722.3 vs 722.6 F = F * s * 2 * PI * rad/min epic failure

[napa]

kun sähköohjatut ottaa 722.3:n valtikan.

mikä valtikka 722.3 laatikolla muka on hyvä laatikkohan se on, mutta vain alle 300 hepan/500 Nm tehoille...

[veskola]

ja miten ne sähköohjatut sen ottaa sama toimintaperiaate niissä on.

[rumilus]

ja miten ne sähköohjatut sen ottaa sama toimintaperiaate niissä on.

Varmaan Kummeli on tarkoittanut sähköohjatun ( esim.722.6 ) laatikon kestävyyttä 722.3 verrattuna.
Kyseistä sähköohjattua laatikkoa kun on esim. E-sarjan V-8 tekniikan perässä, joista otetaan 500 hv paikkeilla tehoa ja väärtöäkin 600 Nm tietämissä...ja laatikkoa ei ole millään erityistoimilla vahvistettu.

[Kummeli]

No käytännössä 90% automaateista on 722.3:sia?

Sähköohjattuihin saahaan monenlaista "karttaa" napista, ja turbiinilukko niinku myös sääjettävä stalli on aika hienoja juttuja joista saa kehiteltyä hyvät niin käyttikseen ku kiihyttelyynki.

[napa]

No käytännössä 90% automaateista on 722.3:sia?

niin, ehkä w201 ja w124 mersuissa, mutta koko maailman autoista taitaa olla GM:n TH laatikot valtaa pitäviä, sitten tulee moparin ja fordin tomaatit jne. mersun laatikoita maailman automaateista ehkä 5 % tai jopa alle

Sähköohjattuihin saahaan monenlaista "karttaa" napista, ja turbiinilukko niinku myös sääjettävä stalli on aika hienoja juttuja joista saa kehiteltyä hyvät niin käyttikseen ku kiihyttelyynki.

raakan voiman edessä ne silti antautuu, vaikka olis kuinka hienot kartat ei ole jenkitkään vielä saanut oikein niitä omia sähkölaatikoitaan toimimaan varmatoimisesti tehokkaissa autoissa... aina kun ne tarvitsee kestävää laatikkoa, ne turvautuu powerglideen (2 vaihteinen peruslaatikko, hyvä 1000-2500 hv) sovelluksiin tai TH400 aihiona mistä lähdetään rakentamaan...

mitä meinaat, tuleeko esim. turbiinilukko silmille, kun sitä kiusataan 1000 Nm väännöllä silloin kun aletaan olemaan oikean voiman kanssa tekemisissä, alkaa yksinkertainen olemaan kaunista...

[veskola]

Juu, ei niistä kartoista ja huonoista ohjelmista ole yleensä kuin haittaa ei osaavissa käsissä. Jos lasketaan 722.3:n tai 722.6:n kitkalevyjen pinta-ala ja kerrotaan se levyyn vaikuttavalla paineella se loota voittaa, jolla on suurempi laskutoimituksen tulo...siis tuolta osin ettei kitkalevyt ole vaihtokunnossa yhden ratapäivän jäljiltä kuten tuntuu tapahtuvan aina joskus.

Sähkölaatikossakin suuri osa asioista tapahtuu edelleen hydrauliikalla, siellä on vain muutama hassu sähkösolenoidi, joka hieman tekee laatikosta ideaalisemman arkiajossa, mutta voiman edessä tuommoset matalien kierrosten käyttöön tarkoitetut turbiinilukot ja vaihtokohtien ideaalisoijat on pelkkää kuraa ja himmeliä.

Ainoa hyöty voi olla jos sinne saadaan mahdutettua enemmän kitkalevyjen pinta-alaa vahvistuksen yhteydessä. Vakiolaatikoista nyt ei kait kenenkään kannata puhua tai vertailla, ainakaan tässä topiikissa. Onko tästä 722.6 asiasta kenelläkään vaihteistovelholla oikeata tietoa ja/tai näyttöä, puhukoon tähän perään asian, faktan julki

[rumilus]

Ei tässä mitään faktaa tule, mutta E-sarjan 55 AMG ( DTM-virityspaketilla moottoriin ) mennään 500 hv ja 700 Nm tuntumassa....ja ei tiettävästi vaihteistolle tehdä muutoksia. Sitä en osaa sanoa, onko vaihteisto vahvistettu noille yli 5-litran moottoreilla varustettuissa menopeleissä. Ja jos mennään sunnittelun tähtäävässä rakennekestävyydessä...edellämainitut luvut tuplaantuu, ennenkuin vaihteisto antautuu. Onhan suunnittelijat testanneet, missä momentissa luistoa alkaa syntymään.

[veskola]

Kerro ihmeessä missä momentissa jos vain tiedät, muuten se on mutuilua ja minä voin väittää yhtälailla että se alkaa luistamaan 738 Nm kohdalla.

Ihanaa kun pitkästä aikaa joku vaivautuu kirjoittamaan newtonmetrit oikein: Nm

AMG:n pojat on varmasti valinneet varaosahyllystä vääntökestävimmän option lootalle, jossa on suurimmat kitkalevymäärät ja näissä suomipojan pullamössöautoissa tuskin on puoliakaan siitä. Lisäksi on kohtuu helppoa ruuvata sinne vähän suuremman paineen antava mokkula paikalleen, sama vaihteistohan se silti on Sitä samaahan näille 722.3:lle tehdään ja vähän taikoja lisää muutenkin.

Vääränlaisella softalla julmetunmoisen väännön omaavassa vaihteistossa se softa tappaa hyvänkin vaihteiston, hallittua luistoa ei saa antaa olla olemassa samaa määrää mitä karvalakkimoottorisessa silloiin kun pedossa on pedaali pohjassa. Enkä nyt muuten puhu pelkästään karttojen nyplyyttelystä...voihan se koko softakin olla ihan eri, tai jopa ihan koko tietokoneboxi...sellainen hianompi AMG prosessori

[rumilus]

Kerro ihmeessä missä momentissa jos vain tiedät, muuten se on mutuilua ja minä voin väittää yhtälailla että se alkaa luistamaan 738 Nm kohdalla.

Ihanaa kun pitkästä aikaa joku vaivautuu kirjoittamaan newtonmetrit oikein: Nm

AMG:n pojat on varmasti valinneet varaosahyllystä vääntökestävimmän option lootalle, jossa on suurimmat kitkalevymäärät ja näissä suomipojan pullamössöautoissa tuskin on puoliakaan siitä. Lisäksi on kohtuu helppoa ruuvata sinne vähän suuremman paineen antava mokkula paikalleen, sama vaihteistohan se silti on Sitä samaahan näille 722.3:lle tehdään ja vähän taikoja lisää muutenkin.

Vääränlaisella softalla julmetunmoisen väännön omaavassa vaihteistossa se softa tappaa hyvänkin vaihteiston, hallittua luistoa ei saa antaa olla olemassa samaa määrää mitä karvalakkimoottorisessa silloiin kun pedossa on pedaali pohjassa. Enkä nyt muuten puhu pelkästään karttojen nyplyyttelystä...voihan se koko softakin olla ihan eri, tai jopa ihan koko tietokoneboxi...sellainen hianompi AMG prosessori

Niinkuin kerroin, toteamus oli vai yhden tapauksen tapaus. Tuskin sentään vääntöluisto jätetään suunnittelun osalta muutaman kymmenen Nm haarukkaan, reserviä täytyy olla reilusti.
Niikuin totesit, sieltähän se pitävyys saavutetaan, kun painetta- ja kitkapintaa on riittävästi.
En kykene tarkempaa tietoa antamaan, kun tapauksesta ei ole tarkempaa tietoa.
Mutta jos jossitellaan ja mutuna ajatellaan, riittää suuremman paineen omaavan pumpun vaihto, jos muut rakenteen komponentit kestävät sen.

[veskola]

Aivan aivan, en tiedä onko se juuri se hydrauliikkapaineenkin tuottava pumppu mitä noihin vanhoihin voi vaihtaa kun niitä aletaan kiusaamaan, sellainen parempi pumppu löytyy kuulemma 500-sarjan autoista, ihan sama homma varmaankin 722.6:ssa.

Ei muuta kun varaosaohjelmaa pläräämään niin selviää onko se oma jostakin löytynyt 722.6 huippuhyvä vai pitääkö siihen hankkia kaikki palikat kuoria, akseleita ja rattaita lukuunottamatta kaupasta ja vähän vielä lisääkin.

Tämä pumppuasiaa kannattaa kysya siltä omalta vaihteiston vahvistajavelholta.

[S202]

Netistä löytyvien tietojen mukaanhan noita 722.6:sia on kahta mallia, toiselle tehdas lupaa 330Nm väännönkeston ja paremmalle 580Nm. Varsin hyvin jo tuo 580Nm, kai siihenkin pelivaraa on tehdas jättänyt jonkinverran

[napa]

Netistä löytyvien tietojen mukaanhan noita 722.6:sia on kahta mallia, toiselle tehdas lupaa 330Nm väännönkeston ja paremmalle 580Nm. Varsin hyvin jo tuo 580Nm, kai siihenkin pelivaraa on tehdas jättänyt jonkinverran

ja luultavasti AMG on käpälöinyt omiaan jotenkin ja ehkä softalla rajoitetaan hieman pikkuvaihteilla koneen vääntöjä, niin saadaan pysymään nipussa...

nykyaikana vain tehtaat ei oikein jätä sitä pelivaraa... kuten esim. vaikka kuplan aikoina kuplan laatikko on tehty n. 30 heppaisen koneen perään, mutta kestää melkein 500 heppaa pikkuisen paranneltuna ihan tehtaan jäljiltä 200 heppaa ei ole ongelma, kuin 2 synkrolle...

[S202]

Mites toi amg speedshift vai mikä se oli vaikkapa c30cdi:ssä? Uutta TM:ää luin ja siinä oli CLS 63AMG, mersun 7 vaihteisella automaatilla jossa momentinmuunnin korvattu pakalla. Ei ainakaan momentinmuunnin oo lisäämässä vääntöä loodalle, joten sitä kauttahan se kestää paljon paremmin

[Kummeli]

Juu, ei niistä kartoista ja huonoista ohjelmista ole yleensä kuin haittaa ei osaavissa käsissä. Jos lasketaan 722.3:n tai 722.6:n kitkalevyjen pinta-ala ja kerrotaan se levyyn vaikuttavalla paineella se loota voittaa, jolla on suurempi laskutoimituksen tulo...siis tuolta osin ettei kitkalevyt ole vaihtokunnossa yhden ratapäivän jäljiltä kuten tuntuu tapahtuvan aina joskus.

Sähkölaatikossakin suuri osa asioista tapahtuu edelleen hydrauliikalla, siellä on vain muutama hassu sähkösolenoidi, joka hieman tekee laatikosta ideaalisemman arkiajossa, mutta voiman edessä tuommoset matalien kierrosten käyttöön tarkoitetut turbiinilukot ja vaihtokohtien ideaalisoijat on pelkkää kuraa ja himmeliä.

Ainoa hyöty voi olla jos sinne saadaan mahdutettua enemmän kitkalevyjen pinta-alaa vahvistuksen yhteydessä. Vakiolaatikoista nyt ei kait kenenkään kannata puhua tai vertailla, ainakaan tässä topiikissa. Onko tästä 722.6 asiasta kenelläkään vaihteistovelholla oikeata tietoa ja/tai näyttöä, puhukoon tähän perään asian, faktan julki

Noh, ite oon nähny ko. laatikon purettuna, ja siihen lisättynä levyjä. Pakat halkasijaltaan paljo suuremmat mitä 722.3, ja levyjä mahtuu muuten "vähän" enemmän. Tästä jokanen pystynee laskemaan/miettimään mitä se tarkottaa käytännössä?

Vinkin voin antaa, että kohta tulee tietoo. Ei mee kaua...

[veskola]

Et sitten kysynyt/mitannut/laskenut paljonko siihen saadaan pinta-alaa enemmän verrattuna tappiinsa vahvistettuun 722.3:een

"laskemaan"
"paljo suuremmat" "vähän enemmän"

laskutoimituksiin nuo muuttujat on vähän epämääräisiä vaikka matemaatikko olisinkin


"Ei mee kaua."

Noinhan se on jo ollut pitkään, no odotetaan odotetaan

[Kummeli]

No joo, olis voinu. Ei vaa pystyny keskittymään ku kuola valu aika lailla...

Niin tuota hmm... mitä ihmettä te sekotatte jotaki yli 1000hv vehkeitä näihin laatikoihin? Tottakai jokasella on rajansa, mutta tuollasella sähkölaatikolla höystetty superi, vaikka "vaan" 500hv on jo niin nopea auto, että oksat pois. Saatikaan jos kone vielä tehään kunnolla...

[Kummeli]

ps. kadulla, KADULLA! eikä millään liimapyörillä...

[norsu]

Kiloheppasessa tärpätissä helposti samaa luokkaa vääntöä kuin jotensakin kunnollisesti tehdyssä 500hv ST:ssä. Voimahan tuota lootaa harvemmin rikkoo, momentista siinä yleensä kyse on. Tuhannen ja yli väännöillä alkaa oleen harvassa sopevat kadulle käyvät manuaalit, eikä automaateissakaan mitään runsauspulaa ole. Uskon tuosta uudemmasta sähkölootasta saatavan mukava parannus ST-vermeiden lootaongelmiin, mutta saattaa viedä hetken aikaa ja kehitystyötä yleistyäkseen. Hyvä että joku on ottanut tuon asiakseen.

Siihen asti on pärjättävä tuolla vanhalla ja väittäisin sen kestorajaksi tällä erää n.1200-1400Nm, kun kaikki mahdollinen on tehty tän hetken tietämyksen mukaan. Ehkäpä tuohonkin voi vielä löytyä jotain kestoa parantavia juttuja, kun aika mataa etiäpäin...

[veskola]

Niin tuota hmm... mitä ihmettä te sekotatte jotaki yli 1000hv vehkeitä näihin laatikoihin?

öööh...sinähän se kait olet ollut ainoa kun on julistanut miten tuo 722.6 on ylivoimainen vanhaan verrattuna, tosin en minä ole kuullut mistään 1000hp autoista tai nähnyt semmosia koskaan paitsi päiväunissa Siitä olen huolissani kestääkö tuommonen vahvistettuna edes puhkaista sitää 500hp rajaa, päivittäisessä käytössä

Mikäli noursun ilmoittamat arviot voiman määrän (voima on sama kuin vääntömomentti btw. ) kestosta pitää paikkaansa niin eipä tässä maassa monellakaan ole tarvetta alkaa tietokonelaatikon kanssa alkaa askartelemaan. Tietysti tuossa lukemahaarukassa on se perinteinen norsulisä, palttiarallaa 30% * romillejen määrä (vaikka kyllähän se tietää mistä puhuu)

btw: Meinaatteko mennä kattomaan oikeasti voimakkaista moottoreita viikonloppuna ? Tulee hikinen viikonvaihde

[rumilus]

Veskolan kannattaisi olla tarkkana...teho ( voima ) ei ole sama asia kuin vääntömomentti.
Kaikki jotka vähänkin ovat lukeneet fysiikan lakeja, voi määrittää tehon (P), jossa tehty työ (W) / aikayksikössä (s).
Vääntömomentti sensijaan ( M ) Nm = Fxl ( eli voima x voiman varsi ).
Kyllähän vaihteistot saadaan varsin helposti kestämään 20-kertaisia tehoja/vääntöjä, kunhan valitaan riittävän kestäviä materiaaleja vaihteiston rakenteisiin. Mutta ne materiaalit sitten maksaa muutaman tuhat euroa/kg.

[veskola]

Alkeismatikkaako se alkoi opettamaan

Voima = F, mietippäs sitä hetkinen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Voima_%28fysiikka%29" onclick="window.open(this.href);return false;

Teho = Työ/aika

Väite: Voima = teho = epic failure

Jos voima olisi teho puntarin pitäisi mitata miten nopeasti astuin sille, kun se näyttääkin voimaa, jolla maa vetää massaa puoleensa



...mutta enemmän kuin varsinaisuomalainen slangisanasto fysiikan suureista minua kiinnostaa kovasti millä sitä sähkölaatikkoa meinataan ohjata vai onko se suunnitelma elämää suurempia salaisuus ?

[rumilus]

Alkeismatikkaako se alkoi opettamaan

Voima = F, mietippäs sitä hetkinen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Voima_%28fysiikka%29" onclick="window.open(this.href);return false;

Teho = Työ/aika

Väite: Voima = teho = epic failure

Jos voima olisi teho puntarin pitäisi mitata miten nopeasti astuin sille, kun se näyttääkin voimaa, jolla maa vetää massaa puoleensa



...mutta enemmän kuin varsinaisuomalainen slangisanasto fysiikan suureista minua kiinnostaa kovasti millä sitä sähkölaatikkoa meinataan ohjata vai onko se suunnitelma elämää suurempia salaisuus ?

Vai alkeismatemaatikko.

On se hyvä, että olet löytänyt voiman ( F ) perusmääritteen, jolla voima määritetään.
Olisit jäänyt heti luokalle, jos olisit väittänyt voiman tarkoittavan käytännössä vääntömomenttia.
No onhan meitä moneksi, ja ei varmaan kannata asiasta enempää keskustella.
Palataan alkuperäiseen aiheeseen ilman fysiikan lakeja.
Eiköhän sitä sähkölaatikkoa ohjaa ajoneuvoissa aika moni ohjainlaite, jotka ovat yhteydessä laatikon venttiilien toimintaan.

[esko]

ny alkaa riittää alkeismatikka ja itsetehostus ,,,,,,,,,, asialinjalle meikäläisen topikkiinnn...... ,,,,,

[S202]

Niihin venoihin vaan mekaaninen ohjaus

[Kummeli]

raakan voiman edessä ne silti antautuu, vaikka olis kuinka hienot kartat ei ole jenkitkään vielä saanut oikein niitä omia sähkölaatikoitaan toimimaan varmatoimisesti tehokkaissa autoissa... aina kun ne tarvitsee kestävää laatikkoa, ne turvautuu powerglideen (2 vaihteinen peruslaatikko, hyvä 1000-2500 hv) sovelluksiin tai TH400 aihiona mistä lähdetään rakentamaan...

No kyllä minun silmin nähtynä tuossa jotaki 1khv puhutaan...

Eihän se mitään salaista oo, heput vaan jokka tuota laatikkoa värkkäävät sanoivat että ootetaan kunnon videota, ennenku "julkaistaan". Niin en viitti alkaa sitä keskeneräsenä tänne laittaan. Ohan tuollanen laatikko esim. peltolan drifterissä, ollu jo hetken aikaa.

[rumilus]

ny alkaa riittää alkeismatikka ja itsetehostus ,,,,,,,,,, asialinjalle meikäläisen topikkiinnn...... ,,,,,

Mitähän perkelettä sitä on jonkun omistamaan topiciin mennyt kertomaan.
Oijoin vaan Veskolan fysiikan lakien termistöä, eikä siinä käsittääkseni ole mitään ihmeellistä, jotta kaikki ymmärtäisivät mistä puhutaan.
Jos intohimona on voiman kasvattaminen tai vääntömomentin lisääminen, olisi paikallaan tuntea kyseiset fysiikan suureet mitä ne tarkoittaa. Sitten kun alkaa ymmärtämään fysiikan suureet / moottoritekniikan lainalaisuudet, alkaa tapahtumaan molempien suureiden seikkaperät mistä niitä tehoja ja vääntöjä saadaan syntymään.
Olen pahoillani, jos kertomani häiritsee jonkun yöunia jos kertoo totuuksia. No oikeat totuudet jäävät kertomatta, jotka eivät ole tämäntyyppisiin keskutelukerhoihin tarkoitettu.

[veskola]

Eihän se mitään salaista oo,

Silti ei vain millään voi kertoa millä sitä ohjataan

Voimalla tai vääntömomentilla yksin ei tee mitään, teho se on tavoitteena tämänkin topiikin autossa

Onhan mullakin yli 1000N voimaa siinä kampiakselin juuressa

Niihin venoihin vaan mekaaninen ohjaus

Missä järjestyksessä noita pitää kliksutella auki ja kiinni kun vaihdellaan vaihteita ja mitä pitäisi tehdä solenoidelle, joka alunperin haluaa PWM signaalia sisään...siis sellainen joka päästää painetta liukuvasti lävitseen. Onko tuollaisen joku jossain tehnyt ?

[rumilus]

Veskola voisi katsella 722.6 sähköohjatun automaattilaatikon sähkökytkentäkaaviota, niin eiköhän se ohjausprotokolla sieltä selviä.
Alustavasti katsottona kyseiseen ohjainyksikköön tulee 24 piuhaa ( 14+10 ) kahdessa eri nipussa, eli aika monta muuttujaa löytyy, jotka vaikuttavat laatikon käyttäytymiseen ja toimintaan.

[veskola]

Eiköhän näihin protokolliin ole ihan tarpeeksi syvennytty musta tuntuu että tässä topiikkissa muutama muu ei tiedä yhtään mistä puhuu

[rumilus]

No joko 722.6 sielunelämä valkeni sen ohjauksen suhteen ?
Ettet vaan nyt kiipeä perse edellä puuhun, kun yrität selvittää sellaisia asioita jotka ovat olemassa jo ohjauksen sähkö-ja hydrauliikkakaavioissa. Jos aiot muuttaa jotakin parametria on juttu aivan toinen. Silloin ymmärrän että tarvitset suorittaa muutamia mittauksia yleismittarilla ja oskilloskoopilla.

En millään tavalla väheksy harrastustasi, mutta monesti tuo elektroniikkasuunnittelu erilaisten ohjailaitteiden suhteen menee korkeammantason tietotaitoihin.
Onneksi minun ei tarvitse pullistella osaamista ajoneuvojen vaihteistopropleemoihin...minulle riittää kun tiedän voimakoneitten sielunelämän kuin omat taskuni.