyntiin. Suorastaan hämmästyttävä.

Tuleehan siitä hiukan älämölöäkin, mutta niin tuli myös kun meillä oli joskus yhteinen vuosimallin 1974 Mersun 406 lava-auto, jossa oli henkilöauton 2,2 kone ja kone samaan tapaan koteloitu kuskin viereen. Tämä sama kone oli alunperin pystylamppu Mersussa, jossa se ei äännellyt mitenkään kauhiasti. Kun kone laitettiin 406:seen, niin kuulosti äänistä päätellen ihankuin se olisi kasvanut todelliseksi raskaankaluston koneeksi, mutta harmi kun ääni ei ollut voimaa...

Ero siinä, että kutosessa on voimaa aivan toiseen malliin. Onhan siinä yli kaksinkertainen sylinteritilavuus.

406 Mersu olisi ollut ehkä ihan kiva peli tuolla bussin kutosdieselillä ja pitkällä perällä. Henkilöauton koneella se oli todella hengetön vehje kulkemaan.

[iteite]

En nyt kuitenkaan sekottaisi suoraruiskutus dieseliä näihin uusiin CDI/ TDI systeemeihin.
Lähes kaikissa vanhoissakin kuorma-autoissa on suoraruiskutus.

[Jori Ravantti]

Vanhan kuorma-auton moottori saattaa olla varsin varteenotettava voimanlähde vielä tänäkin päivänä esim. isoon veneeseen.

Nuo CDI ja TDI jne. henkilöautonmoottorin puolustavat paikkaansa ollen painoisekseen aika tehokkaita, jolloin ne sopii hyvin henkilöautoon.

Vanhakin kuorma-auton kone voi olla varsin varteenotettava kapistus käyttövarmuuden ja polttoaineenkulutuksen kannalta. Turbojakin niissä on ollut käytössä jo aika pitkään.

Veikkaan, että aika hyvä pata on vaikka tuossa bussissa:
Scania-Vabis B66/63 vm -64
http://vabis.nokkau.net/auto.html

Koneesta myös turbomalli rivakampaa kulkua kaipaaville

[ripe]

joo toi Scanian mootori olis asiaa . Sen mä huolisin jo kovallakin laatikollakin, sehän ei tarvis kuin suoran välityksren eteen ja pakin . Kun vain sais kytkimen ja muut paikat kestään. Niin ja leimattua . Ei riittäs edes akselipainot, litratilavuuksista puhumattakaan. Mut olis se melkonen voimanpesä.

[Perttu K]

En nyt kuitenkaan sekottaisi suoraruiskutus dieseliä näihin uusiin CDI/ TDI systeemeihin.
Lähes kaikissa vanhoissakin kuorma-autoissa on suoraruiskutus.

Minä sekoittaisin. TDI on, pumppusuutinkoneita lukuunottamatta, ihan tavallinen suoraruiskutusdiesel. Toimintaperiaate on ihan sama kuin traktorinmoottorissa, tehty vain heikommaksi. Jopa polttoainepumppukin on kummassakin Bosch VE, tosin tdi:ssä on käytetty myös muita versioita pumpusta. Tdi:ssä ei todellakaan ole mitään ihmeellistä, se on vain nopeakäyntinen versio suoraruiskutusdieselistä. Kun katsoo tdi:n kierroslukualuetta ja käyntiääntä, niin se on helppo uskoa. Korkeampi ruiskutuspaine ja voimakas ilmapyörre palotilassa mahdollistavat korkeampien kierroslukujen käytön. Muuta eroa ei sitten olekaan.

Cdi on jo polttoainejärjestelmänsä puolesta ihan eri planeetalta. Mersun koneissä on kyllä muutenkin melkoiset erot verrattuna volkkarin soramyllyihin. BMW käyttää myös cdi-järjestelmää dieseleissään. Myös VAGinan v8 ja v10 on jo cdi-ruiskutuksella. Cdi:ssä voidaan puhua jo hallitusta palamisesta, mikä taitaa tdi:ssä ainakin ominaisuuksien perusteella olla aika kaukana- hirveä transitmainen kalina ja paksu nokipilvi perässä.

[Tuomo]

On muute pyörittäny toi vabis rinksaa kouvolas. Kyseinen auto on loisinu kaverin naapurin pihas luulisin et tarvii hitusen munaa ajella tol puuhakilvil .

[Jori Ravantti]

Ei muutes mikään ihme jos on tuollainen vanha bussi ajopelinä, että pikkaisen polttelee päästä baanalle... On se meinaan sen verran hieno peli!

Noista CDI ja TDI koneista vielä, että itse olen kokeillut Mersun 312 Sprinteriä ja reilu satahevosvoimaista Volkswagenin LT:tä ja kummatkin oli moottorinsa puolesta ok pelejä. Niiden koneet riittäisi viemään kohtuullisesti jenkkifarmariakin jos ei aio kiihdytyskisoihin mennä ja jenkillä voisi tämän jälkeen mennä vaikka pisaralla pisimmälle kisoihin.

Eiköhän kuitenkin edelleen pidä vanha viisaus paikkansa, että mikään ei voita kuutiotuumia, joten vanha Scanian DS11 kone turbolla tai ilman olisi aika kova haastaja...

Omasta mielestäni olisi miljonäärijussia lainaten "fantastastinen" projekti kun joku laittaisi jenkkiin vanhan bussin koneen ja bussejahan on myös automaatilla. Harmi kun rakentelu ei ole täysin vapaata.

Enköhän minäkin ruuvaisi kolmesataadieselin tilalle jonkun isomman kutospadan.

[Turbocompound]

Perttu K kirjoitti:

Cdi on jo polttoainejärjestelmänsä puolesta ihan eri planeetalta. Mersun koneissä on kyllä muutenkin melkoiset erot verrattuna volkkarin soramyllyihin. BMW käyttää myös cdi-järjestelmää dieseleissään. Myös VAGinan v8 ja v10 on jo cdi-ruiskutuksella. Cdi:ssä voidaan puhua jo hallitusta palamisesta, mikä taitaa tdi:ssä ainakin ominaisuuksien perusteella olla aika kaukana- hirveä transitmainen kalina ja paksu nokipilvi perässä.

Cdi tai niin sanottu Common-Rail-polttoainejärjestelmällä(CR) on monta eri nimeä riippuen auton valmistajasta. Mersun nimitys Cdi, Audin Tdi jne. ovat saman eli Boschin valmistama CR.
Alunperin CR:in kehitti Fiatin yhteisöön kuuluva tutkimuskeskus nimeltä Elasis. Vuonna 1993 oli CR-prototyyppi valmis mutta polttoainesuihkujen toleranssien (tosi pienet) vuoksi sarjavalmistus ei ollut mahdollista. Bosch osti 1993 vuoden lopulla patentin "Fiatilta" ja kehitti sen sarjatuotanto valmiuteen.
Ensimmäinen päivä lokakuuta1997 se tuli ensiksi Alfa 156:een.
MB C220cdi vuonna 1998 oli ensimmäinen saksalainen valmistaja joka alkoi käyttää CR:ä nimeltä Cdi.

Sanotaanko(helpompi) että melkein kaikki käyttävät nykyjään (auton valmistajasta riippumatta) CR:ä muutamaa poikeusta lukuun ottamatta. VAG:in V10 Tdissä on pumppusuuttimet!

Suoraruiskutuksien ominaisuuksista sen verran, että syy miksi ne eivät yleistyneet aikaisemmin moottorin PUOLESTA(on paljon muitakin syitä, mutta ei tällä kertaa) on moottorin kierroksien alue(pieni), kova ääni, pakokaasut.


Elektroonisten polttoaine järjestelmien kehityksen myötä on pystytty halitsemaan(korjaamaan) haitta puolia.Henkilöauton moottori on monimutkainen koska sillä pitää täyttää niin monia vaatimuksia asiakailta,lainsäädänönpuolesta ja enpä usko että kaikki hyväksyy dieseleitä vieläkään.Joku valittaa nakutusta ja toinen tehoaluetta liian kapiaksi jne.

Moottorin ominaisuudet ei sais huonontua yhtään vain parantua vaikka suoraruisku tekniikalla on vaikea saada joitakin ominausuuksia samalle tasolle kuin esim esikammio tekniikalla tehty diesel.Polttoaine taloudellisuus(hyötysuhde) on aivan eri luokkaa kuin ennen sen tuntee lämmön puuttesta talvella jos ei muusta. On muuten mukava kuunella eri mersujen mootoreiden ääntä sillä kun C220cdi-98 vain kuiskaa niin moni uudempi käy paljon terävemmin tyhjäkäynillä.

Nokipilviä on saanut katella Cdi-koneissa kohta enämpi kuin Passat tdi power dieseleissä ainakin....

En tiedä mistä johtuu, mutta todellisuudessa mersun koneet (Cdi) savuttavat yllättävän paljon. Ihan hävettää koska diesel pitäis olla "luonnonystävällisempi" mutta kun nokea tulee paljon enämpi(näkyvää) kuin esim. vanhemmissa(W124-89->). Dieselin tulevaisuus tarvii partikkelifilterin.Oma teoria on että moottorit menevät "tukkoon" herkästi joko turbo tai imupuoli jolloin savua tulee. Mersu ei ole ainoa, mutta siitähän tässä on kyse.

Pumppusuutin (lue VAG:in) moottorit käyvät äänekkäämin koska esiruiskutuksen käyttö on ollut rajallinen(on kyllä esiruisk.) ja ruisku paineet ovat aivan eri tasolla kuin CR-paineet.
Polttoaine taloudellisuus(teoreetinen) on myös parempi pumppusuutin moottoreissa mitä CR:ssä joka ei aina näy itse autossa koska on muitakin tekiöitä kuin pelkkä moottori tekniikka.

Ensimmäinen sarjavalmisteinen suoraruiskumootori(diesel) henkilöautoissa hmm.. aina voi keskustella ja väittää mutta Audin vitonen antoi hyvän piristyksen kehityksen kulkuun, päänvaivaa esim. mersulle dieselin edellä käviälle ja "pakkotti" mersun "oikealle" tielle osoitus siitä E290dt "joka oli vähän niin kuin hätä ratkaisu"