W211:n Dintrol ruosteenesto?

[Jacka]

Tiedän että tästä hommasta on paljon juttuja foorumilla, mutta juuri tähän omaan kysymykseeni en löytänyt vastausta.
Olen siis nyt päättänyt vihdoin viedä (-04 rekisteröidyn) W211:n Dinitrol ruosteenestokäsittelyyn.
Jäi hieman vaivaamaan termit ja asia mitä ruosteenestoherra mulle jutteli. Sanoi että laitetaan palkkeihin, oviin ja alustaan (siis kaikkialle) ensin joku vaha??? Ja sitten jos pohja ei ole ruosteessa niin lopuksi massa pohjaan ja rengaskoteloihin, ja jos vähinsä ruosteessa, niin ainostaan toisen kerran vaha vielä pohjaan??? Noinko homma menee? Ja mikä aine tuo vaha on, ruostesuojausko tulee silläkin pelkästään ihan hyväksi (siis jopa ilman viimeisenä laitettavaa massaa)?

Niin ja tietysti koko homma kuulemma aloitetaan muoviosien irroituksella, pohjan pesulla ja huolellisella kuivaamisella...

[venit]

Kaikkialle voi laittaa. Mutta koteloihin ei kannata laittaa. Kannattaa kysäistä auton maahantuojalta mitä aineita he suosittelevat käytettävän. Ei nimittäin ole yhdentekevää mitä suoja-ainetta käyttää.

[Jacka]

Lähinnä se mietityttää, että jos laitetaan vaan vaha, niin pysyykö se yhtä hyvin esim alustassa kuin alustamassakin?
Ja sekin kiinnostaisi, että eristääkö tuo vaha yhtä hyvin rengas- ym ääniä kuin alustamassakin?

[Nozki]

Lähinnä se mietityttää, että jos laitetaan vaan vaha, niin pysyykö se yhtä hyvin esim alustassa kuin alustamassakin?
Ja sekin kiinnostaisi, että eristääkö tuo vaha yhtä hyvin rengas- ym ääniä kuin alustamassakin?

Eiköhän se lyhyesti kuvattuna mene niin, että:

- Ensin kotelonsuoja-aine joka paikkaan. Sen tehtävä on estää ruostumista ja pysäyttää jo alkanut ruoste sekä syrjäyttää kosteus ja tunkeutua mahdollsimman tehokkaasti myös ahtaisiin rakoihin, kuten peltisaumoihin.
- Päälle massa niihin kohtiin, jotka eivät ole suojassa mekaaniselta kulutukselta, kuten lentävältä hiekalta / loskalta / kuralta. Siis pohja, helmat ja pyöräkotelojen ulkopuoliset pinnat. Alustamassan tehtävä on siis tehdä mekaanista suojaa alla olevalle kotelosuoja-aineelle.

Dinitrol mitä ilmeisimmin olisi nyt laittamassa vahapohjaista kotelonsuoja-ainetta. Ja eihän se tietystikään yksinään niin hyvin eristä ääniä eikä kestä edellä kuvattua kuormitusta.

Se ei ihan selvinnyt, että mitä venit tarkoitti sillä, ettei kannata laittaa koteloihin. Siis alustamassaako? Ei minunkaan mielestäni massaa kannata laittaa, kun taas se kotelosuoja on juuri niihin tarkoitettu. No, ei se varmasti ainakaan huono idea ole kysäistä maahantuojalta, että mikä sopii parhaiten kyseiselle autolle.

(Mulle on teetetty Finikorin täyskäsittely omiin autoihin, ja kysyin suojaukset tehneestä firmasta, että mistä saisin hankittua Finikorin aineita, jotta saan tehtyä paikkailut samalla aineella. Vastaus oli, että yhtä hyvin voi käyttää Tectylin tai Dinitrolin aineita - ovat yhteensopivia, kun kerran ovat hyväksyttyjä aineita. Ja näitä kahta on helpommin saatavilla omaan käyttöön kuin Finikoria. Että ei hän ainakaan sen puoleen ollut merkkiuskollinen, eikä nähnyt väliä sillä, kenen tekemää ainetta käytetään.)

[venit]

Okei. Suoja-aineita on monenlaisia, niiden koostumus ei siis ole sama. Joitakin vuosia, tai vuosikymmeniä sitten käytetyt aineet poikkeavat nykyisistä, osa voi käyttää vielä samoja menetelmiä. Koteloiden suojaaminen. Asiasta on niin paljon tietoa ja jopa subjektiivista sellaista, että siinä pitää olla tarkkana. Kun kotelot avataan: porataan muutamia reikiä joita ruosteenestoainetta ruiskutetaan pitkin koteloa. Tämä ruosteenestoaine sisältää tai on ainakin ennen sisältänyt liuotinta, joka toimii varsinaisen aineen notkistimena. Ja tämä on se akilleen kantapää. Koteloissa hitsaussaumat on peitetty vahalla, nykyään varmaan mehiläisvahalla tai vastaavalla. Ja kun koteloihin sitten ruiskutetaan niin liuotin liuottaa vahan pois, joko kokonaan tai osittain, ja suoja-aine ei korvaudu eikä asetu saumaan optimaalisella tavalla.

Vahaton, eli suojaamaton sauma, alkaa sitten ruostua hyvinkin nopeasti. Sauma saa kosteutta porattujen reikien kautta tulevasta ilmasta, joka kondensoituu koteloon. Koteloiden ruostuminen alkaa näkyä ulospäin muutamassa vuodessa.

Periaatteessa muu käsittely kyllä suojaa. Ja on totta, että se vaimentaa myös rengas- ja ajoääniä jonkin verran. Tämä johtuu siitä kun massa suhteellisen tiheä. Suomen oloissa pohjan suojaaminen kannattaa - jos haluaa auton pitää itsellään pitkään. Auton säännöllisellä pesemisellä ehkäistään myös auton ruostuminen. Lika auton pinnassa kerää kosteutta, ja se on kosteana pitkään, jolloin suolat ja epäpuhtaudet vaurioittavat maalipintaa aikojen kuluttua ja edistävät ruostumista. Auton helma, alusalueet ja pyöränkoteloista puhumattakaan ovat ne alueet, joista ruostuminen lähtee. Miksi? Niissä on eniten likaa, joka siis sitoo vettä yms. suolaa. Siksi alustapesutkin ovat tärkeitä, niin kuin pyöränkoteloiden pesukin.

Tuossa muuta perusfakta. Eli älä aukaise kosteudelle tietä auton koteloihin. Ihan varmasti, kotelot ovat niitä harvoja paikkoja autossa, josta ruostuminen ei ikinä lähde kotelosta ulospäin.

[Jacka]

Okei. Suoja-aineita on monenlaisia, niiden koostumus ei siis ole sama. Joitakin vuosia, tai vuosikymmeniä sitten käytetyt aineet poikkeavat nykyisistä, osa voi käyttää vielä samoja menetelmiä. Koteloiden suojaaminen. Asiasta on niin paljon tietoa ja jopa subjektiivista sellaista, että siinä pitää olla tarkkana. Kun kotelot avataan: porataan muutamia reikiä joita ruosteenestoainetta ruiskutetaan pitkin koteloa. Tämä ruosteenestoaine sisältää tai on ainakin ennen sisältänyt liuotinta, joka toimii varsinaisen aineen notkistimena. Ja tämä on se akilleen kantapää. Koteloissa hitsaussaumat on peitetty vahalla, nykyään varmaan mehiläisvahalla tai vastaavalla. Ja kun koteloihin sitten ruiskutetaan niin liuotin liuottaa vahan pois, joko kokonaan tai osittain, ja suoja-aine ei korvaudu eikä asetu saumaan optimaalisella tavalla.

Vahaton, eli suojaamaton sauma, alkaa sitten ruostua hyvinkin nopeasti. Sauma saa kosteutta porattujen reikien kautta tulevasta ilmasta, joka kondensoituu koteloon. Koteloiden ruostuminen alkaa näkyä ulospäin muutamassa vuodessa.

Periaatteessa muu käsittely kyllä suojaa. Ja on totta, että se vaimentaa myös rengas- ja ajoääniä jonkin verran. Tämä johtuu siitä kun massa suhteellisen tiheä. Suomen oloissa pohjan suojaaminen kannattaa - jos haluaa auton pitää itsellään pitkään. Auton säännöllisellä pesemisellä ehkäistään myös auton ruostuminen. Lika auton pinnassa kerää kosteutta, ja se on kosteana pitkään, jolloin suolat ja epäpuhtaudet vaurioittavat maalipintaa aikojen kuluttua ja edistävät ruostumista. Auton helma, alusalueet ja pyöränkoteloista puhumattakaan ovat ne alueet, joista ruostuminen lähtee. Miksi? Niissä on eniten likaa, joka siis sitoo vettä yms. suolaa. Siksi alustapesutkin ovat tärkeitä, niin kuin pyöränkoteloiden pesukin.

Tuossa muuta perusfakta. Eli älä aukaise kosteudelle tietä auton koteloihin. Ihan varmasti, kotelot ovat niitä harvoja paikkoja autossa, josta ruostuminen ei ikinä lähde kotelosta ulospäin.

Venit, oletko sitä mieltä sitä se kaksinkertainen vahasuojaus olisi tuossa mun tapauksessa se kaikista järkevin vaihtoehto -04 W211:seen?

[venit]

Miksi autot eivät ruostu nykyään? Tärkein syy siihen on se, että sora- ja hiekkateitä ei enää ole. Hiekan ja kivien suihku pohjaan ja lokasuojiin muistuttaa ennen pitkää hiekkapuhallusta: pelti näkyy. Toisena on tietenkin auton muoviosien lisääntyminen sekä sinkityksen lisääntyminen. Kolmanneksi suolan käyttöä on vähennetty, ei siksi ettei teitä tarvittaisi enää suolata niin paljon, vaan siksi, koska suolan ei haluta joutuvan pohjavesiin. On paikkoja jo missä pohjavesien suolapitoisuus on noussut. Eli tällaiset ongelmat ovat mittaluokaltaan aivan valtavan katastrofaalisia. Jos suolan käyttöä ei hillitä. Sitä on hillitty. Ja on totta, että myös autoja pestään aikaisempaa enemmän.

Koteloihin ja oviin ei tulisi laittaa missään olosuhteissa massaa. Ei mitään. Aina pitää välttää poraamasta reikiä suljettuun tilaan, koska silloin avataan tie myös kosteudelle.


"Niin ja tietysti koko homma kuulemma aloitetaan muoviosien irroituksella, pohjan pesulla ja huolellisella kuivaamisella... "

Paras tapa, jos haluaa suojata, on pohjan eli alustan suojaaminen. Kunnon massaus. S211 pohja on muovon peitossa. Tärkeintä on tehdä työ huolellisesti, ja tulee antaa auton kuivua hyvin pesun jälkeen. Aivan kuten itsekin totesit. Eli ei tulisi kiirehtiä auton kuivumista millään lailla. Etenkin lokasuojat (taitetut lokarit) ja iskarien syvennykset ovat paikkoja, joissa kuvuminen tapahtuu hitaammin.

[hande]

Tämän venitin pitää olla joku trolli, sen verran höpöjä kirjoittelee...

Ensiksikin, koteloihin ei tarvitse porailla reikiä. Autojen koteloissa ja ovissa on kyllä reikiä mistä pääsee kotelomassat ruiskuttelemaan.

Toiseksi, autot valitettavasti ruostuu edelleen, myös koteloiden sisältä.

Ammattikäytössä peltikorjaamoilla oviin ja koteloihin monet käyttää esim. Dinitrolin 3642W tuotetta. On kunnon kalvon ja pysyvän sellaisen antava oikea kampe. Käy hyvin myös ulkopuolelle alustaan, mihin ei suoraan kivisuihku iske.
Eikä ole niinkuin useimmat jopa suojaamoiden käyttämät lirut jotka valuu samantien vedenpoistoreijistä pois ja jäljelle jää vain haju...

[venit]

Trolli tai ei, mutta koteloihin, ainakin joihinkin malleihin pitää porata reiät jotta saa ruiskutettua tavaraa sinne. Voihan sitä yrittää ujuttaa sitä letkun päätä hieman kauempaa, mutta suojaustulos on silloin kelvoton. Jos esitin "höpöjä", niin ole rohkea ja esitä mikä esitetyssä asiassa meni väärin ja kerro sitten mikä on oikea tapa ja menettely suojata? Jos perustelisit myös näkökantojasi, niin lukijat saisivat sitten hyvää tietoa. Tila jonne ei pääse kosteutta, ei ruostu. Tiettyjä kemiallisia tosiasioita pitää vain nöyrästi tunnustaa.

Mitkä ovat hande ne "suojaamoiden käyttämä lirut" josta puhut? Väite ei vakuuta koska se ei perustu faktoihin vaan kirjoittajan omiin hatariin mielipiteisiin. Ei Dinitrol ole ainoa oikea ruosteenestoaine mikä on olemassa. Mainitsemasi "Dinitrol 3642W" on vain kaupallinen nimi, eikä sen koostumus ole muita tuotteita ihmeellisempi. Eri valmistajilla voi olla samanlaiset aineet, mutta ne ovat vain eri purkeissa. Eli kemiallinen koostumus ratkaisee. Lähtötilanne pitää itselle selvitää: onko massa esim. liuotin pohjainen vai ei?

[markoala]

Vaha hyvä uusiin autoihin. 9 vuotta vanhaan ehdottomasti ruosteiden hiekkapuhallus ja perinteinen täyskäsittely. Vie sellaiselle joka ei suojaa ruosteen päälle.

[Jolle]

Mihis koteloihin pitää porata reikiä? Eikös alkuperäiset reiät riitä?

Uusia reikiä ei ole pitänyt porata 80 luvun jälkeen ( ainakaan täällä päin)

[hande]

Trolli tai ei, mutta koteloihin, ainakin joihinkin malleihin pitää porata reiät jotta saa ruiskutettua tavaraa sinne. Voihan sitä yrittää ujuttaa sitä letkun päätä hieman kauempaa, mutta suojaustulos on silloin kelvoton. Jos esitin "höpöjä", niin ole rohkea ja esitä mikä esitetyssä asiassa meni väärin ja kerro sitten mikä on oikea tapa ja menettely suojata? Jos perustelisit myös näkökantojasi, niin lukijat saisivat sitten hyvää tietoa. Tila jonne ei pääse kosteutta, ei ruostu. Tiettyjä kemiallisia tosiasioita pitää vain nöyrästi tunnustaa.

Mitkä ovat hande ne "suojaamoiden käyttämä lirut" josta puhut? Väite ei vakuuta koska se ei perustu faktoihin vaan kirjoittajan omiin hatariin mielipiteisiin. Ei Dinitrol ole ainoa oikea ruosteenestoaine mikä on olemassa. Mainitsemasi "Dinitrol 3642W" on vain kaupallinen nimi, eikä sen koostumus ole muita tuotteita ihmeellisempi. Eri valmistajilla voi olla samanlaiset aineet, mutta ne ovat vain eri purkeissa. Eli kemiallinen koostumus ratkaisee. Lähtötilanne pitää itselle selvitää: onko massa esim. liuotin pohjainen vai ei?

Auton kotelorakenteet eivät ole tyhjiöitä, ei edes ilmatiiviitä niin kuin tunnut olettavan. Pikemminkin hyvin suunniteltu kotelorakenne on tuulettuva ja vähintäänkin vedenpoistoreijillä varustettuja.

Joten kun nyt siellä on ilmaa ja ilmassa on aina kosteutta eli vettä, niin jatkuvat lämmön vaihtelut saa aikaan kondenssiovettä kotelon sisäpinnoille. Ilman veden mahdollisuutta poistua alkaa pian hölskyä… ja tämä kondenssiovesi pinnoille tiivistyessään toimii elektrolyyttinä, olemattoman ohut sinkkipinnoite kestää hetken oksidoitua mutta sitten kun on sinkki pelkkää vaaleaa huttua, alkaa raju teräksen hapettuminen eli ruostuminen.

Jos ajatellaan se yleisin autonkorin korroosion muoto eli rakokorroosio niin sen syntymekanismi on tällainen: Saumaan eli rakoon on päässyt vettä joka ei pääse vaihtumaan, raon koko on hyvin pieni, noin 0,025–0,1 mm. Rakokorroosion aiheuttaa liuoksen koostumuksen muuttuminen raossa sellaiseksi, että korroosio kiihtyy. Yleisimpänä korroosioparin muodostumisen syynä ovat happipitoisuuserot liuoksessa. Happiköyhempi alue raossa muodostuu anodiksi. Lisäksi raossa tapahtuvan hydrolyysireaktion vaikutuksesta liuoksen happamuus lisääntyy. Suomen olosuhteissa tiesuolan eli natriumkloridin käyttö vaikuttaa korroosio reaktiota kiihdyttävästi, jos kloridi-ionit pääsee raossa olevaan liuokseen eli veteen.

Siinä sinulle hieman kemiallisia tosiasioita.

Reikien porailu oli muotia joskus 70- 80-luvulla ja haitta puoli niissä oli reunakorroosion syntyminen, eikä mikään ilman kosteuden pääsy kotelon sisälle. Nehän vielä tukittiin massatulpilla.

Jos tutustuisitte vaikka massojen käyttöturvallisuustiedotteisiin, niin kyllähän ne kaikki on teollisuusbensiini (maaöljy) liuotteisia joten se siitä, ja mikäpä muukaan niissä voisi ollakaan liottimena, vesi?

Merkittävin ero koteloaineiden kesken on liuotinpitoisuus, osa on hyvin lirua ja osa kiintoainepitoisempaa.
Mutta jotakinhan sinne on ruiskutettava, joten tuo mainitsemani Dinitrol 3642W on kokemusteni mukaan parasta tavaraa. Dinitrolilla on muitakin kotelomassoja, mutta kokeilun jälkeen ovat jääneet hyllyyn ja toki muiltakin merkeiltä voi löytyä sopivia, esim. Tectylillä on hyviä.

Tämä hatara mielipide perustuu monien tuotteiden kokeiluihin ja kokemukseen, lähes 30-vuoden työskentelyyn autopeltiseppänä ja automaalarina.