300 tdt 4matic turbonvaihto mielipiteitä asiasta

[Siekkinen]

Kovat pakopaineet sitä lämpöä nostaa. Itellä sama ongelma ja turbo vaihtuukin isompaan. Kaasu pohjassa kun vedättää niin lämmöt nousee samantien. Ei oo kyllä noussu kun enimmillään pari kolme viisarin leveyttä. GT40 on monta erilaista uutenakin mutta kyllä ne 7mm elementtien kanssa kohtuullisesti pyörii.

[Jku]

Kovat pakopaineet sitä lämpöä nostaa. Itellä sama ongelma ja turbo vaihtuukin isompaan. Kaasu pohjassa kun vedättää niin lämmöt nousee samantien. Ei oo kyllä noussu kun enimmillään pari kolme viisarin leveyttä. GT40 on monta erilaista uutenakin mutta kyllä ne 7mm elementtien kanssa kohtuullisesti pyörii.

Mikäs ahdin sinulla nyt ja minkä meinasit tilalle laittaa?
Ja onko minkälaisella syötöllä sinulla pumppu?
Oletko pakopaineita mitannu?

[Siekkinen]

Kovat pakopaineet sitä lämpöä nostaa. Itellä sama ongelma ja turbo vaihtuukin isompaan. Kaasu pohjassa kun vedättää niin lämmöt nousee samantien. Ei oo kyllä noussu kun enimmillään pari kolme viisarin leveyttä. GT40 on monta erilaista uutenakin mutta kyllä ne 7mm elementtien kanssa kohtuullisesti pyörii.

Mikäs ahdin sinulla nyt ja minkä meinasit tilalle laittaa?
Ja onko minkälaisella syötöllä sinulla pumppu?
Oletko pakopaineita mitannu?

Holset hx35 12 pesällä. Tilalle 40 superi 17 pesällä. Pumppu on max 120 kuutiomillin syötöllä mutta en tiiä paljonko sitä tällä hetkellä on. Pakopaineita en oo vielä mitannut. Pitäis vielä porata reikä pakosarjaan ja kierteyttää ja ostaa mittari. Tein jo jarruputkesta putkelle lähön. Se vaan on varma että niitä paineita on vakiopakosarjalla ja pienellä pakopesällä.

[Jku]

Kovat pakopaineet sitä lämpöä nostaa. Itellä sama ongelma ja turbo vaihtuukin isompaan. Kaasu pohjassa kun vedättää niin lämmöt nousee samantien. Ei oo kyllä noussu kun enimmillään pari kolme viisarin leveyttä. GT40 on monta erilaista uutenakin mutta kyllä ne 7mm elementtien kanssa kohtuullisesti pyörii.

Mikäs ahdin sinulla nyt ja minkä meinasit tilalle laittaa?
Ja onko minkälaisella syötöllä sinulla pumppu?
Oletko pakopaineita mitannu?

Holset hx35 12 pesällä. Tilalle 40 superi 17 pesällä. Pumppu on max 120 kuutiomillin syötöllä mutta en tiiä paljonko sitä tällä hetkellä on. Pakopaineita en oo vielä mitannut. Pitäis vielä porata reikä pakosarjaan ja kierteyttää ja ostaa mittari. Tein jo jarruputkesta putkelle lähön. Se vaan on varma että niitä paineita on vakiopakosarjalla ja pienellä pakopesällä.

Itellä kanssa tuo vakiopakosarja nyt paikallaan ja pumppu vanhempi mynä missä max n. 120 kuutiomillin syöttö muistaakseni.
Täytyy tässä joku päivä melkeen kokeilla vaihtaa pakosarja ja tuo gt40 pitää vaan tuo pakoputken lähtö rakentaa uusiksi.Pitää hommata muutamat v-panta liitokset pako4" ja ahtoputkeen ja 4"jousto jostain.
Ja jos nyt muistais sen pakopaineelle mittaukselle tehdä samalla.

[Siekkinen]

Jos laitat pitkän pakosarjan niin ei ne pakopaineet tuolla gt40 turbolla sitten liian kovaksi nouse.

[Solmurauta]

Jos laitat pitkän pakosarjan niin ei ne pakopaineet tuolla gt40 turbolla sitten liian kovaksi nouse.

Eikö se ole jo useassa yhteydessä käynyt selväksi ettei edelleenkään sitä pitkää pakosarjaa kannata laittaa dieseliin.

[Siekkinen]

Jos laitat pitkän pakosarjan niin ei ne pakopaineet tuolla gt40 turbolla sitten liian kovaksi nouse.

Eikö se ole jo useassa yhteydessä käynyt selväksi ettei edelleenkään sitä pitkää pakosarjaa kannata laittaa dieseliin.

Ai semmosta joka on kaks kertaa vakiosarjan pitunen? Kaikillahan sellanen on..

[Jku]

Semmonen vakiota vähä pidempi pakosarja on olemassa mutta sellainen "Cummins" tyyppinen ois kyl mietinnässä kumpi sit mahtaa olla parempi?

[Siekkinen]

Cummins-sarjalla saat turbon heräämään alempana mutta huipputehot jää pienemmäks. Pakosarjan valinnan kanssa pitää tehä kompromissejä heräämisen ja huipputehojen välillä.

[Jku]

Cummins-sarjalla saat turbon heräämään alempana mutta huipputehot jää pienemmäks. Pakosarjan valinnan kanssa pitää tehä kompromissejä heräämisen ja huipputehojen välillä.

Ei kai niitä huipputehja saa muutenkaan tuolla minun ahtimella

[Solmurauta]

Cummins-sarjalla saat turbon heräämään alempana mutta huipputehot jää pienemmäks. Pakosarjan valinnan kanssa pitää tehä kompromissejä heräämisen ja huipputehojen välillä.

Kyllä se Cummins pakosarja riittää aika pitkälle, vai mitä mieltä olet Cummins pakosarjalla 1200hv yhdellä ahtimella ja sarja-ahdettuna 1700hv.
Onhan se jo tuikun pontewassakin todistettu että hyvin toimii.

Ihan paskoja pakosarjoja nuo lyhyet siis, mutta riittänee mersuun ihan hyvin.

[Siekkinen]

Cummins-sarjalla saat turbon heräämään alempana mutta huipputehot jää pienemmäks. Pakosarjan valinnan kanssa pitää tehä kompromissejä heräämisen ja huipputehojen välillä.

Kyllä se Cummins pakosarja riittää aika pitkälle, vai mitä mieltä olet Cummins pakosarjalla 1200hv yhdellä ahtimella ja sarja-ahdettuna 1700hv.
Onhan se jo tuikun pontewassakin todistettu että hyvin toimii.

Ihan paskoja pakosarjoja nuo lyhyet siis, mutta riittänee mersuun ihan hyvin.

No jos puhutaan samalla turbolla kahesta eri pakosarjasta niin cummins herää aikasemmin mutta pitemmällä sarjalla ei nouse pakopaineet niin paljoa ja päästään isompiin tehoihin. En siis tarkottanu sitä ettei cumminsilla päästäis ollenkaan isoihin tehoihin. 60 holsetti cummins sarjalla tuo varmasti enemmän tehoja kun 35 holsetti pitkällä sarjalla. Ja käyttöautossa cummins sarja on parempi ja toimii varmasti 40 garretin kanssa hyvin.

[Solmurauta]

No jos puhutaan samalla turbolla kahesta eri pakosarjasta niin cummins herää aikasemmin mutta pitemmällä sarjalla ei nouse pakopaineet niin paljoa ja päästään isompiin tehoihin. En siis tarkottanu sitä ettei cumminsilla päästäis ollenkaan isoihin tehoihin. 60 holsetti cummins sarjalla tuo varmasti enemmän tehoja kun 35 holsetti pitkällä sarjalla. Ja käyttöautossa cummins sarja on parempi ja toimii varmasti 40 garretin kanssa hyvin.

OT: Miksi sitten esim. Zetorin vakiopakosarjalla jossa on 5bar ahtopainetta ei ole kuin 3bar pakokaasupainetta?
Onko siinä jotenkin parempi valusarja kuin mersussa vaikka on joskus ollut joku mikälie itäblokin tekele?

[Siekkinen]

Siinä on sitten sopivan kokonen pakopesä ja sopiva turbiinisiipi. Tuo 5 barin ahtopaine on jo aika kova rasite turbolle. Kuulostaa melkeinpä jollekkin vetoraktorin ahtopaineille.

[antti_k]

Pittääpä heittää löylyä vähä lissää. Hyvin se hönkii tuoki piiiitkällä sarjalla
http://youtu.be/dKc7d73yOSs" onclick="window.open(this.href);return false;

[Solmurauta]

Pittääpä heittää löylyä vähä lissää. Hyvin se hönkii tuoki piiiitkällä sarjalla
http://youtu.be/dKc7d73yOSs" onclick="window.open(this.href);return false;

Pakosarjojen jatkeena onkin kaksi pienempää ahdinta.

[Siekkinen]

Pittääpä heittää löylyä vähä lissää. Hyvin se hönkii tuoki piiiitkällä sarjalla
http://youtu.be/dKc7d73yOSs" onclick="window.open(this.href);return false;

Pakosarjojen jatkeena onkin kaksi pienempää ahdinta.

Tätä oon justiin yrittänyt selittää että jos vertaillaan pitempää sarjaa ja cummins sarjaa. Sama auto ja kaikki muutkin samat osat niin cummins sarjalla on isommat pakopaineet kun vertaillaan pitkään sarjaan samalla kierrosluvulla.

[Solmurauta]

Pittääpä heittää löylyä vähä lissää. Hyvin se hönkii tuoki piiiitkällä sarjalla
http://youtu.be/dKc7d73yOSs" onclick="window.open(this.href);return false;

Pakosarjojen jatkeena onkin kaksi pienempää ahdinta.

Tätä oon justiin yrittänyt selittää että jos vertaillaan pitempää sarjaa ja cummins sarjaa. Sama auto ja kaikki muutkin samat osat niin cummins sarjalla on isommat pakopaineet kun vertaillaan pitkään sarjaan samalla kierrosluvulla.

Onko sinulla mittausdataa tuon moottorin pakokaasupaineista?

Tästä pakosarjan vaihtamisesta on jo mittausdataa; VW turbodieselissä on mitattu vakioahtimella ja vakiopakosarjalla ero pitkään tuubisarjaan: ahtopaine siirtyi 1000rpm ylemmäs kuin vakiosarjalla.
= tarkoittaa sitä että pakokaasun energia ei jaksa pyörittää pitkän pakosarjan ansiosta ahdinta yhtä hyvin kuin lyhyellä pakosarjalla jossa pakokaasun energiaa ei mene hukkaan.

[Siekkinen]

En tuota moottoria tarkottanut vaan yleisesti.

[kasiässä]

Pittääpä heittää löylyä vähä lissää. Hyvin se hönkii tuoki piiiitkällä sarjalla
http://youtu.be/dKc7d73yOSs" onclick="window.open(this.href);return false;

Ameriikassa parempaa tiisseliä ku ei savuta niin v*tusti ?

[Jani R-K]

Pittääpä heittää löylyä vähä lissää. Hyvin se hönkii tuoki piiiitkällä sarjalla
http://youtu.be/dKc7d73yOSs" onclick="window.open(this.href);return false;

Ameriikassa parempaa tiisseliä ku ei savuta niin v*tusti ?

Ei vaan koneelle syötetään reilusti ilokaasua hapettimeksi kun ei ilmaa saa tarpeeksi menemään.

[Kodiak]

Moijens,
vähän aikaa tää aihe ollu hiljakseen, mutta sellainen juttu, en tiedä vaikka jossain
muussa yhteydessä on ollut asiasta, mutta jos otetaan tava 300 TDT 4matic ja siihen otetaan maltillisesti ulos
220-250 hepoa/ vääntöä lisää ed.olevilla toimenpiteillä, niin kuinka käy polttoainetalouden.
Lähinnä kiinnostaa kun ajan paljon ja löpöhinta senkun nousee.
Kodiak

[jolavi]

jos kulutus on tärkeä niin lisäteho ei sitä ainakaan vähennä. eli kannattaa pitää maltillisena tuo viritysinto tai nauttia lisätehosta ilman rahanmenosta tulevaa kankkusta.

mutta eihän se nouse jos et käytä sen enempää tehoa kuin nyt on. oikein hyvällä tuurilla saat jopa laskemaan kun palikat ja ruiskutus saadaan oikein mitoitettua. Mutta minä en ainakaan ota tehoa lisää sen takia että voin niin sanoa....käytän sitä myös ja usein. ja sen huomaa kun tankkaa.

[veskola]

Dieseleissä yleensä on kulutus jopa laskenut maantieajossa kun pistetään pumppu kuntoon ja koneen hengitystä parannetaan. Se vain tarkoittaa, että ei sitten käytetä sitä kasvanutta vääntöä ihan joka kadunkulmassa.

[rumilus]

Dieseleissä yleensä on kulutus jopa laskenut maantieajossa kun pistetään pumppu kuntoon ja koneen hengitystä parannetaan. Se vain tarkoittaa, että ei sitten käytetä sitä kasvanutta vääntöä ihan joka kadunkulmassa.

Pumpun "kuntoon " laittamisella ei ole merkitystä polttoaineen kulutukseen. Sen määrää moottorin muut rakenteet, milloin hyötysuhdetta korotetaan. Siis pelkällä ruiskutuspumpun toimenpiteellä ei dieselmoottorissa saavuteta mainittua etua.
Sensijaan jos moottorin täytöstä muutetaan halutulla tavalla, saadaan mainuttua ominaisuutta parannettua, mutta se onkin sitten jo moottorin viritysasteen muuttamista. Tämä ei taas tarkoita sitä, että moottorin hyötysuhde paranisi.

[Siekkinen]

Dieseleissä yleensä on kulutus jopa laskenut maantieajossa kun pistetään pumppu kuntoon ja koneen hengitystä parannetaan. Se vain tarkoittaa, että ei sitten käytetä sitä kasvanutta vääntöä ihan joka kadunkulmassa.

Pumpun "kuntoon " laittamisella ei ole merkitystä polttoaineen kulutukseen. Sen määrää moottorin muut rakenteet, milloin hyötysuhdetta korotetaan. Siis pelkällä ruiskutuspumpun toimenpiteellä ei dieselmoottorissa saavuteta mainittua etua.
Sensijaan jos moottorin täytöstä muutetaan halutulla tavalla, saadaan mainuttua ominaisuutta parannettua, mutta se onkin sitten jo moottorin viritysasteen muuttamista. Tämä ei taas tarkoita sitä, että moottorin hyötysuhde paranisi.

Jos sylinterikohtaset syötöt on pahasti pielessä ja sylintereillä annetaan eri määrä polttoainetta niin kulutus nousee. Kun ne säädetään kohilleen niin kulutus taas laskee. Sen voi ajatella jo ihan järjelläkin että moottori toimii paremmin kun sylinterit saa saman määrän polttoainetta.

[rumilus]

Jos sylinterikohtaset syötöt on pahasti pielessä ja sylintereillä annetaan eri määrä polttoainetta niin kulutus nousee. Kun ne säädetään kohilleen niin kulutus taas laskee. Sen voi ajatella jo ihan järjelläkin että moottori toimii paremmin kun sylinterit saa saman määrän polttoainetta.

Eipä juurikaan ole ruiskutuksen määrällä/vaihtelulla mitään merkitystä, kun moottori on käyttölämmin.
Niin pienet ruiskutusksen vaihtelut syliteriryhmässä ei vaikuta muuhun kuin käynnin tasaisuuteen. Teoriassa/käytännössä voidaan mallentaa erisuuruisten ruiskutusten säädettyihin täsmämääriin verrattuna polttoaineen palamisenergian vaihtuvuudella, jolloin suurempi polttoainemäärä antaa taas enemmän "potkua" kuin vähempi ruiskutuksen määrä. Eli ajokilometrimäärään vaikuttaa sekä pieni että suuri ruiskutettu polttoainemäärä.
Eli kansankielellä tarkoittaa, että syötetty polttoainemäärä muuttuu enrgiaksi ja se tekee työtä molempiin suuntiin. Eli mitä suurempi syöttö, sitä suurempi energia ja pienemmällä syötöllä saavutetaan taas pienempi energia, jolloin ajomatkaan polttoaineen määrä on suoraan verrannollinen.

[Siekkinen]

Jos sylinterikohtaset syötöt on pahasti pielessä ja sylintereillä annetaan eri määrä polttoainetta niin kulutus nousee. Kun ne säädetään kohilleen niin kulutus taas laskee. Sen voi ajatella jo ihan järjelläkin että moottori toimii paremmin kun sylinterit saa saman määrän polttoainetta.

Eipä juurikaan ole ruiskutuksen määrällä/vaihtelulla mitään merkitystä, kun moottori on käyttölämmin.
Niin pienet ruiskutusksen vaihtelut syliteriryhmässä ei vaikuta muuhun kuin käynnin tasaisuuteen. Teoriassa/käytännössä voidaan mallentaa erisuuruisten ruiskutusten säädettyihin täsmämääriin verrattuna polttoaineen palamisenergian vaihtuvuudella, jolloin suurempi polttoainemäärä antaa taas enemmän "potkua" kuin vähempi ruiskutuksen määrä. Eli ajokilometrimäärään vaikuttaa sekä pieni että suuri ruiskutettu polttoainemäärä.
Eli kansankielellä tarkoittaa, että syötetty polttoainemäärä muuttuu enrgiaksi ja se tekee työtä molempiin suuntiin.

Sekin ongelma tulee vastaan että moottori ei aina ole käyttölämmin vaan se pitää aina lämmittää ensin. Yli 500 000 ajetussa pumpussa ruiskutuserot ei enää ole pieniä vaan ne vaihtelee melko radikaalisti. En tuota osaa tieteellisesti selittää mutta käytännössä kulutus laskee todistetusti. Samoin ruiskutusennakko vaikuttaa palamiseen ja siten kulutukseen.

[rumilus]

Sekin ongelma tulee vastaan että moottori ei aina ole käyttölämmin vaan se pitää aina lämmittää ensin. Yli 500 000 ajetussa pumpussa ruiskutuserot ei enää ole pieniä vaan ne vaihtelee melko radikaalisti. En tuota osaa tieteellisesti selittää mutta käytännössä kulutus laskee todistetusti. Samoin ruiskutusennakko vaikuttaa palamiseen ja siten kulutukseen.

Palamisen hyötysuhde ei juurikaan muutu pienillä ruiskutusmäärien muutoksilla. Toki ruiskutusennakon muuttaminen vaikuttaa palamishyötysuhteeseen, mutta se onkin jo aivan eri juttu, mitä alkuperäisessä veskolan kommentista aloin vastaamaan niihin.
Ei minun tietooni ole tullut "tieteellistä näyttöä " kertomastasi asiasta. Laboratorio-olosuhteissa moottoria voidaan ajaa koemielessä millaisissa tilanteissa ja käyttöolosuhteissa hyvänsä, niin ei ainakaan niissä ole tullut mainuttua ominaisuutta vastaan.

[Siekkinen]

Sekin ongelma tulee vastaan että moottori ei aina ole käyttölämmin vaan se pitää aina lämmittää ensin. Yli 500 000 ajetussa pumpussa ruiskutuserot ei enää ole pieniä vaan ne vaihtelee melko radikaalisti. En tuota osaa tieteellisesti selittää mutta käytännössä kulutus laskee todistetusti. Samoin ruiskutusennakko vaikuttaa palamiseen ja siten kulutukseen.

Palamisen hyötysuhde ei juurikaan muutu pienillä ruiskutusmäärien muutoksilla. Toki ruiskutusennakon muuttaminen vaikuttaa palamishyötysuhteeseen, mutta se onkin jo aivan eri juttu, mitä alkuperäisessä veskolan kommentista aloin vastaamaan niihin.
Ei minun tietooni ole tullut "tieteellistä näyttöä " kertomastasi asiasta. Laboratorio-olosuhteissa moottoria voidaan ajaa koemielessä millaisissa tilanteissa ja käyttöolosuhteissa hyvänsä, niin ei ainakaan niissä ole tullut mainuttua ominaisuutta vastaan.

Ruiskutusmäärien erot ei ole pieniä jos ne heittää puolella toisistaan tai sanotaan nyt 30-50%. Aja hetki mersulla jossa on vaikka om603 ja säätämätön pumppu ja ajettu yli 500 000km. Sitten käyt säädättämässä pumpun ja ajat uudestaan niin huomaat eron kulutuksessa.