Nyt se on sitten ässäläinen saatu peltisepän hellästä huomasta pois ja siirretty kotitalliin odottelemaan maalaria. Katselin vähän vakavammalla silmällä niitä tähteillä olevia maalipintoja ja tulin siihen tulokseen että vanhojen maalien päälle ei enää laiteta uusia, niinpä päätin ruveta kuumailmapuhaltimella ja teräslastalla kuorimaan vanhat maalikerrokset pois.
Yllättävän sukkelasti on projekti edennyt. Kaksi päivää on edennyt ja vänkärin puolen kylki on jo kuorittu maalista kirkkaalle pellille konepellin lisäksi. Täytynee vähän rauhoitella innostusta, koska ajattelin maalarille antaa urakan tuosta vasta talven lumilla.
Tuli siinä puhallin kourassa mieleen, että onkohan muut raatilaiset tehneet ko. peliliikettä omille projekteilleen? Omasta mielestäni se on ainut vaihtoehto, jos maalikerroksia on jo kolme tai enemmänkin...
Tärkeintä ei ole vauhdin määrä, vaan miltä se tuntuu.
Kyllähän tuota on kirkkaalle pellille tullu otettua jokunen auto, pystäristä ei tullu otettua kirkkaalle kuin konepelti ja kontin kansi. Täälläpäin otetaan kirkkaalle maalinpoistoaineella, tulee hyvä. Kuumailmapuhaltimen kanssa tulee helposti raamuja peltiin. Toinen vaihtoehto on varovasti hioa kaikki pois, tosin aika työläs.
Ei kuumailmalla ja teräslastalla tule naarmuja. Eihän sillä edes suoraan saakaan kaikkea kerralla pois, useimmiten pääsee kylläkin ensimmäiseen pohjamaalikerrokseen asti.
Senjälkeenhän se on otettava 3M:n nailonkiekko porakoneeseen ja sillä ruvettava tussuttelemaan viimeisetkin pois.
Itse olen maalinpoistoaineella poistanut joistain pienemmistä metalliosista pois, mutta en kokonaisia korinosia sentään. Koska olen vähän mielessäni pelännyt, että se maalinpoistoaine saattaa jäädä jostain kohti pyyhkimättä, eikä välttämättä siihenkohtaan tule niin luotettavasti maali tarttumaan.
Oikaiskaa epäilyksiäni jos olen väärässä..
Tärkeintä ei ole vauhdin määrä, vaan miltä se tuntuu.
No teoriassa noin voi ollakin, mutta käytännössä ei. Samoisessa tallissa on myös eräs B-kopan kadetti ollut paljaalla pellillä neljättä vuotta, eikä tuossa vielä pahemmin ruskeata näy siitäkään huolimatta.
Dodgellenikin tein saman jutun kymmenisen vuotta sitten, eikä tuossa vieläkään näy mitään kuppaa pohjalta läpi tulevan, joten sekään ei todista tuota ruostumisteoriaa todeksi...ainankaan vielä , voi tietysti olla että kolmenkymmenen vuoden päästä on kaikki pellit karannut maalien takaa pois...
Tärkeintä ei ole vauhdin määrä, vaan miltä se tuntuu.
Ainankaan konepellin ja takaluukun sisäpuolisissa maalipinnoissa ei ole mitään muutoksia havaittavissa, tosin nekin tullaan hiomaan pois ja sutasemaan uudet värit niskaan sillekinpuolelle.
Tärkeintä ei ole vauhdin määrä, vaan miltä se tuntuu.
Muffler kirjoitti:Ruostuminen alkaa heti kun auto on paljaalla pellillä.
Periaatteessa näin on. Ääriesimerkki on rakenteilla oleva, hiekkapuhallettava teräsvene, joka tulisi maalata alle tunnissa siitä, kun puhallus on lopetettu.
Mutta ottaakos se maalinpoistoaine sitten miten kivuttomasti ihan kirkkaaksi asti? Tässä nimittäin on harkinnassa, että W111:emme ennen maaalausta myös poistettaisiin vanhasta maalipinnastaan, ihan siksi että kukaan ei tiedä montako kertaa autoa on maalailtu 40 vuoden aikana ja millä aineilla, ja tarttuuko nykyiseen pintaan enää mikään maali kunnialla.
Hirvittää vaan ajatus, että suurella innolla poistamme pinnasta maalit ja sitten auto joutuu odottamaan mualarille pääsyä ja on lopulta ihan ruskea ennen värjäämistä.
Tässä nyt jotakin vinkkiä projektien säilytykseen :
* Hiottu tai hitsattu pelti voidaan suojata 1-komponentti pohjamaalilla, esim.
kuten Spies-Hecker "Priomat " ( kellertävä), tai Standox "Halfmat Grund"
( punainen ). Näillä käsitelty pelti säilyy ulkona jopa vuosia, eikä ala ruostua
uudestaan. Ihmeellistä on, että maali voidaan tarvittaessa 'pestä ' pois
liuottimella , vaikkapa tenulla, ja taas ollaan kirkkalla pellillä.
Sinänsä nämä pohjamaalit voidaan ylimaalata pintaväreillä, mutta niiden
päälle ei voi kitata.
* Täyttävämpi pohjaus saavutetaan epoxi 2-komponentti pohjamaaleilla.
Mutta tällä pohjattu ei kestä kuitenkaan ulkosäilytystä, ainakaan niin
hyvin kuin nuo 1-komponetti pohjamaalit.
Ulkomaisissa harrastelehdissä näkee tyylinä olevan usein se, että auto
hiotaan kirkkaalle pellille ensin. Tämän jälkeen auto vedetään pohjamaalilla
yli, jolloin hionta tulos säilyy ja projektista alkaa heti tulla mielekkäämmän
näköinen. Tällainen pohjamaalaushan voidaan suorittaa "kotioloissa",
eli pienet roskat tai virheet ei haittaa, koska pinta vielä hiotaan ja silotellaan myöhemmin. Peltityöt ja hitsaukset tehdään sitten tässä kertaalleen
pohjatussa olotilassa.
Jos hiottua pintaa ei heti pohjata, niin oxidoituminen alkaa ( poikkeuksena
tasaisen lämmin talli = mutta näitä on vähän ). Samoin pintaan alkaa kertyä
sormenjälkiä tai muuta rasvaa, joka voi haitata maalauksen pysymistä
jatkossa. ( Vaikka ennen maalausta tietenkin pyyhitään rasvanpoisto aineella ).
Vuosien varrella eri projekteja seuranneena olen huomannut, että kannattaa
välttää niinsanottujen ruiskukittien käyttöä, koska näistä on tullut myöhemmin
erilaisia pieniä kuplia - ehkä aineet eivät ole sopineetkaan yhteen.
Maalaushan on kaikenkaikkiaan nykyään aikamoista kemiaa :
Kannattaa käyttää saman valmistajan aineita pohjasta pintaan, niin
on "varmalla pohjalla"
1973 450 SL, 1980 200, 1993 E 300D-24, 1994 C 180, 1997 C 230 T, 2003 E 240 T, 2010 C 200 T