HITSAUS !! (Virallinen hitsaustopic)

[veskola]

Ihan hyvä se oli...ei ostaja huomannut mitään outoa kun oli tunkin kumi lyöty päälle ja vähän massaa. Hauskinta on, että lokerosta löytyi paperit, joiden mukaan toi kohta oli saanut korjauskehoituksen ja sitten leiman hetken päästä, ja siitä ei ollut kuin alle vuosi ettäs joku viittii (terveisiä vain tekijälle näin foruminkin kautta).

[300dtee]

Hitsaus on kovassa huudossa täälä... Viikossa kuudetta sivua postauksia!!!

[tomant]

Hitsaus on kovassa huudossa täälä... Viikossa kuudetta sivua postauksia!!!

OT: Enemmän täällä on tosiaan huutoa kuin asiaa.

tomant

[kasiässä]

No ei muuta kun valaiset asijaa, kerran tietoa on ?

[PepeKyy]

Onkos kukaan vielä ahtanut hitsauskonetta Olis tommonen Kemppi Pro TURBO kova sana
Ei hyydy pystysaumassakaan

[rumilus]

Onkos kukaan vielä ahtanut hitsauskonetta Olis tommonen Kemppi Pro TURBO kova sana
Ei hyydy pystysaumassakaan

Pystyhitsauksessa käytetään yleisesti alempaa kaarienergiaa muihin asentohitsauksiin verrattuna.

[kimmo l]

Ehdotan rumilukselle titteliä , kuukle ja täts it!!!

Ja ei herneitä....

[rumilus]

Ehdotan rumilukselle titteliä , kuukle ja täts it!!!

Ja ei herneitä....

Mahdatko edes tietää kaarienergiasta.
Sekoittumissuhteesta.
Pufferoinnista.
Schaffler's diagrammi.
Napaisuuden vaikutus Schaffler diagrammissa.
HAZ muutosvyöhyke.
Martensiitin muodostuminen hitsauksessa.

Taidat olla ammattitermistön tiimoilta aika hukassa, kun niitä joudut Googlaamaan...tässäkin jo sellaista, joita et löydä edellämainitusta.

Ja ehdotan, ettei sekoitettaisi Rumilusta ja hitsausta toisiinsa. Pidetään ne hitsauksen termistöt ja henkilösuhteet erillään toisistaan.
Jos ei ole muuta keskusteltavaa asiasta, niin olisi parempi olla hyvin hiljaa ja jättää puolivittulut taka-alalle.

[Siekkinen]

Mahdatko edes tietää kaarienergiasta.
Sekoittumissuhteesta.
Pufferoinnista.
Schaffler's diagrammi.
Napaisuuden vaikutus Schaffler diagrammissa.
HAZ muutosvyöhyke.
Martensiitin muodostuminen hitsauksessa.

Taidat olla ammattitermistön tiimoilta aika hukassa, kun niitä joudut Googlaamaan...tässäkin jo sellaista, joita et löydä edellämainitusta.

Ei millään pahalla mutta mitä noilla termeillä edes tekee. Ite en tiiä noista yhtään mitään eikä se kyllä haittaakkaan. Saumaa tulee kuitenkin. Taas kerran sanon että käytännön osaaminen merkkaa paljon enemmän kuin teoria. En nyt sano olevani ammattihitsari kun sitä en ole.

[rumilus]

Mahdatko edes tietää kaarienergiasta.
Sekoittumissuhteesta.
Pufferoinnista.
Schaffler's diagrammi.
Napaisuuden vaikutus Schaffler diagrammissa.
HAZ muutosvyöhyke.
Martensiitin muodostuminen hitsauksessa.

Taidat olla ammattitermistön tiimoilta aika hukassa, kun niitä joudut Googlaamaan...tässäkin jo sellaista, joita et löydä edellämainitusta.

Ei millään pahalla mutta mitä noilla termeillä edes tekee. Ite en tiiä noista yhtään mitään eikä se kyllä haittaakkaan. Saumaa tulee kuitenkin. Taas kerran sanon että käytännön osaaminen merkkaa paljon enemmän kuin teoria. En nyt sano olevani ammattihitsari kun sitä en ole.

Kyllä nämä käytännön hitsarit tiedetään ja tunnetaan.
Mitä vähemmän tietää hitsauksista sitä suurempi suu.
Jos tällä hitsaustopiikilla ei ole muuta perustaa, kun vittuilla jostakin toisten kertomuksista, niin minun puolesta tälläisen topiikin voi hyvin heittää bittitaivaaseen.

[Siekkinen]

Kyllä nämä käytännön hitsarit tiedetään ja tunnetaan.
Mitä vähemmän tietää hitsauksista sitä suurempi suu.
Jos tällä hitsaustopiikilla ei ole muuta perustaa, kun vittuilla jostakin toisten kertomuksista, niin minun puolesta tälläisen topiikin voi hyvin heittää bittitaivaaseen.

Voi hyvinkin olla. Enhän minä mitään hitsauksesta tiedäkkään vaan sen verran mitä noihin pikkuhommiin yleensä tarvihtee ei ole tarkoituksena vittuilla kenellekkään mistään vaan yritin selventää että tästä topicista ei ole noviiseille tai apua tarvitseville (kuten minä) mitään apua jos täällä puhutaan tuollaista ammattisanastoa eikä neuvota mitä tehdä. Tällä en tarkota kaikkia, joiltakin tulee hyviä ohjeita. Eikä tämä topicci nyt niin turha ole vaikka vääntämiseks taas on mennytkin.

[patroltd]

Pitäiskö hitsarin tuntea nuo ylläolevat termit? Siis hazzit, schafferit, yms.?

[veskola]

Kävin hitsaamassa alumiinia !

[rumilus]

Kyllä nämä käytännön hitsarit tiedetään ja tunnetaan.
Mitä vähemmän tietää hitsauksista sitä suurempi suu.
Jos tällä hitsaustopiikilla ei ole muuta perustaa, kun vittuilla jostakin toisten kertomuksista, niin minun puolesta tälläisen topiikin voi hyvin heittää bittitaivaaseen.

Voi hyvinkin olla. Enhän minä mitään hitsauksesta tiedäkkään vaan sen verran mitä noihin pikkuhommiin yleensä tarvihtee ei ole tarkoituksena vittuilla kenellekkään mistään vaan yritin selventää että tästä topicista ei ole noviiseille tai apua tarvitseville (kuten minä) mitään apua jos täällä puhutaan tuollaista ammattisanastoa eikä neuvota mitä tehdä. Tällä en tarkota kaikkia, joiltakin tulee hyviä ohjeita. Eikä tämä topicci nyt niin turha ole vaikka vääntämiseks taas on mennytkin.

Kyllä sekin tuntuu aivan turhalta opastaa jotakin hitsausksissa, vaikka itsekin mainitsin valuraudan ( pakosarjan ) hitsauksesta, että ei ole muuta vaihtoehtoa kun hitsata täysnikkelisellä lisäaineella. Niin eikö joku siiten vetele MIG:llä umpilangalla onnistuneet saumat ja hyvä tuli....mutta laitoin auton melkein heti sitten myyntiin. Jos jotakin opastusta tulee, olisi sitä syytä noudattaa, kun huippuammattilainen niin kertoo.

[veskola]

Tuota edellä olevaakin piti hitsata sekä magilla että tigillä ennen kuin oikeni



no olis kai pitänyt puikolla viimeistellä tai jauhekaarihitsauksella...

[napa]

Kävin hitsaamassa alumiinia !

rohkea teko... tälläisenkin keskustelun jälkeen

ja rumilus... älä sekoita liikaa käytännön hitsaus töitä ja teoriaa ei kukaan alkaisi maastossa mitään korjaustöitä tekemään, jos asiaan aina liian vakavasti suhtautuu, jossain ruutikuivan turveauman päällä hitsatessa on muutakin mietittävää, kuin että meneekö tämä nyt just kaiken teorian sääntöjen mukaan... yleensä tarkoituksena on saada ne romut sieltä ajoon/pois jaloista ja jättää teorian miettimiset niille, joilla ei ole muuta tekemistä

itse siis enemmän puikko miehiä tuon työn takia, mig/mag kun ei oikein kenttäolosuhteissa toimi... (on meillä sentään kunnon esabin agrekaatti hitsi käytössä, ettei nyt ihan "macgyver" tyylillä tarvitse mennä )

500 €:n lankku, ducato ja laguna...

[veskola]

Helppoahan se on laitella, kun monella on metallialan koulutus, mutta mulla vain tähtisädetikulla *) opiskelu takan



*) Sain kuusen syttymään....HF:llä

[Solmurauta]

Kyllä nämä käytännön hitsarit tiedetään ja tunnetaan.
Mitä vähemmän tietää hitsauksista sitä suurempi suu.
Jos tällä hitsaustopiikilla ei ole muuta perustaa, kun vittuilla jostakin toisten kertomuksista, niin minun puolesta tälläisen topiikin voi hyvin heittää bittitaivaaseen.

Voi hyvinkin olla. Enhän minä mitään hitsauksesta tiedäkkään vaan sen verran mitä noihin pikkuhommiin yleensä tarvihtee ei ole tarkoituksena vittuilla kenellekkään mistään vaan yritin selventää että tästä topicista ei ole noviiseille tai apua tarvitseville (kuten minä) mitään apua jos täällä puhutaan tuollaista ammattisanastoa eikä neuvota mitä tehdä. Tällä en tarkota kaikkia, joiltakin tulee hyviä ohjeita. Eikä tämä topicci nyt niin turha ole vaikka vääntämiseks taas on mennytkin.

Kyllä sekin tuntuu aivan turhalta opastaa jotakin hitsausksissa, vaikka itsekin mainitsin valuraudan ( pakosarjan ) hitsauksesta, että ei ole muuta vaihtoehtoa kun hitsata täysnikkelisellä lisäaineella. Niin eikö joku siiten vetele MIG:llä umpilangalla onnistuneet saumat ja hyvä tuli....mutta laitoin auton melkein heti sitten myyntiin. Jos jotakin opastusta tulee, olisi sitä syytä noudattaa, kun huippuammattilainen niin kertoo.

Tässäkin kai poikkeus vahvistaa säännön.
Taunukseen aikoinaan hitsattiin vakio valupakosarjan kylkeen kylmilteen 10mm t3 laippa migillä ja alkuperäinen pakoputken lähtö tukittiin pakosarjan alta hitsattiin yhtälailla jollain 5mm teräslevyn pala hitsaamalla migillä ja hyvin kesti 10v jokapäiväistä käyttöä ja sen jälkeen uudelta omistajalta ei ole kuulunut kestikö vai ei.
Mielestäni 10v mille tahansa turbopakosarjalle on hyvä saavutus mukaan lukien tehtaiden alkuperäiset valusarjat jotka ei välttämättä kestä muutamaa vuotta kauempaa.
Oli kai sillä kertaa tuurihitsaus?
Tuossa siis ei todellakaan tarvittu mitään luokkahitsaria eikä luokkahitsarin vaatimuksia.. tuskin kukaan luokkahitsari olisi edes tehdyt tuon kaltaista operaatiota; ainakaan noin kun sen toteutimme.

[rumilus]

En tiedä mainitusta Taunuksen pakosarjasta, mutta sen tiedän, jos se oli valurautaa jossa hiilipitoisuus ylittää 2 %, niin varmuudella karkenee hitsattaessa.
Valurautaa ei voi hitsata ferrittisillä lisäaineilla, hitsipalko halkeaa aina muutovyöhykkeen rajalta. Ainut joka varmuudella estää tuon liitoksen halkeaman on nikkelipohjainen hitsauslisäaine...mieluimmin 100 % nikkeli.

Napalle voisin mainita hänen tapauksiin, että toki metsä-ja suokoneet hitsataan olosuhteissa, jossa laitteisto on pakko saada toimintakuntoon, jotta laitteisto saadaan pois työpaikalta. Mutta siitä huolimatta olisi syytä perehtyä hitsauksiin senverran, ettei tee virheitä hitsattavan materiaalin ja hitsauslisäaineen valinnoissa. Joskus voi käydä niinkin, että hitsauksen virheet aiheuttaa lisävahinkoa rakenteille, jotka joudutaan sitten uusimaan kokonaan.
Kaikki korjaushitsaukset muuttuvakuomaisessa rakenteissa on suoritettava puikolla tai TIG:llä...sensijaan MIG/MAG:lla hitsaaminen on kylmähitsausmenetelmä ( ei millään kaarialueella, lyhyt...väli...kuumakaari ), jolla ei saavuteta riittävää tunkeumaa hitsattavalle materiaalille. MIG/MAG menetelmällä hitsausket eivät kestä vaihtuvakuomaista rasitusta ja juuren puolelta taivutusta vain 10 % luokkaa verrattuna puikolla hitsattuun. Standardinmukaisessa taivutuskokeessa MIG/MAG mentelmällä hitsattu halkeaa juuri aina muutosvyöhykkeen alueelta oli materiaali mikä hyvänsä.

[veskola]

...pitäsköhän tuota kokeilla ihan harjoitusmielessä. Siis, kaupasta vaikka tämmösiä:

TIG Ni625 AWS A5.14: ERNiCrMo-3 (http://www.somotec.fi/index_tiedostot/Page1557.htm" onclick="window.open(this.href);return false;)

Hitsauskoneeksi TIG ja DC, elektrodiksi punainen ja kaasuksi argon kun se sattuu siinä olemaan ? (kai tigillä nyt sentään sitä valurautaa voi hitsata kun en minä ainakaan jaksa mig/mag koneeseen rullaa alkaa vaihtamaan, häh ?)


"...mutta tää heppu sanoi että senkin jälkeen kun kaikki ruoste ja irtopaska on poissa pitää kaikki pinnat pyyhkiä puhtaalla asetoniin kostutetulla rätillä. Ja kun pinnat on pyyhitty niin sitten vielä hitsauslangat samalla rätillä...."

kommentteja ? alumiinilisäainelangat olen vetässyt puhtaaksi rst harjalla, sillä samalla millä hitsattavan kohteenkin, en aina mutta joskus homostuttaa niin sillon...eikä niille varmasti ole hyväksi, että ovat talvehtineet pakkasessa ja/tai kosteassa, kiiltavä lanka on parempi lanka.

Niin joku sanos että alu hitsaus on helppoa, niinhän se onkin saada kappaleet kiinni, ei ehkä kauniisti mutta kuitenkin. Olen myös huomannut, että on oikein helppoa että sinne tulee nokikikkare ihan jostain kappaleen syövereistä tai mun perseestä, ja se siten tekee neulanpään kokoisen reiän, jonka just ja just silmällä huomaa jos älyää katsoa, mutta kun tekee kappaleelle painekokeen (+2Bar), niin johan alkaa neste tihkumaan kotelosta ulos. Sitten sitä reikää metsästetään umpeen ja viereen tulee toinen

[rumilus]

...pitäsköhän tuota kokeilla ihan harjoitusmielessä. Siis, kaupasta vaikka tämmösiä:

TIG Ni625 AWS A5.14: ERNiCrMo-3 (http://www.somotec.fi/index_tiedostot/Page1557.htm" onclick="window.open(this.href);return false;)

Hitsauskoneeksi TIG ja DC, elektrodiksi punainen ja kaasuksi argon kun se sattuu siinä olemaan ? (kai tigillä nyt sentään sitä valurautaa voi hitsata kun en minä ainakaan jaksa mig/mag koneeseen rullaa alkaa vaihtamaan, häh ?)


"...mutta tää heppu sanoi että senkin jälkeen kun kaikki ruoste ja irtopaska on poissa pitää kaikki pinnat pyyhkiä puhtaalla asetoniin kostutetulla rätillä. Ja kun pinnat on pyyhitty niin sitten vielä hitsauslangat samalla rätillä...."

kommentteja ? alumiinilisäainelangat olen vetässyt puhtaaksi rst harjalla, sillä samalla millä hitsattavan kohteenkin, en aina mutta joskus homostuttaa niin sillon...eikä niille varmasti ole hyväksi, että ovat talvehtineet pakkasessa ja/tai kosteassa, kiiltavä lanka on parempi lanka.

Niin joku sanos että alu hitsaus on helppoa, niinhän se onkin saada kappaleet kiinni, ei ehkä kauniisti mutta kuitenkin. Olen myös huomannut, että on oikein helppoa että sinne tulee nokikikkare ihan jostain kappaleen syövereistä tai mun perseestä, ja se siten tekee neulanpään kokoisen reiän, jonka just ja just silmällä huomaa jos älyää katsoa, mutta kun tekee kappaleelle painekokeen (+2Bar), niin johan alkaa neste tihkumaan kotelosta ulos. Sitten sitä reikää metsästetään umpeen ja viereen tulee toinen

En suosittele edes koikeilumielessä hitsaamaan kyseisellä lisäaineella valurauta/valuteräksiä. ( Jos nyt tarkoitit valun hitsausta ?)
On liikaa kromia. Kokonais nikkelipitoisuuskin jää kovin alhaiseksi. Venymäkin vain 40 %.
Kyseinen hitsauslisäaine on tarkoitettu lähinnä auteniittisille teräksille. Myös nikkeli ja ruostumattomat erikoisteräkset.
Hitsauksen onnistumiseksi edes kohtalaisesti, täytyisi olla lämpökäsittelyuuni, jolla voidaan hallita hitsauslämpötiloja ja hitsauksen jälkeisiä päästölämpötiloja.

[veskola]

No milläs sitten, tässähän ei menetä mitään kun navetasta löytyy hylättyjä pakosarjoja, joille ei ole muuta käyttöä kuin jauhaa soseeksi ja myydä erektiolääkkeenä japanilaisturisteille. En minä mitään valusarjaa käyttöön meinaa ottaa Hitsaustarvikekaupassa ne ei ymmärrä näistä asioista yhtään mitään jos menee kysymään

[rumilus]

No milläs sitten, tässähän ei menetä mitään kun navetasta löytyy hylättyjä pakosarjoja, joille ei ole muuta käyttöä kuin jauhaa soseeksi ja myydä erektiolääkkeenä japanilaisturisteille. En minä mitään valusarjaa käyttöön meinaa ottaa Hitsaustarvikekaupassa ne ei ymmärrä näistä asioista yhtään mitään jos menee kysymään

Jos sinulla on pakkomielle kokeilla hitsauksen onnistumista, niin kokeile.
Voit lievästi esilämmitettynä onnistua , ettei hitsiliitos heti paukahda halki hitsauksen jälkeen.

Täytyypä informoida Hitsisalo OY:n henkilökuntaa Veskolan murheille.
Hitsisaloon on tainnut myyntiin tulla nörttejä, jotka eivät tiedä hitsaamisesta mitään.

[veskola]

On siellä tyttöjäkin

Toki asioin minä välillä ihan Turussa, Forssassa ja vaikka missä...esimerkiksi elektrodit tulivat Kuusjoen suunnalta Turussa sai kyllä oikein asiantuntevaa palvelua, hyvät neuvot päällä ilmatteeksi.

Niin minähän olen hommannut hitsauskoneet ihan vain kokeilemista varten, kun kaikkea kivaa on hauska opetella. Ihan samaasta syystä hankin ompelukoneen, enkä mitään pirkkakonetta vaan ammattilaismerkin.

[rumilus]

On siellä tyttöjäkin

Toki asioin minä välillä ihan Turussa, Forssassa ja vaikka missä...esimerkiksi elektrodit tulivat Kuusjoen suunnalta

Voihan ne tytötkin olla nörttejä. Tyttöjähän sinä olet tainnut käydä katsomassakin, ja pääasia on unohtunut.

Parsata sinunkin tapauksessa olisi hankkia jonkinlainen opus korjaushitsauksen käsikirjastosta, sillä pääsee jo vähintään myyntitykkien tasolle hitsaustiedoissa.

Olet jo päässyt hyvään alkuun hitsuulaitteiden hankinnan suhteen, on hyvä Esabin MIG...Esabin hitsausinvertteri ja taisi olla se plasmaleikkuulaitekin.

[veskola]

Semmoinen kirja on kyllä saatuna perintönä, kirjoitettu joskus 1970 luvulla, taitaa olla tuttu kirja sinullekin, sellainen valkoinen tausta kansissa ?. Se on ihan käypä edelleen, vaikka se ei tuosta invertteritekniikasta paljon mainitsekkaan.

En minä tyttöjä, naimisissa oleva vanha mies...

[rumilus]

Semmoinen kirja on kyllä saatuna perintönä, kirjoitettu joskus 1970 luvulla, taitaa olla tuttu kirja sinullekin, sellainen valkoinen tausta kansissa ?. Se on ihan käypä edelleen, vaikka se ei tuosta invertteritekniikasta paljon mainitsekkaan.

En minä tyttöjä, naimisissa oleva vanha mies...

No hyvä kun on jotakin oikeasta hitsauksestakin kirjallista tietoa.
Ei ne hitsauksen lainalaisuudet ole muuttuneet -70 luvun tasosta minnekään...hitsuulaitteet ovat vaan parantuneet käyttäjäystävällisemmäksi. Uuden teknologian koneet antaa anteeksi hitsausvirheiden syntymiset.
Niinkuin olen aikaisemmin kertonut, että kaarienergia on se kaikkein tärkein hitsauksien onnistumiseksi, siihen ei vaikuta itse hitsauslaite, vaan hitsaaja itse omalla käyttäytymisellään.
Olen ollut monesti automatisoiduissa hitsauksissa hitsausoperaattorin tekemien virheiden vuoksi korjaamassa hitsausparametrejä, jotta saavutetaan laatustandardin mukainen hitsiliitos.

[patroltd]

En tiedä mainitusta Taunuksen pakosarjasta, mutta sen tiedän, jos se oli valurautaa jossa hiilipitoisuus ylittää 2 %, niin varmuudella karkenee hitsattaessa.
Valurautaa ei voi hitsata ferrittisillä lisäaineilla, hitsipalko halkeaa aina muutovyöhykkeen rajalta. Ainut joka varmuudella estää tuon liitoksen halkeaman on nikkelipohjainen hitsauslisäaine...mieluimmin 100 % nikkeli.

Napalle voisin mainita hänen tapauksiin, että toki metsä-ja suokoneet hitsataan olosuhteissa, jossa laitteisto on pakko saada toimintakuntoon, jotta laitteisto saadaan pois työpaikalta. Mutta siitä huolimatta olisi syytä perehtyä hitsauksiin senverran, ettei tee virheitä hitsattavan materiaalin ja hitsauslisäaineen valinnoissa. Joskus voi käydä niinkin, että hitsauksen virheet aiheuttaa lisävahinkoa rakenteille, jotka joudutaan sitten uusimaan kokonaan.
Kaikki korjaushitsaukset muuttuvakuomaisessa rakenteissa on suoritettava puikolla tai TIG:llä...sensijaan MIG/MAG:lla hitsaaminen on kylmähitsausmenetelmä ( ei millään kaarialueella, lyhyt...väli...kuumakaari ), jolla ei saavuteta riittävää tunkeumaa hitsattavalle materiaalille. MIG/MAG menetelmällä hitsausket eivät kestä vaihtuvakuomaista rasitusta ja juuren puolelta taivutusta vain 10 % luokkaa verrattuna puikolla hitsattuun. Standardinmukaisessa taivutuskokeessa MIG/MAG mentelmällä hitsattu halkeaa juuri aina muutosvyöhykkeen alueelta oli materiaali mikä hyvänsä.

Tämän mukaan MIG/MAG:lla ei saa hitsata juuri mitään sillä suurin osa rakenteista on muutttuvakuormaisia?
Painekuljettimen runko jos mikä on muuttuvakuormainen ja MAG:lla niitä vaan kasaillaan ja kulumistapauksissa korjaillaan. Niin se vaan usein reaalielämä eroaa luetusta

[veskola]

Internetissä on hauskoja tarinoita tosielämästä

Pakko vääntää tähän vähän offtopikkia kun on teettänyt tuo alumiinin tig hitsailu. DC puolella on tullut värkättyä jo pari vuotta ja sillä tuo jo käyttää ainakin siten että liimaus sujuu. Töihin hommattiin uusi Kempin mastertig jolla sitten aloittelin tuota alsan hitsaamista. Ihan tasaiselle pinnalle tuo hitsaaminen menee ihan ongelmitta mutta kun laittaa kaksi kappaletta yhteen niin voi sitä mustan savun ja "hitsauspallojen" & reikien määrää. Kaikkia parametreja tuli käytettyä ja yrittelin "muutamana" (lue: helvetin monena iltana) iltana päästä kärryille miten tuo onnistuu. Kaasulinssejä ja kaikkia kommervenkkejä tuli kokeiltua kun niitä suositeltiin.

lähde: http://finnbikers.fi/foorumi/index.php? ... 9#msg36459" onclick="window.open(this.href);return false;

Sieltä selviää syykin ongelmiin

Niin siis mullakin on usein ongelmana, että menen lykkäämään lisäaineen valokaareen aino joskus ja Puf ! Kun käsi ei toimi niin se ei toimi oikein.

[rumilus]

En tiedä mainitusta Taunuksen pakosarjasta, mutta sen tiedän, jos se oli valurautaa jossa hiilipitoisuus ylittää 2 %, niin varmuudella karkenee hitsattaessa.
Valurautaa ei voi hitsata ferrittisillä lisäaineilla, hitsipalko halkeaa aina muutovyöhykkeen rajalta. Ainut joka varmuudella estää tuon liitoksen halkeaman on nikkelipohjainen hitsauslisäaine...mieluimmin 100 % nikkeli.

Napalle voisin mainita hänen tapauksiin, että toki metsä-ja suokoneet hitsataan olosuhteissa, jossa laitteisto on pakko saada toimintakuntoon, jotta laitteisto saadaan pois työpaikalta. Mutta siitä huolimatta olisi syytä perehtyä hitsauksiin senverran, ettei tee virheitä hitsattavan materiaalin ja hitsauslisäaineen valinnoissa. Joskus voi käydä niinkin, että hitsauksen virheet aiheuttaa lisävahinkoa rakenteille, jotka joudutaan sitten uusimaan kokonaan.
Kaikki korjaushitsaukset muuttuvakuomaisessa rakenteissa on suoritettava puikolla tai TIG:llä...sensijaan MIG/MAG:lla hitsaaminen on kylmähitsausmenetelmä ( ei millään kaarialueella, lyhyt...väli...kuumakaari ), jolla ei saavuteta riittävää tunkeumaa hitsattavalle materiaalille. MIG/MAG menetelmällä hitsausket eivät kestä vaihtuvakuomaista rasitusta ja juuren puolelta taivutusta vain 10 % luokkaa verrattuna puikolla hitsattuun. Standardinmukaisessa taivutuskokeessa MIG/MAG mentelmällä hitsattu halkeaa juuri aina muutosvyöhykkeen alueelta oli materiaali mikä hyvänsä.

Tämän mukaan MIG/MAG:lla ei saa hitsata juuri mitään sillä suurin osa rakenteista on muutttuvakuormaisia?
Painekuljettimen runko jos mikä on muuttuvakuormainen ja MAG:lla niitä vaan kasaillaan ja kulumistapauksissa korjaillaan. Niin se vaan usein reaalielämä eroaa luetusta

Otaksun, ettei tästä asiasta kannata enempää keskustella !
Otaksun, ettei tästä asiasta kannata enempää keskustella !
Otaksun, ettei tästä asiasta kannata enempää keskustella !