Maskipeitteet kylmään autoon avuksi

[mika4matic]

Mikäli näin, niin mikähän halkaisi lankun syylärin tässä takavuosina?

Lämpöjännitys?

[Pakardinen]

Khöhöm:

mikäli jäähdytysnesteen pakkaskestävyys menee tiukoille ulkona olevan pakkasen kanssa ja pahvi ei peitäkään kokonaisuudessaan jäähdytintä, niin se ajoviima mikä pääsee osumaan peittämättömään kohtaan jäätää syylärin siltä kohtaa.

Liian vähän glykolia kenties?

Niinpä juuri. Kuten sanottua, samat liemet jäähdyttimessä ilman pahvia ei ongelmaa. Pahvi paikalleen ja syylärin pääty näkyviin syyläri jäähän ja halki.

Tottakai, perimmäinen syy oli liian laihat nesteet, senhän nyt tajuaa kaikki. Miksei se sitten jäätynyt ilman pahvia...?

[Tomp]

olisko ollut vain ajan kysymys?

[Pakardinen]

Meinaatko että neste katsoi kelloa, nyt tuli tunnit täyteen, mennään jätkät jäähän?

[JeremyH]

Lämpölaajeneminen.

Pahvin kohdalla oleva kohta on lämmin, koska ei kunnollista jäähdyttävää ilmavirtausta. kun taas ilman pahvia oleva kohta on reilusti jäähdytetty, eli kylmä.
kennorakenne ei kestänyt tätä lämpölaajenemisen aiheuttamaan jännitystä, vaan repesi.

Mistään jäätymisestä ei ko. hommassa ole kyse, vaikka niin voisi luulla.
Vesi-Glykoli seos ei jäädy vaan vain hyytyy hyhmäksi.

Pahvia tai tuollaista ylihinnoiteltua muovinpalasta ei kannata autoonsa asentaa. Vaan vaihtaa sen termostaatin.

Jos sinne keulalle haluaa väliaikaisesti (termarinvaihto korjaamolle pitkä jono tms.) jonkin viimasuojan laittaa, niin sen olisi hyvä olla jokin mikä läpäisee hieman, kangas, tasaisesti joka puolelta reijitetty pahvi tms.
Vanhemmista autoista tuttu tasaisesti syyläriä peittävä verho olisi paras vaihtoehto, mutta se taitaa jäädä haaveeksi näihin uudempiin.

[sompio]

Sanokaa mitä sanotte mutta noihin "jäätymis" tapahtumisiin on syynä liian laiha glykoli/vesiseos. Jos on alunperin pistetty 50/50 seos ja aikaa on vierähtänyt vuosia niin glykolista on tehot hävinneet. Silloinhan seossuhde on jo jotain muuta. Jos järjestelmässä on tuore 50/50 seos niin ei Suomen sääoloissa syylerit jäädy puhumattakaan halkeilemisesta, olipa keulilla pahvia tai ei. Näin se vaan on "kylmä totuus".

[Pakardinen]

Lämpölaajeneminen.

Pahvin kohdalla oleva kohta on lämmin, koska ei kunnollista jäähdyttävää ilmavirtausta. kun taas ilman pahvia oleva kohta on reilusti jäähdytetty, eli kylmä.
kennorakenne ei kestänyt tätä lämpölaajenemisen aiheuttamaan jännitystä, vaan repesi.

Mistään jäätymisestä ei ko. hommassa ole kyse, vaikka niin voisi luulla.

Eli vaikka siis jäätymisestä ei sitten ollutkaan kyse, niin periaatteessa olin oikeassa niinkö? Eli jos jää syyläristä pahvilla peittämättä paljas kohta ja pakkaskestävyys on nesteessä niukin naukin, niin syyläririkko voi tulla(ko)?

[DBFI]

Eli vaikka siis jäätymisestä ei sitten ollutkaan kyse, niin periaatteessa olin oikeassa niinkö? Eli jos jää syyläristä pahvilla peittämättä paljas kohta ja pakkaskestävyys on nesteessä niukin naukin, niin syyläririkko voi tulla(ko)?

Veikkaisin että pakkaskestävyydestä ei ole kyse vaan siitä että osa syyläristä lämpenee normaalilämpöön pahvien takana mutta se kohta joka on paljaana jäähtyy ja jos tuo ilmarako kulkee syylärin pillien suuntaan niin pillien välille tulee suuri lämpötilaero eli niiden pituus muuttuu merkittävästi ja varsinkin heikkokuntoinen syyläri menee pillien kiinnityskohdilta rikki.

Jos siis pahvit laittaa syylärin eteen ja jättää sinne rakosen niin sen pitäisi olla poikittain syylärin pienien putkien suuntaan nähden.

[S202]

Sanokaa mitä sanotte mutta noihin "jäätymis" tapahtumisiin on syynä liian laiha glykoli/vesiseos. Jos on alunperin pistetty 50/50 seos ja aikaa on vierähtänyt vuosia niin glykolista on tehot hävinneet. Silloinhan seossuhde on jo jotain muuta. Jos järjestelmässä on tuore 50/50 seos niin ei Suomen sääoloissa syylerit jäädy puhumattakaan halkeilemisesta, olipa keulilla pahvia tai ei. Näin se vaan on "kylmä totuus".

Luuletko että glykolista häviää "tehot" ajan myötä? Joo, kyllä siitä ruostumisen estävät lisäaineet varmaan häviää mutta ei se glykoli sieltä mihinkään katoa, sama 50/50 seos se on tänään ja 5 vuoden päästäkin

[jokus]

Keskustelua tovin seurattuani voin todetta että 114/115-123-201-124-126-mersu ei kunnossa ollessaan tarvitse mitään pahveja maskin eteen oli sitä pakkasta sitten kunnolla tai ei.

[DBFI]

Keskustelua tovin seurattuani voin todetta että 114/115-123-201-124-126-mersu ei kunnossa ollessaan tarvitse mitään pahveja maskin eteen oli sitä pakkasta sitten kunnolla tai ei.

Viittaat varmaan tuohon Esa H:n viestiin tässä threadissä? Tosiaan vain tosi vanhoissa mersuissa maskin suojaa tarvittiin, tuota listaasi vaan voisi jatkaa kaikkiin uudempiin korimalleihin. Eihän näissä missään sitä maskia tarvita mutta jokainen niistä lämpenee hitusen nopeammin jos läpivirtausta rajaa.

Jos tätä threadia seuraa niin aika tasanhan "pahvi-kuskit" jakautuivat uudempien ja vanhempien mallien kesken.

[dealer]

Eli jos jää syyläristä pahvilla peittämättä paljas kohta ja pakkaskestävyys on nesteessä niukin naukin, niin syyläririkko voi tulla(ko)?

Voi tulla ihan kunnollisellakin nesteellä. Syyläriä ei koskaan kannata peittää heti kennon edestä vaan peitto pitää laittaa maskiin.

[Juho]

Esim w115 on saannu aitoa maskin kangasta mulla on sellainen, pahvi kuuluu halpaan kansan autoon.
w185 on kaihdin kettingillä jota voi säätää sisältä tarpeen mukaan siihenkin on myyty suomessa kangasta maskiin joka jättää sisäilma aukot auki. Jos jollain on sellainen olisin halukas ostamaan.
talvella voi pitää kaihtimet kii ja keulat niin sisällä on yli 25 lämmintä vanhat mersut on lämpimiä autoja.

[RSU]

Ostin aikoinani omaani 124 D /88 aut. maskin etupuolelle tulevan muovisen peitteen. Olen ollut siihen tyytyväinen, On helppo asentaa ja poistaa ja jättää riittävän ilmaraon jäähdyttimen eteen ja siinä on helposti säädettävät tuuletusaukot. Sinänsä kyseistä peitettä ei kylläkään tarvitsisi, koska termostaatti nosttaa lämmöt normaaliksi. Moottorin lämpeneminen tapahtuu kylläkin nopeammin kuin ilman peitettä koska ajoviiman vaikutus jää vähäisemmksi varsinkin mitä kylmempää on. Pitää myös moottorin pidempään lämpimänä ajon jälkeen.
Varsinainen syy peitteen ostamiseen oli pääkaupunkiseudun teiden suolaus. Kun liki 10 asteen pakkasessa tien pinta on melkein sula niin peite estää osittain suolamoskan ja veden tunkeutumista jäähdyttimeen ja moottoritilaan. Eihän siellä suola tee niin hyvää hapettavan vaikutuksensa takia.
Toissatalvena jäähdytin alkoi ikääntymisen takia vuotaa päädyistään. Sitä suurempi vuoto mitä kovempi pakkanen. Samalla jäädyttäjänvaihdon yhteydessä poistin viskokytkimen, joka oli myös tullut tiensä päähän. Päästi lämmöt nousemaan kun ei kytkeytynyt päälle. Asensin tilalle sähkötoimisen flektin ja olen tähän erittäin tyytyväinen. Pitää lämmöt helteilläkin alle 100 asteen kaupunkiajossa ruuhkassa seistessä, joten kansipahvin rikkoutumisen vaarakin pienenee lämpörasitusten pienentyessä.

[JeremyH]

Lämpölaajeneminen.

Pahvin kohdalla oleva kohta on lämmin, koska ei kunnollista jäähdyttävää ilmavirtausta. kun taas ilman pahvia oleva kohta on reilusti jäähdytetty, eli kylmä.
kennorakenne ei kestänyt tätä lämpölaajenemisen aiheuttamaan jännitystä, vaan repesi.

Mistään jäätymisestä ei ko. hommassa ole kyse, vaikka niin voisi luulla.

Eli vaikka siis jäätymisestä ei sitten ollutkaan kyse, niin periaatteessa olin oikeassa niinkö? Eli jos jää syyläristä pahvilla peittämättä paljas kohta ja pakkaskestävyys on nesteessä niukin naukin, niin syyläririkko voi tulla(ko)?

Kyllä ja ei, eli jos pahvi ei peitä syyläriä samalla tavalla koko leveydeltä, niin se voi rikkoa syylärin.
Jos pahvi taas on matalampi kuin syyläri, niin sillä ei oikeastaan ole merkitystä rikkoutumisen kannalta.
Syylärissähän on niitä pieniä pillejä vierekkäin pystyssä, (ja niiden välissä lamellia, vaimikäsenniminytolikaan)
jokaista pilliä kuuluu jäähdyttää yhtä paljon.

Samasta syystä syyläri josta on irronnut yhdestä kohtaa reilusti sitä lamelia, on aika nopeasti entinen. Osa pilleistä jäähtyy tehokkaammin kuin toiset -> lämpölaajeneminen vääntää syyläriä -> heikoin paikka pettää -> omistajaa ketuttaa.

Tämä ei siis liity mitenkään pakkaskestävyyteen. Syyläreitä hajoaa epätasaisesta jäähdytyksestä johtuen myös kesähelteillä. (esim lamellien irtoamisen seurauksena) Talvella pahvin kanssa sen rikkominen vaan on helpompaa, moottorin ja ulkoilman lämpötila-eron ansiosta.

Edit: DBFI ja dealer siellä olikin jo selventänyt asiaa.

[hannun1]

Eli jos jää syyläristä pahvilla peittämättä paljas kohta ja pakkaskestävyys on nesteessä niukin naukin, niin syyläririkko voi tulla(ko)?

Voi tulla ihan kunnollisellakin nesteellä. Syyläriä ei koskaan kannata peittää heti kennon edestä vaan peitto pitää laittaa maskiin.

Niin, tai sitten käyttää tuota rullaverhotyyppistä vanhaa hyvää konstia, jolloin lämpöjännityksiä ei pitäisi päästä tulemaan. -79 mallin Zetorissa oli myöskin tuollainen rullaverho, joka kyllä joskus aiheutti ylikuumenemista lunta lingotessa, kun ei muistanut seurata lämpömittaria.

Pahvin tarpeellisuudesta sen verran, että ei se CDI taida lämmetä pahvi keulassakaan jos termari ei ole kunnossa. Pahvi vain hiukan nopeuttaa tuota lämmön nousua ja ainakin tuossa minun 203 200cdi:ssä lämpö alkaa pudota alaspäin, kun pakkanen kiristyy yli -25 ja nopeutta on alle 120 km/h.

Sellainen perustelu vielä tuolle pahvin (tai minkä tahansa muun viimasuojan) käytölle on mielestäni apulaitteiden, kuten ohjaustehostimen ja laturin lämpötila. Ja taitaa joissain vehkeissä huohottimetkin jäätyä tukkoon ja aiheuttaa monenlaista kiusaa. Parempi siis, että konehuoneessa on hiukka lämpimämpää, kuin ulkona.

[Matti_L]

Tere,

Ajattelin kirjoittaa omia kokemuksia aiheesta. Ensimmäinen talvi menossa A 180 CDI:llä... Tai yleensäkin dieselillä. Nyt on tietysti lauhtunut ainakin tilapäisesti, mutta tätä edeltäneet ankarat pakkaset pakottivat toimenpiteisiin-->

Tuossa jouluna (aaton aattona) oli semmoiset ”leppoisen” rapiat -27ºC pakkasta Helsinkiin ajellessa. Ekan 57km matkalla (80km/h nopeudella) ei CDI-moottori lämmennyt kuin alle 60ºC. Muutenkin oli aika "tahmean" tuntuista auton toiminta siinä säätilassa. Moottori ei ollut edes haalea päältä kokeiltuna - outoa entiselle bensamersukuskille. Alkoi hirvittää että entäs jos se hyytyy tienvarteen... Päätin käväistä kaupasta pahvilaatikon, josta leikkelin kohmeisilla sormilla väliaikaisen viimasuojan, ja kiinnitin sen peräkontista löytämilläni kolmella nippusiteellä esteettiseksi kokonaisuudeksi auton keulan ulkopuolelle.

Tällä toimella moottorin lämpö nousikin sitten jo lähemmäksi 80ºC viivaa, ja auto alkoi notkistua. Normaalisti lämpö on siinä viisarin paksuuden verran yli 80.

Arkeen päästyä tilasin Mercedes-Benz -merkkiliikkeen varaosatiskiltä ”maskinsuojan” (30EUR). Nyt ajattelin tökätä sen paikoilleen, mutta sepä ei käynytkään niin helposti kuin ylimalkaisessa asennusohjeessa annetaan ymmärtää.







Tämä ”maskinsuoja” on siis ohut, mustasta, (erittäin kalliista? ) muovista muotoonleikattu läpyskä, joka tulee maskin taakse piiloon. Tilasin nimenomaan W169 pre-facelift -malliin, mutta mielestäni tuo ei käynyt kyllä mitenkään paikoilleen ilman ”dremelöintiä”: ensinnäkin maskissa oleva konepellin avausnupin kiinnike otti siihen kiinni, eivätkä suojan yläreunaan tehdyt aukot osuneet lähellekään kohdalleen (Jos ne edes olivat tarkoitettu maskin pystyrimoihin, niin ne ovat väärillä paikoilla ja niitä on kaksi liian vähän. Konepellissäkään ei ole mitään vastaketta mitä varten ne voisivat olla), ja suojan päätyihinkin piti tehdä pienet leikkaukset. En jaksanut ulkona pakkasessa ihmetellä asiaa pidempään, vaan otin maskin ja -suojan sisälle lämpimään, jossa niitä oli helpompi tutkia. Mietin, voiko olla mahdollista että Elegance -mallin maski on jotenkin rakenteeltaan erilainen?

Eihän tuo tietysti iso homma ollut muokata sitä. Jos kuitenkin olisin tämän tiennyt, niin olisin tehnyt itse koko suojan. Ajattelin vain laiskuuttani että jos 30EUR kerta saa mittatarkan valmiin suojan, joka ei ole kuin ”tipauttaa paikalleen”, niin enpä jaksa alkaa värkkäämään itse.

Mielestäni tuommoista ”laatua” ei kyllä kannataisi myydä VEHO:n tiskillä mersun varaosana? Vai oliko tässä nyt joku väärinkäsitys? Pakattu väärä maski? En jaksa lähteä millekään valituskierrokselle, koska maski on jo nyt paikoillaan ja suoja sen takana istuu/toimii hyvin. Olkaapa muut tarkkana jos tilailette valmiita mallikohtaisia maskisuojia. Ilmeisesti näitä kuitenkin tehtaillaan ihan täällä kotosuomessa - terveisiä vaan sinne!

[woke]

Olisit laittanu nuoki rahat uuteen termariin. Kyllä tuolla ajomatkalla pitäisi olla jo lämmöt normaalissa jos termari on kunnossa

[hannun1]

Olisit laittanu nuoki rahat uuteen termariin. Kyllä tuolla ajomatkalla pitäisi olla jo lämmöt normaalissa jos termari on kunnossa

Niinhän sitä äkkinäinen luulis, mutta ei se tuollainen pikkukone oikeasti lämpiä, jos ajelee sievästi 80 km/h.

[wolf]

Juuh, olihan niitä. Tuppasivat olemaan vain hankalia avata ajon aikana koska viima painoi niitä syyläriä vasten. Itäautoissa kuten Mossessa oli hyvä sälekaihdin. Pitäisiköhän alkaa rakentelemaan?

[Matti_L]

Olisit laittanu nuoki rahat uuteen termariin. Kyllä tuolla ajomatkalla pitäisi olla jo lämmöt normaalissa jos termari on kunnossa

Niinhän sitä äkkinäinen luulis, mutta ei se tuollainen pikkukone oikeasti lämpiä, jos ajelee sievästi 80 km/h.

Joo, ei ole kyse siitä että auton termostaatti olisi sökö, vaan oikeesti tuommoinen pikku-CDI on näköjään hyötysuhteeltaan semmoinen että hukkalämpöä ei paljon synny. -27 -kelissä ei lämpene enää normilämpöön kone, siellä käy semmoinen viima nokalla. Eikä auttanut vaikka ajeli välillä 4. vaihteella, vähän kovemmilla kierroksilla. 6. vaihdettahan ei tarvitse täällä mutkaisilla ja jäisillä maalaisteillä, varsinkaan 80km/h talvinopeusrajoituksilla...

Sisältähän tuo lämpenee hyvin kun siinä on jotkut sähkövastukset lämmittämässä ilmaa. Onneksi.

[M.K]

Hyvä ja toimiva termostaatti on kaiken a ja o. Jos termostaatti päästää nestettä jäähdytinkiertoon ennen aikojaan, niin siihen ei auta muu kuin termostaatin vaihto. Viimasuojien ideahan on kuristaa jäähdyttäjän tehoa ja sitä kautta nostaa moottorin yleistä käyntilämpötilaa tai vastaavasti ehkäistä joissain automalleissa esim. öljynsuodattimeen kohdistuva ajoviimajäätyminen. Normaalin käyntilämpötilan nostoa saatetaan tarvita esim. tapauksissa joissa sisätilojen lämmitykseen tarvitaan suurimäärä lämpöä. Tällaisessa "raanat auki"-tilanteessa viimasuojalla kompensoidaan sitä moottorin lämpöhävikkiä mikä aiheutetaan lämmityslaitteella. Vahatyyppinen termostaatti menettää parhaan terävyytensä n. 3-4 vuodessa.

[M.K]

Sanokaa mitä sanotte mutta noihin "jäätymis" tapahtumisiin on syynä liian laiha glykoli/vesiseos. Jos on alunperin pistetty 50/50 seos ja aikaa on vierähtänyt vuosia niin glykolista on tehot hävinneet. Silloinhan seossuhde on jo jotain muuta. Jos järjestelmässä on tuore 50/50 seos niin ei Suomen sääoloissa syylerit jäädy puhumattakaan halkeilemisesta, olipa keulilla pahvia tai ei. Näin se vaan on "kylmä totuus".

Luuletko että glykolista häviää "tehot" ajan myötä? Joo, kyllä siitä ruostumisen estävät lisäaineet varmaan häviää mutta ei se glykoli sieltä mihinkään katoa, sama 50/50 seos se on tänään ja 5 vuoden päästäkin

Nyt en ole aivan varma jäähdytysnesteiden koostumuksen muutoksista, mutta jotenkin mulla on sellainen kutina, että ensimmäisenä perusainesosista höyrystyisi vesi ja vasta kunnon kiehutuksen jälkeen etyleeniglykoli. Ja tämähän tarkoittaisi sitä, että ikääntyessään seos kääntyy (jos kääntyy) suhteessa enemmän glykolia sisältäväksi, joka sekin tarkoittaisi myös pakkaskestävyyden laskua.
Joku asiaan perehtynyt kemisti voinee selvittää tarkemmin…

[woke]

Olisit laittanu nuoki rahat uuteen termariin. Kyllä tuolla ajomatkalla pitäisi olla jo lämmöt normaalissa jos termari on kunnossa

Niinhän sitä äkkinäinen luulis, mutta ei se tuollainen pikkukone oikeasti lämpiä, jos ajelee sievästi 80 km/h.

Joo, ei ole kyse siitä että auton termostaatti olisi sökö, vaan oikeesti tuommoinen pikku-CDI on näköjään hyötysuhteeltaan semmoinen että hukkalämpöä ei paljon synny. -27 -kelissä ei lämpene enää normilämpöön kone, siellä käy semmoinen viima nokalla. Eikä auttanut vaikka ajeli välillä 4. vaihteella, vähän kovemmilla kierroksilla. 6. vaihdettahan ei tarvitse täällä mutkaisilla ja jäisillä maalaisteillä, varsinkaan 80km/h talvinopeusrajoituksilla...

Sisältähän tuo lämpenee hyvin kun siinä on jotkut sähkövastukset lämmittämässä ilmaa. Onneksi.

Jos 4. vaihteella ajaminenkaan ei saanut moottoria lämpenemään, niin sitä selvemmältä termostaattivialta se vaikuttaa.

[JeremyH]

Sanokaa mitä sanotte mutta noihin "jäätymis" tapahtumisiin on syynä liian laiha glykoli/vesiseos. Jos on alunperin pistetty 50/50 seos ja aikaa on vierähtänyt vuosia niin glykolista on tehot hävinneet. Silloinhan seossuhde on jo jotain muuta. Jos järjestelmässä on tuore 50/50 seos niin ei Suomen sääoloissa syylerit jäädy puhumattakaan halkeilemisesta, olipa keulilla pahvia tai ei. Näin se vaan on "kylmä totuus".

Luuletko että glykolista häviää "tehot" ajan myötä? Joo, kyllä siitä ruostumisen estävät lisäaineet varmaan häviää mutta ei se glykoli sieltä mihinkään katoa, sama 50/50 seos se on tänään ja 5 vuoden päästäkin

Nyt en ole aivan varma jäähdytysnesteiden koostumuksen muutoksista, mutta jotenkin mulla on sellainen kutina, että ensimmäisenä perusainesosista höyrystyisi vesi ja vasta kunnon kiehutuksen jälkeen etyleeniglykoli. Ja tämähän tarkoittaisi sitä, että ikääntyessään seos kääntyy (jos kääntyy) suhteessa enemmän glykolia sisältäväksi, joka sekin tarkoittaisi myös pakkaskestävyyden laskua.
Joku asiaan perehtynyt kemisti voinee selvittää tarkemmin…

Veden kiehumispiste on se tunnettu 100 astetta ja glykolin kiehumispiste on muistaakseni 200 asteen luokkaa. Eli vesi sieltä ensimmäisenä kiehuu pois. Tosin nykyautoissa on ollut jo vuosikymmeniä suljettu jäähdytysjärjestelmä, eli paisarilla varustettu. Jos paisarin korkki on kunnossa, niin ei se vesikään sieltä mihinkään lähde, vaan palautuu järjestelmään. Joissakin autoissa kuten raskas kalusto ja ainakin w124 on paisarin lisäksi myös "hönkäpytty" eli paisarin korkilta lähtee letku pienen säiliön pohjalle. Tähän pieneen säiliöön lauhtuu sinne hönkineet vedet, jotka sitten koneen jäähtyessä (jäähd.järjestelmän paineen laskiessa) virtaavat samaa letkua pitkin takaisin paisariin. (W124:ssä se hönkäsäiliö on muistaakseni piilossa siellä lokarin sisällä. Raskaassa kalustossa usein siellä kuskin tai apparin portaikon luona)

Glykoli ei jäädy samaan tapaan kuin vesi, eli se ei halkaise mitään, vaan muuttuu hyhmäksi.

[roiala]

Mutta mutta, glykoli kemiallisesti hapettumalla "poistuu" järjestelmästä ajan myötä.

Ja veden kiehumispiste on 100 astetta, normaali paineessa, paineistetussa jäähdytysjärjestelmässä enemmän. Tuolla ei tietysti ole mitään väliä tässä asiassa, glykolilla kuitenkin kovempi eli juurikin sen vajaat 200 astetta. Mielenkiintoista sinänsä että puhdas glykoli jäätyy reilussa 10 pakkas asteessa, seos veden kanssa sitten sekoitussuhteesta riippuen kylmemmässä.

-35 asteen pakkasella kokonaan maskin ulkopuolelta peittävä pahvi nosti koneen käyntilämpötilan pitkässä maantieajossa hieman normaalia korkeammaksi S124/300TD. Silti kyllä on hyvä ja hyödyllinen viritys, harkiten käytettynä.

[JeremyH]

Mutta mutta, glykoli kemiallisesti hapettumalla "poistuu" järjestelmästä ajan myötä.

Jees. Mutta tuo hapettuminen on niin hidasta, että johan sinne on kansipahvi päästänyt öljytkin sekaan, ennen kuin glykoli on huomattavasti hapettunut.

Huolto-ohjelmaanhan kuuluu jäähdytysnesteen vaihto määrä-ajoin.

Itse vaihdan jäähdytysnesteet vaihtelevasti. jos vaihdan termostaatin niin vaihdan osan nesteistä, jos vaihdan vesipumpun, syylärin tms, niin vaihdan kaiken nesteen. (sama homma jarrunesteiden kanssa, palojen vaihdon yhteydessä vaihtuu nesteetkin)

[Noname]

Itsellä ollut tapana laittaa talveksi pahvi maskin taakse siten, että jätän yläosasta avoimeksi reilut 5 cm ja reunoilta kanssa muuteman sentin jotta ilmaa pääsee virtaamaan hyvin jäähdyttimelle. Lisäksi olen kääntänyt ilmanpuhdistajan imuilmaputken toisinpäin siten että imeksii konehuoneen puolelta lämmintä ilmaa.

Näillä järjestelyillä kone lämpenee paljon nopeammin ja etenkin kylmäkäynti siten että mitari nousee 40 aseteen viivan yläpuolelle selvästi nopeammin. Matkaajossa lämpömittari näyttää noin 1 - 2 astetta kuumempaa kuin ilman maskin peittämistä mikä vastaa kesäkelin lukemaa. Enitenhän moottoria syö juuri kylmänä käynti rikkaalla seoksella joka huuhtelee tehokkaasti öljyä pois sylinterin seinämistä.

[JeremyH]

Itsellä ollut tapana laittaa talveksi pahvi maskin taakse siten, että jätän yläosasta avoimeksi reilut 5 cm ja reunoilta kanssa muuteman sentin jotta ilmaa pääsee virtaamaan hyvin jäähdyttimelle.

Tuosta reunojen paljaaksi jättämisestä on tuolla aiemmin pitkät kirjoitukset.

Syylärin peittäminen ei riko syyläriä, jos se tehdään syylärin koko leveydeltä.
Koko korkeudelta sitä ei tarvitse, eikä oikeastaan pidäkkään peittää.

[DBFI]

Tuosta reunojen paljaaksi jättämisestä on tuolla aiemmin pitkät kirjoitukset.

Syylärin peittäminen ei riko syyläriä, jos se tehdään syylärin koko leveydeltä.
Koko korkeudelta sitä ei tarvitse, eikä oikeastaan pidäkkään peittää.

Varmaan riittävästi jo kirjoiteltu mutta pieneksi muistutukseksi että kaikissa mersuissa se syylärin yläosa ei ole ylhäällä vaan sivulla eli ne vesipillit ei aina kulje pystysuunnassa ja yllä olevaa ohjetta pitää sitten soveltaa vastaavasti.