560SEC - Trip down memory lane part 1/2

[Dallas]

Viime syyskuussa aloitin duunikomennuksen isossa D:ssä. Suomeen jäi hieno harrastetila ja sen uumeniin pari 240 Volvoa. Toinen niistä oli mulla projektina ja toinen, hieno orkkiskuntoinen, käyttiksenä. Mukaan Texasiin tuli merikontissa meidän jenkkiauto. Sitä on moni ihmetellyt, että mikä järki on tuoda sellaista väärään suuntaan Atlantin yli. Mutta totta kai toin auton jonka olen itselleni rakentanut. Ei sitä voi millään muulla korvata. Jenkkirautaa käytän lähinnä alle tunnin huviajeluihin ja tyydytän siihen rakenteluangstini. Se on orkkiksesta kaukana. Kontissa oli muuten 7 kuutiota kodin irtaimistoa ja 38 kuutiota jenkkiautoa :D

Paikan päällä saatiin käyttöön firman moderni kinneri jonka olen käytännössä antanut vaimon ajettavaksi. Itselle avautui hyvä tilaisuus "käyttöharrasteauton" hankintaan. Aloitin perehtymällä 80-luvun jenkkitarjontaan. Malibu tai Monte Carlo ois kiinnostanut, mutta järjestäen kaupan olevat yksilöt oli raiskattu, riivattu tai tuunattu täysin pilalle. Ja halusin nimenomaan orkkiskuntoisen auton jonka myös pitäisin sellaisena ja nauttisin vanhalla autolla ajamisesta joka päivä. Lopulta turhauduin omat kriteerit täyttävän jenkkiauton etsimiseen. 80-luvun hakutuloksia selatessa osui silmään aika hyvä määrä C107 mersuja ja mielenkiinto heräsi tosissaan. $7500 hintaan löysin ilmoituksessa todella passelintuntuisen pelin noin 1,5h ajomatkan päässä. Näytöstä sovittiin ja sitä lähdin sunnuntaiaamuna maaseudulle katsomaan ilmastointi suhisten. Paikan päällä odotti melkoinen yllätys. Kartano oli palanut yön aikana maan tasalle ja neljä hiiltynyttä auton raatoa katoksen alla, mukaanlukien 450SLC.



Tuo edellä mainitun hinta oli hieman enemmän kuin mitä halusin autosta maksaa joten seuraava kohde oli halvempi. Parikymppinen mimmi oli saanut faijaltaan auton häälahjaksi mutta yllätys yllätys ei vanha mersu häntä kiinnostanut. $3500 taalaa olisi ollut pyynti tästä mutta suoraan sanottuna oli projektikuntoinen. Ja käyttistä tarvitsin joten tämä oli helppo jättää väliin. Mimmiä varmaan harmitti kun ei päässytkään ronttosesta eroon :) Hieman pisti silmään tuolla siistillä asuinalueella eikä edes käyntiin lähtenyt että olisi voinut siirtää pois talon edestä! Jenkeille nämä ulkonäköasiat ovat tärkeitä, keeping up the appearances...





Mersukuume oli tullut ja nyt en enää miettinyt mitään muita merkkejä. Koneen ääressä kului parikin tuntia päivässä autoja tsekkaillen ja päälle wikipedian mersuartikkeleihin tutustumista. Kävin katsomassa vielä kahta C107 yksilöä jonka jälkeen saavuin siihen johtopäätökseen, ettei riittävän siistejä yksilöitä irronnut alle $7000 taalaan. Tuo summa minulla oli käteisenä kirjekuoressa auton hankintaan eikä enempää edes tehnyt mieli maksaa. Sitten tein löydöksen jonka uskoin olevan ratkaiseva. Vain 10min ajomatkan päässä C124, $4500. Auto oli kaikin puolin siisti ja myyjä hieno mies. Käytiin koeajelulla ja juteltiin pitkät pätkät autosta. Oli ensimmäinen kerta kun ajoin "modernia" mersua ja olin kyllä vaikuttunut autosta. Aika lähellä oli etten tehnyt kauppoja siinä paikassa, jotain teki kuitenkin vielä mieli miettiä. Sen verran monta autoa oon ostanut, että tunnistan sen tunteen kun todella kaikki on kohdallaan. Jostain syystä en sitä nyt kuitenkaan saanut ja seuraavana aamuna olin taas craigslistillä.

[Dallas]

Tässä vaiheessa alkoi jotenkin auton etsintä vituuttaa. Olin aina ajatellut, että jenkit ja varsinkin nämä kuumat osavaltiot olisivat se käytettyjen autojen ostosparatiisi. Tällaisena dramaattisena hetkenä (:...D) sitten löytyi tuo nyt tallissa oleva auto. Selasin ennen töihin lähtöä etukäteen tallennetut craigslist haut läpi ja avot: 1986 560SEC, 69K mailia, alkuperäinen omistaja myy, kaikki paperit ja kuitit tallella, $7500. Muutama vika siinä ilmoituksen mukaan oli: Ilmastointi ei toimi, kattoverhoilu roikkuu, bensamittari ei toimi. Myyjä oli laittanut pari nuhjuista kuvaa joista ei paljon muuta selvinnyt kuin auton väri: Vaalean ruskea koppa, tumman ruskea kangassisusta (jenkeissä melkein poikkeuksetta 560SEC nahkasisustuksella). Call me crazy, mutta tuo värimaailma on parasta mitä tiedän. Mun toinen 240 Volvo on tismalleen samanvärinen...

Soitin heti paikalla myyjälle, olin valmis paukkaamaan osavaltion rajalle vielä samana iltana. Mutta mutta... auto oli kuulemma korjaamolla jossa yllä mainitut hommat hoidettaisiin kuntoon... Helvetti! Autokuume oli sillä tasolla että se olisi pitänyt tsekata vielä samana iltana! Sovittiin, että hän hakee auton korjaamolta näyttöä varten ja varaa sitä minulle. Kaksi tuskaista ja ahdistavaa, odotuksen täytteistä vuorokautta piti venata. Näyttöpäivänä laskin tunteja kunnes pääsin vihdoin työpäivän päätteeksi matkalle Wichita Fallsiin maaseudun halki. Pimeän aikaan pääsin melkein perille - navigaattorissa ei ollut lopullista osoitetta. Pysähdyin jonkin ravintolan pihaan kysymään ajo-ohjeita ja sainkin ne. Odotuksen mielentilassa oli ateriakin jäänyt syömättä ja ajattelin, että jos mersusta tulee kaupat niin yritän löytää tänne takaisin ja otan tuossa ravintolassa juhlaillallisen...

Mulla on taipumusta kärsimättömyyteen ja tällainen pitkällinen auton etsintä, vielä käytettyjen autojen luvatussa maassa, oli koetellut sitä! Olin yksinkertaisesti täysin virittäytynyt 560SEC ostotaajuudelle kun näin kauppatavaran yläluokkaisen perheen autotallissa. Ei jumakauta, saman tien kun näin sen vahatun ja omaan silmään virheettömän yksilön niin ajattelin että paskapuheet sikseen ja nyt tehdään ne kaupat. Auto oli isompi, sulavalinjaisempi, kuumempi ja coolimpi kuin olin osannut odottaa! Tietysti pitkä ruokaväli, odotus ja matkan uupumus pelasivat osansa tässä "humalaisessa" tilassa. Mutta se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Auto lyötiin käyntiin ja mitään pulmia en siitä löytänyt. Askarrutti kyllä, että miksi peräpäästä kuuluu suhina moottorin käydessä. Myöhemmin opin, että se on polttoainepumppu se. Kauppahinnaksi sovittiin $6500 sillä perusteella, että yllä mainitut viat olivat jääneet korjaamatta kun auto haettiin esittelyyn. Pakko mainita, että myyjä oli 78-vuotias mies jonka vaimon autosta oli kyse.

Nyt piti ratkaista pieni logistinen ongelma. Olin tullut paikalle firman autolla ja ostanut juuri itselleni mersun. Okei helppo ratkaisu firman auto jää siihen ja ajan mersun kotiin. Ihan sama miten sitte myöhemmin asian ratkaisen XD Kuin ihmeen kaupalla löysin kuin löysinkin tulomatkalla bongaamani ravintolan. Ja se oli vielä aukikin vaikka kello kävi jo kohti yhtätoista illalla. Otin ison pihvin ja valkosipulileivän ja kaksi votkashottia ja kahvin ja jäätelöannoksen... Ja ajattelin mersua. Tämä oli eräs muistettavimmista hetkistä mitä täällä uudessa maassa olen kokenut :) Tuntui mahtavalta kävellä autolle, öinen kotimatka edessä ja Texasin syyskuun kuumuus ilmassa. Once in a lifetime...



Ajomatka ravintolalle oli lyhyt enkä ehtinyt muuta kuin ihmetellä mistä mikäkin valokatkaisija löytyy. Mutta Dallasiin oli matkaa noin kolmen tunnin verran ja ehdin ihastella auton sisustaa ja kulkua täysin siemauksin. Eksyin nopeasti reitiltä ilman navigaattoria ja suunnistin etelään maalaisteitä pitkin. Harvaan asutun maaseudun totaalinen pimeys, fiilis siitä ettei tarkalleen tiedä missä oikein on sekä saksanlaivan sisällä vallitseva "turva" loivat mielenkiintoisen kontrastin. Auto toimi kuitenkin mainiosti ja puolesta välistä matkaa löysin takaisin highwaylle.



Perillä uni maittoi ja auton tarkastelu jäi odottamaan seuraavaa päivää. Auringonvalossa tehty syyni ei tuottanut itselle pettymystä. Sain sen mitä halusinkin, eli orkkiskuntoisen retroauton joka ei ole liian arvokas käytettäväksi. Kaikin puolin tosi tyytyväinen hankintaan. Nyt on noin tuhat yhteistä mailia takana ja jonkin verran hommia korjauslistalla. Meinaan tehdä kaikki alkuperäiskuntoon, ei räpellyksiä tähän autoon. Tän threadin tarkoituksena lähinnä levittää tietoa omista löydöksistä teknisten korjausten suhteen. Ja ehkä esitellä hienoa insinöörityön näytettä muille jotka vois siitä itse motivoitua vastaavan hankintaan. Ja ehkä vähän fiilistellä ja syventää omaa sitoutumista mersumaailmaan! Tossa vielä kuvat auringonvalosta hankintaa seuraavalta päivältä.

[karra]

Kiva tarina, hieno auto. Onnea uudelle perheenjäsänelle ja tervetuloa foorumille!

Värimaailma mielenkiintoinen, ei siis huono, ja nämä autot antaa pikantin sävyn harrastukselle.

[noroljan]

Hieno tarina ja auto. Värimaailma tosiaankin melko mielenkiintoinen. Kamerassakin taitaa olla, jotkut kohtuu hyvät objektiivit

Mielenkiinnosta kysyn, että minkä hintaiset vakuutukset siellä Texasissa on? Viime talvena kyselin Floridassa W220 430 -04 vakuutuksia ja halvin liikennevakuutus (10/20) olisi ollut $2200/vuosi ja seisontaan ei autoa saanut laitettua.

[Timo L.]

Tervetuloa foorumille! Mahtava tarina ja hieno auto. Taitaa olla ensimmäinen SEC minkä näen elfenbein eli saksan taxin väreissä! Ei sen puoleen, hyvin amerikkalaishenkinen väri. Monesti sinne vietyjen autojen verhoilu on tuota sävyä. Metalliväristähän ei 560 SEC:ssä peritty lisähintaa, joten auto lienee tilaajan maun mukaan tehty. Voisi sanoa, että värityksen suhteen auto on yksilö. Erikoista että jenkkispeksien mukainen polvitörmäyssuoja kuskilla ei olekaan veluuria vaan Texiä tms.
Nuo "tekstisymbolit" varoitusvaloissa huvittavat .

Kerrohan silloin tällöin miten harrastus sujuu Texasin auringossa.

[karra]

Niin tuo on siis Elfenbein. En jotenkaan tajunnut sitä... meillä täällä (siis MB-Klubissa, ja foorumilaisella) on Kouvolassa 1982 380SEC elfenbein värillä, Japanista tuotu ja aika tasan vuosi sitten museohyväksytty .

[Dallas]

Moi

Mielenkiinnosta kysyn, että minkä hintaiset vakuutukset siellä Texasissa on?

SECin vakuuttaminen maksaa mulle noin $1100 vuodessa. Se on "maksimihinta" mitä jengi ei normaalisti joudu pulittamaan. Nimittäin kun on ollut Texasin ajokortti 3v hallussa niin siitä jo vakuutus laskee selvästi. Ja sitten normaalit bonuskuviot jne. Mitkään näistä ei tietenkään koske mua just nyt... Mahdollisesti ois saanut halvemmallakin jostain, en jaksanut ettiä vaan otin vaan samasta paikkaa kun kotivakuutuksen. Ja seisontaa ei täällä tosiaan tunneta.

[PTracing]

Ompa kuvista päätellen todella hyväkuntoinen secci! Omaan silmään tuo auton väri sopii todella hyvin ja sisusta myös! Laittele vain lisää Ameriikan kuulumisia tänne mersuforumille, on mukavaa luettavaa!

[pasi84]

Tosi siisti auto sulla! Ensin kun luin että on kangaspenkit niin ajattelin että hyi, mutta nyt mun näen kuvat niin erittäin hienohan tuo on kun on vielä 2 värinen

[Timo L.]

Tuo on SEC:in vakiokangas, luulenpa että on jenkeissä harvinainen.

[noroljan]

Onko toi etupuskuri jenkkimallissa jotenkin venytetty, näyttää niin pitkältä tuo "etuylitys". No siellä pitää kaikki olla suurta.

Vakuutuksista vielä, niin tosiaan vaikka normaalit autot siellä on halpoja (harrasteautot ei enään niinkään). Niin kivan pikku lisän tekee pirun kalliit vakuutukset, varsinkin harrasteautoiluun, kun vaikkei jollain ajelisi, kun muutaman kuukauden vuodessa, pääsee vakuutuksia makselemaan ympärivuoden. Tähän päälle vielä Tag ja Title ym. Näitä, kun itse selvittelin, niin ne tosiaan vakuutusyhtiö-/osavaltiokohtaisia taitavat olla ja jos siellä on tarpeeksi kauan asunut saattaa sen auton saada jopa seisontaankin.

Myöskään eivät tunne siellä sellaista liikennevakuutusta, joka korvaisi vastapuolen kaikki vahingot, niin kuin suomessa, vaan pitää ostaa ne tietylle korvaussummalle. Pienin on toi 10 000 / 20 000, eli korvaa 10t$ vastapuolen auton vahinkoja ja 20t$ sairaalakuluja. Ajele siinä sitten jotain lamborghiniä päin, niin olet loppuelämän velkahelvetissä. ja ei siellä tolla summalla taida sairaalassakaan kukaan montaan hetkeä saada olla. Sairas maa tälläisissä asioissa on kyllä. Kalliiden vakuutuksien takia, siellä ajaa porukka ilman vakuutuksia sitten, vaikka linnatuomion siitäkin taitaa saada, jos kiinni jää.

No SECci on joka tapauksessa komia!

[karra]

Onko toi etupuskuri jenkkimallissa jotenkin venytetty, näyttää niin pitkältä tuo "etuylitys". No siellä pitää kaikki olla suurta!

Onhan tuota mattolaituriefektiä takapuskimessakin, mutta ei niin karsea kuin jenkkimallin W116 tai R107

[Unique387]

Onko toi etupuskuri jenkkimallissa jotenkin venytetty, näyttää niin pitkältä tuo "etuylitys". No siellä pitää kaikki olla suurta.

Vakuutuksista vielä, niin tosiaan vaikka normaalit autot siellä on halpoja (harrasteautot ei enään niinkään). Niin kivan pikku lisän tekee pirun kalliit vakuutukset, varsinkin harrasteautoiluun, kun vaikkei jollain ajelisi, kun muutaman kuukauden vuodessa, pääsee vakuutuksia makselemaan ympärivuoden. Tähän päälle vielä Tag ja Title ym. Näitä, kun itse selvittelin, niin ne tosiaan vakuutusyhtiö-/osavaltiokohtaisia taitavat olla ja jos siellä on tarpeeksi kauan asunut saattaa sen auton saada jopa seisontaankin.

Myöskään eivät tunne siellä sellaista liikennevakuutusta, joka korvaisi vastapuolen kaikki vahingot, niin kuin suomessa, vaan pitää ostaa ne tietylle korvaussummalle. Pienin on toi 10 000 / 20 000, eli korvaa 10t$ vastapuolen auton vahinkoja ja 20t$ sairaalakuluja. Ajele siinä sitten jotain lamborghiniä päin, niin olet loppuelämän velkahelvetissä. ja ei siellä tolla summalla taida sairaalassakaan kukaan montaan hetkeä saada olla. Sairas maa tälläisissä asioissa on kyllä. Kalliiden vakuutuksien takia, siellä ajaa porukka ilman vakuutuksia sitten, vaikka linnatuomion siitäkin taitaa saada, jos kiinni jää.

No SECci on joka tapauksessa komia!

Joo toi etupuskuri on varmaan joku jenkkien MAX. MAX. turvapuskuri. Josta on vaan irronnut ajan saatossa kirkuvan oranssit tarrat joissa lukee " JOS PYSTYT LUKEMAAN TÄMÄN OLET JOKO TÖRMÄNNYT TAI KOSKENUT TAI AINEKIN AIKEISSA KOSKEA AUTOONI !!" Asianajajani ottavat sinuun yhteyttä viipymättä.

Hieno kuntosen SECin löysit !!

[Dallas]

Joo viime viikolla tuli aika nostaa mersun keula pukeille ja tutkia mistä voisi johtua hiljattain alkanut nirinä ja narina keulan joustaessa. Nopeasti huomasin että tukivarsien "braking support" nivelistä oli suojamuovit revenny ja pallot näkyvissä. Tunnin kuluttua nivelet oli irti ja tosiaan hyvin löysät, helposti sormivoimin liikuteltavissa.

Yksi yllätys autoskeneen liittyen Dallasissa oli se, että kunnon Motonetit puuttuu. Täällä ei yksinkertaisesti toimita sillä tavalla, että jengi matkaisi megakokoiseen tarvikekauppaan tyydyttämään kaikki tarpeensa. Miksei tällaista konseptia ole? En tiedä mutta oma veikkaus on, että asutus on yksinkertaisesti niin laajalle levittäytynyttä ja pitkien matkojen ajaminen taajamissa hankalahkoa ruuhkien takia, ettei konsepti kannata. Sen sijaan joka toisessa korttelissa on muutaman luokkaa sadan neliön AutoZone tai Pep Boys tai NAPA tai pakoputkiliike jne jne jne... Ite löysin NAPAn jossa palvelu pelaa. Sieltä löyty yksi nivel listahintaan $139,64 ja toinen piti tilata Floridasta asti. Sen verran usein oon näyttäny naamaani siellä liikkeessä että on tullu kouraan jo ilmainen lippis ja toisesta nivelestä $65 alennus :)



Nivelet lähti kupeistaan kevyellä vasaran naputtelulla. Putsasin kupin hiekkapaperilla ja imuroin puhtaaksi.



Uusi ja hyvin palvellut kaverikuvassa :) Jostain syystä ei ollu sydäntä heittää noita vanhoja pois vaan laitoin uusien pakettiin kaikkine pultteineen ja hyllyyn talteen ikuisiksi ajoiksi :P Uudet nivelet menivät kuppeihinsa reippaalla kumivasaran mätkimisellä. Varaosan mukana tuli tosiaan kaikki, myös kupin kannen alla oleva kumi. Tätä hommaa oli kiva tehdä, jäi sellainen fiilis että mersu on suunniteltu huollettavaksi ja sikäli tehty huolto helpoksi.





Asennusta helpotti huomattavasti kun pakotti ripustuksen taljalla noin sentin verran eteenpäin. Runkopalkista löyty sopiva reikä mihin taljan ripustaa. Tällä tavalla kuppisysteemi mahtuu tangon päähän ja saa rauhassa sovittaa nivelen kierteelle. Sen verran pitkä tuo kierre on että liukastin sitä WD40:llä, on sitten aika paljon helpompi ruuvata se sisään. Siinä hommassa kannattaakin ottaa pitkähihainen pois päältä nimittäin veivaamista riittää! Ja kyllä, talli on ollu saatanan kylmä viimeisen kuukauden täällä ku on kylmempi ku suomessa! Piti hommata lämminilmapuhallin...







Jos joku tätä on omalle autolleen tekemässä niin kaksi tärkeintä huomiota minulta: Ensinnäkin tuo taljasysteemi on aika must, muuten tulee äheltämistä. Toiseksi itellä petti yksi neljästä häkkimutterista mitä varaosien mukana tuli. Siis niistä mitkä laitetaan tonne runkopalkin sisälle ja johon nivelen kuppi pultataan kiinni. Ehkä mulla oli vaan huono tsägä... Mutta sitä riskiä voi pienentää kun pitää häkistä kiinni kiristettäessä eikä anna sen väännellä miten sattuu. Live and learn...

Koeajo osien vaihdon jälkeen oli oikein positiivinen yllätys. Nirinät oli täysin kadonnu ja bonuksena eräs toinenkin mieltä vaivannut pulma oli poissa päiväjärjestyksestä: noin satasen vauhdissa rattiin siirtyvä värinä. Olin käyny tasapainottamassa renkaatkin sen johdosta ilman merkittävää parannusta. Jälkikäteen ajateltuna selvä juttu.

[touhottaja]

laitoikko nivelen oikeeseen asentoon kynkkään

[karra]

Tuo räikkäliinajuttu ois ollu hyvä, itse ei vaan juolahtanut mieleen. Eli tein "äheltämällä" kaverin kanssa isoja sorkkarautoja käyttäen. Minullakin yksi häkkimutteri olisi varmaan pettänyt mutta en jatkanut ruuvaamista vaan tsekkasin että se mutterin kierre oli lytyssä, Avasin jenkatapilla kaikki kierteet auki ja hyvin meni. Itse vaihdoin nuo kumipuslat URO merkkisiin vaikka joku jossain (jenkki) foorumilla niitä oli haukkunut että eivät kestä. Vanhat oli kohtuu hyvän tuntuiset mutta vaihdoin ne kumminkin kerran homma oli siinä helposti tehtävissä.

[Dallas]

laitoikko nivelen oikeeseen asentoon kynkkään

Hmmm! Mitä tarkoittaa...? Meinaatko niin kutsuttua "vesi-uraa" nivelessä, ja sitä koloa siinä kupissa? Ne laitoin kohdalleen. Mitähän tapahtuisi jos ei laittaisi... ... ... ei mitään? :)

[Dallas]

Vähäksi aikaa mersu jäänyt talliin ja tullu ajeltua kinnerillä ja jenkillä. Sitten tuli lähtö Meksikoon tehtaalle ja siirtymä lentokentälle isompaa tietä pitkin jossa pääsi ajelemaan suomalaisia moottoritienopeuksia. Pakko oli todeta että on siinä ratissa edelleen värinöitä, varmaan erilainen tien pinta ja suurempi ajonopeus toivat taas esille. Koko viikon odottelin pääsyä takaisin kotiin että pääsisi tutkimaan syytä! Onneksi paluu oli perjantaina niin oli viikonloppu aikaa säätää. Hieman kun putsasi alatukivarsien niveliä: (olisihan se tuosta kostuneesta pölystä pitänyt tietää)



Rengas irti, ohjausvivusto irti, jarrusatula irti ja pultin reiästä nippusiteellä kallistuksenvakaajaan roikkumaan, ABS:n kierroslukuanturi irti ja suojapussiin:



Laakerin suojakupin naputtelin varovasti meisselillä irti, tähänkin mersulla on ollut oma työkalu huolto-oppaan mukaan. Kuparin värisen liuskan merkitys ei mulle selvinnyt... Oppaassa puhuttiin radiohäiriön poistosta jonka yhdistän staattisen sähkövarauksen purkamiseen mutta... Mitä tuossa maadoitetaan ja mihin? Kai siinä ajatellaan, että laakerit pyörivät rasvafilmin päällä ja pyörivä rengas+jarrulevy+laakeripesä eivät pääse maadoittumaan spindleen... Rasvan putsauksen jälkeen liuska vedetään pois, lukkomutteri irti, pieni veto jarrulevystä ja laakerin saa sormiinsa, sen jälkeen jarrulevyn varpailleen XD



Seuraavaksi jarrulevyn pölysuoja irti, pakko laittaa kuva kun on niin hienosti ruosteelta säilynyt:



Nälkä kasvaa syödessä joten päätin uusia saman tien nuo ylätukivarret joissa nivel on integroituna. On tuoltakin jotain vuotanut:



Varmaan kosminen yhteensattuma, mutta täältä hommatut nivelen irroituskalut istuivat täydellisesti mersun osiin. Siis kerta kaikkiaan kuin olisi sitä varten tehty! Alapalloa irroittaessa jätin mutterin kierteille ettei steering knuckle tipu irrotessaan lattialle.

Ylätukivarren kiinnitys:



Alatukivarren kiinnitys:



Ja työn välietappi, Crispin Hard Apple Cider ja siirtovalmis steering knuckle:

[Dallas]

Ja sitten varaosakauppaan. Mukaan lähti siis alapallot (2 x $40) ja ylätukivarret (2 x $140). Tien päältä bongasin jotain mistä piti ottaa kuva foorumille. Varmaan pidemmän linjan harrastajille tuttu juttu, itse en tiennyt että coupe-koppaan on saanut diesel-koneita ennen muinoin:



Alapallojen irroitus ja uusien asennus olisi ollut mielenkiintoinen juttu. Itseä kiinnostaa työkalut ja työmenetelmät, tietenkin pallot olisi saanut järjettömällä hakkaamisella irti mutta mikä on elegantein tapa tehdä se? Muistaakseni tällä foorumilla joku kirjoitti, että pallon takapuolelle voi hitsata ympyrän joka jäähtyessään pakottaa palloa pienemmälle halkaisijalle, ja sitten olisi helppo napauttaa irti... Putsasin jo pallot hiekkapaperilla hitsausta varten mutta sitten päätin että ehkä säästän itseni tältä ja kiikutin kalikat German European Importsiin jossa kolme itävaltalaista ukkoa hoitaa näitä juttuja 18 vuoden kokemuksella. $60 veloittivat yhteensä. Pallot irroittavat kuulemma hakkaamalla ja asennukseen on työkalu:





Ylätukivarrethan irtoaa helposti, yksi pultti pitää keskeltä kiinni kallistuksenvakaajassa ja toinen saranoi runkoon. Tuo jälkimmäiseksi mainittu pultti vaan on hieman työläs irroittaa ainakin matkustajan puolelta kun pitää purkaa pesunestesäiliö ja akku telineineen pois tieltä. No, samalla tuli imuroitua roskat sieltäkin kotelosta. Nämä ylätukivarret olisi varmaan vielä menetellyt mutta teki mieli vaihtaa ne samalla niin ei tarvii jäädä sitä miettimään:



Pallojen kiinnittämisessä perushaasteet, alapallo on helppo kun voi tunkata alatukivartta joka antaa tarvittavan kitkan mutterin kiristämiseen. Ylhäällä en keksinyt muuta kuin tällaisen viritelmän :D



Oli hauskaa nikkarointia tämä urakka ja jäi hyvä fiilis kun sai aikansa palvelleita osia korvata uusilla. Seuraavaksi säästän hieman rahaa ja sitten vaihtoon menevät iskarit. Lopputulokselle antaa hyväksyntänsä Mariana, perfecto balance :D

[touhottaja]

laitoikko nivelen oikeeseen asentoon kynkkään

Hmmm! Mitä tarkoittaa...? Meinaatko niin kutsuttua "vesi-uraa" nivelessä, ja sitä koloa siinä kupissa? Ne laitoin kohdalleen. Mitähän tapahtuisi jos ei laittaisi... ... ... ei mitään?

tätä minä tarkoitan



enpä tiedä mitä tapahtuisi jos ei laittaisi, mutta itse olen aina näin laittanut

[Dallas]

Nivelien vaihdosta jäi hyvä tekemisen meininki niin ei voinu pysyä erossa mersusta. Hommasin uuden filtterin ohjaustehostimeen ja kävin nesteiden vaihtoon. Ruiskulla tyhjensin pumpun säiliön ja sitten 19mm lenkkiavaimella pidin tuota keltaista muoviosaa alhaalla samalla kun irroitin mutterin. Muoviosa ja sitä jännittävä jousi lähtevät sitten pois ja vanhan filtterin saa vedettyä ulos nokkapihdeillä. Uusi filtteri tipahti paikalleen hieman halkaisijaltaan pienempänä kuin alkuperäinen (luokkaa 0,5mm). Mustaa oli vanha neste väriltään kuten kuvasta näkyy.







Viimeisessä kuvassa pumpun kylkeen menee kaksi letkua. Niistä ohuempi (kuvasta katsoen lähempi) on paluuletku. Sen irroitin ja sen sisään tungin ohuemman letkun ja kiristin letkuklemmarilla. Ohuemman letkun pää jäteöljyastiaan. Metalliputkeen josta letku irroitettiin (pumpun kyljessä) kannattaa laittaa tulppa tai muuten siitä valuu nestettä ulos vaihto-operaation aikana.

Homma toimii niin että yksi kaataa säiliöön ATF:ää samalla kun toinen lyö koneen tulille ja alkaa välittömästi kääntää rattia tapista tappiin. Jos ratti on paikallaan niin pumppuun juuri kaadettu uusi neste tulee suoraan läpi paluuletkuun ja siitä jäteastiaan, eli tätä ei haluta. Tässä pari huomiota minulta:
- Pumppu imaisee litran nestettä noin viidessä sekunnissa
- Tyhjäksi ei saisi pumppua päästää koska silloin kiertoon pääsee ilmaa
- Ei kannata kaataa flektin suunnalta tai muuten on koko konehuone öljyssä (tätä... kröhöm... ei siis käyny minulle)

Käytännössä huusin että moottori käyntiin samalla hetkellä kun aloin kaataa. Ja kun tunsin litran pullon kevenevän niin sitten huusin että kone pois. Muutaman pullon jälkeen tuli aika hyvä rutiini tähän. Yhteensä neljä litraa käytettiin huuhteluun mikä mahtaa olla about pari kertaa systeemin vetoisuus. Lopputulos oli kyllä hyvä kuten kuvasta näkyy, tämä vielä koeajolenkin jälkeen eli neste on tosiaan kiertänyt:



Elegenttia tästä hommasta ei oikein taida saada ilman jotain upeasti kalibroitua systeemiä mikä annostelee samaa vauhtia nestettä säiliöön kun mitä sitä pumppu ottaa. Mikä se sitten voisi olla, ei tule heti mieleen :) Jos jollain on hienoja konsteja tähän niin olisi kiva kuulla. Tässä vielä pari fotoa vanhasta filtteristä:

[Unique387]

Hyvä ! Juuri tällaisia kuvasarjoja lisää kaikista mahdollisista operaatioista ! Hölmönpikin pysyy nääs kärryillä noissa.

Tällaisia "sarjakuvia" kaipais esim. omasta w210 e270cdi:stä. ja varmaan kaikki muutkin omasta tyypistään.

Tuosta ei uupuis enää kuin että ne olis Videoitu niin sehän on OSCAR ehdokkuus varma (jos minusta on kiinni)

Ps. käy hankkimassa ainekin 5-6 eri tyypin meseä ja sitten niistä samanlaisia sarjoja

[touhottaja]

mistähän saisi tuollasen Dallasin käyttämää alapallotyö kalun itelleni edullisesti

[Unique387]

mistähän saisi tuollasen Dallasin käyttämää alapallotyö kalun itelleni edullisesti

Dallasista !

[touhottaja]

mistähän saisi tuollasen Dallasin käyttämää alapallotyö kalun itelleni edullisesti

Dallasista !

no tämähän oli terävästi ilimastu oikeen kateeks käy tuollaset kansankynttilät

[Unique387]

mistähän saisi tuollasen Dallasin käyttämää alapallotyö kalun itelleni edullisesti

Dallasista !

no tämähän oli terävästi ilimastu oikeen kateeks käy tuollaset kansankynttilät

You Welcome

[touhottaja]

mistähän saisi tuollasen Dallasin käyttämää alapallotyö kalun itelleni edullisesti

Dallasista !

no tämähän oli terävästi ilimastu oikeen kateeks käy tuollaset kansankynttilät

You Welcome

ja puhhuu vielä italijjaa

[Dallas]

Antoisia on ollu mersun huoltamiseen käytetyt illat tallilla. Siinä määrin että tuli idea hommata tuohon projekti laitettavaksi... Mieluiten konerikkoinen, korihommat ei tuossa pikkutallissa oikein innosta. Eli nettiä on tullu klikkailtua taas viime viikot.

Dallasin alueella on jo vuosikymmeniä vallinnut pyhä kolmiyhteys: Ihmiset ovat varakkaita, turhamaisia ja sää on aurinkoinen. Sen seurauksena esim noita 80-luvun luksusmersuja löytyy pilvin pimein ja hyvin säilyneinä. Yleisin hinta toimivalle ja kohtuukuntoiselle SL-mersulle on $7500-$10'000. Konevikaisia paikansin muutaman viikon etsinnällä kaksi. Kummatkin oli roudattu korjaamoille ja kustannusarvion jälkeen pantu myyntiin. Ensimmäistä menin katsomaan, en ollut tyytyväinen maalipintaan sisustassakin hiukan moitittavaa. Kävellessä takaisin omalle autolle bongasin korjaamon rivistöstä tämän:



Aiai. Pakko oli mennä takaisin sisään kysymään olisiko tämä myynnissä mutta ei. Tuo väri olisi ollut itselle kovasti mieleen. Seuraavalta korjaamolta löytyi sitten aikamoinen jackpot ja seuraavana päivänä kävin hakemassa sen trailerilla. 1985 380SL:



Omistaja oli taas vanha mies jolla selvästi jo muisti pätki. Auton historiasta hän ei muistanut paljoakaan, hädin tuskin sen että oli ostanut sen itselleen 2000-luvun puolella. Meinasin jo saada slaagin kun omistajuuden todistavaa ilmoitusosaa eli paikallisittain "Titleä" ei meinannutkaan löytyä... Onneksi illalla tuli soitto että paperi oli löytynyt (veikkaan että vaimon avustuksella) ja ajoin heti myyjän kämpille täyttämään sen omilla tiedoillani. Omistajan mukaan jakopään ketju oli mennyt ajosta poikki ja korjausarvio $4900. Maileja tällä on takana 88'000.

Kotipajalle rampa SL vedettiin vinssin avulla jolle hitsailin tuollaisen lattiaan kiinnitettävän telineen. Hyvän hien sai päälle tuosta vinssaamisesta! Tunnustetaan että objektiivivalinnallani HIEMAN liioittelen tuota ylämäkeä vikassa kuvassa XD







Kuten kuvista näkyy niin aurinkoinen oli päivä mutta lämpötila nollassa ja hirveä tuuli. Ei tehnyt mieli jäädä ulos kuvaamaan autoa sen enempää. Kuskin puoleisessa takalokarissa on parikymmentä senttiä pitkä skraidu, konepellissä pieni lommo ja takakontilla ihan irroitettavan katon juuressa lapsen kämmenen kokoinen maalivaurio. Muutoin koppa on mielestäni hemmetin hyvässä kunnossa ja kaikesta päätellen alkuperäisessä maalissa.







Jos joku tietää niin sanokaa ihmeessä mikä on tuo musta ympyrä keskikonsolissa ilmastoinnin hallintalaitteen yläpuolella?!

[karra]

Well done! Väri on hieno.

On se upeeta kun voi tuosta noin vaan lähteä ajelemaan ja tutkimaan korjaamoiden takapihoja jos löytys ostettavia SL:liä . Ei täällä Suomessa .

Mustasta lätkästä en osaa sanoa, onko se upotettu? Onko siinä magneetti tai saako siihen imukupin kiinni? Jos se on navin tms kiinnitystä varten...

[Unique387]

Olisko joku "autopuhelimen" Luurin kiinnikkeen vasta kappale ? Tohon aikaanhan "autopuhelimet" oli Luxusta !