ahdinta om 605:seen

[BTriker]

On muitakin ahtimia kuin Holsetti ja vielä hyviäkin Mutta Jekun tietäen Holsteeni sinne tulee, niin tarjotellaan HX35:sta 12 pesällä. Pelittää alhaalta ja viepi ylös. Yleinen ja käytetty esimerkiksi 2gen Dodge Rameissa. Hukkiksen portti kun on kiinteä, niin kairaisin sitä isommaksi. Sitten tieten hx40 14:n pesällä. Varmasti alhaalta herääminen kärsii hieman mutta ylhäällä sitten puhaltaa paremmin. Jostakin on pakko karsia.

[Keltsi]

kysyppäs terhopeeltä garretin toimivuudesta alhaalta vetää ja yli 400 penkattu....680nm...mitä sillä vehkeellä oon itte ajanut niin mukavan alhaalta herää ja 12.8 ajan tuo on sillä vartilla pääsyt toimii kai sitten jollakin tavalla

[jekku90]

pakko kait tänneon jottain rueta huutelemaan
joskus muinoin alottelin topikin ja joku on se nostanut unholasta ylös.
edelleen mennään maamoottorin switserillä ja sehän jarruttaa tehoa oikein mukavasti
ostatellut tuossa yhdeltä foorumilaiselta hx 35 12 pesällä holsua mutta ei ole kuulunut
jos kokeilisi vaikka tuota jos ei ehdi kesä tulla ja uusi 8mm

[Keltsi]

paas ny sinne 40 holsu tai sitte vaikka 37\40 garretti,vaikka vaan pienillä paineilla.....2.5-3 kiloa ja 8mm pumppu

[jeemu]

hx35sta aikovalle vaihtoehto Master Power R545-7

[JarkkoN]

joo elikkäs alkaa kyllästyttää tuo 1800 luvun switseri ja kaipaisi uutta tilalle!
mielessä pyörinyt hx35super jota kiinnostaisi kokeilla mutta myös hx40 ja hx 40super on käynyt mielessä
syötöä ei ole ainakaan tässä vaiheessa kun 120kuutiota mutta ehkä, ehkä ja ehkä tulevaisuudessa enemmän
auto toimittaa käyttöauton virkaa joten saisi herätä aika alhaaltakin
IDEOITA/KOKEMUKSIA?

Jos intoa riittää, niin laita siihen VNT-ahdin. Herää alhaalta ja tehoa on silti mukavasti.
Tuommoinen riittää hiukan päälle 300 hv eli 120 ml syöttö riittää jo hyvin.

Saattaa olla, että omasta turbosta on ahtopaineen säädin rikki ja joudun ostamaan koko turbon. Helpointa
olisi vaihtaa pelkkä säädin. Joko vanha tai se kunnostettu takuuturbo menisi sitten varaosana myyntiin ilman
säädintä. Säätimen saa kyllä korjautettuakin, mutta korjautus taitaa maksaa liikaa (250-300 euroa).

Tähän VNT:en voisi rakentaa yli/alipainetoimisen säädön tai miksei sähköisenkin tavallisella
lennokkiservolla. Servo + ohjain maksaa n. 30 euroa. Laitoin juuri veneeseen servokaasun
tämmöisillä osilla ja hyvin pelaa. Voisihan se olla niinkin helppo astelma, että alipaine tai ylipaine
heiluttaa potentiometriä ja se puolestaan ohjaa servoa. Olisi osien sijoittelu hiukan vapaampaa.

Se on siis tämä (E 320 CDI V6 2007):
Garrett GTB2056VK A6420900880

[veskola]

Voisihan se olla niinkin helppo astelma, että alipaine
heiluttaa potentiometriä ja se puolestaan ohjaa servoa.

Mikä sitä alipainetta sitten säätää ?

Riittääkö tämän 30€ servon voima pitämään siipiä asennossa, siellähän on melkoinen voima kun katsoo vaikkapa millaista alipainekelloa on VAG dieselmoottoreissa jouduttu käyttämään, pitäisikin mitata millainen voima tuommosella alipainekellolla oikein on käytännössä.

Minun laskut meni varmaan metsään kun sain voimaksi 197N kun kellon kalvon säde on 30mm ja alipaine -0,7Bar . Pakko olla pilkkuvirhe (30mm^2)*3,141,59 * 70 000 Pa.

[JarkkoN]

Voisihan se olla niinkin helppo astelma, että alipaine
heiluttaa potentiometriä ja se puolestaan ohjaa servoa.

Mikä sitä alipainetta sitten säätää ?

Riittääkö tämän 30€ servon voima pitämään siipiä asennossa, siellähän on melkoinen voima kun katsoo vaikkapa millaista alipainekelloa on VAG dieselmoottoreissa jouduttu käyttämään, pitäisikin mitata millainen voima tuommosella alipainekellolla oikein on käytännössä.

Minun laskut meni varmaan metsään kun sain voimaksi 197N kun kellon kalvon säde on 30mm ja alipaine -0,7Bar . Pakko olla pilkkuvirhe (30mm^2)*3,141,59 * 70 000 Pa.

Turbon ohjausta on tälläkin foorumilla käsitelty aika kattavasti ja toimivia ratkaisuja on käytössä:
http://www.mersuforum.net/forum/viewtopic.php?t=47202" onclick="window.open(this.href);return false;

Ostopaikasta riippuen 15 eurolla alkaa jo saada metallirattaisen servon, joka vääntää n. 10 kg ja
virrattomana pitää vastaan noin 3 kilolla.

Mulla on HD-1201MG:

http://www.hobbyking.com/hobbyking/stor ... 16sec.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Valikoimaa riitttää:

http://www.futaba-rc.com/servos/analog.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Servo-ohjain:

http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/ ... uli-100224" onclick="window.open(this.href);return false;

Tee itse:
http://www.kossit.com/Pete/servoscema.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

[JarkkoN]

Sähköinen ohjaus PID-säätimellä:

VNT-AHTIMEN OHJAINLAITE
Janne Kovanen
Opinnäytetyö Huhtikuu 2010
Informaatioteknologian instituutti Tekniikan ja liikenteen ala: Elektroniikan koulutusohjelma

http://publications.theseus.fi/bitstrea ... sequence=1" onclick="window.open(this.href);return false;

Tiivistelmä

Opinnäytetyössä suunniteltiin ja rakennettiin muuttuvageometrisen eli VNT-turboahtimen elektroninen ohjainlaite.

Olin asentanut omaan autooni nykyaikaisen muuttuvageometrisen ahtimen, jota auton oma elektroniikka ei pystynyt ohjaamaan. Työhön kuului ahtimen toiminnan tutkiminen sekä sille sopivan ohjainlaitteen rakentaminen. Tutkimisvaihe käsitti ahtimen sekä sitä ohjaavien mekaanisten osien toiminnan. Sen pohjalta lähdettiin suunnittelemaan elektroniikkaa jolla ahdinta voidaan ohjata. Elektroniikka sisältää mikro-ohjaimen sekä sen vaatimia oheiskomponentteja. Mikro-ohjaimeen on ohjelmoitu PID-säädinalgoritmi ja se ohjaa turboa PWM-signaalilla.

Turbon toiminta oli aluksi arvoitus ja sen tutkimiseen kului paljon aikaa. Paljon aikaa kului myös mikro-ohjaimen ohjelmointiin. Turbon toiminnan tutkiminen ja ohjelmointi tapahtuivat pitkälti samaan aikaan. Turboa oli käytännössä mahdoton testata muuten kuin oikeassa käytössä eli autolla ajaen.

Sain laitteen toimimaan kuten halusin. Ohjelmoinnissa opin paljon PID-säätimestä. Työ opetti myös ymmärtämään VNT-ahtimen toimintaa. Työstä on mahdollista tehdä kaupallinen sovellus.

[veskola]

En minä ole vielä nähnyt yhtään hyvin toimivaa alipainekello-ohjausta VNT:lle, ellei nyt mukaan lasketa sitä kun laitetaan uudemman mallin flashattava ECU paikoilleen. Karalahan tommosesta virityksestä rahasti 1000+€. Eikä tuossa linkissäkään ollut, mutta jos alipaineen saa toimimaan hyvin niin ehdottomasti kannattaa käyttää silloin alipainetta.

Niin tuo Janne Kovasen opinäytetyö, se on tuttu tapaus, olen sitä lukenut tarkkaan, minulta, Jannelta ja muutamalta muultakin (tietokone-/elektroniikkaihmiseltä) tuommosen rakentaminen onnistuu, mutta perusmersuforumilaiselta menee sormi suuhun kun pitää alkaa kasaamaan AVR korttia ja softaamaan sitä. Mitään valmista kun ei oikein saa kaupasta. Eikä Janne Kovanenkaan taida jaella sitä softaansa ?

Tietääkös kukaan tai jaksaako mitata mikä on perus VNT ahtimen säätötangon liikkeen pituus. Minulla on alipainekello mutta ei ole VNT ahdinta (Tuo 10kg on sentin varren päässä, eli pitää varmistaa riittääkö liikevara).

[JarkkoN]

Electronic VNT and LDA controller for mechanically governed diesel engines

Do-it-yourself programmable ECU for VNT turbo boost control and diesel injection pump LDA (enrichment) control.

http://dmn.kuulalaakeri.org/vnt-lda/" onclick="window.open(this.href);return false;

[JarkkoN]

(Diesel) Mechanical VNT Turbo Vane Control

The various vane control designs I've done have gone through significant changes but all maintained the same design goals. Keep the vanes normally open, close them proportional to the demand for power, over ride the vane position and open them in order to not exceed max desired boost. I have to say the last couple iterations have been ROCK SOLID.

The VNT is like having your cake and eating it too. It gives the super fast boost response of a tiny turbo
and yet flows more freely than a large turbo (that would be obnoxiously laggy) when the vanes are opened.

http://www.thesamba.com/vw/forum/viewtopic.php?t=480457" onclick="window.open(this.href);return false;

[veskola]

Juu niitä käytännön toteutuksia olisi mukava nähdä mersuissakin. Kukas tekee ensimmäisen.

[tuikku]

.
Täysin mekaaniseen järjestelmään en alkaisi erikseen sähköjä rakentelemaan.
Tutustuminen vaikka sarja-ahtamiseen antaisi varmaankin VNTtä paremman vasteen kaasupolkimeen ja enemmän ilmaakin moottoriin.
Savut poikkeen.

[S202]

Eihän siinä servomoottorissa tarvi olla kuin matovaihde, niin sitä ei pysty toisesta päästä pyörittämään ollenkaan.

[napa]

Eihän siinä servomoottorissa tarvi olla kuin matovaihde, niin sitä ei pysty toisesta päästä pyörittämään ollenkaan.

jep. samalla myös voimaa saadaan ulos tarvittaessa aika reilusti niihin siipien liikutteluun...

[veskola]

No onpas tuo nyt sitten yksinkertaista

[Turbo-eemeli]

Miten olis 40 superi 12" pesäl ja isolla portilla. Pienemille tehoille 35 superi 60 pakosiivel ja 8" pesäl. 606 väyryseen ja muihin sähköpumpul oleviin. ( G:eet ja S:sät sit erikoisahdinta ) > tehot 350-380 alkuperäisellä pakosarjalla.

[Siekkinen]

Miten olis 40 superi 12" pesäl ja isolla portilla. Pienemille tehoille 35 superi 60 pakosiivel ja 8" pesäl. 606 väyryseen ja muihin sähköpumpul oleviin. ( G:eet ja S:sät sit erikoisahdinta ) > tehot 350-380 alkuperäisellä pakosarjalla.

Kuinka isoa kiinteää porttia noihin on mahdollista saada?

[jolavi]

Miten olis 40 superi 12" pesäl ja isolla portilla. Pienemille tehoille 35 superi 60 pakosiivel ja 8" pesäl. 606 väyryseen ja muihin sähköpumpul oleviin. ( G:eet ja S:sät sit erikoisahdinta ) > tehot 350-380 alkuperäisellä pakosarjalla.

tuo 40superi voisi tuolla pesällä ihan ok tuohon noin 300kw. koska sitähän alkuperäinen kysyjä halus.

minulla toki ei 35:nen ole superi mutta 54nen billetti kompura ja 60 turbiina. 12nen pesä noin 75mm syötöillä 1.7bar ahtopaineella alkoi pakopuolelta oikeasti ahdistaan 5000kierroksen kohdalla. voimaa tulisi noilla ehkä 200kw...... siis tässä koneena 606
Superista kokemukset näyttää et suurin piirtein samanlailla toimii kun tuo minun ahdin.

ainakaan 606 ei vaadi hx35 yhtään pienempää pesää kuin 12. Hyvin vetää jo kahdesta tonnista. ja 16pesällä vähän huonompi herävyys mutta erittäin pieni ero.

[Siekkinen]

minulla toki ei 35:nen ole superi mutta 54nen billetti kompura ja 60 turbiina. 12nen pesä noin 75mm syötöillä 1.7bar ahtopaineella alkoi pakopuolelta oikeasti ahdistaan 5000kierroksen kohdalla. voimaa tulisi noilla ehkä 200kw...... siis tässä koneena 606
Superista kokemukset näyttää et suurin piirtein samanlailla toimii kun tuo minun ahdin.

Voi tulla enemmänkin kuin 200kw. Mulla tuli noin 80mm3 syötöllä, samalla ahtimella ja 1.7barin paineella vajaaventtiilisestä 190kw.

[JarkkoN]

Saattaa olla, että omasta turbosta on ahtopaineen säädin rikki ja joudun ostamaan koko turbon. Helpointa
olisi vaihtaa pelkkä säädin. Joko vanha tai se kunnostettu takuuturbo menisi sitten varaosana myyntiin ilman
säädintä. Säätimen saa kyllä korjautettuakin, mutta korjautus taitaa maksaa liikaa (250-300 euroa).

Oli ahtopaineen säädin rikki, mutta sain sen korjattua. Noita VNT-turboja ilman säädintä
on kyllä varmasti hyvin tarjolla ainakin Saksan Ebayssa.

[veskola]

Sulta sujuu se saksankieli niin laitappas mulle suora linkki, tarttis hankkia semmonen mahdollisimman ylös menevä vnt ahdin ilman elektroniikkkaa...eli 320 cdi, olikos se nyt se kaikkein isommilla siivillä, siis "pikkuahdin" mekaanisesti ?

[JarkkoN]

"320 CDI turbolader"

75 euroa lähtöhinta, rikki? Sähköinen säädin mukana.
http://www.ebay.de/itm/Turbolader-Orgin ... 500wt_1240" onclick="window.open(this.href);return false;

200 euroa, W210:n paineella säätyvä turbo, säädin mukana.
http://www.ebay.de/itm/Turbolader-MERCE ... _532wt_991" onclick="window.open(this.href);return false;

240 euroa, ML 320 CDI:n turbo, vuoden takuu, sähköinen säädin mukana. Takuu ei yleensä koske sähköosia, tässä ei sitä mainintaa näy.
Jos säädin on ehjä, siitä saanee myydessä pari sataa.
http://www.ebay.de/itm/TURBOLADER-TURBO ... 905wt_1141" onclick="window.open(this.href);return false;

264 euroa tai tarjous, 320 CDI V6 turbo sähk. säätimellä. Ei takuuta, mutta voinee palauttaa.
http://www.ebay.de/itm/Turbolader-GARRE ... 7143wt_991" onclick="window.open(this.href);return false;

291 euroa tai tarjous, V6 CDI turbo ilman säädintä
http://www.ebay.de/itm/Turbolader-A6420 ... 691wt_1141" onclick="window.open(this.href);return false;

[Turbo-eemeli]

Miten olis 40 superi 12" pesäl ja isolla portilla. Pienemille tehoille 35 superi 60 pakosiivel ja 8" pesäl. 606 väyryseen ja muihin sähköpumpul oleviin. ( G:eet ja S:sät sit erikoisahdinta ) > tehot 350-380 alkuperäisellä pakosarjalla.

Kuinka isoa kiinteää porttia noihin on mahdollista saada?

Sori, tarkoitin erillsellä portilla. Dodge Ramis on aikas iso vakiona (12" ) ja pystyy porttaan hiukan isommaksi.

Tuli tehtyä yks G-mersu OM 606:en vakiona 7-milliset ( mynä ) ja modattu turbo ( 4:stä eri ahtimesta koneistamalla tehty, http://www.lds-turbo.fi" onclick="window.open(this.href);return false; )

Ahtopaine imusarjasta mitattuna Vakiocoolerin jälkeen 3,1 bar ja pakopaine vakiopakosarjasta 2,7 bar. Kiintellä portilla (Suhteessa turbon kokoon, tosi pienellä reiällä, nostaa ahdot korkeelle kuten näkyy )

Karalan ohjelmoima > tehot 350-400 hv luokkaa. EI savuta missään vaiheessa

[Turbo-eemeli]

Sulta sujuu se saksankieli niin laitappas mulle suora linkki, tarttis hankkia semmonen mahdollisimman ylös menevä vnt ahdin ilman elektroniikkkaa...eli 320 cdi, olikos se nyt se kaikkein isommilla siivillä, siis "pikkuahdin" mekaanisesti ?

Bmw;ssä on vakiona isoimmat, kompura 44,5/60 ja turbiini 47. Mihin moottoriin tulossa Jos saa udella.

[veskola]

Bmw;ssä on vakiona isoimmat, kompura 44,5/60 ja turbiini 47. Mihin moottoriin tulossa Jos saa udella.

Johonkin mersun 4 sylinteriseen moottoriin haluaisin kokeilla VNT tekniikkaa, ehkä jopa Vitoon jos lähtee ahtopaineen säädin ensin toimimaan jossakin sedanissa. 2,2 litraa ja 400+ hp Fyysisesti siis mahdollisimman pieni.

Ensin pitäisi siis ostaa halpa ahdin, jotta voi todentaa ahtopaineen säätimen toimivuuden, ajella sitä sedanissa jossa ahdin on kätevästi esillä, sitten voisi tilata sinulta lopullisen (uuden) ahtimen tyyliin saa maksaa.

Minkäs bemarin tyypillä osaa löytää (ebaysta) tuota 44,5 / 47 ahdinta ?

[Siekkinen]

Tuli tehtyä yks G-mersu OM 606:en vakiona 7-milliset ( mynä ) ja modattu turbo ( 4:stä eri ahtimesta koneistamalla tehty, http://www.lds-turbo.fi" onclick="window.open(this.href);return false; )

Ahtopaine imusarjasta mitattuna Vakiocoolerin jälkeen 3,1 bar ja pakopaine vakiopakosarjasta 2,7 bar. Kiintellä portilla (Suhteessa turbon kokoon, tosi pienellä reiällä, nostaa ahdot korkeelle kuten näkyy )

Tuollanen kelpais itellekkin jos se vielä herää hyvin.

[Turbo-eemeli]

Tuli tehtyä yks G-mersu OM 606:en vakiona 7-milliset ( mynä ) ja modattu turbo ( 4:stä eri ahtimesta koneistamalla tehty, http://www.lds-turbo.fi" onclick="window.open(this.href);return false; )

Ahtopaine imusarjasta mitattuna Vakiocoolerin jälkeen 3,1 bar ja pakopaine vakiopakosarjasta 2,7 bar. Kiintellä portilla (Suhteessa turbon kokoon, tosi pienellä reiällä, nostaa ahdot korkeelle kuten näkyy )

Tuollanen kelpais itellekkin jos se vielä herää hyvin.

Kyllä se kaasua painamalla tuli etuvetoseks > ETUpyörät lyö tyhjää 2 j 3 vaihteella kuivalla (automaatti vahvistamatta, ei uskalla käyttää lukkoja)

Kiihtyy samaa kyytiä italialaisen urheiluauton kanssa. Tosin toi G painaa 600 kg enemmän.

Veskolalle >vnt 2260 > 218 - 235 hv bemut, Sitten on Audit 3,0 v6 mut, ne on sähköllä ohjattuja.

[veskola]

Sähköohjaus ei ole ongelma mutta pakopesän malli voi olla, jos niissä on jotain V6 ominaisuuksia/omituisuuksia. Ropelleissa ei kuitenkaan ole eroa ?, joten 218 - 235 hv bemut lienee turvallisin valinta ?

Sähköllä minä sen alipaineenkin teen...