w211 välijäähdytin

[KAREPA]

Ugh!

Tuli lastutettua vekotin ja ahtolämmöt alkoi nousemaan. Minkäslaisia välijäähyjä jengi on laittanut olemattoman orggiksen tilalle? (kuvia kans)

Auto on:
w211 320 CDI vm 05 lankku koneella

[KAREPA]

Eikös kukaan ole vaihtanut parempaa?

[jekku90]

mahtaa vaihteliat olla vähissä kun se ei ole lain puitteissa suvaittavaa

[Jartza77]

mahtaa vaihteliat olla vähissä kun se ei ole lain puitteissa suvaittavaa

Jos siististi tekee niin ei konttorilla hätää.
Itsellä ollut joskus koko keulan kokoinen cooleri. Eikä mitään ongelmia katsastukses. Kokeili vaan että pysyykö se kiinni. Auto ei vaan ollut mersu.

[Division]

Niin ja lisäksi Mersuissa yleensä välijäähy on täysin riittävä myös lastutettuna. Aivan kuten tuossa otsikon autossakin pitäisi kyllä olla. Kun vaihdat ahtimen ja suuttimet isompiin niin tulee vasta todellinen tarve välijäähylle.

Välijäähyn, downpipen, putkiston ja vaimentimien vaihtotarpeet kohdistuvat enemmänkin noihin lastutettuihin pilipalimerkkeihin, eli esim. Volvo, BMW ja Audi (+ muu VAG ja Quattro GmbH tuotanto).

Paljonko ne ahtolämmöt nousivat sinulla ja millaiset olivat mittausolosuhteet?

[mirmir69]

Tuolla tarinaa entiseen vekottimeen laitetusta kiinan ihmeestä, hyvin toimii.

http://www.mersuforum.net/forum/viewtop ... 91#p468891" onclick="window.open(this.href);return false;

[KAREPA]

Niin ja lisäksi Mersuissa yleensä välijäähy on täysin riittävä myös lastutettuna. Aivan kuten tuossa otsikon autossakin pitäisi kyllä olla. Kun vaihdat ahtimen ja suuttimet isompiin niin tulee vasta todellinen tarve välijäähylle.

Välijäähyn, downpipen, putkiston ja vaimentimien vaihtotarpeet kohdistuvat enemmänkin noihin lastutettuihin pilipalimerkkeihin, eli esim. Volvo, BMW ja Audi (+ muu VAG ja Quattro GmbH tuotanto).

Paljonko ne ahtolämmöt nousivat sinulla ja millaiset olivat mittausolosuhteet?

Vedossa n 0 - 150km/h nousee jo yli 50-ast. ja ulkolämpötila oli jotain +2-ast. Penkissä alkoi leikkaamaan tehoja 3500 rpm kohdalla aika rajusti. Tosin en tiedä mikä silloin oli ahtolämpö. Joten käsällä mennään varmaan sataan, että heilahtaa. Ja ei kait tää merkistä oo kiinni vaan ihan fysiikaalisista ilmiöistä.

Minkä kokoinen cooleri menee siistillä asennuksella, lähinnä leveyden puolesta 550 vai 650?

[jani k]

tulet kyllä pettymään jos autoa lastutettu reilummin kun ilmat lämpeää nimittäin tehon pudotus on todella suuri verrattuna lähellä
nolla kelejä.
kyllä sielä kuiten tilaa on laittaa isompi, harmi kun kiinan mallia ei ole pitempiä ja olisi korkeampi kun alkuperäinen,koska se on aika pitkä se orkkis.
mistähän saisi coolerin aihioita? niin voisi rakentaa sinne piiloon orkkista hieman isomamman.
jos iskis inspiraatio ja olis halukkaita coolerin hankkiota niin voisin kaverin kans tehdä niitä useampiakin kun ei sinne
viitsi hirveästi rälläkällä tilaa raivata,tai jos jollain ois sopiva cooleri niin olisin kiinnostunut sellaisen ostaan.

[Division]

Niin ja lisäksi Mersuissa yleensä välijäähy on täysin riittävä myös lastutettuna. Aivan kuten tuossa otsikon autossakin pitäisi kyllä olla. Kun vaihdat ahtimen ja suuttimet isompiin niin tulee vasta todellinen tarve välijäähylle.

Välijäähyn, downpipen, putkiston ja vaimentimien vaihtotarpeet kohdistuvat enemmänkin noihin lastutettuihin pilipalimerkkeihin, eli esim. Volvo, BMW ja Audi (+ muu VAG ja Quattro GmbH tuotanto).

Paljonko ne ahtolämmöt nousivat sinulla ja millaiset olivat mittausolosuhteet?

Vedossa n 0 - 150km/h nousee jo yli 50-ast. ja ulkolämpötila oli jotain +2-ast. Penkissä alkoi leikkaamaan tehoja 3500 rpm kohdalla aika rajusti. Tosin en tiedä mikä silloin oli ahtolämpö. Joten käsällä mennään varmaan sataan, että heilahtaa. Ja ei kait tää merkistä oo kiinni vaan ihan fysiikaalisista ilmiöistä.

Minkä kokoinen cooleri menee siistillä asennuksella, lähinnä leveyden puolesta 550 vai 650?

Toki se on kiinni fysikaalisista ilmiöistä ja juuri sitä tarkoitankin, eli, että Mersussa nuo kaikki on jo vakiona yleensä mitoitettu niin isoiksi, että eivät ala ahdistaa vielä lastutettunakaan, toisin kuin monessa muussa automerkissä.

Ilmeisesti tuo sinun auto on vielä Rivi-6 koneella. Osaako joku sanoa tästä, että onko siinä todella tarvetta isommalle coolerille lastutettuna. Itse en ole huomannut, että tällaisesta olisi raportoitu. 320 Cdi V6 koneessa ei ainakaan ole mitään tarvetta isommalle coolerille.

[KAREPA]

http://shop.wiltec.info/product_info.ph ... o-001.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Mahtuisko tälläinen Mursun nokalle. ilman suurempaa väkivaltaa...

[tn62634]

Mersussa nuo kaikki on jo vakiona yleensä mitoitettu niin isoiksi, että eivät ala ahdistaa vielä lastutettunakaan, toisin kuin monessa muussa automerkissä.

Ainakin vastaavanikäisessä 220 CDI:ssä välijäähdytin on mitoiltaan ennemminkin aika pieni. Siitä en tiedä, onko 6-sylinterisessä sitten isompi. Eihän välijäähdyttimessä koko kaikkea kerro, mutta jos sen koko vastaa ennemmin tupakkakartonkia kuin styroxlevyä, voi siitä jotain arvailla.

[KAREPA]

Käsittääkseni sama cooleri

[JP74]

w211 320cdi:ssä on aivan alamittainen cooleri. Penkitettäessä ahtolämmöt nousevat helposti n. 100 asteeseen coolerin jälkeen...ohjelmoituna, vaikka oli kunnon puhaltimet edessä ja cooleri puhdistettu. Ajonkin aikana lämmöt ovat hetkessä 60-80 astetta kiihdytettäessä kesäkelillä. Starilla saatua tietoa, ei mutua.

Omien kokemusten mukaan mesessä on alimitoitettu nuo coolerit, ei ainakaan yhtään liikaa varaa viritystä ajatellen.

[RikuK]

Aiheeseen liittyen, löytyykö w211:n 4-alueilmastoinnin näytön piilovalikoista tuota imuilman/ahtoilman lämpötilaa ja millä kanavanumerolla se mahdollisesti on?

[KAREPA]

w211 320cdi:ssä on aivan alamittainen cooleri. Penkitettäessä ahtolämmöt nousevat helposti n. 100 asteeseen coolerin jälkeen...ohjelmoituna, vaikka oli kunnon puhaltimet edessä ja cooleri puhdistettu. Ajonkin aikana lämmöt ovat hetkessä 60-80 astetta kiihdytettäessä kesäkelillä. Starilla saatua tietoa, ei mutua.

Omien kokemusten mukaan mesessä on alimitoitettu nuo coolerit, ei ainakaan yhtään liikaa varaa viritystä ajatellen.

Itellä aika samanlainen paketti kuin sulla. Ja lämmöt pomppaa tosi nopeesti ylös. Mulla on nyt loggeri (Torque) niin voin laittaa dataa tulemaan kunhan saan sen ensin mitattua. Mutta joka tapauksessa kiipee jo näillä keleilläkin tosi herkästi yli 50-ast.

[jartuo]

Paljonko se sitten oikeasti nostaa tehoja, jos päivittää cooleria isompaan vaikka 200cdi:hin? Olisiko päivitys pitänyt tehdä ennen softausta?
Onko homma todella kannattavaa vai mennäänkö mutu tuntumalla?

[tuikku]

.
Homma menee suunnilleen niin, että neljä- ja viisipyttyisissä vakio cooleri vielä miten kuten riittää, jos tekniikka säilyy vakiona.
Ahdinmuutos, jos siitä kaiken hyödyn haluaa, poikii lisäksi coolerin (+mapin) päivityksen.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että kun ahtoilman lämmöt nousee yli viiden kympin, niin todennäköisesti tehokin alkaa leikkaantumaan.

Kuutoskoneissa cooleri on se ensimmäinen rajoittava tekijä.
V6:kin ne kolmensadan softat antaa se tehon vaan muutaman sekunnin ajan, kunnes ahtolämmöt nousee "riittävästi".

Noissa muissa, "pilipaliautoissa", on paremmat coolerit, kun mersuissa.
Täällä Antilla on 2,0 TDI Golffissa kolmesataa heppaa - vakiocoolerilla.

[jartuo]

Jos ajattelisin hommata isomman coolerin, jossa on sinun softat. Onko ero niin huomattava, että homma kannattaa? Huomaako teho muutoksen vain lämä tiskissä, tai huomaako sitä normi ajossa, polttoaineen kulutuksessa, tai jossain muussa vastaavassa?

[KAREPA]

.
Homma menee suunnilleen niin, että neljä- ja viisipyttyisissä vakio cooleri vielä miten kuten riittää, jos tekniikka säilyy vakiona.
Ahdinmuutos, jos siitä kaiken hyödyn haluaa, poikii lisäksi coolerin (+mapin) päivityksen.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että kun ahtoilman lämmöt nousee yli viiden kympin, niin todennäköisesti tehokin alkaa leikkaantumaan.

Kuutoskoneissa cooleri on se ensimmäinen rajoittava tekijä.
V6:kin ne kolmensadan softat antaa se tehon vaan muutaman sekunnin ajan, kunnes ahtolämmöt nousee "riittävästi".

Noissa muissa, "pilipaliautoissa", on paremmat coolerit, kun mersuissa.
Täällä Antilla on 2,0 TDI Golffissa kolmesataa heppaa - vakiocoolerilla.

Onkos Tuikulla kokemusta minkä kokonen cuuleri w211 keulalle menee suhteelliseen pienellä raivuulla?

[Division]

w211 320cdi:ssä on aivan alamittainen cooleri. Penkitettäessä ahtolämmöt nousevat helposti n. 100 asteeseen coolerin jälkeen...ohjelmoituna, vaikka oli kunnon puhaltimet edessä ja cooleri puhdistettu. Ajonkin aikana lämmöt ovat hetkessä 60-80 astetta kiihdytettäessä kesäkelillä. Starilla saatua tietoa, ei mutua.

Omien kokemusten mukaan mesessä on alimitoitettu nuo coolerit, ei ainakaan yhtään liikaa varaa viritystä ajatellen.

Tarkoitat ilmeisesti rivi-6 konetta ja sen välijäähyä?

[Division]

Kuutoskoneissa cooleri on se ensimmäinen rajoittava tekijä.
V6:kin ne kolmensadan softat antaa se tehon vaan muutaman sekunnin ajan, kunnes ahtolämmöt nousee "riittävästi".

Millaisia mittaustuloksia olet saanut V6 koneissa noiden ahtolämpöjen osalta?

[tuikku]

.
Coolerista, tai välijäähdyttimestä, tai millä nimellä sitä nyt haluaakin kutsua, keskusteltaessa olisi ehken aivan aluksi hyvä miettiä ihan paria perusjuttua.

Ensiksikin, kun ilmaa puristetaan kasaan, painetta nostetaan, kuumenee se samalla, ihan väkisellä, olipa tyyli mikä tahansa.
Lämmön nousu on suoraan sidoksissa paineen nousuun, ei varsinaisesti ilman määrään.
Siis, paineen nosto lisää lämpöä paineen nousun suhteessa, lisääntynyt ilman määrä vaatii myös lisää jäähdytystehoa.

Toiseksi, valmiiksi kuumennettu ilma moottorissa ei millään tavalla ole eduksi tehon tuottamisen kannalta.
Vanhemmissa, täysin mekaanisissa moottoreissa alkaa savutus, jos ahtoilma kuumenee liikaa, järjestelmä ei pysty korjaamaan tilannetta, uudemmissa ohjelma hoitaa syötönsäätöä niin, ettei savutusta juurikaan pääse tapahtumaan.

Kolmanneksi, cooleri ei siis lisää varsinaisesti tehoa - se auttaa vaan säilyttämään sen.
Niinkuin jo aiemmin kirjoitinkin, cdi-moottoreissa - ja miksipä ei muissakin, hyvä nyrkkisääntö on viisikymmentä astetta, kun ilman lämpö nousee sen yli, alkaa ohjelman korjaukset olla syöttömääriin miinusmerkkiset.
On ihan sama, onko kyseessä sähköisesti ohjattu, tai täysin mekaaninen juttu - hapen todellinen määrä ratkaisee tehon määrän.

Neljänneksi, kaikissa niissä ajotilanteissa, joissa ahtoilman lämpö siis pysyy alle sen viidenkymmenen, ei tietenkään ole mitään etua suurentaa cooleria.
Tämä käytännössä tarkoittaa kaikkia ”normaaleita” ajotilanteita.
Vakio cooleri hoitaa hommansa.

Äkkiä mietittynä hoksaan tässä nyt vaan kolme mersun mallia, joissa ahtoilma jäähdytys on jollain lailla kohtuullisesti hoidettu.
Vanhempi Cdi-sprintteri, vanhempi ML,lä, alkupään takaveto Vitot, näissä on jollain lailla sitä postimerkin kokoista normisettiä suurempi, muistaakseni.
Neli- ja viisipyttyisissä se vakio jollain lailla kuitenkin vielä riittää, kun niihin tarvitsee sen verran vähän ahtoja vakio-osilla.
Valitettavasti siinä 400cdi,ssä ja AMG,ssä oleva vesicoolerikin on jo parin kunnon kiihdytyksen jälkeen lähinnä vedenkeitin.

Ahtoilman lämmöt nousee kesäkelillä helposti sadan asteen tuntumaan ja ylikin, jollei jäähdytyksen kapasiteetti riitä.
Lämpö nousee tosi nopeaan, muutamissa sekunneissa.
Kaikilla niillä OBD-kapuloilla sitä on helppo seurata – itse kunkin.
Tosi hyvällä coolerilla, jollainen esim minulla C,ssä on, parin kilon ahdoilla ahtolämmöt pysyy koko ajan vaan muutaman asteen lämpimämpänä, kuin mitä ulkoilma on.

Tässä ei siis ole millään lailla kyse ”hyvyydestä, tai huonoudesta”, vaan jäähdytyskapasiteetin mitoituksesta muuttuneissa olosuhteissa.
Nostettu ahtopaine aiheuttaa lisäkuumenemista, lisääntynyt moottoriin menevän ilman määrää lisää jäähdytettävää massaa.
”Liian suuresta” coolerista ei ole mitään haittaa.
Käsittääksen sen pienimmän kiinancoolerin saa käytännössä joka malliin sopimaan sen puskurin palkin alapuolelle piiloon ja aika pienillä napluillakin, sekin on selvästi vakiota parempi.

[Division]

Minua edelleen kiinnostaisi ne mittaustulokset V6 Cdi-koneen ahtolämpöjen osalta. Lähinnä se, että kuinka pitkällä vedätyksellä ne lämmöt nousevat ja kuinka korkealle sekä kuinka paljon se alkaa leikkaamaan tehoja?

[tuikku]

.
Joo, elä ymmärrä nyt väärin - nuo sinun kysymyksesi on ihan hyviä, ja aiheellisiakin.
Mutta samalla ne tekevät kyllä selväksi sen, ettet nyt kyllä hirveästi tästä toimintaperiaatteesta tiedä.

Siihen ahtolämpökysymykseen on mahdotonta vasta sen tarkemmin, kuin mitä tuossa vähän ylempänä olen tehnyt.
Ahtolämpöjen käyttäytyminen ei ole mitenkään mahdollista kenenkään kertoa etukäteen, miten ne itsekunkin autossa käyttäytyvät, kuin että ne taatusti kuumenee.
Se lämpökuorman lopullinen suuruus kun riippuu niin monesta tekijästä, eikä vähiten ulkoilmasta, siis joka päivä tulee eri mittaustulokset.
Lisäksi autossasi oleva ahtopaineen määrä vaikuttaa suuresti.
Mutta, sinun on helppo tosiaan mitata sitä itse - ei tarvi tingata minulta, eikä tule sellaisia uskottavuusongelmia, joita vaistoan sinulla nyt olevan.
Jos sinun autossasi ei ahtoilma lämpiä - voit olla tyytyväinen, eikä mitenkään harmita minuakaan yhtään.

Ilma alkaa lämmetä heti, kun sitä aletaan puristamaan kasaan.
Muutaman kymmemen sekunnin ajan kestää, kunnes cooleri ja ahtoputkisto on kuumennettu sinne sadan asteen tuntumaan.

Siihenkään en voi vastata tarkasti, minkä verran se syöttömäärään sinun autossasi vaikuttaa, se kun riippuu taasen siitä, miten se softa on tehty.
Ja todellakaan en välitä edes tietää, miten sinun autoosi on softa tehty.

Laitan tähän kartan sinun autosi vakio-ohjelmasta.
Tuon kartan perusteella tehdään lämpötilakorjaus ahtoilman lämpötilan perusteella.
Karttaa luetaan siten, että toisella akselilla on anturin lukema lämpötila ja toisella ahtopaineen määrä, kartassa on se ahtopainearvo, jonka ohjelma ottaa huomioon syöttömäärää laskiessaan tässä kohden.
Kriitllinen lämpötila tuossa on kuusikymmentä astetta, eli jo valmiiksi nostettu aika korkealle.
Silloin vielä vaikkapa 1,4bar ahdoilla laskennallinen arvo on sama.
Ja vielä lopuksi, mersuissa syötön määrä riippuu ahtopaineen määrästä = paineohjattu järjestelmä, siksi tämäkin kartta on tärkeä.

[KAREPA]

Onko tämä taulukko ns. rajoittava tekijä? Vai onko todellisuudessa 20-ast ahtolämmöillä 1.73 ahtoja nappilaudassa? Vai rajoittaako käytännössä joku muu kartta paineita?

[tuikku]

.
Sinun autossasi tuo kartta on erilainen, lasku alkaa viidestäkympistä - niinkuin oikeassakin elämässä.

Tuon kartan antaman tiedon perusteela, suhteessa ahtolämpöön tulee sellainen "ahtopaineen korjattu arvo" syötönlaskentaa varten.
Tuo ei ole ahtopainekartta, eikä rajoita ahtoja, ne hoidetaan muualla.
Pakkasella ilma on tiheämpää ja siinä on paljon happea, tuolla kartalla, osaltaan, korjataan laskennallista arvoa paremmin kohdilleen.
Tuo kartta kertoo ohjelmalle, miltä tasolta ruvetaan savukarttaa katteleen, vaikkap 1,4bar ahdoilla, kun ahtoilma kuumenee - tai kylmenee.

[KAREPA]

Lähinnä kuselin asiaa kun kävin Motonetissa lauantaina ja zoomailin niitä kiinacuuleita. Vaihtoehdot ovat 450*300 tai 550*140. Toi jälkimmäinen menee varmaan aika pienellä ruuvaamisella, mutta toi suurempi varmaan on parempi. Lähinnä arvio, että miten paljon tilanne paranee tuolla pienemmällä mallilla? Tässä nimittäin piilee pieni vaara, että homma lähtee lapasesta... kohta vaihdetaan suuttimia, turboa, tehdään ohjelmaa ja taas iteroidaan. Sit jo vaihdetaankin perää ja laatikkoa ja taas iteroidaan...

[Division]

.
Joo, elä ymmärrä nyt väärin - nuo sinun kysymyksesi on ihan hyviä, ja aiheellisiakin.
Mutta samalla ne tekevät kyllä selväksi sen, ettet nyt kyllä hirveästi tästä toimintaperiaatteesta tiedä.

Siihen ahtolämpökysymykseen on mahdotonta vasta sen tarkemmin, kuin mitä tuossa vähän ylempänä olen tehnyt.
Ahtolämpöjen käyttäytyminen ei ole mitenkään mahdollista kenenkään kertoa etukäteen, miten ne itsekunkin autossa käyttäytyvät, kuin että ne taatusti kuumenee.
Se lämpökuorman lopullinen suuruus kun riippuu niin monesta tekijästä, eikä vähiten ulkoilmasta, siis joka päivä tulee eri mittaustulokset.
Lisäksi autossasi oleva ahtopaineen määrä vaikuttaa suuresti.
Mutta, sinun on helppo tosiaan mitata sitä itse - ei tarvi tingata minulta, eikä tule sellaisia uskottavuusongelmia, joita vaistoan sinulla nyt olevan.
Jos sinun autossasi ei ahtoilma lämpiä - voit olla tyytyväinen, eikä mitenkään harmita minuakaan yhtään.

Ilma alkaa lämmetä heti, kun sitä aletaan puristamaan kasaan.
Muutaman kymmemen sekunnin ajan kestää, kunnes cooleri ja ahtoputkisto on kuumennettu sinne sadan asteen tuntumaan.

Siihenkään en voi vastata tarkasti, minkä verran se syöttömäärään sinun autossasi vaikuttaa, se kun riippuu taasen siitä, miten se softa on tehty.
Ja todellakaan en välitä edes tietää, miten sinun autoosi on softa tehty.

Laitan tähän kartan sinun autosi vakio-ohjelmasta.
Tuon kartan perusteella tehdään lämpötilakorjaus ahtoilman lämpötilan perusteella.
Karttaa luetaan siten, että toisella akselilla on anturin lukema lämpötila ja toisella ahtopaineen määrä, kartassa on se ahtopainearvo, jonka ohjelma ottaa huomioon syöttömäärää laskiessaan tässä kohden.
Kriitllinen lämpötila tuossa on kuusikymmentä astetta, eli jo valmiiksi nostettu aika korkealle.
Silloin vielä vaikkapa 1,4bar ahdoilla laskennallinen arvo on sama.
Ja vielä lopuksi, mersuissa syötön määrä riippuu ahtopaineen määrästä = paineohjattu järjestelmä, siksi tämäkin kartta on tärkeä.

[ http://i43.tinypic.com/o0bf49.jpg ]

Joo, älä ymmärrä väärin etten minä ymmärtäisi, mutta kiitos valaistuksesta. Vaikka en asiantuntija olekaan niin tässä nyt puhutaan perusseikoista, jotka tuskin sisältävät mitään sellaista mystiikkaa joka ei aukeaisi normaalille autoharrastaja maallikolle.

Ei minua oman autoni ahtolämmöt kiinnosta, koska ne on kyllä minulla tiedossa. Tiedossa myös on se, että +50C jälkeen lämmöt alkavat rajoittamaan tehoja. Tosin se on tuossa vaiheessa vielä hyvin nimellistä ja vasta +70C --> jälkeen se alkaa oikeasti kasvamaan merkitykselliseksi, nousevalla trendillä.
Kiinnostava tieto perus-pikkuvirittelijän kannalta lienee se, että missä laajuudessa lastutetun V6 Cdi:n lämmöt todellisuudessa nousevat niin korkealle, että välijäähyn vaihtaminen on perusteltua. Tämän takia minä täällä tivaankin niitä lämpötilojen mittauslukemia ja tietoja, että pääsisimme rakentavasti tuomaan esille tietoa, josta olisi oikeasti hyötyäkin lukijoille sekä hyötyä myös itselleni. Toki täällä saa minun puolestani jokainen viisastella itsensä hengiltä, jos se helpottaa oloa, mutta tällä hetkellä keskustelu tuskin tuo kenellekään juuri mitään lisäarvoa.

[JarkkoN]

Jos noita välijäähdyttimen lämpöjä haluaisi ajossa seurata, niin onko suosituksia
tähän hommaan sopivasta halvasta OBD-laitteesta?

2007-vuosimallissa ei taida nähdä lämpöjä ajotietokoneesta.

[Kai_L]

Tuossa livedatan yksi pätkä viimekesältä V6 koneesta.
Ulko ilma oli tuolloin 10 astetta.
Lähtö paikaltaan nopeuteen 135km/h.

DTC_CNT 0
LOAD_PCT(%) 99.6
ECT(°C) 94
MAP(kPa) 231
RPM(rpm) 4024
VSS(km/h) 135
IAT(°C) 61
MAF(g/s) 198.42
O2SLOC B1S1---B2S----
OBDSUP EOBD
RUNTM(sec) 349
MIL_DIST(Km) 0
FRP(kPa) 69230
EQ_RATB1S1 1.999
O2B1S1(V) 1.506
WARM_UPS 255
CLR_DIST(Km) 41645
BARO(kPa) 99
CATEMP11(°C) 436.6
CATEMP12(°C) 359.3
VPWR(V) 14.230
------------26------------