Millä mitataan dieselin polttoaine/ilmaseos sopivaksi, bensakoneessahan seos saadaan säädettyä lambdamittarilla kohdalleen. Seurataanko vain taustapeilistä ,milloin savuvana katoaa ja sen jälkeen lasketaan vähän ahtoja että savupilviä näkyy taas.
Onko sama vaara kuin bensakoneessa , kun ajetaan "laihalla" niin männät sulaa.
Miten nuo ruiskupumput, lisääkö ne polttoainemäärää ahtopaineen mukaan, eli jos turbotan w123 300 D koneen ja pumppu säädetään antamaan riittävän määrän esim. 0.5 barilla / 4000 rpm niin käykö "paksulla " ajettaessa "pintakaasulla" 0.0-0.2 barilla.
Turbodieselin polttoaine/ilmaseos
Vaparin pumppu ei reagoi ahtopaineeseen, vaan täyssyöttö tulee kaasulla vaikkei ahtoja olisikaan.
Diesel ei välitä laihasta seoksesta, vaikka turhaa konetta on kuormittaa ylimääräisella ahtopaineella, fiksuinta on säätää se niin että täysillä vedätettäessä tulee hienoa harmaata haituvaa putkesta.
Liian rikas seos taas nostaa palolämpöjä, eli mieluummin hiukan laihalla kuin rikkaalla.
Asiantunteva dieselkorjaaja osaa kyllä laskea paljonko ahtopainetta tarvitaan milläkin syöttömäärällä.
Diesel ei välitä laihasta seoksesta, vaikka turhaa konetta on kuormittaa ylimääräisella ahtopaineella, fiksuinta on säätää se niin että täysillä vedätettäessä tulee hienoa harmaata haituvaa putkesta.
Liian rikas seos taas nostaa palolämpöjä, eli mieluummin hiukan laihalla kuin rikkaalla.
Asiantunteva dieselkorjaaja osaa kyllä laskea paljonko ahtopainetta tarvitaan milläkin syöttömäärällä.
Ensinnäkin Moottorin perusidea on erilainen. Ilmaa puristetaan ja polttoaine sumutetaan sitten sekaan ja se syttyy kun tarpeeksi painetta ja lämmintä männän päällä.
Bensiinilaitteet taas on niitä väkisin sytytettäviä, jolloin seokset seilaa ja käynti pätkii
(kokemusta on). Eli seos syttyy vaikka se olisi vähän liian laihaa.
Siksi varmaan herkempi männän palaminen varsinkin turbokoneissa.
Kun taas dieseli ottaa huomattavasti enempi ilmaa suhteessa polttoaineen määrään. Eli suunniteltu käymään "laihemmalla".
Ahtopaineen noustessa pitää ruokaakin lisätä, koska voi se mäntä palaa dieselissäkin. Mutta lisäys ei onnistu vaparin pumpulla.
Ja mitä enemmän pystytään polttoainetta polttamaan, sitä enemmän on voimaa oli sitten dieseli tai bensa.
Tästä varmaan voi moni kertoa vaikka kuin pitkiä tarinoita monesta eri näkökulmasta.
Bensiinilaitteet taas on niitä väkisin sytytettäviä, jolloin seokset seilaa ja käynti pätkii
(kokemusta on). Eli seos syttyy vaikka se olisi vähän liian laihaa.Siksi varmaan herkempi männän palaminen varsinkin turbokoneissa.
Kun taas dieseli ottaa huomattavasti enempi ilmaa suhteessa polttoaineen määrään. Eli suunniteltu käymään "laihemmalla".
Ahtopaineen noustessa pitää ruokaakin lisätä, koska voi se mäntä palaa dieselissäkin. Mutta lisäys ei onnistu vaparin pumpulla.
Ja mitä enemmän pystytään polttoainetta polttamaan, sitä enemmän on voimaa oli sitten dieseli tai bensa.
Tästä varmaan voi moni kertoa vaikka kuin pitkiä tarinoita monesta eri näkökulmasta.
Joku mersupurkaamo??
Muuttuuko ruiskutuksen alkamisajankohta kierrosten mukaan , mikä tehtävä on keskipakoissäätimellä ja alipainesäätimellä. Voiko ruiskumäärää säätää kohdalleen seuraamalla pakosarjasta pakolämpötilaa ja paljonko dieselin pakolämmöt maksimissaan saa olla ettei tarvis alkaa mäntäremonttiin. Ja paljonkohan w123 300D pumpusta saa lisää tuottoa elementtejä vaihtamatta.
Ekaan kohtaan: kyllä muuttuu toiseen kohtaan: keskipakosäädin vähentää ruiskutusmäärää kierrosten noustessa liian korkealle, muuten kone ryntäisi. Mitä alipainesäädintä tarkoitat?turboman kirjoitti:Muuttuuko ruiskutuksen alkamisajankohta kierrosten mukaan , mikä tehtävä on keskipakoissäätimellä ja alipainesäätimellä. Voiko ruiskumäärää säätää kohdalleen seuraamalla pakosarjasta pakolämpötilaa ja paljonko dieselin pakolämmöt maksimissaan saa olla ettei tarvis alkaa mäntäremonttiin. Ja paljonkohan w123 300D pumpusta saa lisää tuottoa elementtejä vaihtamatta.
Pakolämpötilaa ja painetta kannattaisi seurata ainakin tehonmittauksen aikana jos vain mittarit löytyy penkittäjältä.
Mersun koneen pakolämpötiloista en vielä osaa sanoa mitään, syksymmällä ehkä ollaan viisaampia. Noissa isommissa dieseleissä tahtoo pitemmän päälle pakoventtiilit palaa jos lämmöt ovat yli 500 astetta, kevyellä polttoöljyllä pitäisi kyllä kestää tuostakin vielä paljon enemmän lämpöä. Mäntä palaa puhki dieselissä aika harvoin, tosin sitäkin kyllä sattuu joskus.
Diesel onkin aivan oma maailmansa verrattuna Otto-moottoriin. Ilmaylimäärä voi olla lähellä sataa kun Ottomoottorilla menee josssain laihaseosmoottorissa parhaimmillaan noin 50:een. Jos nyt muistan oikein. Tuo alipainekello pumpun päässä tais olla kylmätyhjäkäynnin säätö, nostaa kylmänä kierroksia hieman.
No se nyt vähän riippuu...pyhimys kirjoitti:Mikä on dieselin laskennallinen optimi polttoaine-ilmaseos %:tia?
Siis siitä mitä haluaa, tai tarkoittaa.
Superturboissa, joissa on pyritty mahdollisimman suureen tehoon, sen voi täällä foorumissa ilmoitetuista tiedoista kyllä laskea.
Mikäli haluaa mahdollisimman suurta käyttövarmuutta, taloudellisuutta ja pitkää ikää, ei liene syytä paljoa poiketa vakiomoottoreiden arvoista.
Optimi on, niinkuin tässä on jo tullut aikaisempien kirjoittajienkin toimesta selväksi, diiselissä hiukan epämääräisempi käsite, kun se joka tapauksessa käy "liian" laihalla, toimintaperaatteensa mukaisesti.
Siis itsesytytteisessä moottorissa, jos itse palamisen suhteen seos olisi ilmamäärän mukaan optimi, niin se ei enää syty niin hyvin, joten mitään saavutettua hyötyä ei tule. Tarvittaisiin hiukan "apuja " syttymiseen.
Jos taas ajatellaa itse syttymistä ja optimiseosta siihen, niin siinä nyt on varmaan eri moottorien välillä, nimenomaan moottorien hengittävyyden (onko se nyt oikea sana), tai täyttösuhteen välillä senlaatuisia eroja (ahdettu,vapari), ettei yhtä oikeaa vastausta taida olla.
.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
-
Melitos
- Asiantuntija
- Viestit: 713
- Liittynyt: Ke 18.08.2004 14:30
- Paikkakunta: Se rennompi voorumi...
En nyt ymmärrä mitä prosentteja tässä haetaan. Dieselpolttoaineen teoreettinen ilmantarve on 14,5kg ilmaa polttoainekiloa kohti. Bensiinillä sama suhde on 14,7.pyhimys kirjoitti:Mikä on dieselin laskennallinen optimi polttoaine-ilmaseos %:tia?
Koska dieselissä seos muodostetaan vasta palotilassa, niin todellinen seossuhde vaihtelee nollasta äärettömään. Eli palotilan reunoilla on pelkkää ilmaa ja polttoainesuihkun keskellä pelkkää polttoainetta. Vinha pyörteily ja palamisen kulku toki sekoittavat ilmaa ja polttoainetta keskenään enemmän niin että seos tasaantuu.
Vakiomoottoreissa on aina ilmaylijäämää jonkin verran koska lähestyttäessä teoreettista optimisyöttömäärää savutus lisääntyy reilusti.