Pohjustusta:
722.6 laatikkohan ei tiedä HY:n sisällä olevista paineista mitään. Ne "paineet" mitä esim *:lla näkee ovat vain laskutoimituksen tuloksia. Ei todellisia paineita.
Eli miten saa paineet tarkastettua:
- Mittaamalla painetta rajoittavan venttiilin "mitta" avautumiskohdasta, josta saa ko. kohtaan jousen mittan.
- Huomioimalla ko. luistiventtiilin "otsapinta-alan" neliösenttimetreinä (tämä huomioi myös mahd. "ylikokoventtiinin tuoman muutoksen").
- Tiedämme jo ennalta "tärkeiden" venttiilien paineet, jotka ovat:
Järjestelmäpaine (minimipaine jousen rajoittama) 60psi --> 4,14bar
Regulointipaineen (työpaineena modulointi- ja kytkentäpaineelle) 125psi --> 8,62bar
Turbiinin maksimipaine 100psi --> 6,89bar
Kytkentäsolenoidien ja KUB-venttiilin työpaine 50-55psi --> 3,6bar (52psi)
Huomio kiinnittyy myöhemmin tähän jouseen.
Tietolähde:
http://www.atsg.biz/dyndata/articles/pd ... Feb-05.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;
Sen jälkeen otetaan laskin, kynä ja paperi esille.
Ettei tarvitsisi laskea uudelleen, niin kuva laskutoimituksista (kaksi sivua): Huomatkaa, että olen laskenut TCC ventiilin jousen ylikokomitalla. Olen porannut sen superiorin vanan omaani.
Eli muuttakaa ko. solkun kinta-ala 0,785cm2 laskuun.
Mitatessa jousia kuormalla. Huomasin, että vaikka jousi on kädessä pisin, niin se kuormitustestissä saattoi olla heikoin voimaltaan. Kaikista testeistä en kuvia laita, mutta kaikki testasin.
Se mitä viestin otsikko vihjaa seuraavaksi:
Eli KUB-venttiilille ja vaihtosolkuille tuleva paine olikin aivan muuta, kuin laskennallisesti todistin.
Eli tuo (S. Sol Pr V) kuormalla painui tavoitemittaa noin 4mm enemmän kasaan.
Arvioin, että ko. jousen rajoittama paine jäi noin 2 baariin


Ei kuvia ko. jousesta Sori.
Se että kaikilla testeillä laskennallisesti ja käytännössä todistin itselleni olevan oikea menetelmä.
Suuresti kummaksuin tuon solkuille menevän käskypaineen ollen olemattoman vähän näyttää olevan perimmäinen syy turbiinin kummaan käytökseen. Tuon KUB-venttiilin kun vaihtaa, niin osaa toimia "pienemmällä" paineella.
Eli kun paine kunnossa, niin vanhakin KUB osaa tehdä työnsä. Samalla se "dumppivalve" pääsee toimimaan "painepankkina" kun paine noisee sen toiminta-alueelle.
Eli kun HY:tä taas ropailin, niin kaikki neljä jousta meni vaihtoon, tai laitoin prikkoja pohjalle (huomioiden, ettei jousi pääse pohjaamaan)
Nyt entinen kummallisesti vaihtava ja vaihteita "perästä tuuppaava" laatikko muuttui kuin uudeksi.

Tälläkin foorumilla on paineenmittaus projekteja käynnissä. Varmasti itse paineen mittaus antaa tarkan vastauksen, mutta teorialla ja laskimella ja tarkoituksenmukaisilla kokeilla saa erinomaisen lopputuloksen.
Toivon keskustelua ketä tuleekaan käyttämään menetelmää
