Dieselin lämpötekniikka

[Jari Ke]

Muula ei ole nyky dieseleitä koskaan ollu joten ei sen enempi ole tietoa .

Lähtökohtaisesti kuitenkin ihmettelen sitä että miten on mahdollista ettei nykyisissä lämpöjä riitä... ei vähän isompikoneisissakaan...Miksi ei? Ne kuitenkin kuluttaa polttoainetta sen 8 ja ylikin taajama-ajossa

Vastaavasti toi kaxsatku ei koskaan ole vieny yli seitsemää (yleensä noin 6.3l talvela taajamassa) ja silti siinä lämpöä riittää yllinkyllin pakkasillakin oli parkissa tai ajoi oli keula tukossa tai ei. Sisätilat ei kuitenkaan radikaalisti erikokoiset ole ja kait eristykset on nykyautoissa paksummat ja paremmat?

3satkuissa lämpöjä on pakko rajata oli liikkeessä tai parkissa oli pakkasta kuin paljon hyvänsä eikä nekään vie ainetta taajama-ajossa kuin 9 - 9.5 kovilla pakkasilla ja keula saa olla auki huoletta.

Kummallinen on siis yhtälö ainakin mun mielestä Hyötysuhdejuttuilla mun mielestä asiaa ei voi selittää kun kattoo mitä uudet vie ainetta verrattuna 2satkuun.

Lämpöjen kanssa ongelma eittämättä on mutta jotenkin tuntuu sille että lämpöhommaan ei ole paneuduttu silmälläpitäen pohjoisen pakkasia ja totta sekin lienee että pohjoisen markkinat on marginaaliset?

[Mika.T]

esikammio vs. suoraruiskutus.

Kammio on melkoisen kuuma sylinterikannen sisällä. Suoraruutassa löpö ruiskutetaan suoraan männän päälle ja palamistapahtuman lämpö karkaa suoraan pakoventtiilistä kartanolle.
Kammiokoneessa löpö ruistutetaan esikammioon jossa se syttyy ja palorintama siirtyy sylinteriin. Paljon enemmän pinta-alaa joka lämmittää moottorin rakenteita.

[JeremyH]

Lämpöjen kanssa ongelma eittämättä on mutta jotenkin tuntuu sille että lämpöhommaan ei ole paneuduttu silmälläpitäen pohjoisen pakkasia ja totta sekin lienee että pohjoisen markkinat on marginaaliset?

Onneksi venäläiset alkaa vaatimaan aina vaan parempaa, eli myös lämpimiä autoja.
(esim. TopGearRussia haukkui glk:n siitä ettei se lämpeä. Oli hölmö mersu mennyt antamaan dieselin kilpailuun bensa audia ja bemaria vastaan.) Venäjän markkinat on jo sen verran isot, että luulisi vaikuttavan.

[Jari Ke]

esikammio vs. suoraruiskutus.

Kammio on melkoisen kuuma sylinterikannen sisällä. Suoraruutassa löpö ruiskutetaan suoraan männän päälle ja palamistapahtuman lämpö karkaa suoraan pakoventtiilistä kartanolle.
Kammiokoneessa löpö ruistutetaan esikammioon jossa se syttyy ja palorintama siirtyy sylinteriin. Paljon enemmän pinta-alaa joka lämmittää moottorin rakenteita.

Erittäin hyvin sekä tyhjentävästi sanottu. Se on varmasti justiinsa näin. Eipä ittellä tullu tuo mieleen.

Uskon kuitenkin että nykytekniikalla ja mix ei vanhemmallakin tuo kabinissa tarkeneminen olisi hoidettavissa muutoinkin kun webastolla ja siis polttoainetaloudellisemmin mutta siinä on se paha puoli että se maksaa kehityskuluissa ja lopputuotteessakin joka taas ei ole myyntivaltti

Toisin sanoen uskon että putkesta pihalle menevä lämpö olisi otettavissa sisälämmityksen käytöön niin että järjestelmä toimii turvallisesti sekä luotettavasti myös kesällä Tämäntyyppisiä systeemejä on joskus ollut käytössä tosin sellaisenaan sitä ei voi käyttää.

Se on sitten toinen juttu että mitä vatimuksia moottorilämmölle asettaa uusimmat päästönormit ja mix ei jatkuvasti kylmänä käyvän moottorin luotettava toiminta sekä mahdollinen ennenaikainen kuluminen? Vaihtoehdot loppuu tuossa vaiheessa vähiin ja jäljelle jää oikeastan vain polttoaineella toimiva lisälämmitin?

[S202]

Minkä takia se 2000 luvulla on niin kamalan vaikeaa mersulle että pitää kaikenmaailman webastot olla kun nissani osas sen tehdä 30 vuotta sitten??

Ihan yleisesti sellanen vinkki että 30vuotta sitten ei ole ollut henkilöautokäytössä suoraruisku saatikka commonrail moottoreita.
Kivikautiset etu/esikammiomoottorit kyllä lämpenee.

Eli dieselin ilmaylimäärä ei ole, ainakaan, yksistään syynä tuohon vaan ruiskutustekniikka.

[Jukkis79]

sekä että.

[LopenUupunut]

Ensin ajattelin samaa, mutta.....lämpenee -20 pakkasella ilman webastoakin nopeasti ja pitää lämmöt +90 tasaisesti

.

Onkos tuossa Audissa joku sähköinen lisälämppäri?

Tuossa kirjoittamassani ei ole, eikä audissakaan....audissa on tuloilmakanavissa sähkövastukset, aivan mainio keksintö sekin.

.

[LopenUupunut]

Sellaistakin vielä ihmettelin että molempien tonkimieni dieseleiden syylarit ovat huomattavasti isompia kooltaan kuin huomattavasti isommissa bensiinimoottoreissa....1,24d ja 2.0tdi vs 4,2v8b bensa.

Jotain ihmeellistä näissä suunnitteluissa on, tosin en tiedä noiden virtaamista?, sehän ratkaisee myös paljon.

.

[juhaoh]

Tein tuossa toista viikoa sitten testin 603A/651 koneilla, kun kelit oli nollan vaiheilla. Kokeilin miten kumpikin lämpenee tyhjäkäynnillä.

Laitoin molemmat käyntiin samaan aikaan ilman esilämmitystä sekä ilman Webastoja. No sitten seuraamaan lämpömittareita ja kelloa. Aattelin, että kokeillaan nyt ensin vaikka käyttää 40 asteeseen lämpöön.

No 603:n mittarissa alkoi eloa olemaan jo hetken päästä. 4 minuutin kohdalla mittari näyttää sitten jo? sitä 40 celssiusta.
Entäs sitten toi 651:n, ei oo mittarissa minkäänlaista eloa. Ootattaa ja ootattaa, ei tapahdu mitään. No tuommonenhan se tuolla tielläkin kun lähtee liikenteeseen. Lopulta patsaaseen on tullu pykälä lisää.
Täytyy sammuttaa tuo esikammiokone tuosta käryämästä kun nuo naapurit nyrpistää nokkaansa, mutta tuota cdi:tä kyllä käytetään sinne 4 kymppiin.

No nousihan se lopulta kun jaksoi oottaa. Kello näyttää sitten 36 minuuttia. On siinä nykyajan ihme. Eli vanha lämpenee 9 kertaa nopeammin.

On niissä hirveä ero tienpäälle lähtiessäkin, tuossa 603:ssa näyttää mittari 20 asteen pakkasella kilometrin päässä jo 60 astetta (puolituntia lokia ja tyjäkäynti, että saa laseista lunet pyhkästyä pois). Kolmessa kilometsissa on täydet lämmöt ilman keulapahveja. Tuolla uudemmalla lämmöt on normaalissa vasta paluumatkalla.

Kun ei noissa esikammio/ suoraruuta koneissa voi olla tuollaista eroa lämpenemisen kannalta palotekniikasta johtuen, niin piti hieman tutkia muutakin.
Jähyttäjät ja ylävesiletkut oli molemmissa kylmät. No lämmityslaite oli tosin molemmisa ykkösnopeusessa, muttä tuskin niissä suuria eroja on jäähdytyksen kannalta.
Mutta mites sitten tuo Webasto, sehä on tuolla uudemmassa autonkynnyskotelon alla ihan ulkoilmassa. Niin ja meneehän siihen metalliset eristättömat putketkin, ainakin yhteensä metrin pitkät. No on sillekin paikka keksitty. Niin ja vielä koko pannu ja putket kuumat nelikymmen asteiset eli vesi siis kiertää tuolla pakkasessa vaikkei ollut päälläkään. On siinäki saksalaisella suunnittelialla älynväläys panna tuo kamiina konehuoneesta pakkaseen vaikka ois ollu konehuoneessakin tilaa. Ei oo sitten ihme jos lämmöt hukkuu harakoille oli Webasto päällä vai ei.

Tuohan ois aivan sama jos täällä laitettais mökin keskuslämmityskattila pihalle, kytkettäis se taloon eristämättömillä metalliputkilla ja riisuttais lisäksi kattilasta eristykset pois.
Kyllä nuo Mersunkin suunniteliat pitäisi pakotta yksi kerrallaan lappiin talvitesteihin palelemaan.

Oiskohan tuossa yksi syy miksi nämä uudemmat on tuollaisia kuin ovat.

[s1jviita]

651-moottorissa on sähköinen termostaattiohjaus (kolmitie) ja se lämmittää ihan ensiksi kannen muistaakseni jopa 110asteeseen vesipumpun ollessa pysähdyksissä, jonka jälkeen avaa termarin ja käynnistää vesipumpun ja alkaa lämmittää koko jäähdytinneste massaa. 651-moottorillinen alkaa tuottaa todella nopeasti lämmintä ilmaa juuri tuon ohjauksen avulla vaikka viisari ei olisi värähtänyt yhtään! Esikammiokoneessa viisarin pitää liikahtaa, jotta lämmön edes tuntee.

[Jari Ke]

Mutta mites sitten tuo Webasto, sehä on tuolla uudemmassa autonkynnyskotelon alla ihan ulkoilmassa. Niin ja meneehän siihen metalliset eristättömat putketkin, ainakin yhteensä metrin pitkät. No on sillekin paikka keksitty. Niin ja vielä koko pannu ja putket kuumat nelikymmen asteiset eli vesi siis kiertää tuolla pakkasessa vaikkei ollut päälläkään. On siinäki saksalaisella suunnittelialla älynväläys panna tuo kamiina konehuoneesta pakkaseen vaikka ois ollu konehuoneessakin tilaa.

Tuohan ois aivan sama jos täällä laitettais mökin keskuslämmityskattila pihalle, kytkettäis se taloon eristämättömillä metalliputkilla ja riisuttais lisäksi kattilasta eristykset pois.

Aivan hölmöläisten hommaa. Vaikuttaa polttoainetalouteenkin. Tyhmiä ovat...välinpitämättömän tymiä!!!

Taatusti vaikuttaa kun eristää nuo putket sekä pannun. Paikka on tosiaan hyvä Eriste on valittava siten ettei kastuminen haittaa. Tiedän että joissain automerkeissä on saavutettu etua myös siitä kun lämppäriputket on eristetty. Myös paluuputket.

Kuinkas hyvin mosa on suojattu altapäin kun verrataan lankkuun? Olen ittekkin aikoinaan ollu tunkemassa eristevillaa konehuoneen alempiin reikiin. Japski muuttu selvästi paremmaksi.

Mites näitten uudempien tomaattiöljyt eli onko niille jokin systeemi että ne vie kans lämpöenergiaa mosalta?

[multiviri]

ainakin om646 s211 kopassa on suojattu keliltä joka suunnasta. Öljypohja On vuorattu jollain eristeellä, kkonepelti ja pohjamuovit myös. Tuo om646 pitää lämmöt parkissa ollessaan hyvin kun kerran saa lämpimäksi. Sisältä huomattavasti lämpimpmpi kuin lankku.

[MiHe]

Kyllä noi mun molemmat CDI:t pitää lämmöt siellä 80-90 välillä (kun kerran sinne nousseet) teki mitä vaan... en nyt ole >10minuuttia tyhjäkäynnillä pitänyt, mutta ei se ihan pienellä tipu.

Edit: täytyypä kokeilla suraavaks sitä

Nonniin, eilen oli hyvä testimahdollisuus kun odottelin rouvaa. Pakkasta tosin oli 'vain' -5C.

Kyseessä siis W210:
Lämmöt olivat juuri saavuttaneet tilan missä lämpömittarin neula koskee 80 asteen viivaa. Tästä auto tyhjäkäynnille, sisäpuhallin kakkosella (manuaali) ja täysi kuumalle säädetty. N. 5min kohdalla neula laski neulan leveyden verran alemmas, ja pysyi siinä vielä pari-kolme minuuttia mitä 'testijakso' kesti. Eli ei se nyt iheesti lämpöjä tiputtele. Ja en muista että tuo isompikaan kummemmin lämpöjä heittelisi.

[Timo T.]

Miten muiden W211 prefacelift om646:t pitää lämpöjä lastutettuna? Tuosta omasta on egr poistettu käytöstä ja kyyti on melko kylmää. Jos pakkasta on -10 tai enemmän, niin webastolla hehkuttaessa lämpömittarin saa 80-viivalle n. 13km moottoritieajolla. Ilman webastoa ei 30km työmatka riitä 80-viivan saavuttamiseen, jää viivan tai pari vajaaksi.

Tänään pakkasta oli -18 ja kävin oikein koittamassa miten lämpö nousee ilman webastoa. Moottoritietä 100km/h 20km ja lämmöt pari viivaa yli 60. Muutama kaasupohjassa veto 80-140 ja lämmöt nousee 80-viivalle. Niin kauan kun vauhti pysyy 100:ssa pysyvät lämmöt tuossa. Kun vauhti putoaa 80km/h putoavat lämmöt viivan tai kaksi alle 80. Vauhtia pudotetaan 60km/h ja lämpötolppa putoaa taas viivan verran. Lopulta auto parkkiruutuun, lämmöt 2 viivaa yli 60 > tyhjäkäyntiä 4 minuuttia ja ollaan tasan 60-asteessa. Ylävesiletku ja syyläri ovat kylmiä ja termarikoteloakin voi koskea sormella.

Huonosti tämä on lämmennyt koko minulla olon ajan. Viime talvena vaihdoin uuden termostaatin, ei vaikuttanut mitään, tällöin oli vielä vakiosoftalla. Täältä luetun perusteella oikeat lämmöt pitäisi olla pari viivaa yli 80. Tämä ei nosta niitä edes kesällä, muutama ratakierros ahvenistolla teki poikkeuksen. Sillon mittari jökötti 2 viivaa yli 80. Muutoin kesällä ollaan tasan 80-lukemassa ja sinnekin lämpö kipuaa hitaasti. kesäkeleilläkin vaatii 10km motaria että nousee 80:iin.

Orkkistermarin perässä on 92-asteinen letkutermostaatti ja maskiritilä on tukossa. Nämä eivät vaikuta juuta eikä jaata. Mitään pikkutermariahan tässä ei ole.

Tämä lämmön puutos tuntuu myös kulutuksessa. Työmatka kun on 30km/siivu moottoritietä eikä auto ehdi sillä matkalla oikein lämpiämään niin kulutuskin on koko talvikauden 7.5l-8l/100km.

[atlas]

EGR kun on poistettu käytöstä niin kylmenee kabiini....siksi monet ei sitä poistakaan kokonaan tai ollenkaan käytöstä.

[simoks]

Tuli topikista mieleen että mikähän oli kerran kun lämmöt nousi kovalla pakkasella 90 asteen tuntumaan yhtäkkiä motarilla? Kyseessä siis 200cdi. Rupesko jäätymään vai mitä?

Kesällä oikein kuumalla kelillä tyhjäkäynnillä liikennevaloissa lämmöt saattaa nousta 85 tms

[Mika.T]

Todennäkösesti jäähdytin alkoi jäätymään.

[LopenUupunut]

pakko taas ihmetellä hieman.

olin paikallaan noin 10min ja viisari alarajassa...mutta, sisäänpuhalluslämpötila ei laske muuten yhtään...tulikuumaa tulee.

liikkeelle ja kilometrin kuluttua jo lämmöt lähtee kohoamaan reippaasti

ja alle kymmenessä ollaan täydessä lämmössä,ilman webastoa siis.


mutta tosiaan paikallaan sisoessa sisään puhaltaa todella kuumaa, kättä ei pitkään pidä suuttimen edessä....

.

[Harri S]

En nyt ihan kaikkea edelläkirjoitettua lukenut, mutta vertailu lisälämmittimellä olevien autojen lämpenemisessä verrattuna ilman oleviin moottorityypin ja ominaisuuksien suhteen on hyödytöntä, koska edellämainituissa iso osa lämmöstä tuotetaan joko sähkö- tai polttoainekäyttöisen lisälämmittimen avulla.

Alla muutamia karkeita perusteita moottrityyppiin liittyvien vertailujen pohjaksi, joita voi toki vielä paljon kikin osaltaan täydentää.
Kyseessä siis itse moottori, sen kummemmin voimasiirtoon ja lämmityslaitteisiin liittyviin asioihin pureutumatta.

Polttoaineiden teho lömmöntuoton suhteen selviää oheisessa asiakirjassa olevasta taulukosta, joka tekee jo osaltaan ison eron lämpiämisessä bensakoneen hyväksi. Allaolevassa selviää myös se, miksi lämpövoimaloissa ja kodinlämmityksessä käytetään tiettyjä polttoaineita.
http://www.motiva.fi/files/3193/Polttoa ... 042010.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Moottorin hyötysuhteella on iso osa lämmöntuotossa. Bensiinimoottorilla se liikkuu 20-25%, kun taas dieselmoottorissa hyötysuhde liikkuun jo 50% kieppeillä. Ts. hyötysuhde kuvaa polttoaineesta saatavan energian siirtymistä liikkeeksi. Moottorihan on lömpövoimakone ( http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6voimakone" onclick="window.open(this.href);return false; ). Muu on sitten erilaisia häviöitä, mm. kitka, joista iso osa on juuri tuota hukkalämpöä, joka siirtyy moottorin rakenteisiin tuottamatta liike-energiaa.

Moottorin rakenne (tässä tapauksessa dieselmoottori) vaikuttaa oleellisesti polttoainetalouteen, eli kulutukseen. Suorasuihkutuksesta saatava hyöty on mm. pienemmät päästöt, tehokkaampi palaminen ja taloudellisus ja etukammiokoneessa ne edut taas ovat mm. hiljaisempi käyntiääni, pehmeämpi palotapahtuma (mekaaninen rasitus) jne. Tuo tehokkuus ja taloudellisuus aiheuttaa pienempää lämmönhukkaa, mikä lämpenemisessä taas vie etua etukammiolliseen suuntaan.

Kyllä silläkin on vaikutusta, varsinkin pakkasella, että dieselmoottori toimii ilmaylimäärällä. Tehoahan säädellään polttoainemäärällä. Kun taas bensamoottorissa tehoa säädellään ilmanmäärällä, jota syötettävä polttoainemäärä sitten seuraa. Mutta vaikutusta ei ole niinkään merkityksellisessä määrin.

Kylmissä olosuhteissa mukaan tulee vielä ajoviima, mitä kompensoi taas ajaessa oleva moottorin suurempi kuormitus.
Termostaatti ja muut lämmönsäätelyä tuottavat järjestelmät, niiden kunto ja herkkyys vaihteluissa.

Tuosta polttoaineesta saatavasta energiasta ja sen jakautumisesta pätötehon, kitkan, hukkalämmön jne. suhteen on jossakain kaaviokin, mutta en sitä nyt äkkiseltään enää löytänyt.

Mukavaa pohdintaa...