om 603 palotiloista, ja esikammioista

[lst]

Mulla olis kahdet männät moottoriin. Niissä on hiukan erilaiset palotilat. Toiset on vuodelta 87, ja toiset 91. Esikammiohan, tai ainakin sen asento muuttuu jossain 89 kohdalla, muuttuuko tuo männän palotilan muotokin samassa ? voiko noita käyttää ristiin, eli vanhemman mallin männät, ja kansi jossa uuden malliset esikammiot? Nuo"vanhanmalliset" männät ovat vaan paremmassa kunnossa rengasuriltaan, ja siksi tekisi mieli laittaa ne koneeseen, ennemmin kuin ko. koneessa alunperin olleet uudmmat männät.

[pera8x]

en uskalla varmaks sanoa, kun en varmaks tiedä, mutta sen verran pystyn sanoon, että:

semmoseen OM602 turbodieseliin, missä on ne uudemmat suuttimet ja esikammiot pystyy varmuudella vaihtaan semmosen kannen, missä on vanhan malliset esikammiot ja suuttimet. ja itelle vaihdoin vaparin kannen ja kammiot. esikammiot oli millin pienemmällä halkasijalla, mikä tais johtua siitä, että oli vaparista otettu. elikkäs. kun tästä voidaan päätellä, että koneessa on orkkis turbodiiselin "uudemman mallin" männätä ja "vanhenman mallin" esikammiot, niin ainakin näin päin sopii yhteen.

eikös sen periaatteessa pysty mittaankin, jos sulla on ne hilut esillä. eli jos männä palotilaa epäilet, että ottaako esikammio siihen kiinni, niin mittaa sen palotilan syvyyden molemman mallisista männistä, sitten mittaa niistä esikammioisat siitä tiivistyspinnasta kammion päähän. uskoisin, että on kaikissa sama mitta. mutta kuten sanottu, niin varmuutta asiasta ei ole.

niin ja niitä mäntiä on ollu yleisimmin mahlen valmistamana näissä koneissa. ja joitakin harvempia on ollu sitten jonkun toisen valmistajan tekemillä männillä. en vaan millään muista, mikä se toinen valmistaja oli. että mäntien ero voi olla jo pelkästään siinäkin. kurkkaappa mukien pohjiin mitä siellä lukee.

[lst]

On ne molemmat mahleja. Johtuu siis vuosimallierosta tuo palotilan muoto. Eikä männät ota kiinni yläkuolokohdassa, eli fyysisesti sopii kyllä. Männän voi nostaa irtonaisen kannen päälle jossa esikammiot vielä paikoillaan, ja esikammio kyllä sopii koloonsa. Kyse onkin nyt siitä, miten tuo esikammio/reijät on suunnattu. Onko suuntauksissa eroa vanhojen/uusien esikammioiden välillä, jonka seurauksena männän päällinen on erilailla muotoiltu. Jos olisi vanhanmallinen kansi jossain pöydällä, niin voisi vertailla reikiä, ja niiden kokoja, mutta kun ei ole. Kyllähän se varmasti käymään lähtee millä tahansa kompinaatiolla, mutta ei huvittais kuunnella hirveetä kilkutusta tyhjäkäynnillä, sen takia, että palorintama etenee väärin. Jollain on varmasti kokemusta uudesta kannesta vanhan(alle 89) alakerran päällä. Onko kestänyt?, muuttuiko käyntiääni ym.
Ehkä murehdin turhia. Alkuperäisissä männissähän on alemmat rengasurat väljistyneet.Paljonkohan saa maksimi renkaan välys olla uraansa, että vielä kestää?

[E200kompressor]

Alkuperäisissä männissähän on alemmat rengasurat väljistyneet.Paljonkohan saa maksimi renkaan välys olla uraansa, että vielä kestää?

Näppituntumalta välys on liian iso jos sitä pitää mittailla. Tosin dieselissä on takomännät joiden lämpölaajeneminen on paljon suurempi kuin valumäntien.
Mersun toleranssista ei ole tietoa mutta Kawasaki ilmoittaa joillekin malleille valumännän service limitiksi 0,18mm ylin ja 0,17mm alempi.

Tuohon kansihommaan sen verran että jos Mercedes on katsonut parhaaksi muuttaa komponentteja, on sille ollut joku perusteltu
ja testattu syy joten eri sarjan komponenttien sekoittaminen tässä tapauksessa johtaa ei-toivottuun lopputulokseen.

[veskola]

Mulla on tuossa 87 vuosimallin turbon männät jotka on valmistanut noral, sitten on 87 vuosimallin vaparin männät sekä 87 mallin mahlen turbomännät.

Palotiloissa mahlen vaparin männässä ja noralin turbomännässä on erona silminnähden ylimääräinen hionta tai valu-upotus niiden kahden suihkun suunnan välillä, jotka menevät venttiilien suuntaan. Esikammiossahan on 5 reikää ja jokaiselle reijälle on männässä oma kolo/suunta suihkulle. Noralissa siis noiden viiden kolon lisäksi 2 lisä koloa siten että männän keskelle suunnatut 3 koloa yhdistyvät paremmin.

mahlen turbomännässä ei voi erottaa noita viittä eri suihkutussuuntaa vaan siellä on tasainen laaja suuntaus (viuhka) venttiilien suuntaan ja taaksepäin samanlaiset kolot kuin muissakin.

Palotiloissa on siis paljonkin eroa eri valmistajilla ihan samanakin vuotena.

Sitten otetaan tuo 97 mallin esikammio, joka on millin suurempi, siinä on esikammion reiät ihan samoihin suuntiin, eli eiköhän noita voi naittaa ihan vapaasti ristiin. Pieniä eroja on mutta tuskin niillä on mitään merkitystä.

Itseasiassa mulla on ajossa 87 turbon männät ja 91 kansi+vaparin esikammiot ja niissä turbon suuttimet, eli siis uudemman mallin kansi vanhemman mallin mäntien kanssa.

Tuota olen vähän pohtinut onko männän päällä olevissa koloissa tilavuuseroa, joka kumoutuisi sen esikammion kokoeron myötä, mutta se on vähän liian vaikea asia minulle.

Mitäs tuo takomäntäjuttu on kun mun silmään nuo näyttävät valetuilta kun niissä on valuleimoja. Tosin takomäntää en ole koskaan kädessä pitänyt, joten sikäli mun ei kannattaisi kommentoida tuota asiaa mitenkään

[arska10]

Eiköhä tuo takomänta juttu juonna jostain 60-luvulta jenkeistä jossa valetuista männistä kansi valetiin ylisuusriksi ja taotiin linttaan
ja sen jälkeen sorvatti uudelleen. Joskus on sanottu myös noita alumiini mäntiä joissa on valurauta toppi sanotaan takomänniksi

[E200kompressor]

Eiköhä tuo takomänta juttu juonna jostain 60-luvulta jenkeistä jossa valetuista männistä kansi valetiin ylisuusriksi ja taotiin linttaan
ja sen jälkeen sorvatti uudelleen. Joskus on sanottu myös noita alumiini mäntiä joissa on valurauta toppi sanotaan takomänniksi

Takomännät (forged pistons) ovat ihan arkipäivää kovalle rasitukselle joutuvissa moottoreissa. Haittapuolena suuremman painon lisäksi on suurempi käyntivälys, mikä aiheuttaa kylmänä suuren sovitteen ja karkean käyntiäänen.

Perinteisen valumännän jatkokehitelmä on hypereutectic piston joka sopivalla seostuksella ja käsittelyllä on saatu huomattavasti tavallista valumäntää kestävämmäksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hypereutectic_piston" onclick="window.open(this.href);return false;

Tavalliset bensamoottorit ja nyt siis ilmeisemmin myös Mersun dieselit käyttävät näitä halpisvalumäntiä, jotka sopivat kevyeen käyttöön.

Oletin virheellisesti dieselin korkean puristussuhteen ja korkeiden suihkutuspaineiden vaativan erikoisempia ratkaisuja.

Toisaalta, jos kansien ja mäntien muotoiluilla ei ole väliä niin turhaanhan se Mercedes Benz niitä värkkäilee.

Mahle näkyy myös valmistavan noita 1960-luvun jenkkimäntiä vieläkin. On ne tyhmiä.

"Forged pistons for high loads

What has long been common in motor racing is increasingly being used in series-produced engines subject to high stresses: forged pistons. These have a finer micro structure than cast pistons with the same alloys. The production process results in greater strength in the lower temperature range. A further advantage is the opportunity for producing lower wall thicknesses—and hence reducing the weight. Boring or milling internal areas of the piston also helps reduce the weight."

http://www.mahle.com/MAHLE/en/Products/ ... high-loads" onclick="window.open(this.href);return false;

[lst]

Mulla on tuossa 87 vuosimallin turbon männät jotka on valmistanut noral, sitten on 87 vuosimallin vaparin männät sekä 87 mallin mahlen turbomännät.

Palotiloissa mahlen vaparin männässä ja noralin turbomännässä on erona silminnähden ylimääräinen hionta tai valu-upotus niiden kahden suihkun suunnan välillä, jotka menevät venttiilien suuntaan. Esikammiossahan on 5 reikää ja jokaiselle reijälle on männässä oma kolo/suunta suihkulle. Noralissa siis noiden viiden kolon lisäksi 2 lisä koloa siten että männän keskelle suunnatut 3 koloa yhdistyvät paremmin.

mahlen turbomännässä ei voi erottaa noita viittä eri suihkutussuuntaa vaan siellä on tasainen laaja suuntaus (viuhka) venttiilien suuntaan ja taaksepäin samanlaiset kolot kuin muissakin.

Palotiloissa on siis paljonkin eroa eri valmistajilla ihan samanakin vuotena.

Sitten otetaan tuo 97 mallin esikammio, joka on millin suurempi, siinä on esikammion reiät ihan samoihin suuntiin, eli eiköhän noita voi naittaa ihan vapaasti ristiin. Pieniä eroja on mutta tuskin niillä on mitään merkitystä.

Itseasiassa mulla on ajossa 87 turbon männät ja 91 kansi+vaparin esikammiot ja niissä turbon suuttimet, eli siis uudemman mallin kansi vanhemman mallin mäntien kanssa.

Tuota olen vähän pohtinut onko männän päällä olevissa koloissa tilavuuseroa, joka kumoutuisi sen esikammion kokoeron myötä, mutta se on vähän liian vaikea asia minulle.

Mitäs tuo takomäntäjuttu on kun mun silmään nuo näyttävät valetuilta kun niissä on valuleimoja. Tosin takomäntää en ole koskaan kädessä pitänyt, joten sikäli mun ei kannattaisi kommentoida tuota asiaa mitenkään

No tulihan niitä vastauksiakin. Omaan intuitioon, ja veskolan kertomukseen perustuen uskallan käyttää noita vanhempia mahleja. Mulla on noissa -87 mahlen turbomännissä samanlainen kuvio, kuin veskolan kertomassa noralin turbomännässä. Tai ainakin näin kuvittelen kuvauksen perusteella. -91 mahlen turbomännät taas ovat kuvauksen perusteella samanlaiset, kuin veskolan -87 mahlen turbomännät, joissa on tuo viuhka. Outoa, kun samanvuotisissa on eroja kuviossa.
Noissa -91 turbomahleissa alemoi rengasura on levinnyt 0,2mm uusilla renkailla mitattuna. Selvästi liian väljä. Vanhoilla renkailla välys oli 0,4mm, koska rengas oli takonut itseään lyttyyn. Yksi oli mennyt poikkikin. Eli laitan nuo vanhan mallin männät.

kiitokset vastanneille. keskusteluahan ei silti tarvitse lopettaa tähän. Olisi hyvä, että tämäkin asia käsiteltäisiin loppuun asti, ja joku laittaisi vaikka kuvia erilaisista männistä, vuosimallin, ja muiden tietojen kera. Voin koittaa ottaa kuvat omista männistä, ja siirtää tänne, mutta nettiyhteyden hitaudesta(mokkula,gprs), homma voi olla liian tuskallista.Täällä rajan pinnassa, kun ei kunnollista nettiyhteyttä ole saatavilla.

[veskola]

Käyn vielä kuvaamassa nuo männän laet kunhan tässä tänään kerkiän.

Löytyykös muuten mistään rakotulkkia joka on 2 mm ja 2,5 mm ympärillä, siis vaikkapa 1800, 1850, 1900, 1950, 2000, 2050,2100, 2200 um.